Vuoden 1994 Talviolympialaisten vaihtoehtoisten isäntämaiden tavoitteita niiden seurantajaksolla ennen itse päätapahtumaa käsittelen tässä viestissä:
1994 Talviolympialaiset (Pidettiin Norjassa Lillehammerissa.)
Vaihtoehtoiset isäntämaat 1994 Talviolympialaisiin: Ruotsi, Yhdysvallat, Bulgaria, Sveitsi ja Venäjä
Tavoitteiden täyttyminen varakisaisännille: Ruotsin tavoitteet olivat seurantajaksolla mitä mainioimmat.
Painajaismaisiakin tilanteita tosin nähtiin vielä entistäkin enemmän etenkin aluksi kun 1980-luvun lopulla jatkuivat ja ennen pitkää 1990-luvun alussa päättyivät yksi vaikeimpia elleivät peräti vaikeimmat Tre Kronorin itsensä etsiskelyn vuodet siihen mitä menestykseen tuli.
Vaikka mitaleja olisi tullutkin niin etsikkovuosille tyypillisiä, ruotsalaisia järkyttäviä sulamisia nähtiin edelleen, erikoisia puppelointeja milloin missäkin voitettavissa olevissa otteluissa ja etenkin harjoituskaudella Länsi-Saksalle toistuneet tappiot herättivät ankaria kysymyksiä Tre Kronorin kyvyistä.
Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa 1988 Calgaryssa tämä sitten näkyi ja pronssikin tuntui perin ansaitsemattomalta saati sitten yhtään parempi mitali olisi tuntunut.
Tosin pienenä myönnytyksenä Tre Kronor ei sentään ikinä nolannut niin pahoin itseään siellä toisin kuin koti-isäntä Kanada.
Tämä siis oli tilanne seurantajakson aluksi.
Seurantajakson myöhempään vaiheeseen ja loppupuolella sitä Tre Kronor kuitenkin alkoi kaivaa itsestään jotain perin vakuuttavaa esille mitä ei ollut pitkään aikaan jos välttämättä ikinä nähty sitä ennen ruotsalaisessa jääkiekossa saati sitten sen jälkeen välillä naurettavankin turhista hehkutuksista huolimatta esimerkiksi nykypolville länsinaapurimme kiekon suhteen.
Ilman muuta virheitä tuli, mutta suorituskyvyn parantuminen olemukseltaan oli nyt selvää jolloin seurantajakson lopuksi voitiin puhua Tre Kronorin Dynastiasta kun mestaruuksia alkoi tulemaan useitakin kappaleita putkeen lähivuosille.
Siten Tre Kronorin tavoitteet hirvittävän 1980-luvun jälkeen olivat viimein jälleen päiväjärjestyksessään onnistuneet!
Siitä osoituksena olivat perättäiset MM-kullat vuosina 1991-1992 ja vain Venäjän viime hetken herääminen ja venymiskyky voittoon veivät Tre Kronorilta sen kolmannen perättäisen MM-kullan vuodelta 1993.
Tuolloinkin tuli hyvin selvä hopea ja seurantajakson huippuluokan suoritusten odotettiin jatkuvan.
Ainoa selkeämpi huono puoli Tre Kronorille seurantajaksolla muutoin oli hieman ajoittain vaisuhkot Albertvillen Talviolympialaisten 1992 peliotteet, mutta 1980-luvun etsikkoajan hätäilyyn ja yleisperseilyyn nähden Tre Kronor oppi tästäkin ja sekään ei ollut tai ole ollut sen jälkeenkään mikään itsestään selvä juttu sille tai ruotsalaisessa jääkiekossa ylipäänsä!
Tavoitteet Yhdysvalloille voitiin laskea jossain määrin edelleen onnistuneeksi seurantajakson ajalta.
Viimeinkin päättäjistö jossain määrin osana Jään Ihmeestä eli Miracle on Icesta 1980 lähtien oli ottanut hommansa tosissaan ja sellaisenaan pelaajakehitystäkin oli tapahtunut.
Ikävä kyllä vaikka kykyjä oli niin kerta toisensa jälkeen Yhdysvalloilla ei erinäisiä erikoisturnauksia huomioimatta seurantajaksolla riittänyt paukut parempaan ainakaan MM-puolella saati sitten mitaliin asti.
Suomen kanssa Yhdysvallat käytännössä ajanjaksolla muodostivat hyvin kapean MM-kisojen keskikastin tai yläkeskikastin näkökannasta riippuen.
Yhdysvaltojen osalta seurantajakso kuitenkin lähti loppupuolelleen hyvin liikkeelle vuonna 1991 kun Mitalisarjaan päästiin pitkästä aikaa.
Siten muulle 1990-luvulle silloin toivottiin, että viimeinkin Yhdysvallat palaisi mitalikantaan ellei peräti maailmanmestariksi asti.
