Viimeiset 30 peliä:
Patrik Laine 4+7=11
Dylan Strome 9+16=25
Jotenkin tämä pisti silmään, kun Stromella ollut vaikeat ensimmäiset kaudet, mutta nyt Blackhawksissa alkanut mukavasti kulkemaan. Kysymyksessä kuitenkin 2015 vuoden kolmosvaraus, jonka saldo ennen siirtoa oli Coyotesissa 48 ottelussa 7+9=16. Ei ehkä sitä mitä kaverilta odotettiin.
Laineella puolestaan suunta ollut nyt vähän toinen ja toivottavasti kurssi alkaa kääntymään pudotuspelejä kohti mentäessä.
Strome pelaa Kanen kanssa, eikä todellakaan ole ”ansainnut” aikaisemmilla otteillaan tuollaista paikkaa. Jotkut valmentajat vain uskovat siihen, että erityistaitoja omaavat nuoret kaverit kannattaa laittaa nimenomaan paikkaan missä heille annetaan mahdollisimman hyvät onnistumisen edellytykset. Jos Strome oltaisiin laitettu pelaamaan Mauricen tyylillä ilman todellista huipputaitoista kaveria vierellä, voin vannoa ja vakuuttaa, että suhteellisen hiljaista olisi ollut Stromellakin. Itse asiassa siinä aika lailla Laineen kaltainen pelaaja, että taitoja sinänsä löytyy, mutta suuri ongelma on ollut nimenomaan heikko lähtönopeus ja vaikeudet nopeatempoisessa stop and go-pelissä. Kumpikaan ei pärjää NHL-tasolla tällä hetkellä jos ei saa vierelleen ainakin yhtä todellista huippupelaaja, joka pystyy pitämään kiekkoa ja kuitenkin pelaamaan tarvittaessa myös nopeaa give and go-peliä. Little ei oikein kumpaankaan pysty, vaan on aika lailla dump and chase-tyylinen maalinedustalle pyrkivä sentteri. Sopisi suht ok jollekin taidoiltaan suht OK tason pohjois-amerikkalaiselle laiturille, mutta eurooppalaistyylisille laitureille, kuten Laine tai Ehlers, Little on täysin epäsopiva sentteri. Aivan kuten Laine ja Ehlers ovat täysin epäsopivat pelaajat Littlen laidalle.
Roslovic näyttäisi ehkä sopivan Littlen kanssa hieman paremmin, mutta suoraan sanoen ei Littlen ja Roslovicin pitäisi kyllä pelata hyvässä NHL-joukkueessa kuin kolmosketjussa. Roslolla ehkä potentiaalia jossain vaiheessa korkeammallekin, mutta ei kuitenkaan vielä. Tosin ei Lainekaan nykytasollaan ole hyvässä joukkueessa kuin korkeintaan kolmosketjun tasoa, jos ei saa pelata vahvuuksiaan ja heikkouksiaan aidosti tukevien ketjukavereidensa kanssa. Niin heikosti ovat kieltämättä Paten pelit menneet. Tosin hänen erikoisvahvuuksilleen pitäisi kyllä mielestäni valmentajan enemmän yrittää antaa tukea ketjukoostumuksien kautta (samoin kuin Chicago tekee Stromelle), koska hyvällä itseluottamuksella pelaava Laine tekisi paljon maaleja, ja pääsisi yleensä positiiviseen maalieroon omassa pelissään (tämä auttaisi Jetsiä nimenomaan joukkueena), mikä Laineen kahdella ensimmäisellä kaudella nähtiin. Nykyisellään ja ketjunsa kanssa Laine on kieltämättä turhake liian usein.
Mutta jääkiekko on joukkuepeli paljon enemmän kuin valitettava nykysuuntaus nopean luistelun sekä kynäilyn ihailemisessa ja yksilönä kokonaisvaltaisesti pärjäämisen merkityksen korostamisessa valitettavasti saavat monet luulemaan. Pelaajat ovat yksilöitä joilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, eikä pelaajia kannattaisi siksi tasapäistää liikaa samaan rooliin, ellei heillä ole oikeasti samankaltaisia ominaisuuksia. Laineen kaltaisen pelaajan pitäisi pelata vahvaan pelinrakentamiseen pystyvän sentterin sekä taidollisesti vähintään kohtuullisen tason ja hyvään karvaamiseen sekä vahvaan kulmavääntöön pystyvän laiturin kanssa. Jos tätä yhtälöä ei pystytä Laineelle mahdollistamaan ketjukavereidensa osalta, on aivan turhaa kuvitella, että hän tällä hetkellä (vajavaisen luistelunsa ja fysiikkansa takia) itse voisi kannatella ketjuaan tai dominoida peliä, jos hänen ketjukaverinsakaan eivät siihen pysty.
Käsittämätöntä sinänsä, ettei Maurice ole halunnut kahteen kokonaiseen kauteen kokeilla Littlen ja Laineen molempien vaisun pelaamisen elvyttämiseen kummallekin sopivampaa tutkaparia. Littlelle Wheeler, jonka kanssa on aiemmin pelannut erinomaisia kausia ja jonka pelityyli ja ominaisuudet selkeästi sopivat Littlen kanssa paljon paremmin kuin Laineen. Vastaavasti myös Laineen ja Scheifelen pelaamisesta yhdessä on erittäin hyvää näyttöä Laineen tulokaskaudelta, jolloin nimenomaan Laine-Scheifele-Perreault- ketju teki todella kovaa jälkeä ollen Jetsien selkeästi tehokkain ketju tilastojen valossa. Toki tuolloin Ehlers-Little-Wheeler ketju ei kyllä kovin hyvin toiminut ja muistutti aika paljon Littlen ketjun kahden viimeisen kauden peliä, eli oli tehotonta ja myös omissa kolisi aivan liian usein.
Laineen peli on toki pahasti lukossa, ja jos katsoo vain tasapäistäen peliä ja uskoo, että kaikkien pelaajien pitää olla hyviä samoissa asioissa, eikä usko, että roolituksilla voitaisiin kompensoida toisten pelaajien heikkouksia toisten pelaajien todellisilla erityisvahvuuksilla, niin silloin varmaan uskoo, että Laineen paikka olisi vain kolmos- tai nelosketjussa tai poppareilla. Toki on mahdollista, että hänen vireensä on nyt niin huono, että ei saisi hyvää tulosta edes Scheifelen ja Perreaultin rinnalla. Itse en tosin siihen usko, ainakaan ennen kuin kyseistä ketjua on kunnolla kokeiltu. Ja kunnolla kokeilu tarkoittaisi jotain 5-10 pelin otantaa. Jos vain yksi tai kaksi peliä kokeillaan ja heti palataan vanhaan malliin, jos ei satukaan heti natsaamaan, ei se kerro vielä mitään tilanteesta.
Joka tapauksessa Mauricen totaalinen haluttomuus peluuttaa Littleä ja Wheeleriä samassa ketjussa on kyllä todella mielenkiintoinen yksityiskohta...