Mistä se on sulta pois, jos kaksi rööri-roopea haluaa mennä naimisiin keskenään? Mistä se on meiltä normaaleilta heteroilta pois, kertokaapa ihmeessä jos tiedätte? Pelkäätkö Huuhaa että joku B-rapun poika yrittää nyt väkisin käännyttää sinut ja pakottaa kanssaan naimisiin?Viestin lähetti Huuhaa
Eivät ne hullut tähän tyydy. Seuraavaksi ne hakevat adoptio-oikeutta....
Ihmetyttää kyllä, että miksi ihmeessä moni täällä puolustelee hopoja, ja toivoi kyseisen lain toteutumista. Sitä ihmettelen myöskin, että miksi jotkut tietyt nimimerkit herjaavat täällä aina uskovaisia?!
Hopot on naurettavia pellejä, joille ei voi, kuin nauraa!
Viestin lähetti Ghost
Ja jos joku väittää että kirkko tekee väärin tässä asiassa, niin melkoisia perusteluja saa tulla.
Viestin lähetti juntti
AI mitä vikaa hihhuleissa on? He ovat maailman suvaitsemattomimpia ihmisiä. Heillä ei ole mitään aikomustakaan ottaa huomioon sellaisia ihmisiä jotka eivät ajattele kuten he. He halveksuvat ihmisiä joiden ajatusmaailma ei kulje heidän tahtiinsa.
Minäkin uskon ainakin omalla tavallani. Olen saanut kuulla monilta hihhuleilta kuinka Avoliittoni on synnissä elämistä ja kuinka se rappeuttaa yhteiskunnan. Yhden illan jutut ovat pahinta syntiä miä ihminen voi tehdä, samoin ehkäisy. Tällaista paskaa kuunnellessa tulee auttamatta mieleen, että onkohan nämä ihmiset tosissaan sisäistäneet raamatun sanomaa joka oikeastaan opn aika salliva ja anteeksiantavainen, siis suvaitseva....
Viestin lähetti Designer
Tämä keskustelu kyllä vahvistaa vanhaa käsitystä: pahimmat homofoobikot (onko sellaista sanaa oikeasti kuin foobikko?) ovat niitä, jotka ovat epävarmoja omasta seksuaalisuudestaan ja pelkäävät, että heillä saattaa olla homoseksuaalisia taipumuksia. Usean eri nimimerkin kirjoituksesta paistaa läpi pelko, että omat piilotellut taipumukset tulevat jossain välissä esiin eikä siihen olla henkisesti valmiita. Mitä pelättävää siinä on? Selvästi on havaittavissa, että suuri enemmistö suhtautuu eri seksuaalisiin taipumuksiin vähän samalla tavalla kuin esimerkiksi eri ihonväreihin: jollain toisella se on vähän erilainen kuin itsellä, mutta entäs sitten? Ei se ihmistä miksikään muuta.
Jatkoajan uskossa olevilta jäseniltä haluaisin kysyä yhden kysymyksen. Kysymystä ei ole tarkoitettu millään tavalla provosoivaksi, vaan ihan oikeasti haluan vain tietää, miten kirkko suhtautuu asiaan. Entä jos on pariskunta, mies ja nainen, joista toinen ei kuulu kirkkoon. He asuvat yhdessä ja haluavat mennä naimisiin. Virallinen vihkiminen tapahtuu maistraatissa, mutta heille pidetään avioliiton siunaustilaisuus kirkossa. Minkä arvon kirkko antaa tuolle siunaukselle?
Viestin lähetti Raúl
Siis mitä ihmiset käsittävät hihhulilla?
1)Jehovaa
2)lestaadiolaista
3)uskovaista
4)jotain muuta, mitä?
Viestin lähetti Ghost
Ja ihan oikein tekee siinä. Jos kirkko sanoisi tänään että ei niitä hyväksy kuten teki ennen lakialoitteen läpimenoa, mutta sitten muuttaisi enemmistön mukana kantaa, niin typerää toimintaahan se olisi. Ja jos joku väittää että kirkko tekee väärin tässä asiassa, niin melkoisia perusteluja saa tulla.
