Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[dohf]

Ainakin itseäni harmittaisi nyt pirusti jos ei olisi tullut luettua ruotsia koulussa. Pystyykö yläasteelle menevä 13wee varhaisteini sanomaan varmasti, ettei tule ikinä tarvitsemaan ruotsia? I don't think so. Sen sijaan moni ajattelee varmasti jälkeenpäin, että onneksi tuli luettua.

Minä olen jo yli kolmenkymmenen, enkä ikinä ole käyttänyt sanaakaan ruotsia opintojen ulkopuolella. Suoritettuna on jo koko pakollisen ruotsin värisuora peruskoulusta virkamiesruotsiin, ja harmittaa tuohon seitsemänä vuonna tuhrattu aika. Olisiko sinulla antaa arviota, milloin minun osaltani tämä tarpeellisuus realisoituu?

Minä väitän, että suurimmalla osalla suomenkielisiä kosketus ruotsin kieleen tapahtuu pelkästään koulussa oppitunneilla. Jos sen saa käännettyä jotenkin eläväksi kaksikielisyydeksi ja ruotsin kielen kaikille tarpeelliseksi taidoksi, pitää olla erityisen tummat leppäkerttulasit silmillä.

 

[seeyou@jäähalli]

Häiriköitä nyt on aina; se ongelma ei ole aineriippuvainen.

Omasta mielestäni minkään kielen oppimisesta ei ole haittaa - päinvastoin.

Olen samaa mieltä kanssasi.

Ongelma on siinä, että kaikkien on pakko osallistua ruotsin opetukseen, ei oppia ruotsia. Sillä kielitaidolla, mikä on pakko hankkia, jotta pääsisi peruskoulusta ja lukiosta läpi, ei tee käytännössä yhtään mitään.

Minun mielestäni kielistä ei pitäisi olla pakollisia mitkään muut kuin äidinkieli. Lisäksi pitäisi vaatia 1-2 muun kielen oikeasti oppimista.

Häiriköiden määrä ruotsin tunneilla vähentyisi varmasti (ei kylläkään loppuisi), jos ruotsin opetukseen osallistuisivat vain ne, joilla on tarkoitus oppia ruotsia. Tämän seurauksena meistä äidinkielenään suomea puhuvista useampi osaisi ruotsia.

Toistan itseäni:

Mitä hyötyä yksilölle tai yhteiskunnalle on siitä, että yksilö osaa sanoa ruotsiksi: "Jag heter X och jag bor i Y."?

 

[jussi_j]

...
Mitä hyötyä yksilölle tai yhteiskunnalle on siitä, että yksilö osaa sanoa ruotsiksi: "Jag heter X och jag bor i Y."?

Mikä takaa, että peruskoulun ja tekun ruotsin kärsinyt, kuten minä osaa edes tuota sanoa? Arvaan toki mitä tuossa lukee, mutta itse en olisi tota bor sanaa keksinyt. Voi kysyä, mitä hyötyä yhteiskunnalle oli siitä kun se pakotti minut istumaan ruotsin tunnit. Sen lisäksi, että yksilönvapauttani on loukattu, on myös aiheutettu älytön määrä täysin turhia kustannuksia yhteiskunnalle.

 

[Tombe76]

Mikä takaa, että peruskoulun ja tekun ruotsin kärsinyt, kuten minä osaa edes tuota sanoa? Arvaan toki mitä tuossa lukee, mutta itse en olisi tota bor sanaa keksinyt. Voi kysyä, mitä hyötyä yhteiskunnalle oli siitä kun se pakotti minut istumaan ruotsin tunnit. Sen lisäksi, että yksilönvapauttani on loukattu, on myös aiheutettu älytön määrä täysin turhia kustannuksia yhteiskunnalle.

Mitä hyötyä minulla tai yhteiskunnalle oli siitä, että tein sen patalapin tekstiilityössä kolmannella luokalla joskus 1980-luvun puolessa välissä, tai että kärsin kuvaamataidon tunneilla monia vuosia, vaikka omat 4v lapsenikin piirtävät tällä hetkellä paremmin, kuin mitä minä nyt, tai silloin... vai muutama aine mainitakseni.

Ehkä tuon pakkoruotsin ideana on tarjota ruotsin kieltä "vähän kaikille", koska kuitenkin kaksikielisessä maassa elämme. Yleissivistävääkö? Nimimerkillä 10v ainetta peruskoulussa/lukiossa lukeneena, tunneilla useasti hikoilleena (koska opettajat pääsääntöisesti olivat perkeleestä seuraavia), ja hikisesti yo-kirjoituksista läpipäässeenä.

