Tässä Laineen NHL-uran tähänastiset kaudet omalla, mutta tämän ketjun seuraamisella tulleella luonnehdinnalla nimettynä. Tilastot tarkistin, mutta muu tulee omasta muistista, joten virheet enemmän kuin mahdollisia ja mielikuvat puhtaasti omiani.
2016–17 GP: 73, 36+28=64, +7 "Mario-esque"
Hurja tulokaskausi alkoi hyvin ja jatkui hyvin siihen Jake McCaben taklaukseen saakka. Laine näytti jatkavan siitä, mihin Euroopassa jäi ja sai pelata Jetsissä pääasiassa ykköskorin kaverien kanssa. Hehkutus oli parhaimmillaan ja pahimmillaan sen mukaista. Ikää oli niin vähän, että olihan se todella lupaavaa.
2017–18 GP: 82, 44+26=70, +8 "One-trick Pony?"
Toinen kausi oli tilastojen valossa vielä ensimmäistäkin hurjempi. Merkillepantavaa oli, että todella iso osuus maaleista tuli ylivoimalla ja vieläpä Wheelerin syötöstä neliön läpi. Perkasin itse ne läpi tässä ketjussa. Samaan aikaan kritiikki alkoi kasvaa, sillä tasakentällisin oli vaikeaa, ja Little ketjukaverina harmitti. Loppukaudesta tilanne parani hieman Stastnyn myötä, mutta epäilyn siemen oli kylvetty 40+ maalin kaudesta huolimatta. Onko Laineesta kokonaisvaltaiseen peliin ja tai edes hyökkäysvirtuoosiksi, jos ylivoiman onetimer pelataan pois?
2018–19 GP: 82, 30+20=50, –24 "Fleguilua ja marraskuun suonenveto"
Kokonaisuutena todella hankala kausi, jossa kriittikkiä alkoi tulla jo syksyllä. Suomen reissulla alkanut hurja marraskuu käänsi kelkan monella, mutta sitä seurasi todella paha slumppi. Täällä keskusteltiin muun muassa plus-miinustilaston mielekkyydestä ja ihmeteltiin pelin ulkopuolella kellumista, varovaisuutta ja flegmaattista olemusta. Ikään kuin Laine väittelisi kontakteja ja haluaisi odottaa maila pystyssä syöttöjä, joita Little ja kumppanit eivät hänelle läpi saa. Kauden jälkeen Laineen uutisoitiin kärsineen selkävaivoista pitkään.
2019–20 GP: 68, 28+35=63, +8 "Ehkä sittenkin laitavääntäjä ja syöttelijä"
Viime kausi alkoi ihan kohtuullisesti pisteiden valossa. Erotuksena aiempaan oli se, että ne tulivat syöttöpinnojen muodossa ja tasakentällisin. Joukossa oli sekä hyviä tarjoiluja avopaikkaan että maalin takana voitettuja irtokiekkoja. Etenkin Kyle Connorin kanssa näytti olevan kemiaa, jota ei ehkä lopulta täysin ulosmitattu Jetsissä. Oikeastaan kausi oli koronataukoon saakka ihan hyvää yleispelaamista, mutta oviemainen ylivoiman dominointi vetouhalla ei enää ollut repertuaarissa, ehkä Byfuglienin lopettamisen myötä peruskuvio oli helppo pelata pois, ja Maurice päätyi muihin hakuihin. Koronapleijarit menivät käytännössä ohi loukkaantumisen ja Jetsin huonouden myötä.
2020–21 Jets GP: 1, 2+1=3, +1 & Blue Jackets GP: 26, 7+7=14, –13 "Ohioon, ohi on?"
Kuluva kausihan alkoi erittäin lupaavasti. Ensimmäinen peli Jetsissä Calgaryä vastaan tuotti saldon 2+1, mukaan lukien voittomaali jatkoajalla. Pate puolusti myös joukkuekaveriaan ja hyvällä tahdolla se nujakka oikeuttaisi Gordie Howe -hattutemppuun. Jets lähti seuraavaksi vierasreissulle Torontoon, mutta ottelun alla Laine uutisoitiin day-to-dayksi ja irvistellen piteli lonkkaa lähtiessään kesken treeneistä. Pari peliä meni ohi ilmeisesti parannellessa vai kenties siksi, että kulisseissa valmisteltiin treidiä. Se tuli ja erinäisten syiden takia Columbus-debyyttiä saatiin odottaa. Eka peli ei ollut häävi ovelasta/tuurimaalista huolimatta, mutta aika pian napsahti kaksi tavaramerkkimaalia ylivoimalla samaan matsiin ja kaiken piti olla ok. Mutta koko joukkueen ja Laineen siinä samalla peli-ilme on mennyt koko ajan vain surullisemmaksi, vaikka jotenkin pinnoja on raavittu. Laineen peli näyttää ihan samalla tavalla vaisulta kuin kaksi vuotta aiemmin sopimuksen olleessa edellisen kerran katkolla. Silloin syyksi tarjottiin kauden jälkeen sitä selkää ja rustattiin välimallin "ans kattoo nyt" -diili.