Paras vaihtoehtoinen Talviolympialaisten isäntämaa kautta aikojen?

[Thusberg]

Vuoden 1994 Lillehammerin Talviolympialaisten vaihtoehtoisten kisaisäntämaiden osalta puhuen aiemmin mainitsematta jäänyt Venäjä saa nyt vuoronsa tässä viestissä jääkiekollisten näkymiensä osalta puhuen:

Venäjä jääkiekon MM-ohjelmassa 1994: Hallitsevana maailmanmestarina vuodelta 1993 sen näkymät tietenkin olivat hyvät myös Lillehammeriin 1994 tai olisi ollut sen omiin teoreettisiin Talviolympialaisiin 1994 Pietariin.

Tosin hallitsevana maailmanmestarinakin oli ollut pieniä ongelmia havaittavissa joitakin pienempiä tai keskikastin maita vastaan kun Jään Sinikone eli Italia onnistui pääsemään vuoden 1993 MM-kisoissa Saksan Münchenissä tasapeliin 2-2 ja Lillehammerissa 1994 Venäjä hävisi Saksalle maalein 2-4.

Venäjä kuului sellaisinaan niihin melko harvoihin maihin aiemmin jotka olisivat tosin silloisena Neuvostoliittona päätöslauselmaa laadittaessa halunnut Lillehammerin tai tulevat muiden paikkakuntien Talviolympialaiset mieluummin aikanaan pidettäväksi vuodeksi 1996 Barcelonan Kesäolympialaisten sitten tullessa pidettäväksi vuoteen 1994 toisin kuin lopulta tuli eli vuodeksi 1992.

Pitkälti siinä toivossa näin ajateltiin käyvän kun luultiin, että kaksi vuotta lisäaikaa saisi enemmän teoriassakin rahoitusta tuolloiselle Neuvostoliitonkin Olympiakomitealle.

Ikävä kyllä vaikka se olisi saanutkin ne kaksi vuotta lisäaikaa niin minkäänlaista toivoa niillä lisäajoin tai säästynein lisärahoin ei olisi ollut pelastaa Neuvostoliittoa silloiselta romahdukselta.

Neuvostoliitto tosiaan romahti, mutta IVY ja myöhempi Venäjä jäikin sitten sellaisenaan olemaan keskuuteemme.

Samoin alkujaan Neuvostoliitonkin Talviolympialaisten hanke 1994 tai 1996 tilanteen mukaan tuolloin Leningradissa pidettävistä sellaisista siirtyi Venäjän haltuun nyt tietenkin Pietarissa pidettävinä sellaisina.

Vaikka Talviolympialaisten hanke säilyi sinänsä IVY:ssä ja Venäjällä melko kauan toteutusaikeisena hankkeena niin talouskriisissä kamppailevan maan voimavarat tarvittiin niin moneen muuhun asiaankin kuin vain urheiluun joten niiltä osin hankkeeseen suhtauduttiin aina varsin nuivasti ja siten alettiin katsoa Venäjälläkin vasta kauas tulevaisuuteen ennen kuin Talviolympialaisia sellaisinaan oli lupa ajatellakaan.

Boris Jeltsinin hallituskaudella ne jäivätkin sitten pitämättä.

Siten aivan Neuvostoliiton loppumetreillä, IVY:n ja Venäjän alkumetreillä maailman isoimpana valtiona pysytellyt maa alkoikin kaikessa hiljaisuudessa tukea Norjan Lillehammerin Talviolympialaisten hanketta ja osin samanlaista myötämielisyyttä tarjottiin tulevaisuudessa myös Ruotsin tai Suomenkin Talviolympialaisten hankkeille silloisin näkymin.

Jääkiekollisten näkymien osalta teoreettisissa vuoden 1994 Talviolympialaisissa Venäjällä Pietarissa Venäjä varmaankin olisi ehkä menestynyt hieman paremmin, mutta toisaalta kun vuonna 1994 Venäjällä peleissään hallitsevana maailmanmestarina toteutuneesti niin Lillehammerissa kuin Milanossa MM-kisojen A-sarjassakin paineita oli niin ei liikoja takeita tietenkään ollut Venäjän menestyksestä.

Milanossakin Venäjä pelasi kyllä melko hyvin, mutta lopulta sitten sattui MM-kisojen Puolivälierissä pudotus Yhdysvalloille maalein 1-3 ja sijoitus oli viides lopulta kokonaistaulukossa kisojen jälkeen.

Poliittisen menestyksenkin aiheuttama suitsutus tai mahdollinen kriitiikki on myöskin ollut aina itänaapurillemme aikamoinen painepohjan kysymys kun kausipelejä ajattelee jääkiekossa.

Olipa sitten iloitsijana Moskovassa ollut Jeltsin tai Vladimir Putin.

 

[Thusberg]

Kun aiemmin mietin, että oliko Naganon Talviolympialaisissa 1998 koskaan yhtään virallista Esihakijaa tuolloin niin yksi kappale oli esihakijoitakin.

Esihakija vuoden 1998 Talviolympialaisiin aikanaan oli Venäjä ja pitopaikka Venäjällä olisi ollut ennen pitkää ja lopulta vuonna 2014 Talviolympialaisensa pitänyt Sotshi.

Venäjän omat näkymät tosiaan Naganon 1998 Talviolympialaisten Esihakijana eivät olleet järin hyvät missään vaiheessa.

Osin Venäjä oli samalla tapaa liikkeellä tämänkin suhteen kuten oli ollut edellisen eli teoreettisen vuoden 1994 Lillehammerin Talviolympialaistenkin saamisen kohdalla pitkälti Neuvostoliiton tai IVY:n vanhempien aikojen toimintasuunnitelman pohjalta.

Tosin pitopaikka oli vaihtunut Leningradista tai Pietarista Sotshiin.

Lopulta hieman Venäjän valtiollisten alkumetrien jälkeen Venäjä luovutti Esihakijanakin tittelinsä pois kun rahoitustilanteen huonontumisen lisäksi katsottiin, että Venäjä ei saisi varsinaisessa äänestyksessäkään kuin enintään muutaman hajaäänen.

Varsinkin kun tilanne tuolloinkin 1990-luvun aikana oli niin huono kuin oli.

Siten Venäjä keskittyi jälleen tukemaan myös muiden maiden näkymiä kuten Ruotsin, mutta myös muun muassa Yhdysvaltojenkin kisahanketta pienemmissä määrin kun Japaniin Venäjä suhtautui hieman varauksellisemmin ja jopa kielteisemmin muun muassa nk. Hanazawan Raportin pohjalta jonka kisaisännät laativat muun muassa Venäjän perustellun tai perustelemattoman kritiikin pohjalta suhteessa Naganoon.

Venäjän jääkiekolliset näkymät vuodeksi 1998 olivat seuraavat:

Venäjä jääkiekon MM-ohjelmassa 1998: Näkymät Venäjälle olivat kyllä hyvät vielä Naganon 1998 Talviolympialaisten hopeamitalin myötä myös Sveitsissä pelatuissa kisoissa MM-hopeaan tai oletettuun maailmanmestaruuteen, mutta kun toisaalta ei ollut parhaita pelaajia saatavilla ja ehkä osin mahdollisesti muutenkin se tilanne ei ihan niin hyvin tukenut Venäjää menestykseen ihan samalla tapaa kuin miten juuri Naganossa oli tukenut.

Tosin mikäli Venäjä teki virheitä niin liikoja se ei tosin tehnyt ennen kuin vasta MM-kisojen Välisarjassa/Neljännesvälieräsarjassa/Puolivälieräsarjassa missä kaikki kaatui Sveitsi-tappion puppeloinnin myötä maalein 2-4. Tasapeli Tsekinkin kanssa oli laiha lohtu maalein 1-1 kun voitto olisi pitänyt saada loppupeleihin ja mitaleille pääsemiseen.

Lopulta sijoitus oli viides MM-kisoissa 1998 keskinäisten ottelusijoittelujen jälkeen.

Vuonna 1997 Suomessa pelatuissa MM-kisoissa Venäjä jälleen pelasi melko hyvin, mutta välillä ihan voittoon maailmanmestariksi tai mitaleille asti sitä ei ihan samalla tapaa ennustettu tai ihan liian liikoja hehkutettu toisin kuin vuodeksi 1998 hehkutettiin niin MM-kisoissa kuin Talviolympialaisissakin.

Lopultahan Välisarjassa/Puolivälieräsarjassa/Välieräsarjassa Venäjä oli kolmas niukasti Kanada-tappion 1-2 ja aiemman Yhdysvallat-tasapelin 1-1 takia ja joutui MM-kisojen Pronssiotteluun Tsekin kanssa ja sen se hävisi myös niukasti maalein 3-4.

Siten Venäjä oli vuoden 1997 MM-kisoissa neljäs.

 

[Thusberg]

Vuoden 1968 Grenoblen Talviolympialaisten vaihtoehtoisten kisaisäntämaiden osalta puhuen aiemmin mainitsematta jäänyt Sveitsi saa nyt vuoronsa tässä viestissä jääkiekollisten näkymiensä osalta puhuen:

Sveitsi jääkiekon MM-ohjelmassa 1968: Ei pelannut tietenkään Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa 1968 kun muun muassa Talviolympialaisiin 1968 matka jäi saamatta vuoden 1967 jääkiekon MM-kisojen B-sarjan huonon kisamenestyksen takia Itävallassa pelatuissa kisoissa.

Etenkin kun Sveitsi oli toiseksi viimeinen ja tippui yhdessä Unkarin kanssa vuodeksi 1969 jääkiekon MM-kisojen C-sarjaan poikkeuksellisesti Jugoslavian ja silloisessa Makedonian Sosialistisessa Liittotasavallassa pelattuun turnaukseen kun varsinainen MM-kisojen B-sarjakin pelattiin tosiaan Jugoslaviassa, mutta tuolloin kuitenkin silloisessa Slovenian Sosialistisessa Liittotasavallassa Ljubljanassa.

Ja etenkin Jugoslavian pitäessä tosiaan myös MM-kisojen C-sarjan vuonna 1969 1960-luvun päätteeksi kun yksikään C-sarjan MM-kisojen maa eli Sveitsi, Unkari, Japani, Hollanti, Bulgaria tai Tanska eivät kyenneet tai halunneet järjestää tosiaan alinta sarjatasoa niin lyhyellä aikavälillä kuin milloin päätös olisi tullut ne yksinään järjestää.

Sveitsi tosiaan pelasi vuoden 1967 hyvin huonosti kun turnauksen aikana kun hävittiin muun muassa Romanialle maalein 2-7, Jääkarhuille eli Norjalle maalein 2-5, Italialle maalein 5-7, Puolalle maalein 1-7 ja Itävallallekin maalein 2-5.

Lopulta ainoa valopilkku surkealle kaudelle oli Jugoslavian kanssa tasapelin saaminen maalein 3-3 ja tietenkin umpihuonon turnauksen pelanneen Unkarin voittaminen peräti jo maalein 7-3.

Siten näkymät teoriassa Sionin Sveitsissä Talviolympialaisissa 1968 olisivat olleet hyvin huonot.

Eivät ehkä ihan niin huonot kuin toteutuneen kisaisäntä Ranskan tai tässä tapauksessa tietenkin jääkiekosta puhuen Jääkukkojen näkymät oli, mutta hyvin huonot kuitenkin.

Vaikea olisi ollut kyllä nähdä Sveitsiä vuoden 1968 Varsinaisessa Talviolympiaturnauksessa mukana kun enemmänkin Sveitsiä olisi kutsunut Olympiakriteeri-ottelun jälkeen vain Talviolympialaisten 1968 Sijoitussarja ja sielläkin varsin häntäpää.

Itsessään kisaisäntänä Sveitsissä tosin järjestäjänä ei välttämättä olisi kuitenkaan sekoiltu Ranskan tyyliin samalla mitalla ja jotkut kisapaikatkin varmaan Grenobleen nähden olisivat olleet paremmassakin kunnossa pitopaikaltaan.

Itsessään lopulta Sion luovutti aika äkkiä Talviolympialaisten 1968 hakunsa kun yksinkertaisesti Kantonien hallinnolta ei järjestynyt rahoitusta juurikaan kisoille.

 

[Thusberg]

Vuoden 2010 Vancouverin Talviolympialaisten Esihakijoista puhuen aiemmin unohtui mainita yksi eli Japani.

Japani tosiaan oli mukana hakuprosessissa, mutta varsin äkkiä Esihakijana Japanille tuli yksinkertaisesti ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Itsessään Japani joutui ongelmiin Talviolympialaisten 2010 Esihaussa sillä hetkellä kun itse kisapaikkakin millä ne aiottiin pitää olisi ollut Iwatassa ja tietenkin vielä tarkemmin puhuttaessa Shizuokassa.

Shizuoka ja Iwata tietenkin siellä päin on varsin eteläistä Japania eli ei liian eteläistä, mutta kuitenkin melko eteläistä Japania.

Siellä ominaisinta jo on yllättävänkin lauhat talvet ja ennen kaikkea sateiset tai kuuman kosteat kesät tilanteen mukaan.

Etenkin itse keskikesä siellä päin Japania ei ole yllättäen kovinkaan polttavan kuuma, mutta hieman Unkarin tapaan loppukesästä se alue osaa olla kyllä melkoista pätsiä sille päin sattuessaan ilmojen suhteen.

Milloin ei ole niin ainakin vesisateita tulee ajoittain erittäinkin rankasti vaikka ei se tietenkään mikään Ryukyu-saarten alue tai Okinawa ole sateidenkaan suhteen.

Talvellakin on aika lauhaa tai ainakin lämpötilat voivat jo ihan tammikuussakin olla hieman turhan lämpimät ajoittain Talviolympialaisten pitoa varten.

Ainakin paljon yhtään myöhemmin kuin tammikuussa tulisi niiden pidolle vaikeuksia.

Osin tosiaan ratkaisuun Iwatassa tai Shizuokassa turvauduttiin kun Naganon ja Sapporon alueelle ei vain järjestynyt rahoitusta kunnolla silloista Esihakua varten tai kun muun muassa yleisempää infralaajennusta kisa-alueita varten olisi pitänyt tehdä.

Melko äkkiä huolimatta toki verraten hyvistä suosituksista puhuen juurikin osin jo alueen olosuhteiden huomautusten jälkeen Japanin Olympiakomitea teki varsin äkkiä päätöksensä ja vetäytyi jo Esihaustakin.

Lisäksi Japania huolestutti myös se, että Kiinaan tai Etelä-Korean tarjouksiin nähden Talviolympialaisista puhuen se ei pystyisi niitä vastaan kovin suuresti kilpailemaan.

Vähän tämän jälkeen 2010-luvulla Japanissa tosiaan alkoivatkin taloudelliset leikkaukset pitkälti siitä syystä, että olisi voitu säästää kaikki paukut sitten vuotta 2026 tai etenkin vuotta 2030 silmällä pitäen Talviolympialaisia varten.

Joka tapauksessa tässä Japanin jääkiekollisia kilpailunäkymiä vuoden 2010 osalta:

Japani jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Tietenkään se ei ollut vähemmän yllättäen Vancouverissa 2010 Talviolympialaisissa mukana sieltä karsiuduttuaan, mutta oli kuitenkin jääkiekon MM-kisojen 1. Divisioonan eli vanhempien aikojen MM-kisojen B-sarjan lohkossa A Tillburgissa Hollannissa mukana.