 

[varjo]

Mitä hyötyä minulla tai yhteiskunnalle oli siitä, että tein sen patalapin tekstiilityössä kolmannella luokalla joskus 1980-luvun puolessa välissä, tai että kärsin kuvaamataidon tunneilla monia vuosia, vaikka omat 4v lapsenikin piirtävät tällä hetkellä paremmin, kuin mitä minä nyt, tai silloin... vai muutama aine mainitakseni.

Tekstiilitöitten idea on opettaa..yllättäen...tekstiilitöitä. Nappien ompelu yms. ovat arkisia askareita, jopa miehille ja jos näitä asioita on tehnyt edes joskus, siitä on jotain etua. Kuvaamataidon rooli on taidekasvatuksessa ja luovuuden kehittämisessä, ei varsinaisesti teknisen piirustustaidon kasvattamisessa.

Ehkä tuon pakkoruotsin ideana on tarjota ruotsin kieltä "vähän kaikille", koska kuitenkin kaksikielisessä maassa elämme. Yleissivistävääkö? Nimimerkillä 10v ainetta peruskoulussa/lukiossa lukeneena, tunneilla useasti hikoilleena (koska opettajat pääsääntöisesti olivat perkeleestä seuraavia), ja hikisesti yo-kirjoituksista läpipäässeenä.

Jos yrität tarkoittaa, että kyse on yleissivistyksestä, niin silloin pakko-opetuksen suuri määrä ei ole perusteltavissa, kun otetaan huomioon että montaa muuta yleissivistävää ainetta opetetaan paljon vähemmän.
Ja säälittävä kouluruotsi ei auta tippaakaan ruotsinkielisten kanssa toimisessa, suomeksi asiat hoidetaan, jotta jotain saadaan myös aikaiseksi nm. todella paljon kanssakäymistä ruotsinkielisten kanssa enkä sanaakaan ole puhunut ruotsia.
90% ruotsinkielisistä kuitenkin osaa suomea paremmin kuin 90% suomenkielisistä ruotsia, joten on todella kustannustehotonta jatkaa ruotsin opettamista. Ne 10% suomenkielisiä (~500 000), jotka osaavat ruotsia hyvin, riittävät ihan hyvin "palvelemaan" niitä 10% (~25 000) ruotsinkielisiä, jotka eivät osaa suomea ollenkaan/hyvin huonosti.
Ja kielen vapaaehtoistamisella opiskelijamäärät pysyisivät varmasti ainakin tuossa 10%:ssa, koska suurempaan murrokseen menee aikaa. Jos ei pysy, lienee tarve säätää lainsäädäntöä, kerta kansa=enemmistö ei tahdo jotain asiaa tehdä (ts. lasten vanhemmat, jotka käytännössä valitsevat mitä kieltä lapsi opiskelee).

 

[Timbit]

Ruotsilla ja Suomellahan on pitkä yhteinen historia. Mielestäni hienoin ja oikeudenmukaisin tapa kunnioittaa tuota historiaa olisi yhdenmukaistaa suomen asema Ruotsissa ja ruotsin asema Suomessa. Tämä noudattaisi myös pohjoismaisen tasa-arvoajattelun perusperiaatteita. Suostuisikohan Ruotsi tällaiseen?

 

[Tombe76]

Tekstiilitöitten idea on opettaa..yllättäen...tekstiilitöitä. Nappien ompelu yms. ovat arkisia askareita, jopa miehille ja jos näitä asioita on tehnyt edes joskus, siitä on jotain etua. Kuvaamataidon rooli on taidekasvatuksessa ja luovuuden kehittämisessä, ei varsinaisesti teknisen piirustustaidon kasvattamisessa.

...Yllättäen... en varmasti osannut omella nappeja tai arvomerkkejä kaulukseen armeijassa sillä perusteella, että noin 10 vuotta aikaisemmin minulle oli pakotettu tekemään "patalappu", tai ajamaan pari kertaa ompelukoneella ja tietämään, mitä "siksak" (vai mikä se nyt olikaan) tarkoittaa... Kyllä nuo osaamiset tulee ihan jostain muusta kuin koululaitoksesta. Ei se alokas siellä armeijassa voi syyttää koululaitosta, jos ei osaa hakata halkoja tai laittaa kenkiä oikeisiin jalkoihin.

