Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Shardik]

Mahdollisesti olen aiemminkin kirjoittanut ketjuun, mutta päivitetään mielipide. Lukioaikojen jälkeen olen tarvinnut ruotsia (paria puolihumoristista pubikeskustelua lukuunottamatta) n. kymmenen vuoden aikana tasan kerran: virkamiesruotsin kurssilla yliopistossa. Kohta tosin tarvitsen ruotsin osaamistani uudelleen: virkamiesruotsin kurssilla yliopistolla uudella alallani. Ei, toisen alan virkamiesruotsi ei kelvannut vapauttavaksi asianhaaraksi tällä alalla, koska sanasto on kuulemma niin erilaista. Eipä kyllä ole saksaakaan tarvinnut, mutta se oli sentään oma valintani, eikä siitä ole pakollista opetusta yliopistossa.

Olen tosiaan kahden pakollisen opiskeltavan vieraan kielen kannalta, jotka voisi valita koulun valikoimasta. Eli käytännössä englanti + joku muu.

 

[jussi_j]

Ja näköjään Soininvaara ottanut myös kantaa asiaan Soininvaaralta avaus kouluruotsista: ”Kaksi käyttökelvotonta kieltä tasoituksena muille” | Uusi Suomi

 

[Joukka]

Ja näköjään Soininvaara ottanut myös kantaa asiaan Soininvaaralta avaus kouluruotsista: ”Kaksi käyttökelvotonta kieltä tasoituksena muille” | Uusi Suomi

Olisi ottanut kantaa ollessaan kansanedustaja ja ryhtynyt vaadittaviin toimiin pakkoruotsin poistamiseksi. Nyt tällainen lausunto on arvoltaan nolla, koska itse asia on ollut jo pitkään tiedossa.

 

[Pipolätkä]

Olisi ottanut kantaa ollessaan kansanedustaja ja ryhtynyt vaadittaviin toimiin pakkoruotsin poistamiseksi. Nyt tällainen lausunto on arvoltaan nolla, koska itse asia on ollut jo pitkään tiedossa.

Tässä olisi Perussuomalaisilla ollut edes yksi tavoite, jota ajaa ja saada kansa tyytyväiseksi. Uskoisin että Keskustalle asia ei olisi ollut mikään kynnyskysymys, mutta vituiksihan Soinin porukalta tuo touhu menee tuolla menolla.

 

[MustatKortit]

Ja näköjään Soininvaara ottanut myös kantaa asiaan Soininvaaralta avaus kouluruotsista: ”Kaksi käyttökelvotonta kieltä tasoituksena muille” | Uusi Suomi

Aivan käyttökelvoton kieli ei kyllä ole, kun on uutisoitu mm. Norjassa kaivattavan suomalaista työvoimaa, mutta ongelma on puutteellinen ruotsin kieli.

Pakkoruotsin voisi lopettaa, koska se antaa pienen ylimääräisen kilpailuedun meille kieltä osaaville, mutta niin ei kannata sanoa, että kieli olisi kokonaan "käyttökelvoton".

Ja heh, aivan kuin nämä ruotsin liian hankalaksi kokevat oppisivat ja motivotuisivat kovasti minkään muunkaan kielen opetteluun ;)

 

[jussi_j]

...

Ja heh, aivan kuin nämä ruotsin liian hankalaksi kokevat oppisivat ja motivotuisivat kovasti minkään muunkaan kielen opetteluun ;)

Ei tietenkään, koska ruotsia puhuvat ovat vaan vähän parempia ihmisiä ... vai? Jos ihmisillä on huono motivaatio opiskeluun, niin sinusta on ihan OK huonontaa sitä "koska ei ne kuitenkaan". VMP.

 

[MustatKortit]

Ei tietenkään, koska ruotsia puhuvat ovat vaan vähän parempia ihmisiä ... vai? Jos ihmisillä on huono motivaatio opiskeluun, niin sinusta on ihan OK huonontaa sitä "koska ei ne kuitenkaan". VMP.

Minun mielestäni asian suhteen on turha jeesustella. Minusta on ihan okei ja monessa määrin perusteltuakin luopua pakkoruotsista, mutta huvittaa uhriutuminen, että kyllähän me sitä venäjää tai espanjaa mielellämme luettaisiin, motivaatio-ongelma koskettelee muka vain ruotsin kieltä.

