Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Rocco]

Kaikkein älyttömin on tosiaan tämä ”mutta kun joidenkin ummikkojen kanssa ei voi jutella kuin ruotsiksi” –argumentti. Sitten samaan syssyyn huudetaan, että suomenkielinen on juntti tai laiska, kun ei halua väkisin oppia ruotsia. Kumpi se suurempi juntti on: se, joka asuu maassa, jossa 95% väestöstä puhuu toista kieltä kuin itse, mutta ei opettele sitä, vai se, joka ei opettele sen 5%:n kieltä? Kumpi rajoittaa enemmän mahdollisuuksiaan maassa? Ja miten usein luulette tosiaan joutuvanne sellaisten ummikkojen kanssa tekemisiin? Varmaan ovatkin todellisia maailmankansalaisia ja jatkuvasti reissussa, kun eivät osaa muuta kuin ruotsia!

Tämä on pakkoruotsissa mielenkiintoinen pointti. Tiedän muutaman ihmisen jotka ovat tulleet Vaasaan opiskelemaan jostakin täysin yksikielisestä ruotsinkielisestä kunnasta, ja ovat nyt ihan H. Moilasena kun ei sillä ihanalla ruotsilla pärjääkään elämässä. Ja nämä ihmiset puhuvat sitten ns. kakkoskielenään englantia. Eli heille suomi on kolmoskieli, jos sitäkään.

Itse en ymmärrä että miten joku voi kuvitella pärjäävänsä pelkällä ruotsilla Suomessa, ja vielä pahemmin olettaa että muut osaavat ruotsia heille puhua kun he sitä vaativat.

 

[varjo]

Olisi hauska saada jonkun päättäjän argumentti siihen, että kouluissa vielä tänäkin päivänä ruotsia pakolla opetettaan. Luulisi, että siihen on jotkut hyvät perusteet, vaikka itse en näköjään niitä pysty esittämään. Luulisi, että jos kyseessä on "muinaisjäänne", tämä epäkohta olisi korjattu.

Et ole koskaan kuullut politiikasta?
Ja siitä, että yksi hallituspuolue luultavasti uhkaa kaataa hallituksen, jos joku toinen hallituspuolue erehtyy ottamaan kantaa asiaan liian voimakkaasti.
Tai toisaalta oppositiopuolue, joka ajaisi asiaa, voisi unohtaa toiveet hallitusvastuuseen pääsystä, kun Pohjois-Kor...siis Suomessa hallituksessa istuu aina yksi puolue, joka ei välttämättä leikkisikään sellaisen puolueen kanssa, joka ei aja sen yksiulotteisia etuja. Etenkin kun pakkoruotsin saa aina kätevästi koplattua perustuslakiin ja sitä kautta sen muuttaminen on todella vaikeaa (vaikka toki voisi olettaa, että on muitakin tapoja huolehtia yhden vähemmistön eduista, kuin valjastaa koko maa sitä varten).
Luultavaa on, ettei ruotsin kielen opiskelu katoaisi vaikka pakko poistuisi ja jos näin tapahtuisi pitkällä aikavälillä, silloin tälle selvästikin olisi joku syy (ts. aidon tarpeen puuttuminen) ja "pakko" olisi entistäkin huonommin perusteltu.

Kärjistetysti näin, toki Timo Soinit yms. pikkutekijät voivat tuoda mielipiteitään ilmi, mutta suurin osa toistelee sinun kanssasi mantraa laista, tarpeellisuudesta yms. huonosti perusteltavissa olevaa tavaraa.

Juuri sen takia pakkoruotsin puolesta ei ole esitetty missään mitään merkittäviä argumentteja, kun niitä ei yksinkertaisesti ole.
Kukaan kun ei ole a) lopettamassa ruotsin opetusta b) pakottamassa jonkin muun kielen oppimiseen. Jos joku tarvitseekin ruotsia saksan sijaan tulevaisuudessa niin, parhaan pakkoruotsi-argumentoinnin mukaisesti, ruotsin opetteluhan on sitten helppoa, kun osaa jo sukulaiskieli-saksaa! Eikö?

 

[Sistis]

Voi myöskin olla, ettei kieliä valitessaan todellakaan tiedä mihin aikoo suuntautua tulevaisuudessa. Ala-asteen kolmasluokkalainen ei varmasti tiedä, että haluaa lukea saksaa ruotsin sijaan perusteena, että aikoo isona opiskella Munchenin yliopistossa tms.