Enkä myöskään ajatellut kärsiessäni kuvaamataidon tunneilla, että minun luovuuttani kehitetään. Sitä käsittääkseni olisin voinut harrastaa myös siellä musiikin tunnilla, kun sitä lapsena harrastinkin. Mutta hienoa, että joku ajattelee puolestani (taidekasvatus/luovuus). Ehkä Ruotsinkin kielen opiskelun taustalla on jokin syy... esimerkiksi se, että satumme nyt vain elämään kaksikielisessä valtiossa.

Jos yrität tarkoittaa, että kyse on yleissivistyksestä, niin silloin pakko-opetuksen suuri määrä ei ole perusteltavissa, kun otetaan huomioon että montaa muuta yleissivistävää ainetta opetetaan paljon vähemmän.
Ja säälittävä kouluruotsi ei auta tippaakaan ruotsinkielisten kanssa toimisessa, suomeksi asiat hoidetaan, jotta jotain saadaan myös aikaiseksi nm. todella paljon kanssakäymistä ruotsinkielisten kanssa enkä sanaakaan ole puhunut ruotsia.
90% ruotsinkielisistä kuitenkin osaa suomea paremmin kuin 90% suomenkielisistä ruotsia, joten on todella kustannustehotonta jatkaa ruotsin opettamista. Ne 10% suomenkielisiä (~500 000), jotka osaavat ruotsia hyvin, riittävät ihan hyvin "palvelemaan" niitä 10% (~25 000) ruotsinkielisiä, jotka eivät osaa suomea ollenkaan/hyvin huonosti.
Ja kielen vapaaehtoistamisella opiskelijamäärät pysyisivät varmasti ainakin tuossa 10%:ssa, koska suurempaan murrokseen menee aikaa. Jos ei pysy, lienee tarve säätää lainsäädäntöä, kerta kansa=enemmistö ei tahdo jotain asiaa tehdä (ts. lasten vanhemmat, jotka käytännössä valitsevat mitä kieltä lapsi opiskelee).

Edelleen... en yritä tarkoittaa yhtään mitään, vaan tarkoitan juuri sitä mitä kirjoitan. Eli tässä tapauksessa sitä, että kun nyt Suomi sattuu olemaan kaksikielinen valtio, niin en näe yhtään pahana, vaikka sitä Ruotsin kieltä opiskellaankin "pakolla" koulussa. Jos käytin sanaa yleissivistävä, eikä tuo sanan määrite sovi mielestäsi tekstiini niin pahoittelut.

Ehkä tässä pakkoruotsiasiassa on kyse tästä tämän hetken tyylistä, jossa valitetaan asioista valittamisen ilosta. Parempi tapa valittamisen sijaan (jos asiat häiritsee) olisi varmasti hakeutua päättäviin elimiin, ja siellä tehdä muutokset itselleen sopivaksi.

 

[Orava]

Pakkoruotsi ei ehkä ole tarpeen, mutta näen kuitenkin, että jokaisen peruskoulun suorittavan tulee hallita kaksi kieltä. Tai no ainkin teoriassa. Siis tulee päästä kahden kielen opinnoista läpi. Olisiko se sitten kustannustehokasta, että muutettaisiin järjestelmää niin, että voisi lukea muita kieliä kuin ruotsia tai englantia? En muista tarkalleen onko peruskoulussa englanti teoriassa pakollinen. Tulisiko lasten (vanhempien) mielestänne saada päättää, lukevatko he englantia vai esimerkiksi venäjää?

 

[varjo]

...Yllättäen... en varmasti osannut omella nappeja tai arvomerkkejä kaulukseen armeijassa sillä perusteella, että noin 10 vuotta aikaisemmin minulle oli pakotettu tekemään "patalappu", tai ajamaan pari kertaa ompelukoneella ja tietämään, mitä "siksak" (vai mikä se nyt olikaan) tarkoittaa... Kyllä nuo osaamiset tulee ihan jostain muusta kuin koululaitoksesta. Ei se alokas siellä armeijassa voi syyttää koululaitosta, jos ei osaa hakata halkoja tai laittaa kenkiä oikeisiin jalkoihin.

