Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[sampio]

Kerroin tästä (yläkoulun) opettajavaimolle niin kommentit: ”ei vittu. Laittaisivat ne opiskelemaan tietojenkäsittelyä, eiväthän ne osaa edes tietokoneita käyttää”

Eiköhän ruotsin kieli ole tärkeämpi kuin it-taidot.

Osaa ne, jos kunta satsaa digitaitoihin ja opettajat hyödyntävät laitteita opetuksessaan. Ja tietysti riippuu vähän laitteistakin.
---

Kun ruotsia ei saa vapaaehtoiseksi, oli tunnin lisä siihen itse asiassa hyvä. Ysillä on ollut nyt jonkin aikaa tilanne, jossa ruotsia on ollut 1 vuosiviikkotunti. SE on urpoa minkä tahansa kielen opetuksen kannalta. Lisäksi tunti viikossa on parin ruotsia opettavan tuttuni mukaan vain lisännyt varsinkin poikien fiilistä aineen turhuudesta. Enkä ihmettele. Kivasti juuri lukion kynnyksellä, ja sitten lukio-opet itkevät, miten huonosti motivoitunutta sakkia peruskoulusta tulee. Menkää ite koittaa, saatana.

 

[Tadu]

Osaa ne, jos kunta satsaa digitaitoihin ja opettajat hyödyntävät laitteita opetuksessaan. Ja tietysti riippuu vähän laitteistakin.
---

Jos ei köytä opetuksessaan laitteita, niin eihän niiden osaamattomuus haittaa.

Mitä olen kuullut, niin biologian opettajan aika näyttää menevän siihen kun tunnilla pitää lapsille yksi kerrallaan opettaa miten tiedosto ladataan verkkopalvelusta koneelle, avataan, muokataan ja tallennetaan. Ylipäätänsä ”tiedosto” on monelle vieras käsite.

 

[peterra]

Tämä on kyllä oman kokemukseni mukaan se kaikista älyttömin väite koko ruotsin opiskelun puolesta. Miksi ei olisi järkevämpää lukea juuri sitä kieltä mitä haluaa? Sen sijaan että opetellaan näitä "porttikieliä" jotka eivät oikeasti edes toimi.

Tätä asiaa on tutkittu aika paljon - voit tutustua esimerkiksi kasvatustieteiden tutkimukseen, jossa vieraita kieliä ja niiden oppimista ja opettamista on tutkittu hyvinkin paljon.

Miksi opetellaan porttikieliä?
Ensinnäkin siksi, että ne ovat jatkuvasti samat tyypit, jotka valitsevat niitä kieliä. Ei niillä oppilailla, jotka suurimmalla todennäköisyydellä sen kolmannen ja neljännen vieraan kielen valitsevat, ole yleensä mitään ongelmia sen ruotsinkaan kanssa. Ja sitä on tutkittu.

Yksi argumentti ruotsin poistoon ylioppilaskirjoituksissa aikanaan oli juuri se, että silloin lukiolaiset valitsisivat enemmän niitä muita kieliä, kun ei olisi enää sitä ruotsia pakollisena kirjoitettavana häiritsemässä. Mutta kuinkas kävi? Kas vain - yllättäen vieraiden kielten lukeminen tai valitseminen ei muuttunut yhtään mihinkään vaan edelleen ne tyypit, jotka pärjäsivät eng/swe valitsivat niitä ylimääräisiä kieliä. Ne, ketkä eivät muutoinkaan olisi valinnut kieliä, eivät edelleenkään valinneet kieliä.

Toinen asia - ja erittäin tärkeä sellainen on, että ruotsi nyt sattuu olemaan Suomessa edelleen joidenkin ihmisten äidinkieli. Itse asiassa niin merkittävällä tavalla joidenkin äidinkieli, että siitä on säädetty jopa lakiin, että näiden ihmisten on pakko opetella suomea ja vastaavasti suomalaisten heidän kieltään. Koulutuspolitiikka on totta kai politiikkaa kuten muukin politiikka ja sen puitteissa tehdään valintoja.

Ruotsin kohdalla kuitenkin yleisesti käytetyt argumentit siitä, kuinka juuri ruotsin vapaaehtoisuus automaattisesti johtaisi muiden kielten merkittävämpään opiskeluun, on yksiselitteisesti tutkimuksissa pystytty osoittamaan virheelliseksi. Tälläkin hetkellä on täysin mahdollista valita toinen pitkä kieli englannin rinnalla - tietääkseni edelleen kolmannella luokalla. Tämä trendi ei ole muuttunut mihinkään - ei niitä ryhmiä edelleenkään synny.