Jos ja kun pakkoruotsi jossain vaiheessa poistuu, niin tämän maan jessepuljujärvien kielitaitoa tämä ei paranna lainkaan.

 

[jussi_j]

... kyllähän me sitä venäjää tai espanjaa mielellämme luettaisiin, motivaatio-ongelma koskettelee muka vain ruotsin kieltä.
....

Se on tavallaan toinen kysymys, että mitä sitten ruotsin tilalle. Itse antaisin mahdollisuuden valita vapaasti kielen tai ehkä enemmän matikkaa/fysiikkaa. Ihan miten itse ihminen haluaa. Ymmärrät toki, että kun pakkoruotsin puolustajat vetoavat vieraiden kielten sivistävään vaikutukseen, niin halutaan kysyä, että miksi sen pitää olla ruotsi, vaikka oikeasti kyseenalaistetaan koko toinen vieras kieli.

Koulumaailmassa on niin paljon politiikkaa mukana opetusohjelmassa, että oikeasti pitäisi tehdä iso remontti, mutta suomessa käytetään aika jeesusteluun pakkoruotsista tai siien, että on hyvä opettaa lapsille jeesuksen ihmetekoja monta tuntia viikossa ja fysiikkaa nolla tai yksi. Näinhän se on suomessa joka asiassa, kukaan ei tee päätöksiä.

 

[Baldrick]

Minusta on ihan okei ja monessa määrin perusteltuakin luopua pakkoruotsista, mutta huvittaa uhriutuminen, että kyllähän me sitä venäjää tai espanjaa mielellämme luettaisiin, motivaatio-ongelma koskettelee muka vain ruotsin kieltä.

Itseäni hieman vituttaa tässä vaiheessa opiskella omatoimisesti espanjaa ja venäjästäkin tullut jauhettua alkeita. Mieluusti olisin hoitanut sen jo kouluaikanani. Silloin ei tosin venäjä vielä niin paljoa kiinnostanut, mutta espanjaan sen sijaan löytyi kiinnostusta ja siihen sainkin jonkun tyhjänpäiväisen alkeiskurssin vapaaehtoisena yläasteella aikanaan, jossa opittiin käytännössä vain sanomaan "Hei, nimeni on X" ja kuuntelemaan espanjankielisiä lauluja. Toki nyt vielä viimeisimpänä on käynyt mielessä ajatus, että ehkä espanjan jälkeen hoitaisi ruotsin loppuun sille tasolle, että pystyisi Aftonbladetista vähän jotain lukemaankin ja perustason keskustelua käymään, kun kerta pohja on jo olemassa.

Minä uskon, että valinnainen kieli akselilta ruotsi-venäjä-espanja varmasti parantaa opiskelumotivaatiota. Itseäni ärsyttää ja ärsytti suunnattomasti, kun ammatillisesti olisi ollut paljon parempi käyttää tuo aika johonkin oikeasti hyödylliseen kieleen. Ruotsia ei voi kuvailla niin sanotusti bisneskieleksi. Myös itse vapaus valita tuppaa jo lähtökohtaisesti kasvattamaan motivaatiota ihmisessä, vaikka toki aina tulee olemaan niitä, joille tuolla ei ole merkitystä. Uskon kuitenkin, että ero olisi huomattavissa ja ainakin itselläni ero olisi ollut erittäin merkittävä. Nyt käytetty aika tuli enemän tuhlattua, mikä on valitettavaa. Myös Y- ja Z-sukupolvien opiskelijoille uskon, että valinnanvapauden merkitys opiskelumotivaatiossa korostuu entisestään ja itse ehkä tällaista Y-sukupolven ääriesimerkkiä kouluaikana edustinkin, sillä sain hyviä numeroita tekemättä mitään, olemalla poissa ja vaadin kaikkeen perusteluita.