Eihän sitä todellakaan tiedä, mutta minusta tässä ei niinkään ole kysymys yksittäistapauksista. On nähtävä se kokonaiskuva ja mietittävä, kummasta on todennäköisemmin hyötyä isommalle osalle tulevia työntekijöitämme. Nyt kun EU:ssa tulee kaiken aikaa entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä, ei ruotsin kielen opiskelulle ole enää peruste se, että maamme rajojen sisäpuolella on ihmisiä, jotka puhuvat kyseistä kieltä. Nykyään pitäisi osata nähdä oman maan sijaan koko yhteinen EU-alue ja miettiä, missä roolissa kielet ovat siellä.

Kuinka yleistä muuten on, että ruotsia aletaan lukea jo ala-asteen kolmannella? Tiedän, että joissain paikoissa näin on, mutta eikö se ole aika marginaalista? Minä aloin lukea englantia ala-asteen kolmannella ja vuosi oli tuolloin 1989. Ruotsia aloin lukea yläasteella ja vuosi oli 1993.

Sitä en tiedä, miksi aikuisille oppilaitoksissa syydetään pakkoruotsia, mutta peruskoulussa sen opetus on mielestäni ihan hyvä asia. Niin kauan kun Suomi on virallisesti kaksikielinen maa.

Aikuisillehan sitä syötetään siksi, että ruotsinkielisillä olisi oikeus saada palveluita omalla kielellään. Tässäkin on minusta tehty vähän turhan suuri epäkohta. Ymmärrän sen, että virallisesti kaksikielisissä kunnissa (tai virallisesti ruotsinkielisissä kunnissa) tällainen oikeus on olemassa. Mutta suuressa osassa maata en näe sille perusteluita.

Olisi toki luonnollista, että näiden kuntien alueella työntekijältä myös edellytetään ruotsin kielen taitoa. Se olisi taas opiskelijan oma valinta, lukeeko hän kyseistä kieltä vai ei. Jos hän ei lue, hän sulkee itseltään melko suurella varmuudella pois mahdollisuuden työskennellä tuolla alueella. Jos lukee, hänellä on melkoinen valttikortti noihin virkoihin haettaessa verrattuna yksikielisiin hakijoihin.

Mutta pakolla luettu ruotsi ei minusta palvele ketään.

 

[Tombe76]

Kuinka yleistä muuten on, että ruotsia aletaan lukea jo ala-asteen kolmannella? Tiedän, että joissain paikoissa näin on, mutta eikö se ole aika marginaalista? Minä aloin lukea englantia ala-asteen kolmannella ja vuosi oli tuolloin 1989. Ruotsia aloin lukea yläasteella ja vuosi oli 1993.

Itse aloin lukea ruotsia ala-asteen kolmannelta (a-kieli), vuonna 1985 ja Englantia yläasteella vuonna 1989. Kyseessä ei ollut oma päätös vaan vanhempien, johtuen siitä, että faija sattuu olemaan kaksikieliseltä alueelta, Sipoosta. Tuo a-kielenä ruotsia opiskelu ei liity mitenkään mielipiteeseeni, että peruskoulussa se pitäisi olla pakollisena. Vaikka sitten vain sen kolme vuotta (7-9). Lukiossakaan en ymmärrä miksi se on pakollinen, koska silloin jo ruvetaan puhumaan lähes aikuisista, jotka tietävät (melkein) mitä aikovat tehdä. Tuo suhde vuonna 1985 muuten taisi olla jotain 70-30 englannin aloittamisen puolesta. Kyseessä ei ollut Sipoo vaan Kervo.

Lukiossa osui kerran aika huvittava juttu vastaan. Toisella luokalla oli englannin a-kielessä kokeet, jotka olivat täsmälleen samat kuin mitä meillä oli b-kielessä. Ja pisterajat meillä itseasiassa tiukemmat. Joten aikavähän tuolla on merkitystä tuolla 3-9 luokan "opiskelulla". Melkein siis laskisin yleisivistäväksi.

 

[jarca]

Pakkoruotsin tilalle pakollinen valinnainen kieli

Itsellä ei ikinä ole pakkoruotsi sen isommin tökkinyt. Kun ruotsin pakolliset kurssit yläasteella tuli suoritetuksi, jatkoin vielä ruotsia ylimääräisillä kursseilla ja istuin vielä lisäksi muutaman saksan kurssin. Pieneen lukioon yläasteelta siirryttyäni minulle sanottiin, että pitkää ylimääräistä kieltä (englannin ja ruotsin lisäksi) ei pysty tässä lukiossa lukemaan, jos haluaa samalla lukea pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian. Teknillinen yliopisto oli siinä vaiheessa suunnitelmissa, joten saksa sai jäädä. Luin sitten lukiossa keskipitkän ruotsin ja sen vielä jostain kumman syystä kirjoitin pitkänä ihan ok-tuloksin.