En yhtään ihmettelisi vaikka ennenvanhaan kaupunkikouluissakin olisi veistotunneilla opeteltu halonhakkaamista. Ajat muuttuvat.
Se, että sinä et saanut patalappujen ompelemisesta mitään oppia, ei tarkoita etteikö siitä voisi sitä saada. Tosiasia on, ettei kaikkien kodeissa opeteta kaikkia asioita, sen takia peruskoulussa on kotitalouksia yms. perusjuttuja.

Kyllä on itse pakko myöntää, että ala-asteen virkkauksien yms. jälkeen en kyllä ennen inttiä koskenutkaan neulaan ja lankaan. Lihasmuisti on paras muisti ja eipä tullut sitten intissä tökittyä (muistaakseni) neulalla sormiin.

Enkä myöskään ajatellut kärsiessäni kuvaamataidon tunneilla, että minun luovuuttani kehitetään. Sitä käsittääkseni olisin voinut harrastaa myös siellä musiikin tunnilla, kun sitä lapsena harrastinkin. Mutta hienoa, että joku ajattelee puolestani (taidekasvatus/luovuus). Ehkä Ruotsinkin kielen opiskelun taustalla on jokin syy... esimerkiksi se, että satumme nyt vain elämään kaksikielisessä valtiossa.

Taidekasvatus on kuitenkin perusteltu asia, jolle on konkreettista tarvetta yhteiskunnassa ja koska luovuus ilmenee eri tavoilla, pitää erilaisia asioita myös tehdä.
Se, että jonkin asian taustalla on syy, ei tarkoita että syy olisi hyvä tai perusteltu.

Ehkä tässä pakkoruotsiasiassa on kyse tästä tämän hetken tyylistä, jossa valitetaan asioista valittamisen ilosta. Parempi tapa valittamisen sijaan (jos asiat häiritsee) olisi varmasti hakeutua päättäviin elimiin, ja siellä tehdä muutokset itselleen sopivaksi.

Heh, eli mielestäsi on ihan turha valittaa mistään? Kyse on paljolti mielipidevaikuttamisesta, sitä kautta vaikuttaminen joskus ehkä konkretisoituu muutoksiin.

Pitääkö tässä alkaa kaivaa viestihistoriaasi esiin ja spämmätä ketjut täyteen "älä valita, hankkiudu eduskuntaan"- kommentteja?
Typerin argumentti - ikinä.

 

[Tombe76]

Heh, eli mielestäsi on ihan turha valittaa mistään? Kyse on paljolti mielipidevaikuttamisesta, sitä kautta vaikuttaminen joskus ehkä konkretisoituu muutoksiin.

Pitääkö tässä alkaa kaivaa viestihistoriaasi esiin ja spämmätä ketjut täyteen "älä valita, hankkiudu eduskuntaan"- kommentteja?
Typerin argumentti - ikinä.

Sinähän saat tehdä ihan mitä haluat. Voi olla, ettei omasta viestihistoriastani juurikaan löydy noita "älä valita, hankkiudu eduskuntaa"-kommentteja. Tämä pakkoruotsi vääntö nyt vain on mielestäni yksi turhimmista valituksen aiheista, koska Suomi edelleenkin sattuu olemaan kaksikielinen valtio, halusit tai et.

Tämän takia kouluissakin luetaan ruotsia... perustuu käsittäkseni lakiin. Kas kummaa kun ei valiteta siitä, että koulussa pitää käydä. Vittumaistahan sekin oli aikoinaan. Säilytettäisiin vain liikunta ja muuta mielekkäät aineet.

 

[Koke72]

Tämän takia kouluissakin luetaan ruotsia... perustuu käsittäkseni lakiin. Kas kummaa kun ei valiteta siitä, että koulussa pitää käydä. Vittumaistahan sekin oli aikoinaan. Säilytettäisiin vain liikunta ja muuta mielekkäät aineet.

Lainsäädäntöä voidaan tietenkin aina muuttaa, jos löytyy tarpeeksi poliittista painetta. En tosin usko, että Suomesta ihan lähiaikoina tulee yksikielinen maa. Muuten ihmettelen myös kuinka oppivelvollisuus hyväksytään, koska sehän se vasta loukkaakin yksilönvapautta.

 

[Black Adder]

Kielten opiskelusta on aina hyötyä ja ruotsin opiskelusta erityisesti, koska a) Suomessa on ruotsinkielinen vähemmistö b) Suomessa toimii useita suomalais-ruotsalaisia suuryrityksiä metalliteollisuudesta rahoitukseen.