Japanilla oli melko hyvä turnaus, mutta ihan tärkein viimeistelyn ja nousemisen kyky MM-kiekon varsinaiselle puolelle vuodeksi 2011 Slovakiaan puuttui.

Ijs-Oranjen eli Hollannin Japani voitti 3-1, Serbian Japani voitti maalein 5-0, mutta nousuottelut Itävallalle ja Ukrainalle valitettavasti Japani hävisi maalein 1-3 ja 1-2. Siten Japani voitti vielä Liettuan maalein 7-1 ja oli lopulta MM-kisojen 1. Divisioonan lohkokolmonen ja koko MM-kisojen 1. Divisioonan viides vuonna 2010.

Siten Japani olisi jäänyt jatkamaan vuodeksi 2011 sarjatasolleen Unkarin Budapestissa pidettyihin kisoihin A-lohkoon, mutta vuoden 2011 Fukushima-Tohokun ydinvoimalaonnettomuus aiheutti Japanin vetäytymisen onneksi Japanille ja epäonneksi Espanjalle IIHF:n käytettyä Force Majeure-pykälää jonka turvin Japani ei luovutuksestaan huolimatta pudonnut ja joita tarpeen tullen muutkin jäsenmaat voivat käyttää.

Vuonna 2009 tätä edeltäen samassa sarjassa eli MM-kisojen 1. Divisioonassa tällä kertaa myös samassa lohkossa, mutta Liettuan Vilnassa pidetyssä tapahtumassa Japanilla oli jälleen kyvyt nousta, mutta osin ratkaisupaikan puutettakin ajatellen vuoden 2010 Saksan MM-kisojen varsinaista puolta.

Nousevien kehujen jääkiekkomaa silloin eli Kroatia jäi Japanin jalkoihin.

Japani voitti Kroatian maalein 7-1 ja Australian maalein 7-1 myöskin, mutta sen jälkeen tosiaan hävisi melko hyvän ottelun jälkeen Kazhakstanille maalein 1-3 ja Slovenialle kieltämättä Slovenian silloisen tasoeron huomioiden tätäkin tiukemmin maalein 1-2.

Viimein Japani voitti myös lohkoaan isännöinneen Liettuan maalein 5-1 ja joutui jäämään sarjatasolleen vuodeksi 2010.

Sijoitus oli lohkokolmosena kuitenkin edelleen sama eli kokonaistaulukkoon Japani oli sarjassaan viides 12:sta maan joukossa kuten tulisi olemaan vuonna 2010.

Mikäli Japanin Iwatassa Shizuokassa olisi teoriassa vuonna 2010 Talviolympialaiset pidetty niin omalta osin tosiaan sen hetken Japanin oleminen oman sarjatasonsa keskitasoa, sen yläpuolella tai potentiaalisena nousijana kaiken osuessa kerrankin kohdilleen ei omien osansa summana tunnetulle Japanin maajoukkueelle olisi välttämättä ennustanut mitään liian hyvää isännöintiturnausta.

Kun kaikkea ajattelee niin vuosilta 1998-2004 tuttuja maalikarkeloita valitettavasti huippumailta Japania kohtaan olisi tullut, mutta ihan huonoimpia maita vastaan Japanilla varmaankin olisi ollut mahdollisuuksia pelata verraten hyvin.

Ja ainahan pieniin yllätyksiin varaa olisi ollut mikäli jääkiekon keskikastin maillakin olisi ollut loukkaantumisia liikaa ja Japanilla ei tuolloin.

Talviolympialaisten Esihaun peruutettuaan Japani yritti keskittyä tosiaan pian tämän jälkeen alkaneeseen rahansäästöön tulevien aikojen Talviolympialaisia varten, mutta myös vuosien 2014 ja 2018 Talviolympialaisten Esihakukin tuolloin kiinnosti.

Samalla luopuessaan omasta Talviolympialaisten Esihaustaan vuodeksi 2010 Japani ilmaisi täyden tukensa Kanadan Vancouverin Talviolympialaisten 2010 pitämiselle sen sitten tietenkin toteutuessa.

 

[Thusberg]

Kun aiemmin mietin, että oliko Vancouverin Talviolympialaisissa 2010 koskaan yhtään virallista Alustavaa Hakijaa tai joskus myös tuolloin kerrottuna Talviolympialaisten Esihaun Esihakijoita tuolloin niin yksi kappale oli sellaisiakin.

Alustava Hakija vuoden 2010 Talviolympialaisiin aikanaan oli Uusi-Seelanti ja pitopaikka Uudessa-Seelannissa olisi ollut ennen pitkää Christchurch.

Uuden-Seelannin omat näkymät tosiaan Vancouverin 2010 Talviolympialaisten Alustavana Hakijana eivät olleet järin hyvät missään vaiheessa.

Käytännöllisesti sanoen välimatkat, kustannukset, aiempi minkäänlainen Talviolympialaisten pitämättömyys ja kaiken kaikkiaan osin puutteellinenkin hakemus pitkällisten puhetason juttujen jälkeen saivat KOK:n isännät heittämään kieltämättä ehkä vähän liiankin äkkiä Uuden-Seelannin hakemuksen roskakoriin.

Erityisen kummalista se oli, että miksi muun muassa omalla tapaa jo tuolloin aika paljon jääkiekkoa harjoittanut Uusi-Seelanti jäi tuolloin kokonaan ulkopuolelle Talviolympialaisten hakemisesta tai miksi se ei päässyt edes vaikkapa Talviolympialaisten Esihakuun asti kuten muun muassa Bosnia ja Hertsegovina Sarajevollaan pääsi niin se tuntui kyllä kieltämättä erikoiselta.

Tosin Uudella-Seelannilla Bosnia ja Hertsegovinaan nähden tilanne oli parempi vain jääkiekon osalta kun sitä huomioimattahan Sarajevossa oli kyllä osana silloista Jugoslaviaa jo kerran pidetyt Talviolympialaiset vuonna 1984 ja osin tietenkin pitopaikat olivat lähempänä niin sekin varmaankin vaikutti asiaan.

Silti kuitenkin juurikin KOK:n vihamielisyys silloisen haun suhteen pisti kyllä silmiin kun asiaa mietti ja pohdiskeli.

Toki myöhempien aikojen nimissä tuosta oppineena Uusi-Seelantihan on hakenut Talviolympialaisia myös yhteishankkeena Australiankin kanssa vaikkakin vielä tuolloin vuonna 2010 haettiin vain yksinään.

Jääkiekolliset näkemät Jään Mustilla tai vanhempien aikojen Jään Kiiveillä näytti tältä vuonna 2010:

Uusi-Seelanti jääkiekon MM-ohjelmassa 2010: Tietenkään se ei ollut Vancouverin Talviolympialaisissa vuonna 2010 sieltä karsiuduttuaan, mutta oli mukana jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonassa eli vanhempien aikojen MM-kisojen C-sarjassa Eestissä Narvan Kreenholmin Jäähallissa pelatuissa B-lohkon puolen kamppailuissa.

Kieltämättä Eesti kyllä noita karkeloita hallitsi tietenkin nousten sarjatasoa ylemmäs kun muun muassa Jään Lohikäärmeitäkin eli Kiinaa vietiin maalein 15-0 ja samasta maalijuhlasta sai osansa myös Uusi-Seelanti.

Uusi-Seelanti sitä odotellessa taisteli hyvin, mutta hävisi ensin Tunturihaukoille tai Jäähaukoille eli Islannille maalein 1-3, elintärkeästi voitti Israelin säilyttäen sarjapaikkansa vuodeksi 2011 osin käytännössä jo sillä voitolla, hävisi sitten Eestille maalein 0-17 vähemmän yllättäen kun vauhtiero kaikessa mitä Eesti teki jäällä oli kuin toisesta maailmasta kotoisin Uudelle-Seelannille ja toinen pyörryksiin pyörittäjä olikin Tricolori Hochei eli Romania jolle Uusi-Seelanti hävisi maalein 1-14.

Lopulta tietyllä tapaa jo tuolloin, mutta etenkin osin nykyaikaakin vasten peilaten oli merkkiteko voittaa muun muassa Jään Lohikäärmeet eli tosiaan Kiina niukasti ja merkittävästi maalein 2-1 ja säilyttää lopullisesti sarjapaikka vuodeksi 2011 Australian Melbournessa pelattaviin tuon sarjatason kisoihin.

Vuonna 2010 Uusi-Seelanti oli lohkonsa neljäs, koko sarjan kahdeksas ja koko MM-ohjelman 36:s.

Vuonna 2009 Uusi-Seelanti pelasi omissa jääkiekon MM-kisojen 3. Divisioonassa eli vanhempien aikojen D-sarjan MM-kisoissa Dunedinissa nousten sieltä tietenkin vuodeksi 2010 jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonaan eli vanhempien aikojen C-sarjan MM-kisoihin Eestiin.

Vuoden 2009 kotikisoissaan sarjatasollaan Uusi-Seelanti sai tietenkin alkuun luovutusvoiton Mongolialta kuten kaikki muutkin Mongolian vetäydyttyä kisoista, mutta muutoin Uusi-Seelanti voitti Luxemburgin maalein 6-2 ja lopulta muun sarjanousijan eli Turkin pienistä vaikeuksista huolimatta maalein 8-2.

Uusi-Seelanti oli kieltämättä vaikeuttaa sarjanousuaan vähän kun Kreikka pakotti Jään Mustat tai Ice Blacksin Jatkoajalle ja jopa Kreikan johdettua alkuun maalein 0-2 lopulta tosiaan Uuden-Seelannin voittaessa maalein 4-3 ja lopulta tietenkin Uusi-Seelanti tykitti kumoon Irlannin maalein 9-0 huolimatta johtolukemien olemisesta Uudelle-Seelannille alkuun vain 1-0 ensimmäisen erän jälkeen!

Uusi-Seelanti oli oman sarjatasonsa voittajana koko jääkiekon MM-ohjelman 41:s vuonna 2009.

Sitäkin taustaa vasten KOK:n kieltämättä erikoinen vihamielisyys ja vähättely Uutta-Seelantia kohtaan tuntui nurjalta, mutta ei kyllä kieltämättä realistisin kääntein hyvin teoreettisissa vuoden 2010 Talviolympialaisissa Uuden-Seelannin Christchurchissa mitään jakoja ei olisi ollut kun tosiaan vaikka tuon Eesti-jyräyksen tuolta vuodelta ottaa jo huomioon.

 

[Thusberg]

Aiemmin Sotshin Talviolympialaisten 2014 Alustavia Hakijoita koskien jäi mainitsematta kaksi maata kilpailupaikkoineen.

Ne olivat Japani ja Bosnia ja Hertsegovina.

Näistä tosiaan pääosin selvästi vakavamman eli Japanin tilannetta hakemuksensa ja myös jääkiekollisten tuolloisten näkymiensä johdosta puhuen käsitellään tässä viestissä ja bosniakkien sitten seuraavassa viestissä:

Japani jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei ollut mukana tietenkään Sotshin vuoden 2014 Talviolympialaisissa, mutta oli tietenkin mukana Etelä-Koreassa Goyangissa pidetyissä jääkiekon MM-kisojen 1. Divisioonan lohkosarjassa 1A/B1.

Siinä Japani kärsi varmaankin 2010-luvun katkerimman nousemattomuutensa suhteessa moneen muuhun vastaavaan melko toteutumattomaan nousukertaan nähden.

Japani kun oli tosiaan noissa kisoissa kolmas ja joutui jäämään vuodeksi 2015 Puolassa pelattuihin saman lohkosarjan kisoihin.

Japanilla tosiaan alku oli yksi parhaimpia aikoihin tai siltä ainakin tuntui kun Japani löi Slovenian maalein 2-1.

Valitettavasti Japani hävisi kuitenkin melko selvästi lopulta Itävallalle maalein 1-4 romahdettuaan kolmannessa erässä kun ensimmäisessä erässä oltiin vielä johdettu ja päätöseräänkin lähdettiin toisen erän jälkeen tasapelissä 1-1.

Japani pysyi silti taistelussa mukana sarjanoususta puhuen toisin kuin läskiksi kaiken heittänyt Unkari samaan aikaan.

Japani kun voitti muun muassa Ukrainan maalein 3-2 ja Etelä-Korean maalein 4-2.

Lopulta Japani hävisi niin katkerasti sarjanousunsa Unkarille melko merkityksettömässä voittopelissä 26.4.2014 kun Japani tosiaan hävisi vasta Rangaistuslyöntilaukauskisassa Unkarille jolloin lopputulos ottelusta merkittiin voitto Unkarille Japanille synkin maalein 2-3.

Voitolla millä tahansa tapaan Japani olisi noussut pelaamalla vuodeksi 2015 MM-kisoihin Tsekin Prahaan minne sitten nousivat lopulta Slovenia ja tasapelistään Japanin kanssa sarjataulukossa siitä huolimatta tosiaan Itävalta keskinäisen voittonsa turvin.

Japanilla tosiaan meni lujaa sarjatason niukimmalla mahdollisella kolmostilalla koko MM-ohjelman sijalla 19 ja tuota vasten teoreettisissa vuoden 2014 Japanin Talviolympialaisissa jälleen Iwatan Shizuokassa Japanilla oli vuoden 2010 aiemman tilanteen pohjalta verraten selvästi parempi noususuhde, mutta vaikka tasolleen Japani kykeni vuositasolla loihtimaan uskomattoman hyvän jääkiekkovuoden niin ihan väen välttämättä todella kovia kiekkomaita vastaan sellainen ei olisi riittänyt.

Paljon olisi pitänyt käydä tosiaan menetyksiä keskikastin maille ja jokunen huonommallekin maalle, että Japani todella olisi pärjännyt ja ihan huippumaat olisivat olleet aivan omassa kastissaan.

Toki vaikkapa vuoden 2010 tilaan nähden ihan niin synkältä näkökulma ei välttämättä vaikuttanut, mutta realisti tietenkin täytyi olla tilanteen osalta.

Tätä edeltäen vuonna 2013 Japani tietenkin oli ollut mukana Unkarin Budapestissa pidetyssä MM-kisojen 1. Divisioonan lohkosarjassa 1A/B1.

Niissä kisoissa Japanilla tosiaan ne kisat menivät penkin alle joskin ei ihan niin katkerasti kuin mitä Unkarilla meni jälleen kotiyleisönsä edessä.

Japanilla tosin ei Unkariin nähden ollut juuri mitenkään erityisen suuria nousuhaaveita vuodeksi 2014 Valko-Venäjän MM-kisoihin kun Italia ja Kazhakstan vain nähtiin niin suurina maina sen piirissä sinänsä.

Joka tapauksessa Japani tosiaan hävisi Kazhakstanille heti alkuun ensimmäisen erän tasapelitilanteesta 1-1 huolimatta maalein 2-5, Italialle hävittiin maalein 1-4, lopulta voitettiin Etelä-Korea vain hädin tuskin maalein 6-5 ja pelattiin melko ehjä peli Iso-Britanniaa vastaan toki huomattavista ensimmäisen erän vaikeuksista huolimatta voittoon asti maalein 4-1.

Johto brittejä vastaan Japanilta ei tosiaan ollut alkuun kuin vain 1-0 ennen sitten brittien sortumista siinä pelissä milloin mitenkin ja vain ihme pelasti britit pahemmaltakin löylytykseltä kuin siinä pelissä siihen asti oli käynyt.