 

[Barnes]

Ja heh, aivan kuin nämä ruotsin liian hankalaksi kokevat oppisivat ja motivotuisivat kovasti minkään muunkaan kielen opetteluun ;)

Älä ole noin varma. Tiedän tapauksia, jotka olivat heikkoja ruotsin kielessä, mutta pärjäsivät vastaavasti englannin kielessä tai valinnaisissa kielissä(minun yläkoulussani ne olivat ranska, saksa taikka venäjä) jopa loistavasti.

Opiskelumotivaatio on ihan eri tasolla, kun saa itse valita haluamansa kielen. Senpä takia luopuisin pakkoruotsista, ja tilalle tulisi jokin oppilaan itsensä valitsema kieli, jota hän voi omassa koulussaan opiskella.

 

[MustatKortit]

Älä ole noin varma. Tiedän tapauksia, jotka olivat heikkoja ruotsin kielessä, mutta pärjäsivät vastaavasti englannin kielessä tai valinnaisissa kielissä(minun yläkoulussani ne olivat ranska, saksa taikka venäjä) jopa loistavasti.

Opiskelumotivaatio on ihan eri tasolla, kun saa itse valita haluamansa kielen.

Siis aivan varmasti on tapauksia, joissa on juuri näin, mitä tässä yllä sanot. Yleisesti ottaen en ainakaan minä taivu uskomaan, että ruotsia oppimattomat äkkiä löytäisivät kielipäänsä vaikka espanjan parista, puhumattakaan venäjästä, jonka tiedän omakohtaisestikin vaikeaksi kieleksi, vaikka motivaatio olisi korkeallakin tasolla.

Mielestäni tuollainen ajatus on joko jeesustelua tai sitten vain yksinkertaisesti naiivia, mutta toki jos joku tuota mieltä on, että ruotsin muuttuminen valinnaiseksi ratkaisee kieliongelmia, niin toki on oikeus mielipiteeseen.

Eli summa summarum: pakkoruotsin voi poistaa, mutta monen kohdalla perustelut ontuvat ja kuulostavat keksityiltä tekosyiltä.

Työelämässä ainakin minä olen muuten huomannut, että monesti juuri ne ruotsin(kin) taitavat ovat "sattumalta" ihan okei myös ranskan, espanjan tms kohdalla. Mä suosittelen lämpimästi opettelemaan tavalla tai toisella myös ruotsin, koska se on yksinkertaisesti helppo kieli. Yksi armeijavuosi ruotsinkielisessä yksikössä teki itselleni erittäin hyvää tuon kielen suhteen.

 

[-pasi-]

Aivan käyttökelvoton kieli ei kyllä ole, kun on uutisoitu mm. Norjassa kaivattavan suomalaista työvoimaa, mutta ongelma on puutteellinen ruotsin kieli.

Ei tässäkään varmaan moni kuitenkaan väitä etteikö ruotsinkielestä olisi hyötyä, varsinkin tietyillä alueilla asuttaessa, mutta kyse on varmaan enemmän siitä että mihin tuo voimavara olisi järkevämpi tuhlata, olettaen että jotain kieltä tai vastaavaa pitäisi opiskella jokatapauksessa tuon tilalla. Varmaan 80% tapauksissa koulussa silti opiskeltaisiin sitä ruotsia, osaajien määrä ei välttämättä edes rajusti tippuisi. Sen sijaan saadaan alueellisesti järkevämmin opiskeltua sitä kieltä mistä eniten on hyötyä, jos asut 10 km päästä venäjän rajalta niin voihan se vähän turhaa olla ruotsia opiskella. Samoin lapissa matkailupaikoista varmaan siitä Venäjästä monesti isompi hyöty kun ruotsinkielestä.

Eniten tässä mielestäni kyse on siitä että ruotsinkieli pitäisi saada virallisesta asemassa pois, kouluissa on edelleen järkevää ruotsia kyllä opettaa, mutta sen ei pidä suoraan olla pakollista vaan voi valita jonkun toisen kielen myös jos sitä on mahdollista järjestää. Ei mitään järkeä että opasteita ja asiakirjoja käänetään Suomeksi ja ruotsiksi, mielummin niin että jos jotain toista kieltä pitää käyttää niin Englanniksi, varsinkin kun väestö on monikielinen nykyään, yhä enemmän äidinkielenä on joku muu kieli kun suomi tai ruotsi jotka Suomessa asuu tai oleskelee. Eikä tosiaan hommaa pidä ehkä yhdessä päivässä muuttaa niin ettei ruotsinkieltä enää olisi olemassa, mutta pikkuhiljaa hiljentää sen valtaa.

