No jos sä lyöt Toewsille vuoden lapun 11M hinnalla, niin seuraavana vuonna joku muu tarjoaa saman. Sitten ihmetellään, että seuraikoni lähtikin muualle. Jos seura haluaa kiinnittää Toewsin pitkällä lapulla, ja Toewsin sanoo "ok, mutta kiittäkää menneistä", niin tuosta on aika helppoa saada se kompromissi osapuolten välille. Se olisikin helppoa, kun voisi nykyään tehdä jonkun 15+4+3+2+1 miljoonan sopparin, muttakun ei ole mahdollista. Niinpä se "kiittäminen" jatkuu pitkälle tulevaisuuteen sopimuksen tekohetkestä.
Juuri näinhän se menee, mutta se on silti mielestäni idioottimaista. Jos Toewsin markkinahinta tuolloin todella oli tuo mitä Chicago maksoi niin minä Chicagon GM:nä olisin kylmästi luopunut miehestä.
Mutta vaikuttaa siltä että Bowmanille se ei ollut vaihtoehto, miksi? (Päteekö sama muuten myös Kaneen, Keithiin, Seabrookiin ja Crowfordiin? Eli mitä vain oltiin valmiita maksamaan?)