Lopulta pelattiin nousuhaaveet menettäneen Unkarin kanssa Japanin hävitessä sen maalein 0-1, mutta toisaalta ei Japani kyllä pienenä suitsutuksena näin jälkikäteen enempää maalejakaan taakseen päästänyt vaikka pitikin ajankuvassa päästää.

Tosin taas kerran itseäni piruunnutti muuan 'Skandaali' Scandella Italian paidasta puhuen niin paljon Unkarin hävittyä taas kerran kyseisen isännän toimesta nousunsa, että silloin enemmän tuli heiteltyä herjoja lempijoukkueelle kuin tavallista ja osin siten sätittyä Japaninkin suoritusta suutumuksen johdosta kuin mitä ehkä ei näin jälkikäteen olisi pitänyt tehdä.

Japani oli täten oman sarjalohkonsa ja tasonsa neljäs ja koko MM-ohjelman 20:s vuonna 2013 sen jäädessä tietenkin odottamaan parempia päiviä vuodeksi 2014 Etelä-Korean Goyangin karkeloita varten.

Itse Talviolympialaisten Alustavana Hakijana aika äkkiä huolimatta KOK:n suosituksesta laskea Japani myös vuoden 2014 Sotshin Talviolympialaisten Esihakijaksi Japani vetäytyi aika äkkiä koko haun ulkopuolelle.

Etenkin kun puutteita tosiaan oli paljon ja vaikka esimerkiksi Iwatan tai Shizuokan alueen liikenneyhteyksiä ja muun muassa teoreettista pitämistä varten ajateltua Olympiakylää oli suurennettu vuoden 2010 ajan vastaavaa tarkastusta varten silmällä pitäen silloin niin Japanilla siltikin oli ajoittain vielä vuotta 2010 ajatellen pahempi rahoitusongelma meneillään.

Etenkin kun valitettava Fukushima-Tohokun tilanne vuonna 2011 sattuneena oli pistänyt Japanissakin monet taloudelliset hankearviot uusiksi.

Myös kun alue kerta kaikkiaan sellaisenaan tuntui niin kovin oudolta aiemmin kertomani vuoden 2010 hankkeen yhteydessä sen mukaisesti.

Toisaalta Iwatan alue prefektuurina voitti sen mitä ei muun muassa Sapporo tai Nagano kyenneet tekemään joten eihän kisapaikkaakaan sellaisenaan voi syyttää mikäli rahasummat löytyvät, mutta ei kunnollista päättäjätilaa tai vastaavasti muiden päättäjien piireissä on liikaa ennakkoluuloja ilmastollisista tai muistakin syistä johtuen.

Japania huolestutti tietenkin jälleen vain niin paljon paremmat Etelä-Korean ja Kiinankin tarjoukset tuttuun tapaan tuolloin vuotta 2014 ajatellen.

Siten alettiin jälleen vuosikymmenen alun säästöohjelman mukaisesti miettiä vuotta 2018, mutta myös tietenkin 2020-luvun tilanteita tai 2030-lukuakin Talviolympialaisten suhteen.

Yksi ongelma tietenkin oli 2010-luvulta alkaen jo saman tien osin se, että Japanilla ei vain ollut rahaa vetää samaan tapaan nyt pian tulevia Tokion Kesäolympialaisia ja sitten miettiä siihen vielä silloisin vuosin edes teoriassakaan niitä edeltäen tai ihan heti niin jälkeen tulevia Talviolympialaisiakaan.

Talviolympialaisten Alustavan Esihaun peruutettuaan Japani yritti keskittyä tosiaan pian tämän jälkeen alkaneeseen rahansäästöön tulevien aikojen Talviolympialaisia varten, mutta myös 2018 Talviolympialaisten Alustava Hakijan asema tai vastaava Talviolympialaisten Esihakukin tuolloin kiinnosti.

Samalla luopuessaan omasta Talviolympialaisten Alustavan Hakijan asemastaan tai Esihaustaan vuodeksi 2014 Japani ilmaisi täyden tukensa Venäjän Sotshin Talviolympialaisten 2014 pitämiselle sen sitten tietenkin toteutuessa.

 

[Thusberg]

Vuoden 2014 Sotshin Talviolympialaisten toinen Alustava Hakija tosiaan oli Bosnia ja Hertsegovinan Sarajevo ja tosiaan sen suhteen paljoakaan tilanne ei vuoden 2010 suhteen ollut parantunut edes neljässä vuodessa silloin.

Jääkiekolliset näkymät bosniakkien osalta tulevat tähän lyhyesti alle:

Bosnia ja Hertsegovina jääkiekon MM-ohjelmassa 2014: Ei pelannut lainkaan millään MM-ohjelman sarjatasolla kuten ei myöskään vuonna 2013. Ei ollut tietenkään edes Talviolympialaisissakaan.

Nyt ei tosin ihan sentään Sarajevon Jäähallin tai muunkaan maan erittäin harvojen muiden jäähallien katot romahtaneet, mutta selvää oli tosiaan kyllä koko hakemuksen meneminen KOK:n herroilla keskimäärin ainakin melkein varmasti roskakoriin.

Ei ehkä heti, mutta aika äkkiä kuitenkin. Etenkin kun Bosnia ja Hertsegovinassa edelleen oli melkoisen iso korruptio-ongelma ja ennen kaikkea kun muitakin ongelmia erinäisten levottomuuksien suhteen ei saatu sellaisenaan kovin hyvin kuriin.

Toisaalta kehupuolena Sarajevon silloista Olympiakyläehdokasta oli jo suurennettu ja muutamilla muillakin pitopaikkakunnilla liikenneyhteydet olivat edelleen parantuneita myös vuoden 2010 tilaan verrattuna.

Jääkiekon ilmihuonoa tilannetta huomioimatta kun tilannetta silloin mietti niin muiden lajien osalta Bosniassa ja Hertsegovinassa silloisin näkymin alkoi olla pikkuhiljaa toivoa saada jo jotain aikaan.

Kuitenkin ilman muuta muun muassa myös melko huonolla tolallaan jääkiekossa ollut Gruusia tai Georgia menikin melko ansaitusti Bosnian ja Hertsegovinan edelle siihen mitä tuli pääsystä Talviolympialaisten 2014 Alustavaan Hakuun tai Esihakuun.

Vaikka sinänsä ilman muuta ihan aluksi bosniakkien jääkiekko olikin Gruusian vastaavaa edellä silloisin näkymin niin nopeasti oli jäämässä kyllä taaksekin kuten osin on jäänytkin kun vertaa noita vuosia ja nykytilannetta siellä päin.

Siten ainakin Bosnian ja Hertsegovinan Talviolympialaiset vuosimallia 2014 Sarajevossa olisivat olleet ehkä kovin irvokasta todistaa silloisena 30-vuotisjuhlavuotena siihen nähden mitä tuli verrattuna Jugoslavian Talviolympialaisiin vuoden 1984 Sarajevossa.

Toisaalta myös heti vuodeksi 2015 Bosnia ja Hertsegovina lähti mukaan MM-kisojen 3. Divisioonan Turkin Izmirissä Bornovan Jäähallissa pidettyihin karkeloihin ja tulokset eivät lievästi sanottuna päätä huimanneet MM-ohjelman huonoimmalta maalta puhuen sijalta 47.

 

[Thusberg]

Aiemmin PyeongChangin tai kirjoitusasusta hieman riippuen Pyeongchangin Talviolympialaisten 2018 Alustavista Hakijoista puhuen useampi kappale jäi mainitsematta.

Tässä viestissä puhutaan niistä tärkeimmän eli Japanin osuus ja tarkastellaan tietenkin Japanin jääkiekollisia näkymiä kolmen vuoden takaa:

Japani jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei pelannut tietenkin PyeongChangin tai myös kirjoitusasusta hieman riippuen Pyeongchangin Talviolympialaisissa Etelä-Koreassa sieltä karsiuduttuaan, mutta oli kuitenkin mukana Liettuan Kaunasissa pelatuissa MM-kisojen 1. Divisioonan lohkosarjassa 1B/B2.

Japanin jääkiekko oli edellisten Talviolympialaisten eli vuosien 2014-2018 välisenä aikana hieman taantunut kun Japani oli tosiaan pysytellyt onneksi samassa MM-kisojen divisioonassa, mutta joutunut pelaamaan kuitenkin alemmassa lohkosarjassa tuolla välin.

Nousuhaaveet ylempään lohkosarjaan pääsemisen suhteen eivät myöskään olleet järin korkeita kun heti alkuun voitettiin Eesti vain 2-1. Jatkoaikakin siihen tarvittiin ja siitä tuli myös pistemenetys tavallaan. Kroatian kanssa meni painajaisotteluksi kun oltiin ennen viimeistä erää jopa tappiolla maalein 2-3 ennen kuin lopulta voitettiin maalein 4-3.

Lopulta koti-isännän huutomyrskyssä Japanilta meni sisu kaulaan tai alemmaksikin ja tappio tuli jo yllättävänkin kovin lukemin eli 1-6 tosiaan Liettualle. Siten nousuhaaveet ilman isäntien omaa epäonnistumista sarjalohkoa ylemmäksi olivat ohi ja oma onnistuminen meni Tricolori Hochein eli Romanian voittamiseen.

Voittaminen ei ollut sinänsä toki pahasta, mutta kun se ei ollut täyden ajan voitto niin siitä ei hyvää seurannut. Jatkoajalla voitto tietenkin tuli maalein 3-2 ja lopulta turnauksen päätteeksi voitettiin Ukraina maalein 7-1.

Turhauttavasti Japani oli oman sarjalohkonsa jaetulla kakkostilalla Eestin jäädessä tasapelistään huolimatta kolmanneksi ja Liettua nousi vuoden 2019 saman MM-kisojen divisioonan sarjalohkoon 1A/B1 Kazhakstaniin ja Japanin oli jäätävä edelleen sarjalohkoon 1B/B2 vuodeksi 2019 Tallinnassa pidettävää tapahtumaa varten.

Japanilla täten koko MM-ohjelmassa sijoitus vuonna 2018 oli 24:s jaetulla sijalla ja omalla 24:llä sijallaan Eestin ollessa 25:s.

Vuoden 2017 MM-kisojen 1. Divisioonan sarjalohkossa 1B/B2 Iso-Britanniassa ja siellä päin Pohjois-Irlannin Belfastissa pelatuissa karkeloissa Japani pelasi melko turhauttavasti ollen taas kerran melko lähellä nousua, mutta lopulta jälleen nousua ei siitä huolimatta tullut.

Nousun kun vei koti-isäntä itse.

Sitä ennen kuitenkin ja turnauksen yleisesti ottaen Japani aloitti hyvin.

Ijs-Oranjen eli Hollannin Japani voitti sujuvasti maalein 6-1 vailla tietoakaan kieltämättä parin vuoden takaisesta nöyryytystappiosta Ijs-Oranjelle, Japani voitti myös Kroatian maalein 4-2 hieman vaikeahkomman ottelun jälkeen ja myös Eestin huolimatta Eestin tarmokkaasta puolustautumisesta ainakin ensimmäisessä erässä missä Japanin johto ei ollut kuin 1-0 koko ottelun mennessä Japanille voitoksi maalein 6-2.

Lopuksi vielä Liettuakin voitettiin maalein 6-2 ja Japani tuntui pelaavan kuin mestari jäällä ainakin ajoittain, mutta toisaalta jo Liettua-ottelussakin näkyi kyllä jo osin Japanin vaikeudet saada jossain määrin maaleja sellaisista ratkaisevista osumakulmista ja viimeistelykykykään ei ihan aina ollut mikään liian häikäisevä.

Liettua myös kiri maalin päähän Japanista ennen väsymistään joten sekin herätti väistämättä huomiota Japanin nousukyvystä ja loi turhia paineita osin pelaajille ehkä senkin takia.

Lopulta Japanille sattui päätöspelin nousupaikassa jälleen ne kaikki muut murheet kuin yhdeksi ongelmakimpuksi silloin kun ei olisi pitänyt ja huolimatta vielä ensimmäisen erän pitämisestä hyvinkin tasaisena olemalla vain 0-1 tappiolla nousu kylläkin oli melko ansaitusti brittien ja siten Japani hävisi ottelun ja nousunsa maalein 0-4.

Iso-Britannia nousi täten ikimuistoisesti Unkarissa vuonna 2018 pelattuihin saman MM-kisojen divisioonan sarjalohkoon 1A/B1 ja tuolloin varsinkin eli 29.4.2017 Japanin voittaessaan aloitti tietämättään tapahtumakulun jota moni ei nykypäivään mennessä varsinkaan tuolloin olisi uskaltanut veikata.

Ei edes perinteisesti melko myönteisesti brittijääkiekkoonkin suhtautunut tätä juttua kirjoittava nimimerkkikään.

Eli sen, että vuodeksi 2019 britit nousisivat aina MM-kisoihin asti ja kiitos koronan ja tätä edeltäen ihan pelillisestikin myös pysyisivät siellä näin vuonna 2021!

Japanille vuonna 2017 MM-ohjelmassa sijoitus brittien tosiaan noustessa oli edelleen tuttu eli 24:s koko ohjelmaa vasten ajatellen.

Itse Talviolympialaisten 2018 Alustavaa Hakua ajatellen jälleen KOK:n suosituksesta Esihakuun menosta Japani kieltäytyi sinne menemästä.

Taloustilanne kun ei ollut riittävä varojen ollessa enimmäkseen suunnattu Tokion Kesäolympialaisiin 2020 niiden tietenkin siirryttyä näinä päivinä jo vuoteen 2021 pidettäväksi.

Saa nähdä, että siirtyykö vielä kerran vai tapahtuuko jo pahin eli perutaanko Kesäolympialaiset kokonaan?

Tuolloin tosin koronan aiheuttamaa tilannetta ei voinut tietää ja kyseessä olivat jälleen niin yleiset muut aluepoliittisiin ongelmiin tai prefektuurien omaan rahankäytön vähyyteen liittyvät seikat.

Etenkin kun taas kerran Japani olisi pitänyt teoreettiset vuoden 2018 Talviolympialaiset Shizuokassa Iwatassa Sapporon tai Naganon sijaan.

Ilman muuta jälleen kerran ainakin Shizuokan Olympiakylä, sen lähialueella olevat muut puitteet ja ennen kaikkea uudet avatut liikenneyhteyksien asemat saivat jälleen paljon kiitosta, mutta sitten muutamien muiden lajien puutteet eivät niin tyydyttäneet KOK:ta tai niitä vain olisi pitänyt kovin päivittää Talviolympialaisten pitoa varten silloin.

Japanilla tietenkin oli huolensa myös Etelä-Korean tai Kiinan vahvoista tarjouksista joista Etelä-Korea tosiaan veti Aasian maissa pisimmän korren ja jossain määrin Japanin Kiekkoliitto oli noihin päiviin mennessä myöntämään sen tosiseikan, että Etelä-Korea oli mennyt siitäkin ohi ja oma lajillinen taantuminen oli saatava pysäytettyä keinolla millä hyvänsä.

Kun kovin kauan Japani ei tosiaan noilla listoilla Alustavana Hakijanakaan viipynyt niin se ilmaisi täyden tukensa aiemmin hieman nurinkurisesti suhtautumaansa Etelä-Korean PyeongChangin tai kirjoitusasusta riippuen Pyeongchangin Talviolympialaisten 2018 pitämiselle kuten lopulta myös niin oli tapahtunut.

 

[Thusberg]

Aiemmin PyeongChangin tai kirjoitusasusta hieman riippuen Pyeongchangin Talviolympialaisten 2018 Alustavista Hakijoista puhuen seuraava onkin varsin kiintoisa sellainen tavallaan.