Itsellä Ruotsi on välttävästi hallussa. Viimeksi viime keväänä tuli jonkin verran bratattua ruotsalaisten leidien kanssa lomamatkalla ihan kokeilun vuoksi toisella kotimaisella. Aika pian olin ulapalla mistä puhuttiin ja vaihdoin englantiin. Se harmitti! Vaimo on sekä suomen- että ruotsinkielinen ja hän käyttää ruotsia viikoittain työssään, koska yhtiö on suomalais-ruotsalainen. Ko. positiolle pääsy vaati sujuvaa ruotsin taitoa. Aikoinaan itse seurustelin suomalaisen tytön kanssa, joka puhui vain heikkoa suomea. Tällöin ruotsin taidosta oli suhteellisen paljon apua ja kehittyipä samalla omakin kieli. Eilen, kun taas katsoin Wallanderia, oli mukava tajuta jotain suomentamatontakin joukosta.

Minusta tämä pakkoruotsista höpöttäminen on laiskojen ihmisten valitusta, kun eivät viitsi opiskella. Kaikesta mikä ei just nyt tunnu vain itselle (minäminäminä) tarpeelliselta pitää valittaa, jotta voisi käyttää enemmän aikaa kattoon syleskelyyn.

 

[jussi_j]

... Ehkä Ruotsinkin kielen opiskelun taustalla on jokin syy... esimerkiksi se, että satumme nyt vain elämään kaksikielisessä valtiossa.

Edelleen... en yritä tarkoittaa yhtään mitään, vaan tarkoitan juuri sitä mitä kirjoitan. Eli tässä tapauksessa sitä, että kun nyt Suomi sattuu olemaan kaksikielinen valtio, niin en näe yhtään pahana, vaikka sitä Ruotsin kieltä opiskellaankin "pakolla" koulussa....

Lakiin vetoaminen ei tässä tapauksessa ole relevanttia, koska pohjimmiltaan keskustelemme siitä, pitäisikö lakia muuttaa. Myös tuo kaksikielisyysargumentti on heikoilla jäillä. Suomi nimittäin on aika monikielinen valtio, vai onko ollut patalaput silmillä kun et ole huomannut? Edellisessä työpaikassani noin puolet lähimmistä kollegoistani oli ulkomaalaisia. Kukaan ei puhunut ruotsia ja heitä oli noin parikymmentä. Jos suomi on kaksikielinen, se johtuu vain siitä, että jossain laissa lukee niin. Lakia voi muuttaa.

Ihan turha muuten laittaa pakolla sanaa sitaatteihin, se on ihan oikeasti pakollista suomessa. Samalla se pakko asettaa ruotsin kielen erityisasemaan suhteessa oikeasti tärkeitä kieliä, kuten saksa, venäjä, espanja ....

Myös jonkun ala-asteen virkkauksen vertaamista vieraan kielen opiskeluun voidaan pitää jokseenkin kyseenalaisena. Patalappujen tekemisessä ei ole niinkään kyse opiskelusta kun keventää koulupäivää, eikä kotiläksyjä ainakaan tule, eikä terveyskeskuslääkäriltä umpisuomenkielisellä alueella vaadita virkamiesvirkkauksen koetta. Myöskään oikeustieteelliseen ei ole kiintiöpaikkoja luonnostaan paremmin virkkaaville.

En ole ihan varma tuosta englannin pakollisuudesta, mutta ainakin minun lasteni käymässä koulussa englanti oli pakko ottaa ensimmäisenä. Ruotsin sai ottaa ns. toisena A-kielenä, mikäli halusi.

 

[jussi_j]

...
Minusta tämä pakkoruotsista höpöttäminen on laiskojen ihmisten valitusta, kun eivät viitsi opiskella. Kaikesta mikä ei just nyt tunnu vain itselle (minäminäminä) tarpeelliselta pitää valittaa, jotta voisi käyttää enemmän aikaa kattoon syleskelyyn.

Mitä sinä itse teet, kerrot minäminä tyyliin omista kokemuksistasi, joilla perustelet muiden ihmisten kielivalintoja. Tämä tekstisi on myös ehdolla typerin kommentti ikinä palkinnon saajaksi.

Mitä helvetin laiskuutta siinä on, jos haluaa opiskella saksaa ruotsin sijasta?