Se näkemys ikävä kyllä jäi toteutumatta seurantakauden lopuksi.
Albertvillen Talviolympialaisista 1992 Alkueristä tuli lohkovoitto ja ennen pitkää venyttiin Pronssiotteluun asti ilman mitalia ja tästä eteenpäin Yhdysvallat pelasi ajoittain mestarillisesti vuosina 1992-1993 MM-kisoissa mokatakseen sitten kaiken Puolivälieriinsä.
Joidenkin mielestä sille kuten Suomelle tietyin ehdoin oli povattu vaikeuksia MM-kisojen pelitavankin muutoksista mitkä tuntuivat olevan selvästikin vaikeampia keskittyä Yhdysvalloille kuin mitä se oli pelkoja vasten Suomelle.
Tuleville vuosille Yhdysvalloille toivottiin parasta ja Neuvostoliiton romahdettua monien mielestä heikoksi IVY:ksi ja myöhemmäksi heikoksi Venäjäksi oli Yhdysvaltojen pöytä kuin katettu menestykseen tai nyt edes mitaleihin.
Tosin otteiden piti tulla todeksi nopeasti sillä Suomellekin oli ehtinyt samassa ajassa tulla ensin kehityskulultaan useampi epävirallinen pronssimitali yhdellä epävirallisella hopealla kyyditettynä, mutta ennen kaikkea kaksi ihan virallistakin hopeamitalia seurantajaksolla vuosien 1988-1992 välisenä aikana.
Siten Yhdysvaltain tavoitteet olivat kohtuullisen hyviä onnistumiseltaan, mutta eivät ehkä tasolleen riittäviä välttämättä.
Riippui paljon sitä mitä haki sille.
Bulgarian tavoitteet onnistuivat seurantakautensa osalta. Etenkin juuri vähän ennen sen päätettä. Toki kun seurantajakso alkoi niin Bulgarialla tilanne oli mitä huonoin, mutta myös kilpailukykyisesti erikoinenkin:
Huonona päivänä edes C-sarjan MM-kisamaaksi Bulgaria tuskin voitti yhtään ketään jääkiekossa eikä menestys hääppöistä ollut Thayer Tutt Trophyn parissakaan, mutta parhaimpana päivänään Bulgaria pystyi uskomattomankin hyviin otteisiin tasollaan ja yllätyksiin reilusti parempiaankin vastaan jääkiekossa!
Ilman muuta muuan Konstantin 'Konsta' Mihailov auttoi edistystä melkoisen paljon, mutta ennen pitkää verkkainen Bulgarian liikepelikin parani jäillä seurantajaksolla. Siltikin paljon oli vielä töitä edessä eikä MM-kisojen yleistä laajentumista 12 maan kisoiksi ei olisi Bulgarialla ollut mitään asiaa B-sarjan MM-kisoihinkaan.
Laajentumisen takia ylimääräpaikkoja oli tarjolla joten Bulgaria pystyi käyttämään annetun tilaisuuden hyväksikin.
Bulgaria järjesti ylipäänsä jättiluokan yllätyksen vuoden 1992 B-sarjan MM-kisoissa voittamalla, ei vain kerran vaan peräti kolmekin kertaa säilyen selkeästi seurantajakson päätteeksi vuodelle 1993.
Ikävä kyllä monien sitä selkeästi jääkiekossa parempien maiden mitta oli tullut täyteen Bulgarian kiusantekoa niille ja täten vuodeksi 1993 Bulgarian onnenhetket olivat ohi eli se 'Konsta' Mihailovin torjunnoista tai niistä huolimatta tippui MM-kisojen C1-sarjaan vuodeksi 1994.
Bulgarialla oli paljon töitä edessään huolimatta toki liittotason sen hetken kehupuheista sille jääkiekossa ja yksi kysymys olikin se, että mistä uusi 'Konsta' tilalle sitten kuin vanha lopettaa uransa?
Entä miten kenttätyöskentely syväykseltään/harjoittelutasoltaan?
Niihin kysymyksiin Bulgarian toivottiin etenkin löytävän vastauksensa mielellään nopeastikin.
Sveitsin tavoitteet seurantajaksolle onnistuivat verratenkin hyvin joskin olivat välillä kovinkin tuulisia mitä sai kokea myös muuan Juhani Tamminenkin Ristimaan virkatoiminnassaan.
Lisäksi Sveitsin seurantajakso päättyi huonosti sen pudottua MM-kisojen B-sarjaan ja lisäksi se tuli suljetuksi sääntöjen puitteissa Olympiakarsinnoistakin Lillehammerin 1994 Talviolympialaisiin.