 

[MustatKortit]

Ei tässäkään varmaan moni kuitenkaan väitä etteikö ruotsinkielestä olisi hyötyä, varsinkin tietyillä alueilla asuttaessa, mutta kyse on varmaan enemmän siitä että mihin tuo voimavara olisi järkevämpi tuhlata, olettaen että jotain kieltä tai vastaavaa pitäisi opiskella jokatapauksessa tuon tilalla..
.

Olen samaa mieltä, mutta aiemmin puhuttiin tosiaan "käyttökelvottomuudesta", joka on aika omituinen termi, kun tiedämme, että töitä kyllä olisi tarjolla, mutta kielitaitoa uupuu.

 

[Barnes]

Mielestäni tuollainen ajatus on joko jeesustelua tai sitten vain yksinkertaisesti naiivia, mutta toki jos joku tuota mieltä on, että ruotsin muuttuminen valinnaiseksi ratkaisee kieliongelmia, niin toki on oikeus mielipiteeseen.

Millä tavalla ajatus on naiivi?

Kouluruotsi on oppiaine, jota vastustetaan oppilaiden keskuudessa syvästi ennen ensimmäistäkään ruotsin tuntia. Jo tämän takia motivaatio opiskella ruotsia on monella, jopa sinänsä kyvykkäälläkin oppilaalla, alhaalla. Rohkenen väittää, että toisen pakollisen kielen ollessa vapaasti valittavissa, oppilaiden motivaatio opiskella niitä kieliä olisi korkeampi ja sitä kautta ongelmia saataisiin ratkaistua.

Eli summa summarum: pakkoruotsin voi poistaa, mutta monen kohdalla perustelut ontuvat ja kuulostavat keksityiltä tekosyiltä.

Kyllä, osalla pakkoruotsin vastustajista on kömpelöt argumentit tyyliin "vitun homohurrit", mutta pakkoruotsin puolustajilla on näin yleisesti heikommat perusteet kannalleen ja kovin harvoin he kertovat, että miksi Suomessa tulee opiskella kouluruotsia. Ja jos kertovat, niin perusteet ovat tasoa "sinäkin voit löytää ruotsinkielisen rakastetun".

OK, niin voin, mutta samalla tavalla voin löytää vaikkapa romaniaa puhuvan naisen rinnalleni, joten tulisiko kouluissa sitten opettaa pakkoromaniaa? Tällä logiikalla ilmeisesti kyllä.

 

[MustatKortit]

En ehdi nyt lätkäillan takia enempää kommentoida, pahoittelut siitä. Alla lyhyesti tähän yhteen kohtaan.

... Rohkenen väittää, että toisen pakollisen kielen ollessa vapaasti valittavissa, oppilaiden motivaatio opiskella niitä kieliä olisi korkeampi ja sitä kautta ongelmia saataisiin ratkaistua...

Minä taas veikkaan, että vitos-seiskaluokkalaisen motivaatio sen uuden kielen opiskeluun on suht sama kuin ruotsinkin suhteen. Jos ja kun ruotsin pakollisuus joskus poistuu, niin totuus paljastuu muillekin. Mutta kuten sanottua, tämä on oma käsitykseni ja asiaan ei saada selkoa ennen kuin pakkoruotsi poistuu.

Kaikkein absurdein on tuo argumentointi venäjän kielen suhteen. Mä jopa ymmärrän sen perusteen ja suosisin ehdottomasti niitä kokeiluja, joissa itäisessä Suomessa pakkoruotsin sijaan voisi ottaa venäjän kielen. Samalla en kuitenkaan usko, että tuo nostaa venäjän kielen osaamista.

 

[sinikettu]

Ainakin peruskoulussa taitaa olla aika lailla sama homma kielten oppimisessa, olipa kyseessä mikä tahansa kieli. Nimittäin se, että oppilaat eivät sitä kieltä juurikaan opi käyttämään kouluopetuksen puitteissa, ellei oppilaalla ole halua sitä vapaa-ajallakin harjoittaa.