 

[Tombe76]

Lakiin vetoaminen ei tässä tapauksessa ole relevanttia, koska pohjimmiltaan keskustelemme siitä, pitäisikö lakia muuttaa. Myös tuo kaksikielisyysargumentti on heikoilla jäillä. Suomi nimittäin on aika monikielinen valtio, vai onko ollut patalaput silmillä kun et ole huomannut? Edellisessä työpaikassani noin puolet lähimmistä kollegoistani oli ulkomaalaisia. Kukaan ei puhunut ruotsia ja heitä oli noin parikymmentä. Jos suomi on kaksikielinen, se johtuu vain siitä, että jossain laissa lukee niin. Lakia voi muuttaa.

No virallisesti Suomi kuitenkin on kaksikielinen maa, täällä on yksi iso toinen kieliryhmä, jotka ovat suomalaisia. Se toinen kieli ei ole muuten venäjä.

Ja voihan se olla, että jos työskentelee jossain moskeijassa... ( en tarkoita, että Jussi työskentelee/työskenteli) niin sieltä löytyy +50% muita kieliryhmiä, kuin näitä kahta yleisimpää. Voi myös olla, ettei esim. Venäjällä pärjää Vaasassa, tai vaikkapa Hangossa (rekkamiehet poislukien).

 

[Black Adder]

Mitä sinä itse teet, kerrot minäminä tyyliin omista kokemuksistasi, joilla perustelet muiden ihmisten kielivalintoja. Tämä tekstisi on myös ehdolla typerin kommentti ikinä palkinnon saajaksi.

Mitä helvetin laiskuutta siinä on, jos haluaa opiskella saksaa ruotsin sijasta?

Sijasta? Kuka sellaista on ehdottanut? Itse olen opiskellut suomen lisäksi ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa. Mikä sinua estää opiskelemasta? Venäjän kielikin pitäisi saada kouluihin pakolliseksi, jotta Pohjois-Eurooppalainen kulttuuri-integraatio toimisi myös itään päin yhtä hyvin kuin länteen. On todella junttia vastustaa ruotsia.

 

[Sistis]

Kielten opiskelusta on aina hyötyä ja ruotsin opiskelusta erityisesti, koska a) Suomessa on ruotsinkielinen vähemmistö b) Suomessa toimii useita suomalais-ruotsalaisia suuryrityksiä metalliteollisuudesta rahoitukseen.

Tässä tullaan kuitenkin siihen kysymykseen, että olisiko joku toinen kieli kuitenkin hyödyllisempi kuin ruotsi. Venäjän kielen osaaminen olisi tärkeää jo siitä syystä, että idässä on markkinoita myös suomalaisille yrityksille. Uskaltaisin väittää, että tuo markkinapotentiaali on kuitenkin moninkertainen ruotsin suuntaan nähden. Selittyyhän se jo väkiluvulla. Saksa on Euroopassa yksi valtakielistä. Huomattavasti isommat puhujamäärät kuin ruotsin kielellä. Jos tekee kansainvälisiä tehtäviä työssään, tämä kieli on erittäin tärkeä. Ranska samaten. Espanjan kieli tarjoaa taas huomattavia mahdollisuuksia pärjätä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Töiden perässä kai harva sinne lähtee, mutta globalisaation lisääntyessä tuokin merkitys kasvaa. Ja matkailumielessä tuo kieli tuo sitten erittäin isoja plussia.

Pitkä alustus, lyhyt kiteytys. Pointtini oli siis siinä, että on aivan selvää, että ruotsin kielestä on hyötyä. Mutta monesta muusta kielestä voisi olla vielä huomattavasti suurempaa. Oma mielipiteeni on, että paras vaihtoehto olisi pitää englanti kaikille pakollisena kielenä, ja toinen opiskeltava kieli olisi ruotsi tai joku noista mainitsemistani kielistä poislukien espanja, eli siis ranska, saksa tai venäjä. Tuo siis niin, että koulut tarjoaisivat mahdollisuuden valita B-kieleksi joko ruotsin tai ainakin jonkun noista muista. Ruotsi voisi olla ns. pakollinen vaihtoehto juurikin tämän kaksikielisyyden takia. Mutta pakkoa sen opiskeluun ei olisi.