Puoltaisin pakkoruotsin tilalle vapaaehtoista kielivalintaa. Kuitenkin siten, että a-kielen lisäksi pari kurssia jotain toista kieltä olisi opiskeltava. Olisi se sitten ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää koulun tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Pakollisuus on monelle iso ja työläs mörkö, joka vie kaiken vähäisenkin motivaation. Jos nyt saisin itse valita tämän kaavan mukaisesti, olisin jättänyt ruotsin yhteen kahteen peruskurssiin ja vienyt saksan ja venäjän opinnot englannin lisäksi muutamaa astetta pidemmälle. Kaikille ei tietenkään sitä kielipäätä ole suotu ja valinnat ohjautuisivat muihin aineisiin.

Valitettavan harvalle yläasteikäisenä vieraiden kielen taidot ovat suuressa arvossa. On helpompi valita ylimääräisiä puukäsitöiden ja liikunnan kursseja kielten sijaan. Jälkeenpäin sitten kuulee harmittelua, kun ei tullut opeteltua kieliä. Harvemmin olen kuitenkaan kuullut kenenkään sanoneen, että olisivatpa nuo ruotsin taidot paremmat. Useimmin kyse on juuri englannista, saksasta tai venäjästä.

 

[dohf]

Ja mitä tuohon lait muuttuu kohtaan tulee, niin tarkotin, että ensin Suomen pitäisi muuttua kaksi kielisestä yksikieliseksi maaksi, jonka jälkeen voi vasta poistaa pakkoruotsin. Ei toisin päin.

Tuohan on nyt täysin sitä itseään. Ensinnäkin kaksikielisyyden määrittely on vaikeaa. Jostakin muistan lukeneeni EU:n suositukseksi 20 prosentin vähemmistöosuutta, jolloin voidaan puhua kaksikielisyydestä.

Ja toiseksi: "toisen kotimaisen" opetuksesta määrätään perusopetuslain 11§, ja sitä voitaisiin muuttaa normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä. Luoja tietää, miksei näin tehdä. Näennäisellä kaksikielisyydellä ei ole asian kanssa yhtään mitään tekemistä, eli pakkoruotsi voitaisiin poistaa ilman "muuttumista" yksikielisiksi.

Perustuslaissakaan (17§) ei määritellä kuin kansalliskielet suomi ja ruotsi, Suomessa ei näin ollen ole virallisia kieliä lainkaan. Minun mielestäni tuo tulisikin muuttaa siten, että virallinen pääkieli olisi suomi ja loput sitten virallisia, ainakin alueellisesti lailla turvattuja vähemmistökieliä.

Nyt kun EU:ssa tulee kaiken aikaa entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä, ei ruotsin kielen opiskelulle ole enää peruste se, että maamme rajojen sisäpuolella on ihmisiä, jotka puhuvat kyseistä kieltä. Nykyään pitäisi osata nähdä oman maan sijaan koko yhteinen EU-alue ja miettiä, missä roolissa kielet ovat siellä.

Suomen tulisikin enemmän suuntautua EU:n ytimeen ja yleiseurooppalaiseen meininkiin ja jättää esim. ylimääräiset Pohjoismaiden Neuvostot kokonaan pois.

Aikoinaan, kun Euroopassa ei juurikaan ollut yhtenäisyyttä ja toisaalta NL kuikisteli rajan takana, oli luonnollista pienen maan turvautua lähes samanhenkisten joukkoon edes jonkinlaista porttia länteen aukipitääkseen. Rajayhteistyö (vapaa liikkuminen yms.) oli siihen aikaan hyvää toimintaa, mutta EU:n nykyään hoitaessa sisärajat ja yhteisen ulkopolitiikan, PN jää aika pieneen mutta kalliiseen asemaan. Toisaalta, voidaan miettiä halutaanko sellaiseen joukkoon kuuluakaan. Suomi kun ei ole Pohjoismaiden Neuvoston virallinen kieli, vaikka sitä puhuvia on enemmän kuin norjaa tai tanskaa puhuvia (PN:n virallisia kieliä). Pohjoismaista kirjallisuuspalkintoakaan ei voi saada, jos teosta ei ole käännettu ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi. Aika masokistista touhua, EU sentään hyväksyy meidät edes jonkinasteisella tasa-arvolla jäsenekseen.

 

[SGD]

Ihmeellisiä perusteita täällä. Sveitsissä jengi puhuu neljää kieltä, Belgiassa on tietääkseni kolme virallista kieltä, mutta kummassakaan ei taida olla edes yksi muista "kotimaisista" kielistä pakollisena? Korjatkoon joku paremmin tietävä. Ei se monikielisyys mihinkään katoa. Sama pätee "ruotsin kielen aseman heikkenemiseen", poistamalla pakkoruotsi se vain joutuisi suomen kanssa samaan asemaan.

Ainoa Euroopan maa, jossa pakko-opetetaan vähemmistökieltä, on Irlanti? Sielläkin täysin eri lähtökohdista.