Vertailussa on syytä myös pitää mielessä, että juuri kielien kohdalla keskustelu on hieman kummallista. Englanti on niin dominantti kieli, että sen eläminen ympäristössä on niin vahvaa, ettei sitä edes pitäisi enää pitää vieraana kielenä vaan kohdella sitä lähinnä yleissivistykseen kuuluvana peruskoulutuksen osana. Minä olin aivan käsi matemaattisissa aineissa - se koski jokaista niitä: itse matematiikkaa, kemiaa & fysiikkaa. En kuitenkaan muista, että olisi ollut vastaavaa keskustelua, miksi kemia on pakollista, vaikka matematiikasta tykkäisikin. Yhtä kaikki ne ovat hyvin selvällä tavalla matemaattisia aineita kaikki.

 

[Ollakseni]

Ei tuo yksi tunti lisää viikossa varmaan ketään haittaa, mikäli vaatimustaso ei nouse. Jos se siis ei ole muusta opetuksesta pois (eli käytännössä matematiikasta ja äidinkielestä, muu on käsien huidontaa). Historiassa kiinnostaa ihmisiä vain sodat eikä ollenkaan kulttuurihistorialliset aspektit juurikaan tai sotien varsinaiset juurisyyt. Samoin jossain uskonnon opetuksessa ei kiinnosta kirkkohistorialliset aspektit. Kemiassa jännintä on ne kokeet kun jokin sihahtelee tai palaa. Fysiikassa ei ole sitäkään. Taidehommat sitten ovat ihan erilaisia asioita ja lähinnä pakollinen paha. Liikunnan suurin hyöty on siinä että liikunnallisesti lahjakkaat saavat tekemistä ja tietysti haittapuolena se että liikunnallisesti heikot saavat osakseen vittuilua.

Ai niin biologia ja maantieto ovat varmaan kivoja aineita jos tykkää eläimistä tai moreenista.

 

[sampio]

Jos ei köytä opetuksessaan laitteita, niin eihän niiden osaamattomuus haittaa.

Mitä olen kuullut, niin biologian opettajan aika näyttää menevän siihen kun tunnilla pitää lapsille yksi kerrallaan opettaa miten tiedosto ladataan verkkopalvelusta koneelle, avataan, muokataan ja tallennetaan. Ylipäätänsä ”tiedosto” on monelle vieras käsite.

Opettajien passiivisuus on ikävä asia, siis osan. En tarkoita, että muutamien tehtävänä olisi opettaa joka vuosiluokka uudelleen oman oppiaineensa ohella käyttämään laitteita, vaan opetuksenjärjestäjän pitäisi tämä organisoida ja koordinoida siten, ettei se jäisi vain innokkaiden/osaavien opettajien harteille. OPS velvoittaa kaikissa aineissa TVT:n hyödyntämiseen ja digitaalisuuteen, ja se on oppilaiden oikeus. Tämä tulee vain korostumaan jatkossa, ymmärrettävästi - OPH:n uudet lukutaidot -hanke on tässä yksi suunnannäyttäjä.

Itse olen sen kannalla, ettei mitään varsinaista tvt-tuntia tarvita pakollisena. Silloin suurin osa opettajista viimeistään ulkoistaa tehtävän yhdelle opettajalle, joka kurssin itselleen ottaa joko innolla tai pakotettuna, ja jälki on sitten sen mukaista. Tällä hetkellä esim. kotikunnassani homma on järjestetty neljän vuoden ajan toimintana, jossa osaavia ja aktiivisia opettajia palkattiiin osa-aikaisesti viemään digitaitoja kpuluarkeen. Sitä tuki digiosaamisen taitopolku, joka lanseerattiin pari vuotta sitten. Tällä hetkellä hankerahat ovat loppuneet, mutta tämä tutortoiminta jatkuu pienimuotoisempana kaupungin kustantamana. Tiedän useita kuntia, joissa vastaava käytänne on vieläkin syvemmin iskostettuna kunnan digistrategiaan eli töitä on lähdetty tekemään määrätietoisesti ja johdetusti. Tällöin se alkaa näkymään myös siellä luokkahuoneen arjessa pienellä viiveellä, kun oppilaita on ohjattu ja opastettu jo alakoulussa TVT:n käyttöön koordinoidusti.