Viestin lähetti Designer
Tämä keskustelu kyllä vahvistaa vanhaa käsitystä: pahimmat homofoobikot (onko sellaista sanaa oikeasti kuin foobikko?) ovat niitä, jotka ovat epävarmoja omasta seksuaalisuudestaan ja pelkäävät, että heillä saattaa olla homoseksuaalisia taipumuksia. Usean eri nimimerkin kirjoituksesta paistaa läpi pelko, että omat piilotellut taipumukset tulevat jossain välissä esiin eikä siihen olla henkisesti valmiita.
Miksipä ei seksuaalinen suuntautuminen voisi kallistella laivan lailla elämän ristiaallokossa? :) Joidenkin ihmisten elämäntilanteet muuttuvat ja maailmankuvat laajenevat ja kehittyvät onneksi vielä aikuisiälläkin. Joillain sukupuolisesti vapautunemmilla esimerkiksi huonot tai hyvät kokemukset jonkin tietyn sukupuolen edustajista saattavat kallistaa kuppia suuntaan tai toiseen useaankin kertaan elämän varrella. Hetero Qeuballakin on varmaan ollut yksittäiset hetkensä, jolloin naisten seura ei ole kauheasti kiinnostanut (ei tietenkään tarkoita ettäkö olisit/sinun tarvitsisi hakeutua niinä hetkinä mieheen syliin). Tämä siis vain eräs maallikon tarjoama esimerkki, asiasta kokemusta omaavat voivat varmasti kertoa parempiakin...Viestin lähetti Qeuba
jatkoa edelliseen...
Katselin tätä ketjua vähän pidemmälle ja tein huomion, että suht moni tuntuu olevan sitä mieltä, että homoille pitäisi suoda adoptio-oikeus. Itse en voisi hyväksyä asiaa ikinä, paitsi tietysti, jos kyseinen lapsi on jommankumman oma lapsi. Tästä taas tuli mieleen edellisissä teksteissä ollut väite, että homoksi synnytään. Sen väitteen voin vielä jotenkin tajuta, mutta että kesken elämän ja lapsen teon jälkeen yht'äkkiä toteaa olevansa homo. Mitä viddua! Voiko tämän jälkeen vielä palata heteroksi? Vai onko homous lopullista.
Ajatellaanpa asiaa näin: olen itse yksinhuoltajaäidin ainokainen vesa. Äitini kasvattamana minulla ei ole ollut isähahmoa...no, olemassa isänä. Minulla ei siis kaiken järjen mukaan pitäisi olla minkäänlaista mallia siitä, minkälainen miehen tulee olla, ja näin ollen täydellinen kastelukannumies ja huonolla tuurilla vieläpä homo. Mutta ka! Näin ei olekaan! Olen jotain salakavalaa kautta saanut imettyä itseeni vaikutteita ulkomaailmasta! Tuntemalla äitini miespuolisisia tuttavia, interaktiossa kavereiden vanhempien, opettajien, ja muiden vastaavien miespuolisten henkilöiden kanssa olenkin yllättäen onnistunut rakentamaan identiteettini, miehisyyteni ihan ilman kännäävän yms. isukin ihastuttavaa ja muutenkin väkevää mm. raamatullista vaikutusta! Miten tämä voi olla!?Viestin lähetti Qeuba
Niin siis perustelkaa nyt jotenkin miksi tämä adoptio-oikeus pitäisi antaa. Sehän on pelkkää tuskaa lapselle. Tietysti lapsen alkutaival saattaa olla kertakaikkisen upea ja fantastinen, mutta kun oma järki alkaa tavoittamaan nämä esilläolevat asiat, niin mitäpä siinä vaiheessa tapahtuu.
Ajatelkaapa joku tätä asiaa ajavista minkälainen teidän lapsuutenne ja nuoruutenne olisi ollut, jos vanhempina olisivat toiminut homopari.:( :( :(