 

[seeyou@jäähalli]

Mitä järkeä pakkoruotsissa on?

Yhteiskunnan varoja käytetään niiden kiusaamiseen, jotka eivät halua oppia ruotsia. Samalla vaikeutetaan halukkaiden opiskelua. Kuitenkaan ketään ei velvoiteta hankkimaan sellaista kielitaitoa, josta olisi oikeasti hyötyä.

Hölmöläisten touhua.

 

[jussi_j]

Lisää helmiä

Virkamiehen on tehtävä poissaoloilmoitus kahdella kielellä, siltä varalta vissiin, että jos joku ruotsinkielinen haluaa lukea sen myös.

Ei helvetti tätä maata. Kyllä välillä hävettää.

 

[Gellner]

Mitä järkeä pakkoruotsissa on?

Yhteiskunnan varoja käytetään niiden kiusaamiseen, jotka eivät halua oppia ruotsia. Samalla vaikeutetaan halukkaiden opiskelua. Kuitenkaan ketään ei velvoiteta hankkimaan sellaista kielitaitoa, josta olisi oikeasti hyötyä.

Hölmöläisten touhua.

Sama juttu matematiikan kanssa. Miksi kiusataan niitä, jotka eivät halua oppia jotain vitun derivointia, ja josta ei oikeasti ole yhtikäs mitään hyötyä.

 

[varjo]

Sama juttu matematiikan kanssa. Miksi kiusataan niitä, jotka eivät halua oppia jotain vitun derivointia, ja josta ei oikeasti ole yhtikäs mitään hyötyä.

Olkiukko, derivointia ei ole pakko oppia.

Sen sijaan, jos _valitsee_ menevänsä lukioon ja siellä _valitsee_ pitkän matematiikan siihen törmää. Lyhyenkin matematiikan pääsee läpi tarvitsematta opetella derivointia, vaikka sen peruskäsitteet yhdessä pakollisessa kurssissa (vs. ruotsin 4 vaiko 5 pakollista pelkästään lukiossa) esitellään.
Ihan siis vain kuriositeettina, ei tiedon puute saa olla este väitteitten tarkistamiselle.

 

[jpet]

Tämä kyllä kuuluisi enemmän vitutusketjuun kuin tähän, mutta laitetaan nyt kuitenkin. Tiistaina olisi tullut hyvä elokuva ykköseltä ja laitoinkin sen nauhalle. Kuten arvata saattaa ei tekstitys toiminut tuossa nauhoituksessa. Kenen vika? YLE:n, digiboksin vai ruotsinkielisten. Olisiko se syrjintää, jos ykkösen ja kakkosen ulkomaankieliset ohjelmat olisivat aina suomenkielelle tekstitettyjä? Tällä ratkaisulla suurin osa suomalaisista olisi varmasti tyytyväisiä.

Mitä tulee tuohon kysymykseen pakkoruotsista, on minun kantani viimeisen parin vuoden aikana kääntynyt. Pakkoruotsista on luovuttava mahdollisimman pian. Toisaalta jos ruotsi olisi valinnainen kieli, ei sitä valitsisi juuri kukaan, joten ruotsin valinnaisryhmiä ei syntyisi kuin kaikkein suurimpiin kouluihin.

Järjettömänä pidän myös sitä, että ruotsalaisuuden päivänä liput nostetaan salkoon. Eihän Puolakaan vietä saksalaisuuden päivää, vaikka se joutui kärsimään saksalaismiehityksestä vain vajaat kuusi vuotta. Se on onnettoman lyhyt aika verrattuna meidän esi-isien kärsimään liki 700 vuoden helvettiin.

 

[Vanha Len]

Järjettömänä pidän myös sitä, että ruotsalaisuuden päivänä liput nostetaan salkoon. Eihän Puolakaan vietä saksalaisuuden päivää, vaikka se joutui kärsimään saksalaismiehityksestä vain vajaat kuusi vuotta. Se on onnettoman lyhyt aika verrattuna meidän esi-isien kärsimään liki 700 vuoden helvettiin.

Mitä sä tiedät esi-isiemme 700 vuotisesta helvetistä? Mistä sun esi-isät ovat tulleet. Saksasta, Ruotsista, Venäjältä vai jostain muualta...?

 

[jpet]

Mitä sä tiedät esi-isiemme 700 vuotisesta helvetistä? Mistä sun esi-isät ovat tulleet. Saksasta, Ruotsista, Venäjältä vai jostain muualta...?

Eivät ainakaan Ruotsista.

