Jaahas, meikäläisen lyyristä preesensiä kaivattu. Täältä pesee:
Voitto tuli lauantaisesta kotikamppailusta. Niin kuin periaatteessa jääkiekkojoukkueelta (tai tuotteelta) sopii oletusarvoisesti odottaakin, lauantai-iltana kotijoukke niistää vastustajat. No, varsinaisesti niistoa ei tapahtunut, sillä vastassa oli surkein SaiPa Rinkelinmäellä vuosiin, esim. Laurikainen ei mihinkään gamesavereihin joutunut venymään. Hyökkäyspeli yskii tällä hetkellä lappeenrantalaisilla pahasti, eli en menisi sanomaan tuon olevan varsinaisesti Kerhon kivikovan puolustuksen aikaansaannos. Samoja koomailuja siellä oli pakeilla kuin tähänkin asti, tällä kertaa kaveri ei vain rankonut kuten kävi esim. keskiviikkona Ässiä vastaan. Lisäksi pelin avaaminen tökkii aivan helvetisti, mutta näillä pojankoltiaisilla + Pantsella tuohon ei muutosta tule tälle kaudelle.
Toisaalta, hyökkäyspeli toimi varsin mallikkaasti ja paikkoja saatiin itse rakennettua paremmin kuin viime pelissä. Eli sikäli tuo voitto nyt ei ollut vain SaiPan tehottomuutta. Lisäksi jätkät vetivät asenteella, jollaista oli pitkästä aikaa ilo katsella eikä esim. Laurikaisen lahjan jälkeen paskottu totaalisesti housuun ja päästetty kaveria tasoihin. Ja erityismaininta taas omallekin pitkäaikaiselle sylkykupilleni Jasulle: Hirveä määrä työntekoa taas tänäänkin, ja lopussa meni epäilemättä muistuttamaan Lofquistia taklauksestaan. Koska viimeksi Kerhon pelaaja on tällaista tehnyt? Aika kauan sitten. Kyllä, minä sanon sen ja voin sen myöntää - Pidän Juhani Jasusta. Noin isännän kuuluukin pelata, eikä saatana nöyristellä ja katsoa vierestä kun Tapparat ja HIFK:t käy pisteet viemässä ilman mustelmiakaan.
Eli pelissä on vielä helvetisti parantamista, ja pleijareihin tuolla anarkiakiekolla ei tulla menemään. Jos ilme kuitenkin olisi nähdynlainen ja edes jokaisessa kotipelissä Kerho pelaisi samanlaisella asenteella kuin tänään, olisi se kuitenkin paljon positiivisempaa kuin viime aikojen tappiot vaikkapa HIFK:lle, jonka ottelun jälkeen minä en ole hallille viitsinyt täältä asti valua. Varmasti ihmisetkin seisoisivat joukkueen takana, jos oikeasti väännettäisiin hampaat irvessä ja vaikka välillä vähän tapeltaisiinkin, vaikka voitosta tuolla pelillä ei aina (useimmiten) taisteltaisi.