Sveitsin seurantajakso alkoi B-sarjan MM-kisoihin putoavana vuodeksi 1989 Calgarysta 1988 ollen odotettua vahvempi sellaisenaan ei liian vahvana, mutta edes jotenkin vakuuttavana.
Toiseksi hienoin juttu oli saada runnottua isojen maiden kenties liiankin kauan vähättelemä kotikisojen isännän automaattinen pelioikeus viimein voimaan vuosikymmenten emmintöjen jälkeen vuodeksi 1991.
Siinä tosin Sveitsi oli viimeinen uhri, että MM-kotikisoihin A-sarjaan 1990 Sveitsi ei ilmestynyt tuon sotkun aikana pelaamaan edes isojen maiden aiemminkin kompromissina tarjoamia, lopputuloksiin laskemattomia näytösotteluja jolloin se sitten voitti vaikeuksien jälkeen B-sarjan MM-puolen nousten vuodeksi 1991 sitten A-puolelle.
Sveitsin voittojen nihkeys ja vaikeudet oli pantu merkille sillä Sinikonetta eli Italiaa vastaan B-sarjan MM-karkeloissa seurantajaksolla sitä ajatellen Sveitsi oli helisemässä ja samoin muutkin.
Sen verran taktisesti huikea Italia noina vuosina MM-kiekossa oli ikävä kyllä juurikin sillä väärällä sarjatasolla.
Hienoin oli kuitenkin Sveitsiltä venyä pelaamaan MM-pronssiotteluun 1992 asti sen sitten häviten, mutta tuolloin se nähtiin kansanjuhlana Sveitsissä eikä ihme!
Venäjälle seurantajakso oli oikeastaan lyhyydessään hieno juttu, mutta yksinkertaisesti niin hyvät suoritukset eivät voineet jatkua!
Venäjän tavoitteet olivat jossain määrin epäonnistuneet.
Tosin huomioitavaa on, että seurantajakson aikana oli vielä olemassa Neuvostoliitto ja sitä seurannut IVY hyvin lyhyen aikaa.
Neuvostoliitto itsessään oli jääkiekossa menestyneimpiä ellei menestynein maa, mutta sen parhaat päivät oli nähty ajat sitten jääkiekossa ja mikäli ei ajoittain välillä turhankin kärkkäästi asiaa kiistävien joukossa niin jääkiekon unohtaen sitten viimeistään kyllä muun yhteiskunnallisen ulottuvuuden huomioiden kyllä oli.
Neuvostoliitto oli aina kolmen joukossa, mutta loppuaan kohden jo oli huomattaviakin vaikeuksia ajoittain mitkä eivät tulleet kuullakseenkaan sen suuruuden päivinä.
Samoin Neuvostoliitto myöhempine seuraajineen ei kyennyt pitämään pelaajaparhaimmistoaan vaan se loikkasi länteen heti kun pystyi suurissa määrin kun tätä aiemmin loikkaukset olivat olleet hyvin harvinaisia tai sellaisenaan perin rajallisena ilmenneitä.
Suoritustason heikennyttyä Neuvostoliitto joutui tekemään enemmän töitä suoritustensa eteen eikä IVY tai Venäjäkään aina vakuuttanut jäillä.
Siten se joutui tekemään paljon lisätöitä tavoitteidensa eteen.
Ihan loppuaikoina voitiin jo melkein puhua onnen avustuksestakin, että Neuvostoliitolla oli mitaleja niin paljon kuin oli.
Tosin Venäjällä ja tätä ennen IVY:ssä puhalsivat uudet tuulet kuin liiallinen simputuskulttuuri vaihtui edes vähäksi aikaa vähän edustavampaan olemukseen.
Lisäksi uutta pelaajapolvea tarvittiin vanhemman polven ärähtelyistä huolimatta näkemyksineen Venäjälläkin!
Huipulta oli helppo huudella, mutta siihen tarvittiin melko paljon jääräpäisyyttä, osaavuutta kerrankin katsoa taktisesti muutakin kuin runnovuutta ja ennen kaikkea ketjujen yhteistyökykyä ilman jäähyansaan menemistä.
Vain sillä kyettiin voittamaan muun muassa dynastiansa huippua elävä Tre Kronor MM-kisoissa 1993!
Siten tulevien vuosien menestys Venäjälle nähtiin epäilyksien värittämänä maisemana, mutta ei mahdottomana.
Neuvostoliitto romahti vuonna 1991 ja IVY lakkasi valtiollisesti olemasta vuoden 1992 päätteeksi jolloin noina vuosina kuten vuodeksi 1993 Venäjänkin osallistuminen MM-jääkiekkoon tai Olympiakiekkoon nähtiin vähän aikaa jopa mahdottomaksi ennen IVY:n/Venäjän takuuita niihin tulosta jolloin sentään korvaajia ei tarvinnut viime hetkellä liittää mukaan!