 

[taisto-74]

Noin 70% yläasteen koululaisista aikanani inhosi aikoinaan pakkoruotsia. Olivat niin varmoja etteivät koskaan tarvitse kyseistä kieltä. Myöhemmin, eri oppilaitoksissa, ajatukset on saattanut muuttua, kun geopoliittinen asemamme Ruotsin suhteen on selkiytynyt tyhmemmillekin: ruotsin osaaminen edes jotenkuten on SUURI plussa nykyajan työmarkkinoilla. Muutamat vanhat koulukaverit yrittävät nyt paikkailla lapsellisten ennakkoluulojensa hedelmiä iltakouluissa ym. kursseilla, jotta saisivat CV:hen edes jonkunlaisen ruotsin taidon.

Itseäni naurattaa tämä nykyajan "pakkoruotsiviha", kuinka ahdasmielisiä juntteja tästä maasta löytyykään. Itse olen aikoinani asunut 4v Ruotsissa, mistä sain kyllä kuulla kouluaikoinani. Tosin kyseisiä haavoja lievittävät ne työpaikat, jotka olen saanut (muun muassa) kielitaitoni vuoksi.

Lång leve Sverige och det svenska språket!

 

[jussi_j]

... ruotsin osaaminen edes jotenkuten on SUURI plussa nykyajan työmarkkinoilla....

Aikamoista paskanjauhantaa, ruotsin osaamista ei tarvita suomessa juuri missään ja niissäkin duuneissa mihin se vaaditaan, vaatimus johtuu laista, ei todellisesta tarpeesta.

Epäilemättä ruotsin osaaminen on plussaa, mutta ei se mikään suuri etu ole. Paljon hyödyllisempää on osata jotain muuta kieltä kuten vaikka saksaa, venäjää, espanjaa, ranskaa, italiaa .... ja toi englantihan on siis ihan must liki joka duunissa.

Etsipä vaikka huviksesi hesarin työpaikkailmoituksista, että monessako vaaditaan ruotsin osaamista. Huomaat samalla, että suurin osa näistä etusivujen ilmoituksista on englanniksi, miksiköhän ei ruotsiksi?

Ilmeisesti nuo mainitsemasi kaverit olivat siellä ruotsissa duunissa?

 

[taisto-74]

Aikamoista paskanjauhantaa, ruotsin osaamista ei tarvita suomessa juuri missään ja niissäkin duuneissa mihin se vaaditaan, vaatimus johtuu laista, ei todellisesta tarpeesta.

Epäilemättä ruotsin osaaminen on plussaa, mutta ei se mikään suuri etu ole. Paljon hyödyllisempää on osata jotain muuta kieltä kuten vaikka saksaa, venäjää, espanjaa, ranskaa, italiaa .... ja toi englantihan on siis ihan must liki joka duunissa.

Etsipä vaikka huviksesi hesarin työpaikkailmoituksista, että monessako vaaditaan ruotsin osaamista. Huomaat samalla, että suurin osa näistä etusivujen ilmoituksista on englanniksi, miksiköhän ei ruotsiksi?

Ilmeisesti nuo mainitsemasi kaverit olivat siellä ruotsissa duunissa?

Et taida itse olla kaupallisella alalla töissä? Ymmärrettävistä syistä naapurimme on tärkeimpiä kauppakumppaneitamme. Työpaikka tai ylennys yrityksessä, joka tekee kauppaa Ruotsiin, saattaa riippua siitä pienestä ruksista CV:ssä ruotsin kielen kohdalla. Meneekö sormi suuhun rantaruotsalaisen vähemmistönedustajan kanssa tienviittaa kysyessä vai hoituuko kieli ruotsalaiseen virastoonkin soittaessa. Eihän tämä koske tietenkään tietokonenörttejä tai parvekelasiasentajia, mutta merkittävää osaa kansainvälisistä yrityksistämme. Enkä edes viitsi puhua virkamiesruotsista tai muista lain vaatimista ruotsintaidoista...

Enkä BTW muuten edes lue ulkosatamamme paikallisaviisia. Hufvudstadsbladetkin on parempi.

 

[jussi_j]

Et taida itse olla kaupallisella alalla töissä?

Mikä ala ei ole kaupallinen? Olen insinööri, mutta olen myös työskennellyt myynnissä, myös ruotsissa. Eipä kukaan edes yrittänyt puhua minulle ruotsia.

...Työpaikka tai ylennys yrityksessä, joka tekee kauppaa Ruotsiin, saattaa riippua siitä pienestä ruksista CV:ssä ruotsin kielen kohdalla.

Tottakai saattaa, saattaa riippua myös siitä, että onko ponihäntä tai akne. Jos kielistä puhutaan, suomalaisilla yrityksillä ei ole pulaa ruotsin osaajista. Hyödyllisempää keskimäärin olisi osata venäjää, saksaa tai montaa muuta kieltä. Et taida ymmärtää koko otsikon kysymystä. Kysymys on siitä, että onko järkeä yrittää pakolla opettaa ruotsia, ei siitä pitäisikö tai saisiko sitä opettaa. Ihan vapaasti vaan jos siltä tuntuu. Tyttäreni muuten on lukenut ruotsia vapaaehtoisena toisena a-kielenä.