Tässä viestissä puhutaan niistä melko mielenkiintoisen maan eli Serbian osuus ja tarkastellaan tietenkin Serbian jääkiekollisia näkymiä kolmen vuoden takaa:

Serbia jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei pelannut PyeongChangin tai myös kirjoitusasusta riippuen Pyeongchangin Talviolympialaisissa Etelä-Koreassa sieltä karsiuduttuaan, mutta pelasi tietenkin jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonan sarjalohkossa 2A/C1 Hollannin Tillburgissa.

Turnaus oli aivan viime vuosien Serbiaa heijastellen yllättävänkin hyvä.

Vaivihkaa nousua viime vuosina tehnyt Serbia onnistui yllättämään Jään Paholaiset eli Belgian maalein 4-1, vielä sitäkin sensaatiomaisemmin ajankuvassa muun muassa tulevan Talviolympialaisten 2022 isäntämaan Jään Lohikäärmeet eli Kiinan maalein 3-1 ja ensimmäinen tappiokin tuli vasta kun itse isäntä Ijs-Oranje kotijäillään nyt vain sattui ranttaliksi ja vain ihme esti Serbian tappiota olemasta suurempikin kuin vain maalein 0-5.

Tämän jälkeen Serbia oli kyllä hankaluuksissa oman turnauksensa osalta, mutta yleistä tavoitetta olla melkoisen kova maa tasolleen ei menetetty eikä myöskään turhasta alettu enää melkein hiljattaisille takavuosille asti olleen tavan mukaan riehumaan vaan asiat käsiteltiin ja ongelmista noustiin.

Asenteelle oli tullut parannusta ja se oli hyvä juttu, mutta tappiota se ei estänyt.

Tosin ei Serbia kyllä paljonkaan Australialle hävinnyt.

Rangaistuslyöntilaukauskisa siihen tosin tarvittiin, että hävittiin Australialle kokonaismaalein 4-5 tuo kyseinen ottelu.

Lopulta sarjanousun mentyä siihen Serbia voitti puolihaluttoman ja osin paineita purkavan oloisesti Tunturihaukat tai myös Jäähaukat eli Islannin maalein 5-2.

Siten Serbia oli kolmas ja joutui jäämään omia 2. Divisioonan sarjalohkonsa kotikisoja vuodeksi 2019 ollen samalla kertaa koko MM-ohjelman 31:s Ijs-Oranjen voittaessa ja noustessa koko MM-ohjelman sijalla 29 jääkiekon MM-kisojen 1. Divisioonan puolelle sarjalohkoon 1B/B2.

Serbialla oli vuonna 2017 Galatissa Romaniassa pidetyissä jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonan tutussa sarjalohkossa 2A/C1.

Turnaus tietyllä tapaa oli kilpailukykyisempi kuin miten tulisi olemaan vuonna 2018, mutta oli myös turhauttavampi.

Etenkin kun pistemenetyksiä oli enemmän kuin miten tulisi olemaan vuotta myöhemmin.

Silloisin näkymin eli vuonna 2017 turnaus lopulta Serbialta oli ehkä jälkimaineen myötä vähän parempi kuin mitä ehkä ihan ajankuvassa oli.

Jatkoaika pelattiin ja tarvittiin Serbian harmittavaan tappioon jälleen Australiaa vastaan maalein 3-4.

Koti-isännille eli Tricolori Hocheille ei mahdettu mitään ja se peli päättyi maalein 1-4 Serbian tappioon.

Tätä taustaa vasten Serbia tosin voitti Jään Paholaiset eli Belgian tosiaan vuoden 2018 vaikeuksiin nähden sitäkin selvemmin maalein 9-2 kun tosiaan vuonna 2018 tarvittiin hieman yllätyksellisyyttä edes voittoon nousemista varten.

Lopulta teoreettiset nousun mahdollisuudet tai paremmat sarjapisteet menivät Espanjaa vastaan kärsittyyn tappioon.

Jatkoaika tosin tarvittiin siihen, mutta loppunumerot maalein 4-5 ei ollut mukava juttu Serbialle.

Turnaus oli hyvä päättää Tunturihaukoille tai myös Jäähaukoille eli Islannille suoritettuun sulkasatoon eli maalein 6-0 tuli voitto.

Ikävä kyllä Tricolori Hochein noustessa koko MM-ohjelman sijalla 29 MM-kisojen 1. Divisioonan puolelle sarjalohkoon 1B/B2 seuraavaksi vuodeksi Liettuan Kaunasissa pelattuihin kisoihin oli Serbian jäätävä koko MM-ohjelman sijalla 31 edelleen vuodeksi 2018 Hollannissa pelattavaan 2. Divisioonan MM-kisojen sarjalohkoon eli 2A/C1.

Tätä taustaa vasten pari vuotta sitten Serbian niukempaakin niukempi nousu kotiyleisönsä edestä viimeinkin 1. Divisioonan MM-puolen sarjalohkoon 1B/B2 oli hyvä suoritus ajalta ennen koronaa.

Muilla tavoin Serbiassa hiljaista nousua on tehty, mutta onhan sitä vielä paljon tehtävääkin edessä.

Itse Serbian Talviolympialaisten 2018 Alustavasta Hakijasta ja sen asemasta puhuttaessa kovin kauan Serbialla ei ollut mahdollisuuksia kehua niitä edes oikein oman maansa lehdissäkään.

Puutteita oli paljon ja paljon syytöksiä myös mahdollisista korruptioväitteistäkin.

Milloin ei ollut niin ongelmana olivat monet eri paikkojen riittävyydet lajeille.

Paljon olisi pitänyt päivittää ainakin Belgradin harvoja jäähallejakin parempaan kuosiin tai rakentaa jopa kokonaan uusikin teoreettista Talviolympialaisten pitoa varten siellä.

Toisaalta KOK antoi kyllä harvoista asioista kiitostakin kuten muun muassa Stara Planinan laskettelukeskuksen alueen kilpailupaikkojen sopivuudesta Serbialle Talviolympialaisia varten tulevaisuutta ajatellen.

Custica ja Pirot olisivat varmaankin olleet menetteleviä muita pitopaikkoja Serbiassa tuota vuoristoista aluetta lähellä olleita Balkanin mukavia seutualueita, mutta kovin pieniä vain kansainvälisiä suurtapahtumia varten ilman ihmeitä.

Vuodesta 2007 ja etenkin sen helmikuusta alkaen Serbia alkoi kerätä rahoitusta aluksi omaan hankkeeseensa, mutta myöhemmin myös yhteishankkeeseen Bulgarian kanssa siihen mitä tuli Talviolympialaisiin 2018 teoriassa Serbiassa ja tosiaan osin yhteistyönä Serbian ja Bulgarian yhteiskisoina.

Ongelmana tosiaan oli myös se, että yhteiskisoissa aika paljon yritti kyllä tuolloin Serbia Bulgarian puolelle lykätä sitä maksupuoltakin ja liikoja rahoja ei vain ollut Bulgariassakaan tuolloin.

Siten aika äkkiä yhteiskisoina tai ilman Serbian oli hylättävä hankkeet Talviolympialaisista joita se ei sellaisinaan saanut itselleen pidettäväksi edes Jugoslavian aikana kun tunnetustihan Jugoslavian 1984 Talviolympialaiset pidettiin Sarajevossa myöhemmällä Bosnia ja Hertsegovinan alueella Belgradin tai vaikka tosiaan tuon kaavaillun Stara Planinan alueen sijaan.

Tosin jääkiekollisia näkymiä pohtien Serbialle olisi käynyt sellaisinaan varovaisesta tason nousemisesta huolimatta hyvin pahasti.

Etenkin kun tasoerot vain ovat niin kovin, kovin suuria vielä nykyäänkin osin kansainvälisessä jääkiekossa.

 

[Thusberg]

Aiemmin PyeongChangin tai kirjoitusasusta hieman riippuen Pyeongchangin Talviolympialaisten 2018 Alustavista Hakijoista puhuen useampi kappale jäi mainitsematta.

Tässä viestissä puhutaan niistä toiseksi tärkeimmän eli Italian osuus ja tarkastellaan tietenkin Italian jääkiekollisia näkymiä kolmen vuoden takaa:

Italia jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei pelannut tietenkin PyeongChangin tai myös kirjoitusasusta hieman riippuen Pyeongchangin Talviolympialaisissa Etelä-Koreassa sieltä karsiuduttuaan, mutta oli kuitenkin mukana Unkarin Budapestissa pelatuissa MM-kisojen 1. Divisioonan lohkosarjassa 1A/B1.

Italia nousi vuodeksi 2019 takaisin varsinaisiin jääkiekon MM-kisoihin, mutta nousu oli vaikean työn takana ja osin riippuvainen muista tuloksista.

Pilattuaan useita kertoja vuosien varrella Unkarin nousuja kiitos muun muassa 'Skandaali-Scandellan' järjestämien maalien ei Sinikone tällä kertaa yllättänyt enää Unkaria vaan myös hävisi sille.

Sitä ennen Italia voitti tosiaan Puolan maalein 3-1 ennen kuin tosiaan hävisi Unkarille maalein 2-3, voitti kuitenkin Kazhakstanin maalein 3-0 ja sen jälkeen hävisi Iso-Britannialle dramaattisen ottelun maalein 3-4.

Nousu oli Unkarinkin jälleen mokaillessa keskellä turnausta vieläkin Italian omissa käsissä kiinni päätöspäivänä ja siten lopulta Italia voittikin kesälomatunnelmissa tai muuten vain kuutamolla läpi pelin olleen Slovenian maalein 4-3 mikä lopulta oli yllättävänkin niukka tulos.

Tai olisi ollut ellei tietenkin Slovenian kykyjä jääkiekossa niin selvästi sinällään tietäisi tai Italian tämän hetkenkin ongelmia lähivuosilta.

Se oli nousun paikka MM-kisoihin Slovakiaan kieltämättä selvemmän yllätysnousijan Iso-Britannian kanssa kun britit menivät sitten voittamaan Unkarin.

Rangaistuslyöntilaukauskilpailu tarvittiin nostamaan britit MM-kisoihin ensi kerran sitten vuoden 1994 28.4.2018 tapahtuneessa dramaattisessa sarjatason sarjalohkon päätöspeleissä kokonaismaalein 3-2.

Italia oli tosiaan tässä sarjatason sarjalohkossa toinen ja MM-ohjelmassa muutoin 18:sta kolme vuotta sitten.

Vuonna 2017 Italia tosiaan oli mukana MM-kisoissa jaetuissa sellaisissa eli Saksan Kölnin ja Ranskan Pariisin yhteiskisoissa.

Ikävä kyllä Italia oli otteluissaan hyvin suurilta osin melkoinen pistepajatso muille joukkueille läpi turnauksen.

Tappiot eivät ihan niin aina olleet hurjimpien kuvien mukaisia, mutta niukatkin tappiot valitettavasti olivat yhä tappioita.

Ihan heti alkuun Italia oli kyllä voitaa Slovakiankin.

Jatkoajalla Italia tosin hävisi lopulta koko ottelun kokonaistilanteella maalein 2-3.

Tämän jälkeen sankaroinnistaan valmiiksi väsyneenä vastaan asettui Venäjä ja tappio oli selvä maalein 1-10, Latvialle hävittiin ihmeteltävän hyvän taistelun (Tai vaihtoehtoisesti poikkeuksellisen kyvyttömän Latvian umpihuonon viimeistelykyvyn takia.) vain maalein 1-2, Yhdysvalloille hävittiin tietysti osin ajoittain yhdysvaltalaisten suorastaan huvittavankin säästelyn nimissä vain 0-3, sitten hävittiinkin Ruotsille maalein 1-8, Saksalle hävittiin maalein 1-4 myös verraten hyvän pelaamisen jälkeen ongelmista huolimatta ja lopulta oltiin yllättää täysin turnauksensa penkin alle pelannut Tanska kunnes sentään lopulta hävittiin maalein 0-2.

Italia tippui vähemmän yllättäen niistä pienistä valon pilkahduksista huolimatta huonoimpana MM-kisojen joukkueena ja kokonaistilaston sijalla 16 MM-kisojen 1. Divisioonaan ja tietenkin sarjalohkoon 1A/B1 vuodeksi 2018 Unkariin.

Kun Italian kokonaisnäkymiä ajattelee niin viime vuosina tai tuolloinkin maa on ollut yksinkertaisesti erittäin selvä hissijoukkue ja kiusankappale sitä selvästi paremmille MM-kisojen divisioonatason maillekin.

Unkarille tuottamien nousemattomuuksien määrää vuosien varrella en ala tähän edes mielipahan välttämiseksi luetella, mutta muillekin maille 1980-luvun ja 1990-luvun maineikas Jään Sinikone on tuottanut harmia sarjatasollaan.

Etenkin kun taso vain riittää nousemiseen, mutta ei ilman todellisia ihmeitä keskimäärin sitten MM-tasolla pysymiseen kunnolla.

Nythän tietenkin viime hetkellä Italia onkin pysynyt MM-tasolla ajalta juuri ennen koronaa, mutta putoaminen on odotettavissa heti kuin vain jälleen putoaminen olisi mahdollista.

Talviolympialaisten 2018 Alustavana Hakijana Italian hakemus yleensäkin oli varsin kummallista luokkaa.

Etenkin kun aiemmin Italia oli vakuuttanut, että ei erityisesti aio niitä hakea ja osin muutenkin kun kaikki paukut maassa olivat säästetty juurikin Cortina d' Ampezzon ja Torinon yhteisiin Talviolympialaisiin Italiassa pidettävinä sellaisina vuodeksi 2026.

Italiassa tosin erillisesti oli Talviolympialaisten 2018 Alustavaa Hakua pidetty silmällä jo vuodesta 2010 alkaen.

Tarkemmin sanottuna 2.3.2010 alkaen eli ei paljoakaan Vancouverin Talviolympialaisten 2010 päätyttyä.

Puuhamiehet olivat Guido Bertolaso ja Mario Pescante joilla tosiaan innostusta riitti, mutta ennen pitkää hankkeesta oli vain luovuttava.

Teoreettiset Talviolympialaiset 2018 Italiassa olisi pidetty nk. Italian Kotkassa eli L' Aquilassa sen ollessa tietysti nk. Italian Kotkan Provinssin eli L' Aquilan Provinssin pääkaupunkikin myös Abruzzon aluepääkaupungin ohella.

Talviolympialaisten pitopaikkana se olisi ollut tietyin ehdoin ihanteellinen.

Oltiinhan kuitenkin erittäinkin lähellä Gran Sasso-vuoria ja Italian toiseksi korkeinta vuorta eli Como Grandea jolloin ainakin alppilajeista ei olisi tullut ongelmaa.

Laskettelukeskuksia tai hiihtokeskuksiakin olisi ollut varsin monta kuten Campo Imperatore, Ovindoli, Pescasseroli, Roccaraso ja Scanno.

Tosin hirveän montaa jäähallia seudulla ei olisi ollut tai ne ainakin olisivat olleet kovin pieniä joten Talviolympialaisia varten varmaankin kokonaan uusi jäähalli olisi ollut pakko rakentaa ja Olympiakyläkin alueella olisi ollut kovin pieni.

Muutenkin alueella olisi ollut ongelmansa muun muassa siinäkin, että kaupunki sijaitsi tosiaan yllättävänkin vuoristossa keskellä laaksoa liian kapealla suuaukolla liikenneyhteyksiä varten ainakaan isoja tapahtumia ajatellen.