 

[Tombe76]

Tässä tullaan kuitenkin siihen kysymykseen, että olisiko joku toinen kieli kuitenkin hyödyllisempi kuin ruotsi. Venäjän kielen osaaminen olisi tärkeää jo siitä syystä, että idässä on markkinoita myös suomalaisille yrityksille. Uskaltaisin väittää, että tuo markkinapotentiaali on kuitenkin moninkertainen ruotsin suuntaan nähden. Selittyyhän se jo väkiluvulla. Saksa on Euroopassa yksi valtakielistä. Huomattavasti isommat puhujamäärät kuin ruotsin kielellä. Jos tekee kansainvälisiä tehtäviä työssään, tämä kieli on erittäin tärkeä. Ranska samaten. Espanjan kieli tarjoaa taas huomattavia mahdollisuuksia pärjätä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Töiden perässä kai harva sinne lähtee, mutta globalisaation lisääntyessä tuokin merkitys kasvaa. Ja matkailumielessä tuo kieli tuo sitten erittäin isoja plussia.

Tähän kielen hyödyllisyyteen sen verran ottamatta kantaa Sistiksen mielipiteeseen:

Suomessa 5% puhuu Ruotsia äidinkielenään. Jotkut eivät osaa jopa ollenkaan Suomea. Eikö se ole kuitenkin aika hyödyllistä osata edes auttavasti Ruotsia, että voi kommunikoida kotimaassa.

Toki voidaan sanoa, että Ranskan kielestä tai Espanjan kielestä on hyötyä, mutta siitä on pääsääntöisesti hyötyä rajojen ulkopuolella. Eihän meillä liikuntatunneillakaan opeteta jenkkifutista tai krikettiä, vaan pelataan ihan perinteistä pesäpalloa.

 

[Sistis]

Suomessa 5% puhuu Ruotsia äidinkielenään. Jotkut eivät osaa jopa ollenkaan Suomea. Eikö se ole kuitenkin aika hyödyllistä osata edes auttavasti Ruotsia, että voi kommunikoida kotimaassa.

Suomessa puhuu 91.5 % suomea äidinkielenään. Eikö tuon 5%:n ole kuitenkin aika hyödyllistä osata edes auttavasti suomea, että voivat kommunikoida kotimaassaan?

Tähdennetään vielä, etten ole ollenkaan ruotsin kielen opiskelua vastaan. Nykyisessä globalisaatiossa ja yhdentyvässä Euroopassa on vaan huomattavasti enemmän hyötyä osata näitä valtakieliä verrattuna pienen kielen osaamiseen. Tuo siis suuremmassa mittakaavassa, yksilötasolla tuo hyödyllisyys on asia erikseen. Sen takia haluaisin tuota vapaaehtoisuutta. Jos minulla olisi ollut mahdollisuus valita seitsemännellä luokalla luenko saksaa vai ruotsia, olisin lukenut saksaa.

 

[dohf]

Suomessa 5% puhuu Ruotsia äidinkielenään. Jotkut eivät osaa jopa ollenkaan Suomea. Eikö se ole kuitenkin aika hyödyllistä osata edes auttavasti Ruotsia, että voi kommunikoida kotimaassa.

Käytännössä täysin ummikkoja on muutama kymmenen tuhatta. Kysymys kuuluukin, eikö heille olisi enemmän hyödyllistä osata edes auttavasti suomea, että voisi kommunikoida kotimaassa? Suomea puhuu sentään lähes kaikki muut eli viitisen miljoonaa kansalaista. Miksi yleensäkään ruotsinkielisen ja suomenkielisen kohdatessa toisensa pitäisi aina oletuksena käyttää ruotsia? Kun se on hauskaa?

 

[varjo]

Suomessa 5% puhuu Ruotsia äidinkielenään. Jotkut eivät osaa jopa ollenkaan Suomea. Eikö se ole kuitenkin aika hyödyllistä osata edes auttavasti Ruotsia, että voi kommunikoida kotimaassa.

Tuo perustelu on vain niin järkyttävän kehno, ettei oikein voi muuta kuin pudistaa päätään argumentoinnin heikkoudelle.

Koko keskustelussa on kyse siitä, että miksi 5%:n takia kaikkien pitää opetella, tutkitusti heikkotasoisesti, kieltä, jota suurin osa ei edes käytä. Ja todellisuudessa niitä, jotka eivät selviä asioistaan suomeksi lienee alle 1% koko väestöstä, jolloin aletaan hiljalleen lähestyä muitten kieliryhmien osuuksia ja on entistä kyseenalaisempaa puhua siitä, miten joittenkin ihmisten pitää saada palvelua äidinkielellään, mutta ei toisten.