 

[Tadu]

Yksi argumentti ruotsin poistoon ylioppilaskirjoituksissa aikanaan oli juuri se, että silloin lukiolaiset valitsisivat enemmän niitä muita kieliä, kun ei olisi enää sitä ruotsia pakollisena kirjoitettavana häiritsemässä. Mutta kuinkas kävi? Kas vain - yllättäen vieraiden kielten lukeminen tai valitseminen ei muuttunut yhtään mihinkään vaan edelleen ne tyypit, jotka pärjäsivät eng/swe valitsivat niitä ylimääräisiä kieliä. Ne, ketkä eivät muutoinkaan olisi valinnut kieliä, eivät edelleenkään valinneet kieliä.

ootsä kyllä aika epeli. Kirjoitat niin, että pakkoruotsi on jotenkin ainoa mahdollisuus korjata suomalaisten kielitaito.

Jos lukiolaiselle annetaan mahdollisuus korvata ruotsin kielen kirjoittaminen muulla kuin kielen kirjoittamisella, tottakai moni niin tekee. Se ei ole mikään peruste pakkoruotsitukselle.

Miksi näet ainoana ratkaisuna tähän pakkoruotsin? Etkä pakkovieraskieli2:sta? Eli pakotettaisiin valitsemaan jokin kieli opiskeltavaksi ja kirjoitettavaksi? Miksi ruotsin kieli on sinusta arvokkaampi opiskella kuin muut vieraat kielet, esimerkiksi Saksa, Ranska tai Espanja?
Se, että laissa jotain lukee ei ole mikään peruste. Se on eduskunnan tehtävä muuttaa lakeja.

Edes Kanadassa ei ole maanlaajuista pakkoa opiskella ranskaa, vaikka siellä vasta ranskankieliset ylpeitä kielestään ovatkin ja huolissaan sen käytöstä. Miksikö? Ymmärtävät ettei Kanadan laajuisella pakkoranskalla olisi mitään järkeä - vaan enemmän haittaa. Suomessa RKP tekee tällä enemmän hallaa suomenruotsalaisille kuin hyvää.

 

[Pipolätkä]

Tätä asiaa on tutkittu aika paljon - voit tutustua esimerkiksi kasvatustieteiden tutkimukseen, jossa vieraita kieliä ja niiden oppimista ja opettamista on tutkittu hyvinkin paljon.

Miksi opetellaan porttikieliä?
Ensinnäkin siksi, että ne ovat jatkuvasti samat tyypit, jotka valitsevat niitä kieliä. Ei niillä oppilailla, jotka suurimmalla todennäköisyydellä sen kolmannen ja neljännen vieraan kielen valitsevat, ole yleensä mitään ongelmia sen ruotsinkaan kanssa. Ja sitä on tutkittu.

Kaikki tutkimukset joihin olen törmännyt päätyvät siihen tulokseen, että on hyvä opiskella kieliä, jotta oppii oppimaan kieliä. Sama kuin sanoisi, että on hyvä opiskella psykologiaa, joka on koska sen avulla historia on paljon helpompaa. Tottakai aina nämä ovat yksilöllisiä juttu ja toiset oppivat kieliä helpommin kuin toiset. K

Tutkija Elisabet Service kommentoi kielenopiskelun stereotypioita

- Mitä useampia kieliä opiskelee, sitä helpompaa on oppia uusi kieli. Totta, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. "Esimerkiksi kahta germaanista kieltä voi opiskella rinnakkain, elleivät kielet ole liian lähellä toisiaan."

Oma käsitykseni on, että porttikieliteoria on täyttä roskaa, poikkeuksena jokin mallia latina.

 

[Timbit]

Miksi opetellaan porttikieliä?

Suomessa suomenkielisille siis ruotsin opiskelu on tärkeää, koska se toimii porttikielenä helpottaen muiden kielten opiskelua. Mitä kieliä muut Euroopan maat käyttävät porttikielinä vieraiden kielten opiskelussa?

 

[peterra]

@Pipolätkä lue enemmän tutkimuksia. Toki ei sillä sinänsä ole merkitystä, koska ei tällaisesta asiasta tarvitse olla samaa mieltä. Tiedän, että Suomen valtio luottaa koulutuspolitiikassaan voimakkaasti tutkimuksiin, joten kyllä siellä on tieto siitä, miksi toimitaan nykyisellä mallilla.

Mitä kieliä muut Euroopan maat käyttävät porttikielinä vieraiden kielten opiskelussa?

Miten tämä kuuluu keskusteluun ja miten se liittyy asiaan? Mikä on se yhteys Suomeen ja kielenopiskeluun? Se, että Suomen kielivarallisuus on heikkenemässä vuodesta toiseen - ei siihen ratkaisu ole se "mutta niin on Saksankin". Suomi on verrattain pieni maa ja meidän äidinkieli ei ole kansainvälisesti millään lailla merkittävää. Juuri sen takia tässä kansakunnassa se kielivaranto on poikkeuksellisen tärkeää, koska suomi loppuu Suomeen.