Italian Kotka tai L' Aquila on siitäkin erikoinen paikka, että keskiseksi Italiaksi alue on yllättävänkin kylmää ja viileää seutua jopa kesälläkin aivan lähivuosien lämpöaaltoja huomioimatta.

Siltikin kun aina ajoittain Välimeren lämmintä ilmaa pääsee edes rajallisestikin alueelle niin sää voi silti olla satunnaisemmin kylminäkin aikoina lauhempi kuin Suomessa aiheuttaen silti melkoisia päänpuisteluja näin suomalaisesta näkökulmasta mikäli aletaan talviaikaa verrata tosiaan Italiankin Kotkaan.

Eräänlainen sananlasku onkin, että Italian Kotkassa on 11 kuukautta kylmää keliä ja vain kuukauden verran sitä varsinaista kunnon viileämpää kesää tai kevättä.

Osin tuo näkemys on oikea, mutta myös väärä.

Etenkin kun sekin lämpimin viileämpi kuukausi toisaalta on tuolla seudulla verraten vähäluminen.

Silloin enemmänkin on vain kovin kuivaa ja tuulista.

Ajoittain joka tapauksessa hyvinkin kovien pakkasten puremaa seutu voi kyllä olla ja vähänkin huonompana lumimyrskykautena tai talvisäiden osumiskautena Italiaan L' Aquila on yksi Italian ylivoimaisesti kylmimpiä seutuja varsinaisten vuoristojen ulkopuolella ja ainakin silloin ei paljon Suomen Kotkasta tai monenkaan muun suomalaisen paikkakunnan tilanteesta talvella tilanne juuri eroa.

Ja vaikka eroaisikin niin kyllä L' Aquilassa lunta silti todennäköisemmin nähdään vielä keväälläkin selvemmin kuin käytännössä missään muualla keskisessä Italiassa mistään Etelä-Italiasta nyt puhumattakaan!

Joka tapauksessa Italia luopui joitakin vuosia ennen Talviolympialaisten 2018 pitämistä Etelä-Koreassa PyeongChangissa tai kirjoitusasusta riippuen Pyeongchangissa ja ilmaisi täyden tukensa Etelä-Korealle Talviolympialaisten 2018 pidosta sitten siellä.

Tosin Italia ilmoitti kilpailevansa vahvasti vuoden 2026 Talviolympialaisten paikasta ja ennen pitkää näillä puhein näinä vuosina on sen myös saanut itselleen ilman ihmeitä ja ongelmia pidettäväkseen.

Italian jääkiekollista asemaa peilaten teoreettiset kotijäillä pidettävät Talviolympialaiset 2018 olisivat saattaneet luoda vähän enemmän uskoa Sinikoneen menestykseen, mutta järki ja realismi olisi kuitenkin ollut pakko pitää toteutuneen kuvan perusteella tallessa kun tilanne kieltämättä oli verraten vallan synkkä tavallaan.

 

[Thusberg]

Aiemmin PyeongChangin tai myös kirjoitusasusta riippuen Pyeongchangin vuoden 2018 Talviolympialaisten Alustavista Hakijoista puhuen jäi mainitsematta Turkin osuus.

Turkin jääkiekollisia näkymiä kolmen vuoden takaa tulee tähän seuraavaksi:

Turkki jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei tietenkään pelannut PyeongChangissa tai myös kirjoitusasusta riippuen Pyeongchangin vuoden 2018 Talviolympialaisissa sieltä karsiuduttuaan, mutta oli mukana jääkiekon MM-kisojen 3. Divisioonassa Etelä-Afrikassa Kapkaupungissa.

Turkki tosiaan ei noussut edes jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonan puolelle alempaan sarjalohkoon eli 2B/C2 vaan joutui jäämään tosiaan tälle tasolle myös vuodeksi 2019 Bulgariaan Sofiassa pidettyihin vastaaviin karkeloihin.

Eikä tietenkään parikaan vuotta sitten Turkki noussut kun tuolloin MM-kisojen 2. Divisioonan alempaan sarjalohkoon 2B/C2 nousi Bulgaria.

Turkki tosiaan kolme vuotta sitten hävisi saman tien Gruusialle tai myös Georgialle maalein 2-6, mutta voitti tämän jälkeen Hong Kongin maalein 6-1, kisaisännät eli Jään Sarvikuonot tai entisten aikojen Kiekko-Pantterit eli Etelä-Afrikan maalein 7-1 ja vielä Taiwanin maalein 4-2.

Tämän jälkeen Turkki hävisi vielä Bulgarialle. Jatkoaika tosin kokonaistilanteen maalein 2-3 tarvittiin Turkin häviämiseen.

Turkki oli täten MM-kisojen 3. Divisioonan kolmas ja koko MM-ohjelman 43:s siinä missä Gruusia tai myös Georgia sarjavoittajana oli koko MM-ohjelman 41:s sen noustessa MM-kisojen 2. Divisioonan puolelle sarjalohkoon 2B/C2 Meksikossa pidettyihin karkeloihin.

Vuonna 2017 Turkki tosin oli mukana MM-kisojen 2. Divisioonan alemmassa sarjalohkossa 2B/C2 Uudessa-Seelannissa Aucklandissa.

Turkki hävisi maalein 1-4 Jään Mustille tai Ice Blacksille, Pohjois-Korealle kieltämättä hieman erikoisesti sulkeutuneen maan jääkiekollisen nykypäivän sellaisenaan olevan heikon laadun osoittaen jo maalein 3-11, voitti turnauksen ainoana valopilkkuna Meksikon hyvin niukasti maalein 1-0, hävisi Jään Lohikäärmeille eli Kiinalle maalein 2-7 ja lopuksi Israelille maalein 0-5.

Lopulta oli tasapelissä Meksikon ja Pohjois-Korean kanssa, mutta erillisin maalieroin Turkki oli koko MM-ohjelman 40:s ja siten putosi sarjasijoituksellaan eli kutostilalla juurikin vuodeksi 2018 Etelä-Afrikassa pelattuihin 3. Divisioonan MM-kisoihin.

Turkin jääkiekolliset näkymät olivat kovin huonot ja mielikuvakin Turkista Talviolympialaisten isäntämaana tuolloin tai vielä aika paljon myöhemminkään olisi kieltämättä vähän turhan karmea näky ajatellakin.

Paljon sinänsä kyllä jopa jääkiekkoonkin Turkissa on satsattu, mutta toisaalta taas satsaukset eivät ole tuottaneet samalla tapaa tulosta kuin mitä yllättävänkin monessa muussa jääkiekon vasta-alkajatason maassakin suhteessa Turkkiin on tuottanut.

Itse Talviolympialaisten 2018 Alustava Hakukin päättyi nopeasti huolimatta presidentti Erdoganin kehupuheista saada Turkkia enemmänkin näkyväksi julkisuudessa.

Kehut jatkuivat maan kieltämättä turhankin julkisuusräväkältä presidentiltä haun jälkeenkin kun virheistä aiottiin Turkin lehtien mukaan ottaa opiksi vuosia 2022, 2026 tai 2030 ajatellen silloisia propagandajuttuja varten ajatellen.

Hyvin teoreettiset Talviolympialaiset 2018 Turkissa olisivat pidetty Bursassa.

Bursa on varsin menettelevän huomattavaa Länsi-Turkkia edustava paikkakunta Anatoliassa, mutta kieltämättä monista kisapaikkojen infrastruktuureista ja monesta muustakin asiasta riitaa tuli KOK:n suhteen.

Etenkin kun muun muassa ampumahiihtopaikkoja suunniteltiin toteutettavan Uludagin Kansallispuistoon ja siitäkin heräsi omalla tavallaan huomiota herättäviä ympäristönsuojelumellakoita ajankuvassa Turkissa.

Ne kyllä pistettiin Erdoganin toimesta pakettiin nopeasti tahdissa, mutta KOK ei pitänyt tuolloin ainakaan kovin paljon Turkin asenteesta joten niiltä osin Alustava Haku vuoden 2018 Turkin osalta oli päättynyt.

 

[Thusberg]

Aiemmin PyeongChangin tai myös kirjoitusasusta riippuen Pyeongchangin vuoden 2018 Talviolympialaisten Alustavista Hakijoista puhuen jäi mainitsematta Gruusian tai myös Georgian osuus.

Gruusian tai myös Georgian jääkiekollisia näkymiä kolmen vuoden takaa tulee tähän seuraavaksi:

Gruusia/Georgia jääkiekon MM-ohjelmassa 2018: Ei tietenkään pelannut PyeongChangissa tai myös kirjoitusasusta riippuen Pyeongchangin vuoden 2018 Talviolympialaisissa sieltä karsiuduttuaan, mutta oli mukana jääkiekon MM-kisojen 3. Divisioonassa Etelä-Afrikassa Kapkaupungissa.

Siellä tämä sitkeän itsepäinen Kaukasuksen maa kirjoitti omanlaistaan jääkiekkohistoriaa ja nousi vuodeksi 2019 jääkiekon MM-kisojen 2. Divisioonaan alempaan sarjalohkoon 2B/C2 Meksikossa pidettyihin kisoihin siellä muuten myös säilyen ajalta ennen koronaa ja nykyhetkeä peilaten.

Jään Ristiritareilla maan oman maajoukkueen lempinimen mukaisesti ei ollut toki liian helppoa nouseminen noihin kisoihin tai uudella sarjatasollakaan ajoittain pelaaminen, mutta verraten oppimiskykyisiä kavereita maan pelaajat ovat kyllä olleet.

Itse kolme vuotta sitten vielä MM-kisojen 3. Divisioonassa Jään Sarvikuonojen tai myös entisten Kiekko-Panttereiden kotiareenoilla Jään Ristiritarit voittivat itseluottamusta herättäen Turkin maalein 6-2, nousunsa käytännössä varmistaen voitollaan Bulgariasta maalein 5-3 ja Hong Kong vielä voitettiin maalein 11-1, mutta tämän jälkeen Etelä-Afrikalle hävittiin maalein 2-4.

Se olisi voinut hankaloittaa nousua, mutta osin Turkki ja Bulgaria olivat hävinneet nousunsa syöden vielä keskinäisiä pisteitäkin jolloin Jään Ristiritareilla ei ollut hätää ihan niin paljon kuin miltä näytti.

Lopulta Jään Ristiritarit voittivat Taiwanin maalein 11-2 ja myös nousivat maalle ikimuistoisena päivänä 22.4.2018 tosiaan seuraavalle sarjatasolle voittajana sarjatasollaan ja koko MM-ohjelman sijalla 39!

Vuonna 2017 Jään Ristiritareilla ei ollut vuoteen 2018 verrattuna ihan niin huippuhyvä vuosi jäällä, mutta omalla tavallaan lupaava Bulgariassa pidetyissä MM-kisojen 3. Divisioonassa.

Jään Ristiritarit voittivat erikoisesti kahdessa lohkossa pidetyissä Alkuerissä B-lohkossa niukasti Etelä-Afrikan maalein 6-5 ja myös hävisivät niukasti Luxemburgille maalein 4-6, mutta Arabiemiraatit voitettiinkin sitten jo kieltämättä tuon vuon erittäin surkean joukkueen pelaamistasoon nähden peräti maalein 19-0!

Välierissä Jään Ristiritarit hävisivät vielä tuolloin yllättävänkin selvästi etenkin kotiyleisönsä edessä tasoaan näyttäneelle Bulgarialle maalein 3-9, mutta tuota kaikkea vasten ilahduttavasti Jään Ristiritarit pystyivät vuoden sisällä myös kuromaan tasoeron umpeen ja voittamaankin!

Pronssiottelussa sarjatasolleen Jään Ristiritarit voittivatkin sitten Hong Kongin maalein 14-3 ja olivat itseoikeutettuja sarjakolmosia Luxemburgin lopulta noustessa itse voitettuaan Bulgarian maalein 10-4 MM-kisojen 3. Divisioonan Finaalissa Espanjassa pidettyihin vuoden 2018 MM-kisojen 2. Divisioonan alempaan lohkosarjaan 2B/C2.

Siten vuonna 2017 koko MM-ohjelmassa Jään Ristiritareiden sijoitus oli 41:s.

Kun aivan viime vuosien näkymiä Jään Ristiritareilta miettii niin eteenpäin on tosiaan menty vaikkapa vuoden tai vuosien 2013-2014 tilanteesta.

Ikävä kyllä vieläkin sellainen todellisen kova kykyjen katto on maan osalta jääkiekossa selvittämättä.

Samoin ikävää on ollut myös huomata, että muun muassa nyt olleissa Talviolympialaisten Karsinnoissa eivät Jään Ristiritarit missään vaiheessa edes olleet ilmoittautuneet mukaan!

Toivottavasti nyt edes seuraaviin mennessä ilmoittautuisivat.

Vuoden 2018 Talviolympialaisten Alustavan Haun aikaan maan tilanne kieltämättä osoitti nopeaa kehitystä, mutta paljon olisi pitänyt vielä töitä kyllä tehdä.

Borjomin aluetta oli ilman muuta parannettu kuten myös Tbilisin, mutta sielläkin oli vielä omat ongelmansa.

Kun rahoitusvaikeuksiakin tuli niin Gruusia/Georgia kääntyi osin tietysti myös jaettuun kisaisäntäpuoleen hieman erikoista kyllä itse Venäjän kanssa.

Näin oli ollut kaavailtu aiemmin muun muassa Sotshiin 2014, mutta vähemmän yllättäen Vladimir Putin kieltäytyi kieltämättä kohteliaasta tarjouksesta.

Sattumanvaraisesti Gruusia/Georgia hakeutui jaettuja Talviolympialaisten kisoja varten myös Ukrainan puoleen, mutta kaiken kaikkiaan tilanne oli murheellinen kun Ukrainassakin rahoitus oli tiukassa.

Kovasti tosiaan myös muun muassa tukemalla Venäjän Sotshin Talviolympialaisia 2014 yritti Gruusia/Georgia saada myös tunnustusta omalle Talviolympialaisten hankkeelle 2018, mutta varsin turhaan.

KOK oli tosiaan päätöksensä tehnyt ja kieltämättä erikoisesti pääsystään vuodeksi 2014 tuolloiseen Talviolympialaisten Esihakuun oli selvää, että nyt asema laskisi vain Alustavan Haun piiriin mikäli siihenkään kun kyseessä oli vuoden 2018 Talviolympialaiset.

Tämän jälkeenkin nykypäivää katsottuna Jään Ristiritareiden kotimaassa on ollut Talviolympialaisia kohtaan hieman erikoinen tai nurjempi asenne meneillään.

Ja aina kun KOK on ilmaissut kiinnostuksensa niin sitten jutut tuntuvat olevan lähinnä puhetason juttuja tai sitten ei ole saatu vastaavasti Jään Ristiritareiden paikalliseen olympiakomiteaan juurikaan yhteyttä hieman Bosnian ja Hertsegovinan vastaavien tyyliin.

Ikävää kieltämättä oli myös se seikka, että Talviolympialaisten 2022 Karsintojen alkaessa aikana ennen koronaa eivät Jään Ristiritarit tulleet jäälle asemiaan parantamaan tai näyttämään osaamistaan.

Se kun olisi ollut tärkeää tunnettavuuden parantamiseksi maassa sillä monin tasoin mitaten pienessä maassa jääkiekko on puhuttanut paljonkin maan ihmisiä ja siihen on suhtauduttu paljon rakentavammin kuin mitä usein paremmissa maissa on luultu.