Meneekö sormi suuhun rantaruotsalaisen vähemmistönedustajan kanssa tienviittaa kysyessä vai hoituuko kieli ruotsalaiseen virastoonkin soittaessa. Eihän tämä koske tietenkään tietokonenörttejä tai parvekelasiasentajia, mutta merkittävää osaa kansainvälisistä yrityksistämme. Enkä edes viitsi puhua virkamiesruotsista tai muista lain vaatimista ruotsintaidoista...

Ei mene, vaikka he eivät puhuisi suomea tai englantia. On jopa käynyt niin, että ruotsalainen vanhempi mies kysyi minulta parkkipaikalla, että kauanko tässä saa parkkeerata, siis ruotsiksi. Hän ei puhunut englantia, joten viittoilin hänet liikennemerkin viereen ja asia selvisi.

Virastoesimerkkisi on turha, kuten sanoin, yrityksillä ei ole pulaa ruotsin osaajista. Virkamiesruotsi ja muut lain vaatimat eivät myöskään kuulu tähän keskusteluun, koska tyhmiä lakeja voi muuttaa. Virkamiesruotsi toisaalta on osa pakkoruotsia ja pitäisi ihan säästösyistäkin lopettaa tarpeettomana.

 

[taisto-74]

Mikä ala ei ole kaupallinen? Olen insinööri, mutta olen myös työskennellyt myynnissä, myös ruotsissa. Eipä kukaan edes yrittänyt puhua minulle ruotsia.


Tottakai saattaa, saattaa riippua myös siitä, että onko ponihäntä tai akne. Jos kielistä puhutaan, suomalaisilla yrityksillä ei ole pulaa ruotsin osaajista. Hyödyllisempää keskimäärin olisi osata venäjää, saksaa tai montaa muuta kieltä. Et taida ymmärtää koko otsikon kysymystä. Kysymys on siitä, että onko järkeä yrittää pakolla opettaa ruotsia, ei siitä pitäisikö tai saisiko sitä opettaa. Ihan vapaasti vaan jos siltä tuntuu. Tyttäreni muuten on lukenut ruotsia vapaaehtoisena toisena a-kielenä.


Ei mene, vaikka he eivät puhuisi suomea tai englantia. On jopa käynyt niin, että ruotsalainen vanhempi mies kysyi minulta parkkipaikalla, että kauanko tässä saa parkkeerata, siis ruotsiksi. Hän ei puhunut englantia, joten viittoilin hänet liikennemerkin viereen ja asia selvisi.

Virastoesimerkkisi on turha, kuten sanoin, yrityksillä ei ole pulaa ruotsin osaajista. Virkamiesruotsi ja muut lain vaatimat eivät myöskään kuulu tähän keskusteluun, koska tyhmiä lakeja voi muuttaa. Virkamiesruotsi toisaalta on osa pakkoruotsia ja pitäisi ihan säästösyistäkin lopettaa tarpeettomana.

Enpä ole koko ketjua lukenut ja saatan olla pihalla koko ketjun kysymyksestä, tunnustan. Kunhan heittelen omia käsityksiäni, asian viereenkin mennen.

Kysymys siitä, onko sillä mitään väliä, mitä kieltä puhut kauppakumppanisi kanssa, oln tärkeä. Vaikka olisitkin reissannut ympäri ruotsia insinöörireissuillasi eikä kukaan ole yrittänyt puhua sitä kanssasi, ei se tarkoita sitä, etteikö ruotsin osaamisella savutettaisi lisäarvoa. Aivan varmasti pystyt neuvomaan nakeillasi tai rallienglannilla ketä vain parkkipaikalla, ei kysymystäkään siitä. Mutta se, että kykenet kommunikoimaan edes joten kuten kumppanin äidinkielellä, on erittäin tärkeää. Itse arvostaisin sitä suuresti, jos kauppatilanteessa kumppani yrittäisi edes kerätä pongoja huonollakin suomella. No tässähän on vain kysymys kansainvälisistä kauppatavoista eikä tämä liity juuri ketjun otsikkoon, tunnustan.

Itse kuitenkin olen pakkoruotsin kannalla, mitäpä sitä turhaan selittelemään. Hieno, upea ja hyödyllinen kieli, jolle tässä maassa on historiallista ja yhteiskunnallista taustaa. Kaikki pitkätukkapeelot ei sitä tietenkään tajua, mutta voisiko sitä edes odottaa. Itsekin inhosin mm. matematiikkaa aikoinaan, mutta nyt vanhempana ymmärrän että senkin perusteiden oppiminen on edellytys yhteiskunnassa pärjäämiselle, eli olen siis "pakkomatikan" puolella, vaikka vihaan koko oppiainetta. Tämän sivistymättömän, räkänokkaisen ja yksioikoisen kansan suhteen toivo lienee mennyt vastaavanlaisen asenteen suhteen.