Mielestäni ainakin minun aikanani peruskoulussa kielenopetus oli varsin kehnoa. Hyviäkin arvosanoja kykeni saamaan opettelemalla sanalistoja, taivutusmuotoja ja kielioppia ulkoa. Oppitunneilla oli ns. aktiivinen kielenoppiminen (puhuminen, kirjoittaminen) todella vähäistä ja passiivinen (kuuntelu, lukeminen) näytteli suurinta osaa opiskelussa. Itselleni ainakin tuollainen kielten tankkaaminen on melkein yhtä tyhjän kanssa. Sellainen aito, intuitiivinen tai nopea kielen prosessointikyky ei kehity juurikaan. Ulkoa opetellut mantrat tuppaavat haalenemaan muistista todella nopeasti.

Jos ihminen oikeasti oppii kielen perusteet kunnolla, niin ei se kielen pohjaosaaminen mihinkään katoa, vaikka sitä kieltä ei vuosiin puhukaan, se vain ruostuu väliaikaisesti.

 

[-pasi-]

Mielestäni ainakin minun aikanani peruskoulussa kielenopetus oli varsin kehnoa. Hyviäkin arvosanoja kykeni saamaan opettelemalla sanalistoja, taivutusmuotoja ja kielioppia ulkoa. Oppitunneilla oli ns. aktiivinen kielenoppiminen (puhuminen, kirjoittaminen) todella vähäistä ja passiivinen (kuuntelu, lukeminen) näytteli suurinta osaa opiskelussa. Itselleni ainakin tuollainen kielten tankkaaminen on melkein yhtä tyhjän kanssa. Sellainen aito, intuitiivinen tai nopea kielen prosessointikyky ei kehity juurikaan. Ulkoa opetellut mantrat tuppaavat haalenemaan muistista todella nopeasti.

Nykyäänhän aika moni oppii englantia esimerkiksi elokuvien ja pelien kautta melko hyvin, varsinkin pojat ymmärtää englantia tuon takia hyvin, mutta harva osaa sitä puhua. Tunnitkin menee aika pitkälle kaavalla että tunnin aluksi tulee nauhalta sivun tekstit samalta kuulostavan naisen lausumana, ääneen yhdessä luetaan nuo, käänetään tuo sivun teksti ja tehdään pari tehtävää. Sanakokeissa riittää että luet ulkoa ne sivun sanat, ei tarvii muistaa sitten kokeen jälkeen enää. Itseasiassa ruotsintunninkin taitaa melko samalla kaavalla mennä. Aika vähän puhetta on, ei tarvii osata mitään puhua kunhan opettelee ulkoa listan.

 

[Kiakonsyöjä]

Nykyäänhän aika moni oppii englantia esimerkiksi elokuvien ja pelien kautta melko hyvin, varsinkin pojat ymmärtää englantia tuon takia hyvin, mutta harva osaa sitä puhua.

Tämä on täysin totta. Itsekin olen pelien, leffojen ja internetin avulla oppinut ymmärtämään englantia. Tunneillakin ongelma ei ole ollut puheen/tekstin ymmärtäminen vaan niiden tuottaminen. Tai tarkalleen ottaen niiden tuottaminen opettajaa tyydyttävällä tavalla. Itse olen saannut (luultavasti) asiani aina perille pelien chateissa ja muualla netissä.

Mitä tulee ruotsiin niin en ole sitä tarvinnut pakottavasti 17 vuoden ja 11 kuukauden aikana missään muualla kuin ruotsintunneilla. Jos olen puhunut ruotsalaisten kanssa, on keskustelut käyty englanniksi. Vaikka olen sanonut olevani suomalainen.

 

[erku]

Aivan käyttökelvoton kieli ei kyllä ole, kun on uutisoitu mm. Norjassa kaivattavan suomalaista työvoimaa, mutta ongelma on puutteellinen ruotsin kieli.