Tätä paremmin tai nykyhetkeä paremmin jääkiekkoon on todennäköisimmin suhtauduttu vain Neuvosto-Gruusian aikoina, mutta silloinkin lajia pyöritettiin osin tietysti Neuvostoliiton ehdoilla ja siinäkin oli monta vaikeaa vaihetta matkassa.

Itsenäisenä Gruusiana liikkumavaraa siinäkin puolessa on enemmän.

 

[Thusberg]

Aiemmin PyeongChangin tai myös kirjoitusasusta riippuen Pyeongchangin vuoden 2018 Talviolympialaisten Alustavista Hakijoista puhuen jäi mainitsematta aiemmin niistä viimeinen, pikaisin ja käytännössä puheiltaankin hyvin äkkiä päättynyt sellainen eli Chilen vastaava sellainen.

Chilen jääkiekolliset näkymät vuodelta 2018 tulevat tähän alle hyvin nopeasti käsiteltynä:

Chile jääkiekon MM-ohjelmassa: Vuoden 2018 Talviolympialaisia varten käsiteltäessä tämän kyseisen maan hakemus lensi roskiin valitettavankin nopeasti. Itsessään Chilessä Andit ovat erinomainen mahdollisuus pitää Talviolympialaisten lajeja ainakin erilaisten laskettelujen ja pujottelujen osalta. Sen sijaan osalle lajeista tulisi erittäin vaikeaa löytää pitopaikkaa.

Jääkiekon harjoittaminen olisi mielipiteestä riippuen joko täysin mahdotonta tai sitten ainakin äärettömän erikoista Santiagon Jäähallissa näinä päivinä. Neuvottelut toki ensi kerran Chilen suhteen Talviolympialaisista puhuttaessa käynnistyivät jo vuonna 2012 vaikkakin ovat kylläkin polkeneet lähinnä paikoillaan ja koskevat todennäköisesti enemmän kaukaisempaa tulevaisuutta.

Näin oli myös jo vuonna 2018.

Kun ei tämän jälkeenkään vuoden 2022 Talviolympialaisiin tai vuoden 2026 Talviolympialaisiinkaan asiaa ole tai ollut alustavastikaan.

Tässä hieman vertailua Muiden maiden maajoukkueen topikista tapaus Chilen suhteen heidän harjoittamansa jääkiekkoilun osalta ainakin sarjatasolta ja mitä ilmeisimmin myös maan maajoukkueenkin kesken mikä on luettavissa kokonaisuudessaan postista numero 155 kyseisen aihealueen 7:stä osiosta kun käsittelin siinä Jääkiekon Latinalaisen Amerikan Cupia eli lyhenteeltään Jääkiekon LATAM Cupia/LatAm Cupia:

´´Lisäksi ollaan näillä näkymin pelaamassa kyseinen turnaus Argentiinan Liigan, Brasilian Liigan ja Chilen Liigan tämän hetken pelisääntöjen mukaan.

Kyseisten maiden sarjoissa niin jäähallien pienen koon kun yleensäkin erikoisen tason johdosta pelataan vain kaksi erää ja kestoltaan ne ovat hieman pidempiä normaaliin jääkiekkoerään nähden eli 25 minuuttia.

Siihen tulee sitten tietenkin vielä tarpeen mukaan jatkoajat päälle jolloin ne ovat kestoltaan vaihtelevasti pelistä riippuen 5-20 minuuttia, enintään kuitenkin ylärajaltaan 25 minuuttia silloin kun pelataan kyseisten maiden liigojen Loppuottelu tai Mestaruuden Uusintaottelu eli tavallaan normaalin jääkiekon kolmas erä on jo jatkoaika.

Brasilian Liigassa kuten Argentiinan Liigassa oli takavuosina käytössä myös jatkoajan rajaus eli enintään jatkoajalla jatkoeriä sai olla kaksi joista keskimäärin ajat olivat jalkapallon mukaiset 15 minuuttia ja tuolloin enimmäisraja jatkoajan jatkoerällä oli ottelun tärkeydestä riippuen 20 minuuttia jonka jälkeen oli sitten Rangaistuslyöntilaukauskilpailu.

Chilen Liigassa oli hieman joidenkin Aasian maiden alasarjojen jääkiekkotyyliin varsinaisen peliajan jälkeen osin myös joidenkin Aasian maiden jalkapalloa vastaavasti Rangaistuslyöntilaukauskilpailu heti varsinaisen peliajan jälkeen aivan kuten myös jalkapallossa Rangaistuspotkukilpailu!´´

Sanomattakin on selvää, että KOK:n ja IIHF:n hyväksymät jääkiekon pelaamisajat eivät ilman merkittäviä poikkeuksia tai yksittäistapauksia huomioimatta ole yhteneväisiä Chilen Liigan, Argentiinan Liigan tai Brasilian Liigan suhteen!

Chilen pitäisi muutenkin maajoukkueensa kanssa alkaa ilmoittautua MM-ohjelmankin pariin mikäli järkevästi mielii Talviolympialaisiin edes äärimmäisenkään teoreettisesti päästä tai niitä hakea.

Vuoden 2018 Talviolympialaiset hyvin teoriassakin Chilessä olisi ulotettu koskemaan Santiagon lisäksi myös Chillania ja Temuco-Puconin aluetta eteläisessä Chilessä.

Temuco-Puconin aluelaakso kuuluu Araucanian Aluehallintoon ja samalla se on myös Cautinin Provinssin pääkaupunkialuetta.

Yhteen kasvaneina pikkukaupunkeina ne sijaitsevat 670 kilometriä Santiagosta maan eteläalueilla.

Siellä on ihanteellinen pääsy Andien Vuoristoon, muihin ympäröiviin laaksoihin ja myös maan lauhkeammalle rannikkoseudulle, jokiseuduille suistoineen tai Ala-Chilen tai Ylä-Chilen keskisille järville.

Temuco-Pucon on myös Keskisen Etelä-Chilen toiseksi isoin asuinalue ihmisille kaupunkialueina ellei Concepcionin kaupunkia lasketa.

Ikävä kyllä vaikka tämä alue Chilestä sopii tietyin rajaehdoin myös talviurheilulle sellaisenaan niin siellä päin maata ei vieläkään ole niin kylmiä alueita, että se aivan täysin todella hyvin soveltuisi Talviolympialaistenkaan pitopaikaksi.

Siten vuoden 2018 Talviolympialaisten Alustava Haku päättyi Chilen osalta KOK:ssa nopeammin kuin ehdittiin kissaakaan sanoa ja paljoa tätä pidempään ei tiettävästi ole mennyt edes vuosien 2022 tai 2026 vastaavissa käsittelyissä.

 

[Thusberg]

Aiemmin Pekingin 2022 Talviolympialaisten Alustavista Hakijoista puhuen unohtui mainita niistä kaksi kappaletta.

Ne olivat Japani ja Turkki.

Näistä tähän viestiin tulee Japanin tilanne ja seuraavaan viestiin sitten Turkin tilanne.

Tässä Japanin tilannetta:

Japanin näkymiä tässä vaiheessa: Ikävä kyllä Japanin osuus Talviolympialaisten 2022 osalta on ainakin Alustavana Hakijana ollut kauan sitten ohi.

Itse asiassa näinä päivinä jo useampia vuosia sitten.

Japanilla ei yksinkertaisesti vain Olympiakomiteansa suhteen ollut tai ole ollut rahaa näinä päivinä tai lajivuosina pitää Talviolympialaisia.

Ei varsinkaan juurikaan vuodelle 2022.

Teoreettiset vuoden 2022 Talviolympialaiset Japanissa olisi pidetty vihdoin ja viimein joko Naganossa tai Sapporossa mihin tavoitellaan tai ollaan tavoiteltu vuoden 2026 tai 2030 Talviolympialaisia tilanteen mukaan.

Näistähän tosin tähän päivään mennessä jo aiemmin mainitusti on jo luovuttu vuoden 2026 Talviolympialaisten tavoittelusta sen Esihaun aikaan, mutta vuoden 2030 Talviolympialaisia tavoitellaan edelleen.

Paikan vaihtuminen perinteisemmille talviurheilupaikoille Japanissa oli melko selvää kun Shizuoka tosiaan Iwatassa vuosien 2010, 2014 tai 2018 Talviolympialaisten pitopaikaksi kieltämättä olisi ollut vähän liiankin erikoinen valinta niin eteläisessä osassa Japania ne pitää.

Tietenkin näinä päivinä vieläkin kaikesta huolimatta Shizuokassakin on paljon ollut panostusta parannella kisapaikkoja, mutta välillä sekin osuus on tuntunut rajautuvan vain osaksi jo erittäin paljon satsattuun Japanin Tokion Kesäolympialaisten osana tehtyihin ratkaisuihin kuin tulevaisuuden Talviolympialaisia ajatellen.

Naisten jääkiekkoa ajatellen Japanissa näkymät sellaisinaan ovat korkealla kuten ovat olleet jo vuosia tavallisestikin, mutta miesten jääkiekko onkin hieman hankala pala murrosvaiheessaan sellaisenaan.

Tulevaisuuden näkymät kieltämättä ovat erikoiset nyt näin korona-aikaan tai sen kenties laantuessakin.

 

[Thusberg]

Pekingin Talviolympialaisten 2022 Alustavista Hakijoista aiemmin unohtuneen Turkin osuus tulee tähän viestiin seuraavana:

Turkin näkymiä tässä vaiheessa: Ikävä kyllä Turkin osuus Talviolympialaisten 2022 osalta on ainakin Alustavana Hakijana päättynyt jo aikoja sitten.

Ei ihan niin kauan sitten kuin Japanin, mutta on kuitenkin riittävän reipas aika sitten päättynyt.

Turkissa kisapaikkakuntakin tuntui jälleen vaihtuneen Erzurumiin, mutta erityisen mielissään eivät Presidentti Erdoganin kehuista huolimatta olleet ainakaan noina päivinä jokin vuosi sitten KOK:n alustavatkaan tarkastajat alueella käydessään.

Etenkin kun niin paljon muutakin pitäisi tehdä ja rahat siinä maassa tuntuvat pyörivät käytännössä diktaattorina tunnetun räväkkäsuisen isännän tai isännän hovin pyöritykseen. Tosin jossain määrin jonkin verran oli kylläkin tehty lupaavia infraparannuksia ja liikenneyhteyksiä parannettu, mutta paljon kyllä vielä silloisinkin näkymin olisi pitänyt tehdä lisää.

Toisaalta Turkin lehdissä sitten luvattiinkin kovia vuoden 2026 Talviolympialaisia varten tai tulevaisuuteen ennen kuin KOK:n kanssa sitten välit kieltämättä tulehtuivat pahoin vuoden 2026 Talviolympialaisten Esihaun yhteydessä suoritetussa Turkin sulkemisesta ulos kesken valintaprosessin.

Sekään ei järin herätä toiveita Turkin talviurheilun tulevaisuudesta kun syytökset KOK:ta kohtaan ovat maan lehdistössä jatkuneet milloin erittäinkin rajuina ja milloin vain rivien väliin piilotettuna tähänkin päivään asti.

Kahden vuoden takaisesta tilanteesta välit eivät ole paljoakaan sinänsä korjautuneet.

 

[Thusberg]

Aiemmin vuoden 2026 Talviolympialaisten Alustavista Hakijoista puhuen unohtui mainita niistä kaksi kappaletta ja yksi yhteishanke hyvin lyhyesti tulee mainittua toisessa näitä viestejä eli varmaankin nyt tähän viestiin tulee mainittua tuo yhteishanke.

Ne olivat Ukraina ja Chile.

Näistä tähän viestiin tulee Ukrainan tilanne ja seuraavaan viestiin sitten Chilen tilanne.

Tässä Ukrainan tilannetta:

Ukrainan näkymiä tässä vaiheessa: Ukrainan tilanne tosiaan ei ole juurikaan parantunut koko tällä välillä. Pari vuotta sitten aiemmin mainitun mukaisesti odoteltiin päätöksiä tuolloin vuoden 2026 Talviolympialaisten jatkon osalta millään tapaa teoriassakaan ja 30.6.2020 päätettiin lopettaa edes teoriassakaan niiden elättely.

Tätä aiemmin jo useampia vuosia sitten oli annettu lopetusmääräys myös Talviolympialaisten 2018 tai 2022 osalta Alustavan Hakijan aseman suhteen kun nehän hyvin pitkälti menivät rahapulan lisäksi myös edelleen käynnissä olevan Ukraina-Venäjä Rajasodan tai Ukrainan Kriisin seurauksista ja niiden piikkiin.

Maassa on poliittisesti levotonta enemmän tai vähemmän yhtä edelleen todetusti. Maan jääkiekkokin on murrosvaiheensa vuoksi ollut heikoilla kantimilla.

Tämän vuoden kesäkuussa varmaankin samalla päivämäärällä pitäisi tulla äärimmäisen todennäköinen hylkäävä päätös myös vuoden 2030 Talviolympialaisten Alustavalle Haulle Ukrainaan kun yksinkertaisesti määrärahoja hankkeeseen ei ole ja aivan viime aikoina uudestaan kiristyneet välit Venäjän kanssa eivät anna erityisen hyvää toivoa paremmastakaan.

Kaikki nuo viime vuosien Ukrainan Talviolympialaiset Alustavina Hakuina olisivat koskeneet niiden pitämistä Lvovissa mikäli vain mahdollista.

PS. Pienenä sivuhuomiona tuo yksi yhteishanke olisi ollut Latvian ja Suomen keskinäinen Talviolympialaisten 2026 ratkaisu aiemmin mainitsematta jääneenä. Yhteistyöratkaisuhanke koski suurin piirtein samaa rataa menevästi kuten oli koskenut Ruotsin kanssakin tai mitä tarjottiin myös Norjaan eli kisojen kelkkalajit olisi pidetty Latviassa ja muut vähän isommat tapahtumat sitten noissa muissa maissa mukaan luettuna Suomikin.

Ikävä kyllä hanke jäi puhetason luokalle tai Suomi ainakin tuntui hakevan mieluummin Pohjoismaista yhteistyötä kuin Latvian kanssa tehtävää sellaista aiemmin.

Näinä päivinä tosin Siguldassa taitaa nykyään jo olla jäähalli toisin kuin tuolloin aiemmin Latvian näkymiä kirjoittaessa pari vuotta sitten kun Latviassa nykyhetken näkymiä mukaillen pidetään MM-jääkiekko yksinään.

 

[Thusberg]

Aiemmin mainitsematta jääneiden vuoden 2026 Talviolympialaisten Alustavista Hakijoista puhuen unohtui mainita vielä Chilen osuus.

Sekin edelleen oli hyvin lyhyt sellaisenaan, mutta se tulee tässä:

Chilen näkymiä tässä vaiheessa: Niitä ei tietenkään käytännössä enää ole kun ratkaisun paikat sellaisenaan tai Alustavasta Hausta keskustelukin tuntui jääneen vain vähän pidemmäksi kuin miltä aiemmin näytti suhteessa KOK:n osalta.

Siitäkin on jo useamman vuotta vierähtänyt tavallaan ja homma periaatetasolla oli ohi jo pari vuotta sitten, mutta en vain tuolloin huomannut sitä mainita.