Joo, se sanotaan laissa, mutta pointtihan on siinä, että lakeja voi muuttaa ja pitääkin, jos tilanne sitä vaatii. Eikä asiaa helpota epätasa-arvoisuus syntyperän perusteella, minkä laki mahdollistaa.

 

[Daespoo]

Suurin osa täysummikoista on vanhempia ihmisiä, täysin ummikkojen osuus tippuu koko ajan ymmärtääkseni. Korjatkaa jos olen väärässä.

Tämä ei siis sisällä Ahvenanmaan asukkaita.

 

[Tombe76]

Tuo perustelu on vain niin järkyttävän kehno, ettei oikein voi muuta kuin pudistaa päätään argumentoinnin heikkoudelle.

Koko keskustelussa on kyse siitä, että miksi 5%:n takia kaikkien pitää opetella, tutkitusti heikkotasoisesti, kieltä, jota suurin osa ei edes käytä. Ja todellisuudessa niitä, jotka eivät selviä asioistaan suomeksi lienee alle 1% koko väestöstä, jolloin aletaan hiljalleen lähestyä muitten kieliryhmien osuuksia ja on entistä kyseenalaisempaa puhua siitä, miten joittenkin ihmisten pitää saada palvelua äidinkielellään, mutta ei toisten.

Joo, se sanotaan laissa, mutta pointtihan on siinä, että lakeja voi muuttaa ja pitääkin, jos tilanne sitä vaatii. Eikä asiaa helpota epätasa-arvoisuus syntyperän perusteella, minkä laki mahdollistaa.

No se oli kärjistettu argumentti sille, miksi Suomessa opiskellaan Ruotsin kieltä eikä esim Saksan kieltä.

Pitäisi varmaan avata ketju "pakkopesäpallo": kyllä vai ei, koska pesäpalloa ei pelaa Suomessa edes 5% säännöllisesti, ja silti sitä pakotetaan pelaamaan liikuntatunneilla, vaikka kuinka haluaisi mennä pelaaman golfia.

 

[Black Adder]

Tuo perustelu on vain niin järkyttävän kehno, ettei oikein voi muuta kuin pudistaa päätään argumentoinnin heikkoudelle.

Koko keskustelussa on kyse siitä, että miksi 5%:n takia kaikkien pitää opetella, tutkitusti heikkotasoisesti, kieltä, jota suurin osa ei edes käytä. Ja todellisuudessa niitä, jotka eivät selviä asioistaan suomeksi lienee alle 1% koko väestöstä, jolloin aletaan hiljalleen lähestyä muitten kieliryhmien osuuksia ja on entistä kyseenalaisempaa puhua siitä, miten joittenkin ihmisten pitää saada palvelua äidinkielellään, mutta ei toisten.

Joo, se sanotaan laissa, mutta pointtihan on siinä, että lakeja voi muuttaa ja pitääkin, jos tilanne sitä vaatii. Eikä asiaa helpota epätasa-arvoisuus syntyperän perusteella, minkä laki mahdollistaa.

Eipä tuokaan perustelu kovin häävi ole. Kuinka moni tavallinen tallaaja tarvitsee ala-asteen perusmatematiikkaa syvempiä taitoja työ- ja arkielämässään? Itse tarvitsen, mutta kyllä suurimmalla osalla normiduunareista laskutaidon tarve rajoittuu joka päiväiseen päässälaskutaitoon (plus, miinus, jako, kerto).

Matematiikan sijasta porukka voisi opetella vaikka käyttäytymään! Häh!?

 

[Daespoo]

No se oli kärjistettu argumentti sille, miksi Suomessa opiskellaan Ruotsin kieltä eikä esim Saksan kieltä.

Pitäisi varmaan avata ketju "pakkopesäpallo": kyllä vai ei, koska pesäpalloa ei pelaa Suomessa edes 5% säännöllisesti, ja silti sitä pakotetaan pelaamaan liikuntatunneilla, vaikka kuinka haluaisi mennä pelaaman golfia.

Nyt ontuu pahan kerran, jos vertaustasi käytettäisiin ruotsin opiskeluun niin se olisi jotain tyyliin että ruotsin tunneilla pakotetaan opiskelemaan ruotsin kielioppia vaikka kuinka haluaisi opetella ruotsin sanastoa.

Eli liikuntatunneilla pakotetaan liikkumaan, ei siinä mitään jos sinun mielestäsi kenenkään ei olisi pakko liikkua mutta tuo vertauksesi on surkea koska pesäpallokin on liikkumista.