Sehän on tietysti valtava menetys Suomelle, että Norja ei saa haluamaansa työvoimaa. Ja sinällään tuo on myös aika hyvä esimerkki, ettei nykyinen systeemi toimi. Kun pakkoruotsituputuksesta huolimatta enemmistö suomalaisista aikuisista taitaa joutua Tukholmassa käydessään haastelemaan taksikuskin kanssa englannin kielellä, kun paikallinen ei vain taivu, niin onhan tuo tulos surkea resursseihin nähden..

 

[jussi_j]

....
Jos ihminen oikeasti oppii kielen perusteet kunnolla, niin ei se kielen pohjaosaaminen mihinkään katoa, vaikka sitä kieltä ei vuosiin puhukaan, se vain ruostuu väliaikaisesti.

No ei se kai ihan noinkaan ole. Itse olen lapsena puhunut sujuvasti saksaa kun olen käynyt saksalaista lastentarhaa 3 vuotta, mutta menin sitten kuitenkin ihan tavalliseen peruskouluun ekalle. Tuolloin en ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saanut saksaa, koska ryhmäkoko ei täyttynyt ja kun toinen kieli oli ruotsi sain saksan vasta muistaakseni kahdeksannella luokalla ja luin sitä muutenkin huonolla opisekelumotivaatiolla siis kaksi vuotta. Lopputuloksena se, että en käytännössä lainkaan osaa puhua saksaa. Jostain syystä osaan lausua hyvin numeroita ja lauseen ich spreche kein Deutsch, mutta en ole varma onko oikein kirjoitettu. Hauskinta on se, että jopa muistan yksittäisiä tapauksia kun olen saksaa puhunut ja minulle tuli jopa saksalainen Aku Ankka (Mikey Maus). Kyllä se unohtuu siis ihan helposti.

 

[MustatKortit]

No ei se kai ihan noinkaan ole. Itse olen lapsena puhunut sujuvasti saksaa kun olen käynyt saksalaista lastentarhaa 3 vuotta, mutta menin sitten kuitenkin ihan tavalliseen peruskouluun ekalle. Tuolloin en ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saanut saksaa, koska ryhmäkoko ei täyttynyt ja kun toinen kieli oli ruotsi sain saksan vasta muistaakseni kahdeksannella luokalla ja luin sitä muutenkin huonolla opisekelumotivaatiolla siis kaksi vuotta. Lopputuloksena se, että en käytännössä lainkaan osaa puhua saksaa. Jostain syystä osaan lausua hyvin numeroita ja lauseen ich spreche kein Deutsch, mutta en ole varma onko oikein kirjoitettu. Hauskinta on se, että jopa muistan yksittäisiä tapauksia kun olen saksaa puhunut ja minulle tuli jopa saksalainen Aku Ankka (Mikey Maus). Kyllä se unohtuu siis ihan helposti.

Oli kieli sitten mikä tahansa, niin vaatii vähän ylimääräistä duunia pitää sitä kieltä kunnossa. Aina on olemassa kielellisesti huippulahjakkaita tyyppejä, mutta meille muille kyse on loppuviimeksi siitä, että tiedostaa sen duunin tarpeen. Paremman puutteessa lukeminen kyseisellä kielellä auttaa ja itse olen saksan kanssa toiminut juurikin näin, että välillä joku saksankielinen kirja käteen.

Olen oikein ylpeä hyvästä kielitaidostani, mutta en näe itseäni mitenkään poikkeuksellisen lahjakkaaksi niitä oppimaan. Ruotsi tuntui minullekin aika pakkopullalta koulussa, mutta sen laitoin intissä kuntoon. Saksan kieli taipuu tätä nykyä mukavan sujuvasti, tärkeää on myös uskaltaa käyttää noita kieliä, eli ei esimerkiksi sortua puhumaan englantia Itävallan-matkalla jne.

 

[jussi_j]

... tärkeää on myös uskaltaa käyttää noita kieliä, eli ei esimerkiksi sortua puhumaan englantia Itävallan-matkalla jne.

Kun olen tuota peruskoulua aloitellut 70-luvulla, oli ainoa mahdollisuus käyttää saksaa puhua itsekseen. Maailma on onneksi paljon muuttunut noista ajoista ja nykyäänhän voi suomessakin aloittaa kaksi ns. A-kieltä ja tänään varmaan saisin aloittaa saksan. Se juna tosin meni jo omalta kohdalta ja jos jotain kieltä haluan oppia enää niin se on lisää englantia.