Tässä vielä kerran toistona hieman vertailua Muiden maiden maajoukkueen topikista tapaus Chilen suhteen heidän harjoittamansa jääkiekkoilun osalta ainakin sarjatasolta ja mitä ilmeisimmin myös maan maajoukkueenkin kesken mikä on luettavissa kokonaisuudessaan postista numero 155 kyseisen aihealueen 7:stä osiosta kun käsittelin siinä Jääkiekon Latinalaisen Amerikan Cupia eli lyhenteeltään Jääkiekon LATAM Cupia/LatAm Cupia:

´´Lisäksi ollaan näillä näkymin pelaamassa kyseinen turnaus Argentiinan Liigan, Brasilian Liigan ja Chilen Liigan tämän hetken pelisääntöjen mukaan.

Kyseisten maiden sarjoissa niin jäähallien pienen koon kun yleensäkin erikoisen tason johdosta pelataan vain kaksi erää ja kestoltaan ne ovat hieman pidempiä normaaliin jääkiekkoerään nähden eli 25 minuuttia.

Siihen tulee sitten tietenkin vielä tarpeen mukaan jatkoajat päälle jolloin ne ovat kestoltaan vaihtelevasti pelistä riippuen 5-20 minuuttia, enintään kuitenkin ylärajaltaan 25 minuuttia silloin kun pelataan kyseisten maiden liigojen Loppuottelu tai Mestaruuden Uusintaottelu eli tavallaan normaalin jääkiekon kolmas erä on jo jatkoaika.

Brasilian Liigassa kuten Argentiinan Liigassa oli takavuosina käytössä myös jatkoajan rajaus eli enintään jatkoajalla jatkoeriä sai olla kaksi joista keskimäärin ajat olivat jalkapallon mukaiset 15 minuuttia ja tuolloin enimmäisraja jatkoajan jatkoerällä oli ottelun tärkeydestä riippuen 20 minuuttia jonka jälkeen oli sitten Rangaistuslyöntilaukauskilpailu.

Chilen Liigassa oli hieman joidenkin Aasian maiden alasarjojen jääkiekkotyyliin varsinaisen peliajan jälkeen osin myös joidenkin Aasian maiden jalkapalloa vastaavasti Rangaistuslyöntilaukauskilpailu heti varsinaisen peliajan jälkeen aivan kuten myös jalkapallossa Rangaistuspotkukilpailu!´´

Sanomattakin on selvää, että KOK:n ja IIHF:n hyväksymät jääkiekon pelaamisajat eivät ilman merkittäviä poikkeuksia tai yksittäistapauksia huomioimatta ole yhteneväisiä Chilen Liigan, Argentiinan Liigan tai Brasilian Liigan suhteen!

Chilen pitäisi muutenkin maajoukkueensa kanssa alkaa ilmoittautua MM-ohjelmankin pariin mikäli järkevästi mielii Talviolympialaisiin edes äärimmäisenkään teoreettisesti päästä tai niitä hakea.

Vuoden 2026 Talviolympialaiset hyvin teoriassakin Chilessä olisi tällä kertaa yritetty pitää Santiagossa, mutta myös huomattavasti etelämmäksi kuin aiemmin oltiin Chilessä valmiita menemään nimenomaan kylmien olosuhteiden varmistamiseksi Talviolympialaisten saantia varten.

Toisaalta hyvin eteläiset alueet Chilessä ovat kyllä jo melko kylmiä, mutta aika ankeita tai karuja paikkoja sellaisenaan kyllä pitää niitä teoreettisiakin Talviolympialaisia.

Aiemmista mahdollisuuksista puhuen ja nimenomaan osin vuotta 2026 koskien KOK toistaalta suoritti Chilen Olympiakomitean kanssa aikanaan kolme suurempaa neuvottelua tarkastuksineen kun aiemmin kaikki Alustavatkin Hakemukset olivat lentäneet käytännössä suoraan roskakoriin vailla minkäänlaisia neuvotteluja!

Neuvottelut tarkastuksineen pidettiin 9.9.2016, 12.9.2016 ja 25.9.2016, mutta nekin aika vahvasti päättyivät tuloksettomina ja vuoden 2017 tai 2018 aikana kaikessa hiljaisuudessa Chilessä kyllä haudattiin nuo Talviolympialaisten haaveet vuodelle 2026 tai kaukaisempaan, vuoden 2030 aikaan saatavaksi yhtä kaikki edelleen käytännön hiljaisuudessa.

 

[Thusberg]

Välillä KOK:lle on Talviolympialaisten historiassa tullut kieltämättä myös kaikkein erikoisimpia talviurheilupaikkojen hakemuksia lievästi sanottuna todella kummallisilta mailta.

Niiden hakemukset ovat olleet siitä kummallisia, että niitä tosiaan on tullut ja niistä vain ei ensimmäisten mainintojen jälkeen ole koskaan kuulunut mitään.

Eli ne ovat olleet tavallaan vieläkin heikompia hakemuksia toisin kuin jotkut nykypäivän selvemmät alustavat haut joiden yhteydessä sentään aina on neuvotteluyhteyttä pidetty yllä tai mitä vain on myöhemmin järkevästi katsoen mainittu.

Sellaisten erikoisten maiden hakemuksia tosiaan tulee seuraavien viestien aikana kolmen kappaleen verran.

 

[Thusberg]

Vuoden 1960 Talviolympialaisten erikoisin hakemus kisaisännäksi menee tosiaan KOK:n hakemusten huumoriosastoon jo vanhempaakin aikaa katsoen kun olisi voinut tai voisi luulla, että joidenkin tiettyjen maiden hakemukset kuuluvat tai kuuluisivat lähinnä nykypäivään tai tuoreempaan vanhaan aikaan eli vaikka 1970-luvulle, 1980-luvulle tai 1990-luvulle.

2000-luvulta puhumattakaan.

Joka tapauksessa vuoden 1960 erikoisin Talviolympialaisten isäntämaan hakemus tulee tässä:

Länsi-Pakistan eli vain Pakistanin Islamilainen Tasavalta: Tällä maalla eli tuttavallisemmin Pakistanilla oli vuonna 1960 kieltämättä erikoisin kisahakemus josta vain kerran kuultiin silloisena Länsi-Pakistanina ja josta ei koskaan kuulunut mitään sen jälkeen.

Länsi-Pakistanin/Pakistanin Talviolympialaiset 1960 kieltämättä melkoisena huumoriosaston juttuna olisi pidetty Karachin seudulla.

Itsessään Pakistanissa näin jälkikäteen puhutusti on todella vaihteleva ilmasto ja ainakin maan vuoristoseuduilla tai niiden lähialueilla olevissa laaksoissa on kyllä riittävän kylmät talvet talviurheilun harrastamiseen ja enemmän tai vähemmän vakavapohjaiseen jääkiekonkin harrastamiseen.

Maan vuoristoseutujen jälkeen tai lähialueen laaksojen jälkeen mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa on vielä muunkin talviurheilun tapaan olemassa pohjoisosassa ja länsiosassa maata ja paikkakuntina parhaat paikat ovat tietenkin Quettassa, Kalatissa ja Skardussa.

Yleisistä seuduista kylmimmät alueet Pakistanissa ovat Balochistanissa ja Gilgit Baltistanissa missä alle 20 asteen pakkasiakin on yleisesti etenkin itse vuorilla ja ihan alueen erikoisilla nk. Jäätikkövyöhykkeillä.

Myös Islamabadissa eli maan pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus harrastaa talviurheilua tai jääkiekkoa, mutta siellä se on ollut selvästi vaikeampaa tai vähäisempää.

Ainakin aikana ennen kuin sinnekin alkoi tulla milloin millaisiakin jäähalleja pystyyn miten kuinkin taitettiin niitä rakentaa.

Välillä kuitenkin Pakistania on koetellut ihan lämpimämmillä ja alavillakin seuduilla talvimyrskyt tai vaihtoehtoisesti eräänlaiset niitä vastanneet kylmyyskaudet halloineen päivineen.

Muun muassa viime vuonnakin Pakistanissa oli enemmän tai vähemmän ihan lämpimimpienkin seudun alueilla kylmintä pieneen ikuisuuteen ja epätavallisen paljon lunta hyvinkin myöhään maan omaan talvikauteen nähden.

Pakistanissa talvikausi vuorten ulkopuolella on mitä tahansa lokakuun väliltä maaliskuulle ulottuvaa, mutta suurin talven ja kylmän kauden riski myös lämpimilläkin alueilla on juurikin joulukuun ja tammikuun välisenä aikana.

Joka tapauksessa talvikaudesta riippumattakin varsinkin tuolloin vuoden 1960 aikaan ainakin koko hakemus tuntui lähinnä vitsiltä ja se lensikin nopeasti roskakoriin KOK:n päättäjien suhteen.

Etenkin kun tuohon aikaan Pakistan tai silloinen Länsi-Pakistan ei ollut vielä edes aloittanut jääkiekollista ohjelmaansa ainakaan tiettävästi ja ennen pitkää kuin aloitti niin senkin jälkeen se on pysynyt maassa pelottavankin hauraana asiana.

Myöhemmin tietysti erillään olevan maan toinen osa eli Itä-Pakistan muuttui Bengaliksi eli paremmin tunnettuna Bangladeshiksi jolla tänä vuonna onkin ollut kertaalleen jo maan omat 50-vuotisjuhlatkin niiden tullessa vietetyksi 26.3 tänä vuonna Bangladeshin yleisen itsenäisyysjulistuksen kunniaksi ja 16.12 tänä vuonna onkin sitten lopulliset 50-vuotisjuhlat kun tuolloin päättyi lyhytikäinen Bangladeshin Vapaussota/Itsenäisyyssota eroavana pelkän entiseksi muuttuvan Länsi-Pakistanin joukkoja vastaan.

Useampi muu maa Aasiassa päin kuten esimerkiksi sitkeä kilpailija hyvässä ja pahassa eli Intia on monin verroin ollut Pakistania kovempi jääkiekkomaa kautta historian tai siellä se on vain lajina jotenkin säilynyt elossa paljon sitkeämmin siinä missä välillä ainakin Pakistanissa harrastus on lopetettu ja aloitettu uudelleenkin ajan saatosta puhuen.

Vuoden 1960 tapahtumista on kulunut aikaa 61 vuotta ja Pakistan on yhä varsin lähtöteloillaan.

Ainoa ero tuntuu vuoden 1960 tapahtumiin olevan se, että ainakin maassa jo on jäähalleja joskin niidenkin koko ja kunto eivät ole oikein aikoihinkaan vastanneet IIHF:n haluamia laatutasoja.

Pakistan on kuitenkin ajoittain aikonut liittyä jääkiekkoilemaan enemmänkin ja jossakin vaiheessa varmaankin Jääkiekon Aasian Haasteturnauksiin maa saattaa lähteä pelaamaan, mutta sen tilanne jää varmaankin nähtäväksi korona-ajan jälkeiseen aikaan mikäli vielä silloinkaan.

 

[Thusberg]

Vuoden 2014 Talviolympialaisten erikoisin hakemus kisaisännäksi menee tosiaan KOK:n hakemusten huumoriosastoon jo melko nykyaikaakin katsoen kun tällä hakemuksen maalla tosin sellaisenaan on jääkiekollisia valmiuksia jo ollut olemassa, mutta silti niihinkin nähden jopa paljon syystäkin kritiikkiä herättäneet Bosnia ja Hertsegovinan tai vaikka Gruusiankin Talviolympialaisten Alustavat Hakemuksetkin ovat siinä mielessä kuitenkin olleet uskottavia.

Etenkin kun on niin, että tähän maahan verrattuna niillä eli Bosnia ja Hertsegovinalla tai Gruusiallakin kuitenkin on ollut mutkan kautta melko vahvatkin perinteet talviurheilussa tai jääkiekon osalta puhuen.

Toisaalta tuolloin osana Jugoslaviaa tai Neuvostoliittoa ja näistä puhuen tosiaan Jugoslaviassa oli juurikin Bosnia ja Hertsegovinaan kuuluneessa Sarajevossa 1984 Talviolympialaiset.

Joka tapauksessa vuoden 2014 erikoisin Talviolympialaisten isäntämaan hakemus tulee tässä:

Intia: Tällä maalla eli Intialla oli vuonna 2014 kieltämättä erikoisin kisahakemus josta vain kerran kuultiin ja josta ei koskaan kuulunut mitään sen jälkeen.

Intian Talviolympialaiset 2014 kieltämättä melkoisena huumoriosaston juttuna olisi pidetty Shimlan tai joissakin yhteyksissä kirjoitettuna Simlan seudulla.

Shimla/Simla on Himachal Pradeshin alueen pääkaupunki ja suurin mahdollinen hallintokaupunki Pohjois-Intiassa.

Talviurheilun harjoittamismahdollisuudet Shimlassa/Simlassa ovat melko hyvät sinänsä, mutta tosiaan hirveästi ihan siellä päin ei ole ollut jäähalleja joskin erinäisiä pienempiä jäästadioneita on ollut kyllä ja samalla Etelä-Aasian isoin luonnonjääkenttä areenana.

Talvikautta tosiaan tuolla osassa Intiaa vietetään ja luntakin saadaan ajoittain aika paljonkin, mutta välillä talvikausi on lyhyt tai erittäin myöhässä ainakin.

Yleensä se on vain joulukuussa, mutta myös tammikuun tai helmikuun talvikausi ei ole liian harvinainen.

Toisaalta välillä talvikausi yhtä toisaalta tuolla päin Intiaa alkaa myöhään ja kestää myöhään alkaessaan yhtä epätavallisen myöhään.

Mikä sitten aiheuttaakin mahdollisille tuon seudun länsituristeille kieltämättä vähän turhia paleltumia kun luullaan kesäkelien jo alkaneen vähän turhankin varhain.

Kukkuloilla ja vuorilla talvikausi jäineen kestää pidempään kuin tasangoilla, mutta viimeisenä 15 vuotena on satunnaisesti talvimyrskyt levittäytyneet varsin paljon alangoillekin tuolla seuduin Intiaa.

Viime vuosien pahin talvimyrsky tuolla alueella koettiin vuonna 2013 kun siellä päin Intiaa pahimmillaan satoi kahdessa päivässä 63,6 senttiä lunta ja kun keskimäärin korkein lumisademäärä yhdessä päivässä oli ollut historiallisenkin ajan huomioiden vain 38,6 senttiä lunta enintään päivää kohti!

Sellaisinakin talvina milloin ei muka olisi lunta tai jäätä noilla seuduin Intiaa niin noilla seuduin Intiassa on edelleen hyvin viileää ja jopa kylmää talvikaudestakin puhuen.

Eli ainakin mikään Intian yleinen kuva lämpöisenä tropiikin tai puolitropiikin maana ei noilla seuduin erityisesti päde.

Intiassa muutoinkin on äsken kerrottuun Pakistaniin nähden alavillakin seuduilla historiallisella näkökulmalla tai sitä ilmankin erikoisesti puhuen verratenkin kylmempää.

Syy voi olla maan maastonkohdissa tai sitten vain siksikin kun joillakin alueilla muutenkin on viilentäviä merituulia tai rannikkotuulia enemmän kuin Pakistanissa.

Toisaalta vaikka pakkasennätys on kovempi Intiassa kuin Pakistanissa niin liian korkea se ei ole.

Ellei nyt sitten jälleen aleta vertailemaan vuoria tai vuorten lähellä olevia kyläseutuja jolloin sitten pakkasennätys Intiassakin on kieltämättä melkoisenkin korkeaa luokkaa.