 

[jussi_j]

....

Mistä päättelet, että puhun rallienglantia? Olen työskennellyt kansainvälisissä projekteissa noin kymmenen vuotta. Englanti on ainoa kieli mitä tarvitsin. Ei kai kukaan vastapuolella voi odottaa, kun he tietävät, että insinööri matkustelee työkseen ympäri maapalloa, että tämä osaisi aina puhua hieman paikallista kieltä. Nykyään työskentelen suomessa, suomenkielisessä yrityksessä, mutta puhun silti päivittäin englantia.

Edelleen teet kuten kaikki pakkoruotsin puolustajat. Nostat esille yksittäisiä esimerkkejä, vaikka näitä voisi kaivaa mistä tahansa kielestä. Vertaat kielten opiskelua matematiikkaan, vaikka kyse on aivan eri asioista. Puhut historiasta, vaikka samalla argumentilla voisi puolustaa venäjää ja yleensäkin peruste, että "näin on ennenkin tehty" on lähinnä koominen ja säälittävä yhtä aikaa. Lisäksi tietenkin vähättelet vastapuolta jatkuvasti kutsumalla heitä mm. pitkätukkapeeloiksi, sivistymättömäksi, räkänokkaiseksi ja yksioikoiseksi.

Olet siis sitä mieltä, että kaikkien suomalaisten pitää opiskella ruotsia, että myyntimiehet ruotsin matkoillaan voivat puhua small talkia. En pysy ymmärtämään miten jotkut voivat olla noin kassalla.

 

[SergeiK]

Ymmärrettävistä syistä naapurimme on tärkeimpiä kauppakumppaneitamme. Työpaikka tai ylennys yrityksessä, joka tekee kauppaa Ruotsiin, saattaa riippua siitä pienestä ruksista CV:ssä ruotsin kielen kohdalla.

Varmasti näin, mutta Suomi tekee ulkomaankauppaa enemmän Saksan sekä Venäjän kanssa kuin Ruotsin. Vuoden 2005 tilastojen perusteella Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani 14,9 prosentin osuudellaan. Toista sijaa pitää Saksa 14 osuudellaan. Hienosti pronssille venyi Ruotsi 10,5 osuudellaan.

Joten henkilö, jolla on ruksi saksan tai venäjän kielen kohdalla on vahvoilla työpaikkoja ylennyksiä jaettaessa. Jopa vahvempana kuin sen ruotsin rastittanut.

 

[Ramchester]

Varmasti näin, mutta Suomi tekee ulkomaankauppaa enemmän Saksan sekä Venäjän kanssa kuin Ruotsin. Vuoden 2005 tilastojen perusteella Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani 14,9 prosentin osuudellaan. Toista sijaa pitää Saksa 14 osuudellaan. Hienosti pronssille venyi Ruotsi 10,5 osuudellaan.

Älä nyt hippi tule pilaamaan hyvää keskustelua faktoilla. Jatketaan nyt vaan siitä mitä nykyinen lainsäädäntö kertoo ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta, ja muistetaan miten ruotsinkieltä on ennenkin luettu pakolla.

 

[Daespoo]

Et taida itse olla kaupallisella alalla töissä? Ymmärrettävistä syistä naapurimme on tärkeimpiä kauppakumppaneitamme. Työpaikka tai ylennys yrityksessä, joka tekee kauppaa Ruotsiin, saattaa riippua siitä pienestä ruksista CV:ssä ruotsin kielen kohdalla. Meneekö sormi suuhun rantaruotsalaisen vähemmistönedustajan kanssa tienviittaa kysyessä vai hoituuko kieli ruotsalaiseen virastoonkin soittaessa. Eihän tämä koske tietenkään tietokonenörttejä tai parvekelasiasentajia, mutta merkittävää osaa kansainvälisistä yrityksistämme. Enkä edes viitsi puhua virkamiesruotsista tai muista lain vaatimista ruotsintaidoista...

Tässä on kertakaikkisen loistava esimerkki siitä vanhentuneesta käsityksestä mikä vielä valitettavasti pyörii joidenkin päässä.

Jos puhutaan yleisellä tasolla niin työpaikan säilymisen ja ylennyksen kannalta sekä saksan, venäjän ja englannin kielen taito ovat HUOMATTAVASTI tärkeämpiä kuin ruotsin kielen taito. Toki, on olemassa lafkoja jossa ruotsin kielen taito on tärkeätä mutta näiden lafkojen ja työtehtävien määrä tippuu jatkuvasti.

