Sinun kohdallasi kyse on ollut pakko olla tosiaan motivaation puutteesta...
Niin oli minunkin. Itse opin kieliä varsin nopeasti ja sujuvasti, sekä pystyn niitä helposti opittuani soveltamaan käyttötilanteissa. Lukiossa taisi ruotsi silti olla 6 keskiarvolla. Muutaman kurssin reputin tai sain 4 poissaolojen takia. Kertoo siis ensisijaisesti motivaatiosta ruotsia kohtaan, koska muuten englanti ollut kiitettävää, espanjaksi pystyin viikon Etelä-Amerikassa olon jälkeen keskusteluunkin hieman sanakirjaa käyttäen.
Se on totta, että virheitä on turha pelätä. Parempi se on kuitenkin rupatella ja saada komminkoitua kuin olla kokonaan hiljaa. Itse lähdin kiittelemään Perussa jätkiä, jotka teki safkat meille sanomalla: "Gracias por la cochina." Kyllä siinä ihmetytti, että miksi kaikki repeilivät, kunnes minulle kerrottiin, että olisi pitänyt sanoa "cocina". Cochina (kochiina) tarkoittaa likaista ja ilmeisesti voidaan käyttää joissain tapauksessa substantiivina. Kiitin siis paskasta ruuasta periaatteessa. Cocina (kosiina) on taas keittiö. Naurunremakalla selvittiin ja taas hieman viisastuneena. Tuo nyt on poikkeuksellinen tilanne virheen sattuessa, sillä pääasiassa joku vain saattaa korjata jonkun väärän sanamuodon tai vielä yleisemmin siitä ei edes huomauteta. Mukavana keskustelun ylläpitäjänä toimii myös hyvin kyseleminen, että miten joku asia sanotaan oikein tai muuta vastaavaa. /OT
Edit.
@MustatKortit Miksi et muuten usko, että ihmisten kielten oppiminen paranisi, jos annetaan vapaus valita vaikka kolmesta kielestä? Tähän mennessä sinulla ei ole muuta argumenttia kuin oma uskomuksesi. Sitä vastoin taas on perusteltu kuitenkin tutkitusti todistetulla faktalla, että valinnan vapaus kasvattaa motivaatiota. Jos nyt tähän tartutaan näin spesifimmin, onhan kenttä paljon laajempi ja perusteluita löytyy paljon enemmän ainakin valinnanvapauden puolustajilta. Nyt kuitenkin tuntuu, että sinun ainut argumenttisi on usko, jolle ei tunnu löytyvän tueksi muuta kuin mutu.