 

[Kirjoittelija]

Saksan kieli taipuu tätä nykyä mukavan sujuvasti, tärkeää on myös uskaltaa käyttää noita kieliä, eli ei esimerkiksi sortua puhumaan englantia Itävallan-matkalla jne.

Miten sen saksan saa sellaiselle tasolle, että sitä voi ulkomailla keskusteluissa käyttää? Ei ainakaan kirjoja ja lehtiä lukemalla, sillä lukemalla ei opi puhumaan, vaan puhumaan oppii puhumalla. Luin koulussa saksaa kuusi vuotta ja sain lyhyestä saksasta L:n mutta ei olisi tullut koskaan mieleenkään yrittää keskustella ihmisten kanssa saksaksi, koska siitä ei olisi tullut yhtään mitään. Joitain yksittäisiä lauseita voi heitellä, ja näinkin voi saada paikallisilta kehut, jos ääntäminen on edes vähän sinne päin, mutta siitä on vielä valovuosien matka kykyyn keskustella saksaksi. Ainakaan niillä saksan oppitunneilla, joilla itse aikanaan istuin, ei kukaan päässyt lähellekään sellaista kielitaidon tasoa. Sama pätee myös ranskaan. Voi toki olla, että opetusmetodit ovat sittemmin hiukan muuttuneet.

 

[MustatKortit]

Miten sen saksan saa sellaiselle tasolle, että sitä voi ulkomailla keskusteluissa käyttää? Ei ainakaan kirjoja ja lehtiä lukemalla, sillä lukemalla ei opi puhumaan, vaan puhumaan oppii puhumalla. Luin koulussa saksaa kuusi vuotta ja sain lyhyestä saksasta L:n mutta ei olisi tullut koskaan mieleenkään yrittää keskustella ihmisten kanssa saksaksi, koska siitä ei olisi tullut yhtään mitään. Joitain yksittäisiä lauseita voi heitellä, ja näinkin voi saada paikallisilta kehut, jos ääntäminen on edes vähän sinne päin, mutta siitä on vielä valovuosien matka kykyyn keskustella saksaksi. Ainakaan niillä saksan oppitunneilla, joilla itse aikanaan istuin, ei kukaan päässyt lähellekään sellaista kielitaidon tasoa. Sama pätee myös ranskaan. Voi toki olla, että opetusmetodit ovat sittemmin hiukan muuttuneet.

Pakkohan se on jossain vaiheessa sitä vierasta kieltä vain uskaltaa kokeilla. Vaikea sanoa, miten menisi ja onnistuisi saksa lyhyen oppimäärän jälkeen, itse luin pitkää saksaa. Toisaalta menin armeijaan pelkillä ruotsin kielen koulupohjilla ja voi pojat kun jännitti niin perkeleesti ekoina päivinä, mutta oli siellä sitten muitakin kieltä opiskelemaan tulleita. Ehkä noin kuukauden kesti ja kieli tuli ajattelematta ja itsestään, virheitä pelkäämättä. Näin siis kaikilla meillä suomenkielisillä Dragsvikissa. Itse olen ottanut myös jonkin verran saksan yksityistunteja, joissa nimenomaan pyritään käymään keskusteluita, eikä kertaamaan kielioppia (omien kokemuksieni mukaan saksalaiset hallitsevat oman kielioppinsa huonommin, kuin suomalainen saksan kieltä opiskellut.)

Aika paljon taitaa olla kyse myös rohkeudesta ja itseluottamuksesta, sosiaaliselle ja (kieli)virheitä pelkäämättömälle solkkaus lienee helpompaa, kuin sellaiselle, joka miettii, että tulikohan nyt käytettyä datiivia väärin...

 

[Kirjoittelija]

Aika paljon taitaa olla kyse myös rohkeudesta ja itseluottamuksesta, sosiaaliselle ja (kieli)virheitä pelkäämättömälle solkkaus lienee helpompaa, kuin sellaiselle, joka miettii, että tulikohan nyt käytettyä datiivia väärin...

Saksassakin keskustelen kyllä paikallisten kanssa ihan mielelläni. Englanniksi.