Ja mitä tulee virkamiesruotsiin niin se on virkamiesten piirissä lähinnä vitsi. Vaikka kaikilla teoriassa onkin todistukset kielitaidosta niin hyvin harva ruotsia oikeasti osaa, valtionhallinnosta vain murto-osa tarvitsee oikeasti ruotsin kielen taitoa.

Ja jos rantaruotsalaiselta kysyy neuvoa niin miksi vitussa kysyt sitä ruotsiksi kun vastapuoli kuitenkin puhuu myös Suomea?

Ruotsin kielen merkitys Suomessa vähenee koko ajan.

 

[Alamummo]

Järjettömänä pidän myös sitä, että ruotsalaisuuden päivänä liput nostetaan salkoon. Eihän Puolakaan vietä saksalaisuuden päivää, vaikka se joutui kärsimään saksalaismiehityksestä vain vajaat kuusi vuotta. Se on onnettoman lyhyt aika verrattuna meidän esi-isien kärsimään liki 700 vuoden helvettiin.

Justiinsa. Kyseinen päivä sattuu olemaan suomenruotsalaisten juhlapäivä, jota heillä toki on oikeus liputtaa. Suomalaisia hekin ovat, vaikka äidinkielenä on ruotsi. Mikä helvetti tämä 700 vuotta oli? Sodittiin toki, mutta kyllä svedujen myötä tuli paljon sivistystäkin. Olisiko mielestäsi ollut kivempi olla 700 vuotta venäläisten etuvartiona ja maaorjina?

En kannata pakkoruotsia, mutta etuahan kaikesta kielitaidosta on. Itselleni on ainakin ollut etua myös ruotsinkielen taidosta, kun hain työpaikkaa kv yrityksestä (ja sain sen).

 

[LuKi]

Justiinsa. Kyseinen päivä sattuu olemaan suomenruotsalaisten juhlapäivä, jota heillä toki on oikeus liputtaa. Suomalaisia hekin ovat, vaikka äidinkielenä on ruotsi. Mikä helvetti tämä 700 vuotta oli? Sodittiin toki, mutta kyllä svedujen myötä tuli paljon sivistystäkin. Olisiko mielestäsi ollut kivempi olla 700 vuotta venäläisten etuvartiona ja maaorjina?

En kannata pakkoruotsia, mutta etuahan kaikesta kielitaidosta on. Itselleni on ainakin ollut etua myös ruotsinkielen taidosta, kun hain työpaikkaa kv yrityksestä (ja sain sen).

Kyllä se näin menee. Pari viikkoa sitten oli Aftonbladetissa pitkä kolumni Suomesta ja suomalaisista. Näin historian alan ammattilaisena täytyy nostaa hattua kirjoittajalle. Siinä todettiin suoraan, että Suomi on paras naapurimme. Yhteistä taivalta oli 700- vuotta, jolloin jaettiin ilot ja surut. "Suomen" asema oli tasavertainen "Ruotsin" alueiden kanssa. Ilman tätä yhteiseloa olisimme melkoisella todennäköisyydellä Novgorodin ja myöhemmin Venäjän osaksi. Tällöin voimme tarkastella omaa nykyistä tilaamme vaikka Aunuksen tai Vienan valossa. Toinen mahdollisuus on, että Tanska olisi ottanut maamme huostaansa tai saksalaiset ritarit olisivat läänittäneet Suomen Baltian mallin mukaan.

Maamme varhaishistoria on uusien tulkintojen alla. Vanha käsitys siitä, että Suomi olisi ristiretkien toimesta pakotettu kristinuskoon ja liitetty Ruotsin osaksi on heitetty romukoppaan. Suomalaiset, sekä satakuntalaiset ovat olleet aktiivisessa yhteistyössä Uplantiin, Sveaan, Gotlantiin ja Götanmaalle jo viikinkiajalla, jolloin näillä alueilla käännyttiin kristinuskoon kaupankäynnin ohessa. Hämäläisten reaktiot ovat vaikeampi pähkinä, mutta Novgorodin ja karjalaisten paine sai Hämeenkin turvautumaan ainakin josskin määrin suomalaisten, satakuntalaisten ja ruotsalaisten apuun.

Täytyy vielä muistaa, että ihmiset ovat siirtyneet kautta historian paikasta toiseen ja Ruotsista päin on muutettu jo esihistoriallisella ajalla runsaasti lahden tällepuolen ja myös päinvastoin. Itsellä on sellainen mielikuva, että vanhan länsi-suomalaiset ovat geneettisesti lähempänä ruotsalaisia, kuin itä-suomalaisia. Olisiko vanha Pähkinäsaaren rajalinja tässäkin jakavana tekijänä?