Intian kylmin paikka vuoret tai vuorten lähellä olevat rajakylät Pakistanin rajalta laskien on Drasissa Kargilissa lähellä Ladakhin kuuluisaa luostarilaaksoa ja siellä tosiaan on tosiaan ollut niinkin kylmiä lukemia kuin 60 astetta pakkasta!

Tosin noin kylmäksi ei tietenkään mene kelit alavemmilla korkeilla ylängöillä tai Pohjois-Intian osissa edes pahimpina talvinakaan.

Välillä tosin talvimyrskyt ovat ongelma Intiassakin joita vain ei voi välttää ja alaville seuduille osuessaan ne ovat tuhoisia.

Muun muassa vuoden 2005 helmikuussa Länsi-Intiaa koetelleen lumimyrskyn ja pakkasaallon iskettyä yllättävänkin kauas Etelä-Intiaan pakkanen laski nopeassa tahdissa tiettävästi 20-30 asteen ja jopa 40 asteen lukemiin jäädyttäen neljän päivän sisällä hengiltä 200 ihmistä!

Tosin tuonkin pakkaskauhun iskiessä nuokin lukemat olivat arvioituja huippulukemia ja lauhempaakin saattoi olla, mutta käytännössä lämpimämpiin oloihin tai ainakin vain pikkupakkaskeleihin tottuneille ihmisille ja etenkin luonnon eläimille tuokin talvimyrsky Intiassa oli vuonna 2005 humanitäärinen katastrofi.

Intian tilanne tosiaan vuonna 2014 Talviolympialaisten suhteen lensi KOK:ssa hakemukseltaan varsin nopeasti roskiin.

Paljoakaan asiasta ei kuultu mitä nyt Hollannissa sen maan sanomalehdissä tehtiin jopa pilakuvia maan kisaisännyydestä Talviolympialaisten suhteen sinänsä.

Intialla kuitenkin kaikkea tuotakin taustaa vasten on ollut jääkiekon harrastamista pienimmilläänkin yleensä enemmän kuin mitä on ollut Pakistanilla tai muutamalla muulla Etelä-Aasian maalla.

Pitkään tuntui olevan enemmän etenkin vanhempina aikoina kuin Kaakkois-Aasiankin mailla, mutta kyllä hyvin monet Kaakkois-Aasiankin maat nykyään jääkiekossa Intian voittaisivat.

Intia tosiaan on pelannut myös Aasian Haasteturnauksissa ja on vuodesta 1989 lähtien harjoittanut jääkiekkoa viimeistään enemmän tai vähemmän vakavasti.

Jäähalleja maassa tosin saisi olla IIHF:nkin mittapuun mukaan enemmän ja paljon kyllä saisi tehdä töitä tunnettavuuden leviämiseksi kun laji toistaiseksi on hyvin sidottu maan pohjoisosiin satunnaisten länsiosien myötä.

Huolimatta toki siitäkin, että maan historiassa jäähalleja on ollut ainakin Delhiä myöten.

Vuoden 2014 ja seitsemän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Intia on edelleen vieläkin varsin alkuteloillaan eikä vain ole vuodesta 1989 lähtien saanut aikaiseksi ilmoittautua pelaamaan lopulisen selvästikin MM-ohjelmaan.

Siten Intia vaikuttaisi edelleen tunnelmiltaan korona-ajalla tai sen jälkeenkin olevan sidottu lähinnä Aasian Haasteturnauksiin jääkiekossa.

 

[Thusberg]

Viime aikojen viestien päätteeksi tuleekin vielä yksi varsin huumoripohjainen hakemus eräältä öljymaalta KOK:lle siihen mitä tulee vuoden 2022 Talviolympialaisten hakemuksiin.

Tämä hakemuksen maa tulee tässä joskin Pakistaniin ja Intiaan verrattuna tällä maalla aikanaan on ollut jääkiekkotoimintaa, mutta vuoden 1993 jälkeen kieltämättä sen jääkiekkotoiminta sellaisenaan on ollut aika mysteeristä luokkaa ja maa tulee tässä hakemuksensa osalta:

Azerbaidzan: Tällä maalla eli Azerbaidzanilla oli vuotta 2022 koskien kieltämättä erikoisin kisahakemus josta vain kerran kuultiin ja josta ei koskaan kuulunut mitään sen jälkeen.

Azerbaidzanin Talviolympialaiset 2022 kieltämättä melkoisena huumoriosaston juttuna olisi pidetty Bakun seudulla.

Kieltämättä erikoisen ja diktaattorimaisen presidentti Alijevin johtamassa maassa omanlaisensa potentiaali olisi järjestää Talviolympialaiset, mutta monet asiat kuten muun muassa melkoisenkin kovaa luokkaa oleva korruptio maassa ja ongelmat Armenian kanssa eivät ole olleet sille eduksi.

Välillä myös ihan Bakun seudulla ei ole aivan samalla tapaa niin kylmä kuin muualla tuota maata on jolloin talviurheilun harjoittaminenkin ihan Bakussa olisi vaikeampaa.

Historiallisesti verrattuna Pakistaniin tai Intiaan kiitos osin maan sijainnin Kaukasuksella on kuitenkin sinänsä mahdollisempaa pitää Talviolympialaiset kun talvikelejä yleisesti ottaen sellaisenaan on maassa enemmän.

Kylmintä seutua on pieniltä osin erillään sijaitsevassa maassa Julfassa ja Ordubadissa ja ne Azerbaidzanin epäonneksi omalta osaltaan ovat sijainneet juurikin kiistanalaisilla vyöhykkeillä.

Muutaman muunkin talviurheilulajin osalta harjoittelu maassa on vähäisempää.

Neuvostoaikaan Neuvosto-Azerbaidzanissa oli melko paljon jääkiekkoilua, mutta missään vaiheessa erityisemmin sen jälkeen ei ole juuri jääkiekkoa ollut ja ympäröiviinkin maihin nähden taso on ollut heikko.

Vuonna 1993 vielä tosiaan maa teki tuolloin melkoisen vastaitsenäistyneenä hakemuksen mennä pelaamaan karsimisesta silloiseen C-sarjan MM-kisoihin, mutta siitäkin maa vain vetäytyi pois eikä sen jälkeen ole juuri hakenut pelailemaan missään turnauksissa ja verraten hyvin harvoin se on pelannut edes Azerbaidzanin sisälläkään omia turnauksiaan.

Jopa monet ympäröivätkin Kaukasuksenkin alueen maat aina Uzbekistania myöten ovat lähteneet nykypäivää myöten enemmän edes kokeilemaan jääkiekon saralla pelaamista uudelleen ja jotkut ovat varovaisen positiivisesti menestyneetkin kuten Gruusia.

Ja kilpailijamaa Armeniakin oli pitkään ihan näkyvä edustaja alimman tason MM-jääkiekossa ennen kuin sitten tuli pelaajaluvista kiistaa IIHF:nkin kanssa.

Välillä azerit ovatkin jääkiekon suhteen pelanneet kuten Irlannin tai Kreikan maajoukkueenkin jäsenet eli ulkomailla silloin kun maan asiat jääkiekossa eivät ole olleet hyvin.

Useimmiten naapurimaissa, mutta myös ainakin Venäjällä on azereita pelannut ja maan erittäin harvat seurajoukkueet pelaavatkin tai ovat ainakin pelanneet melko aktiivisesti Venäjällä kaikkein alimpia kiekkosarjoja ajoittain.

Kun kuitenkin maan jääkiekko on edelleen varsin alkuteloillaan vaikka verrattuna tosiaan Pakistaniin tai Intiaan niin selvää oli, että hakemus KOK:ssa lensi erittäinkin äkkiä roskakoriin.

Tulevaisuutta ajatellen maassa koronan jälkeen tilanne voi olla toinen, mutta hirveän valoisalta ainakaan ihan lähivuosille ilman ihmeitä ei maan jääkiekkoilu näytä ja Talviolympialaisten hyvin teoreettisia unelmiakin varten pitäisi saada ensin tietysti maan oma jääkiekko-ohjelma ensin kuntoon ja siitä vielä ilmoittautua itse MM-ohjelmankin pariin.

Ranskan lehdissä tosin Azerbaidzanin erikoisesta hakemuksesta tehtiin tosiaan pilakuvia missä tosiaan nähtiin maan pelipaidassa myös diktaattori Alijev ja cheerleaderina maan maajoukkueelle tai miehelleen tietenkin itse näin ivallisesti todeten presidentillinen Lady Mehribanikin.

Saa tosiaan nähdä, että millaisella tavalla tuonkin maan jääkiekolliset asiat oikein lähtevät liikkeelle vai jäävätkö edelleen asiat levälleen.

Sinänsä paljonkaan tai kovinkaan montaa murenaa maan tunnetuista öljyvaroista tai mineraalivaroista ei maan jääkiekko-ohjelma tarvitsisi kun se voisi lähteä kasvamaan verraten nopeastikin.

Liian isoin rahoin sellaisenaan kun ei kilpailevienkaan entisten neuvostotasavaltojenkaan jääkiekkoa uudelleen alulle laitettu tai mikäli myöhemmin raha on tullut niihin mukaan niin alkuun ei juurikaan tullut.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisista puhuen aikoinaan niin varsinaisille isännille kuin myös vaihtoehtoisille sellaisille aina laskevasti on pidetty seurantajaksoja joiden aikana eri maat ovat päässeet tavoitteeseensa.

Eli toisin sanoen olla tämän tärkeimmän tapahtuman ohella mukana myös MM-kisoissa tai MM-kisojen B-sarjassa tai sen seuraajasarjassa eli MM-kisojen 1. Divisioonassa.

Seuraavasta viestistä alkaen alan noita käsitellä.

 

[Thusberg]

Talviolympialaisten eri seurantajaksot eri maille ja ennen kaikkea kisaisännille ovat olleet mielenkiintoisia.

Tästä tai tulevien viestien aikaisesta tutkinnasta on jätetty pois vuosien 1952 Oslon Talviolympialaiset ja vuoden 1956 Cortina d' Ampezzon Talviolympialaiset lyhyitä mainintoja huomioimatta.

Syy sille on se, että tuolloin noiden kisojen seurantajakson aikana ei esimerkiksi vielä lainkaan aina ollut olemassa MM-kisojen B-sarja tai alempia sarjatasoja.

Täten niitä erikseen käsitellään erikoistapauksina joista maininnat tulevat välittömästi heti alkuun myös vaihtoehtoisille isäntämaille poikkeuksena kun muutoin ne saavat omansa myöhemmin:

1952 Talviolympialaiset (Pidettiin Norjan Oslossa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1952 Talviolympialaisiin: Italia ja Yhdysvallat

Tavoitteiden täyttyminen kisaisännille: Tavoite onnistui hyvin kun Jääkarhut eli Norjan maajoukkue lempinimeltään tietenkin tuolloin eli oman aikansa huippua seurantajakson aikana.

Tavoitteiden täyttyminen varakisaisännille: Italian osalta sille ei seurantajakson aikana muuta erikoista ollut kuin tosiaan pelaaminen ihan ensimmäisissä MM-kisojen B-sarjassa, sitten erikseen kieltäytyä menosta Talviolympialaisista vasten puhuen ja siten noususta huolimatta pelattiin nk. Häviäjien Talviolympialaisissa Belgiassa. Siihen nähden jääkiekon meno Italialla oli hyvää, mutta ristiriitaista. Yhdysvalloilla seurantajakson aikana otteet yleensä olivat hyviä ja mitalivarmuus myöhempään nähden parempaa tapahtuma-ajalla.

1956 Talviolympialaiset (Pidettiin Italian Cortina d' Ampezzossa.)

Vaihtoehtoiset isäntämaat 1956 Talviolympialaisiin: Kanada ja Yhdysvallat

Tavoitteiden täyttyminen kisaisännille: Tavoite onnistui hyvin kun Italian maajoukkue tietenkin tuolloin eli oman aikansa huippua seurantajakson aikana olemalla parhaimmalla olympialaisten sijallaan koskaan kotiyleisönsä edessä. Erikoinen piirre oli kuitenkin olla nousematta itse MM-kisoihin pelaamaan MM-kisojen B-sarjan voitoista huolimatta usein seurantajakson aikana.

Tavoitteiden täyttyminen varakisaisännille: Kanadan osalta puhuen sen otteet olivat hyviä ja mitaliunelmien ainut pelko seurantajaksolla hieman yllättäen alkuun ajankuvassa oli Neuvostoliitto. Yhdysvalloilla oli aina välillä kiukuttelua kausimaksuista pelillisesti, mutta sellaisenaan Yhdysvallat pärjäsi MM-jääkiekossa hyvin mitalitaistossa tai mitalein. Erikoisena piirteenä oli vuoden 1955 aikana tippua MM-kisojen B-sarjaan kun vuotta aiemmin ei ollut pelannut MM-kisoissa, mutta sai sittemmin pelata MM-kisoissa kun nk. Eurooppa-kriteeriottelun vastustaja luovutti eikä täydennystä muuten tullut.

 

[Thusberg]

Viime viestin mukaisesti tästä eteenpäin useiden seuraavien viestien ajan keskityn Talviolympialaisten isäntämaiden tavoitteiden täyttymiseen jääkiekossa niiden seurantajaksolla ja myös joidenkin maiden osalta väistämättä oleviin epäonnistumisiin.

Aloitetaan vuodesta 1960 Yhdysvalloista ja päätetään se näillä näkymin Kiinan erillisviesteissä ennen pitkää vuodelle 2022:

1960 Talviolympialaiset (Pidettiin Yhdysvaltain Squaw Valleyssa lähellä Reno-Tahoe-aluetta samalla seudulla minkä takia sitä joskus nimitetään Reno-Tahoen Talviolympialaisiksi tai Tahoe-Renon Talviolympialaisiksi.)

Tavoitteiden täyttyminen kisaisännille: Tavoite onnistui menettelevän hyvin kun Yhdysvaltain maajoukkue tietenkin tuolloin eli oman aikansa menettelevää keskinkertaisuutta seurantajakson aikana olemalla parhaimmalla olympialaisten sijallaan koskaan kotiyleisönsä edessä. Ikävä kyllä usein seurantajakson aikana oli valituksia taloudellisista syistä tai politiikastakin. Tosin vuoden 1957 vetäytyminen MM-kisoista muutaman muun maan kanssa ei johtanut toimenpiteisiin B-sarjan MM-kisoihin pudottamisen sanomisista huolimatta.

 

[Thusberg]

Vuodelle 1964 tuleekin Itävallan tavoitteiden kertominen vuoroon:

1964 Talviolympialaiset (Pidettiin Itävallan Innsbruckissa.)

Tavoitteiden täyttyminen kisaisännille: Tavoite jossain määrin epäonnistui ensi kerran pahoin tavallaan. Itävallan maajoukkue tietenkin tuolloin eli oman aikansa menettelevän välttävää jääkiekkokautta aloittaen kuitenkin yhtenä huonoimmista maista ja kärsien urheilullisista epävakauksista. Niin jäällä kuin sen ulkopuolella. Sitä ei ihme kyllä pudotettu silloisiin uusiin MM-kisojen C-sarjaan kuin sellainen luotiin vuodeksi 1961. Seurantajakson aikana tilanne parani jäillä pelien suhteen, mutta kumma kyllä esimerkiksi B-sarjan MM-puolelle tai A-sarjan puolelle nousemisen sijaan vuodeksi 1963 Japanin kieltäydyttyä tulemasta sinne vuodeksi 1963 Itävalta päätti pudottautua MM-kisojen C-sarjaan! Siellä sitten joukkue olikin ylitse muiden käytännössä.