 

[Tadu]

Miten tämä kuuluu keskusteluun ja miten se liittyy asiaan? Mikä on se yhteys Suomeen ja kielenopiskeluun? Se, että Suomen kielivarallisuus on heikkenemässä vuodesta toiseen - ei siihen ratkaisu ole se "mutta niin on Saksankin".

Samalla logiikalla perustellaan Alkon monopoliakin: ”ei toimi meillä!” Mitäs sitä muita apinoimaan kun voi keksiä omia ongelmia.

Meillä on varmaan pakkoruotsi-geeni.

 

[Timbit]

Miten tämä kuuluu keskusteluun ja miten se liittyy asiaan? Mikä on se yhteys Suomeen ja kielenopiskeluun? Se, että Suomen kielivarallisuus on heikkenemässä vuodesta toiseen - ei siihen ratkaisu ole se "mutta niin on Saksankin". Suomi on verrattain pieni maa ja meidän äidinkieli ei ole kansainvälisesti millään lailla merkittävää. Juuri sen takia tässä kansakunnassa se kielivaranto on poikkeuksellisen tärkeää, koska suomi loppuu Suomeen.

Yritän vaan hahmottaa ruotsin tärkeyttä porttikielenä sitä kautta, että yritän ymmärtää porttikielten merkityksen vieraiden kielten opiskelussa. Olen kyllä tietoinen suomen pienuudesta, samoin ruotsin.

 

[Spitfire]

Tiedän, että Suomen valtio luottaa koulutuspolitiikassaan voimakkaasti tutkimuksiin, joten kyllä siellä on tieto siitä, miksi toimitaan nykyisellä mallilla.

Sillä ei ole mitään vaikutusta, että tietyn poliitikkoryppään saa aika moneen asiaan puolelleen kunhan vaan lupaa säilyttävänsä tämän historian taakan jatkossakin?

 

[peterra]

Samalla logiikalla perustellaan Alkon monopoliakin: ”ei toimi meillä!” Mitäs sitä muita apinoimaan kun voi keksiä omia ongelmia.

Jos haluat verrata meidän kielipolitiikkaa suhteessa muiden maiden kielipolitiikkaan niin ainakin minulle se on lähtökohtainen oletus, että myös vertaat sitten koko sitä koulujärjestelmää suhteessa omaamme. Suomen koulujärjestelmä on Suomen koulujärjestelmä - Ruotsilla, Saksalla, Puolalla jne. on omat koulujärjestelmänsä, jotka eivät ole kovin helposti suoraan verrattavissa omaamme.

Kun kyse on Suomesta niin silloin on kyse Suomen kielivarannosta, joka faktuaalisesti heikkenee vuodesta toiseen. Ruotsin merkitys siinä on hyvin vähäinen - nytkään ruotsia ei ole mitenkään erityisen valtavasti opetussuunnitelmassa. On hyvin vaikea osoittaa, millä tavalla ruotsin muuttaminen suuntaan tai toiseen ruokkisi tätä tilannetta - vapaaehtoisuus ei tarkoita, että sitten otetaan saksaa, ranskaa, kiinaa ja paria muuta kieltä mukaan, kun ruotsia ei ole. Jos tämän voi tutkimuksissa osoittaa, että vapaaehtoisuus parantaa asian tilaa niin olen sitten avoin siihen. Näin ei kuitenkaan ikävä kyllä ole.

 

[CaliforniaNuts]

Paska päätös.

Itse olen lukenut ruotsia yläasteella, lukiossa ja ammattikorkeassa. Sen lisäksi kirjoitin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Ikinä en ole ainuttakaan koetta reputtanut ja jopa pari ylimääräistä kertauskurssia käynyt. En silti pysty keskustelemaan ruotsiksi, osaan sanoa että Jag förstor inte. Ja veikkaan että samassa tilanteessa olevia on aika paljon muitakin.

Jos tämä pakkoruotsi olisikin ollut vaihtoehtoinen vieras kieli (saksa, espanja, ranska, venäjä, etc) olisi motivaatio ollut isompi opiskella ja kielestä olisi voinut olla minulle lopulta jotain hyötyä. Ruotsia en ole tarvinnut kertaakaan, lukuun ottamatta kerran ruotsinlaivalla kun kännissä oleva Ahvenanmaalainen halusi vittuilla kun ei osattu ruotsia.

 

[Spitfire]

vapaaehtoisuus ei tarkoita, että sitten otetaan saksaa, ranskaa, kiinaa ja paria muuta kieltä mukaan, kun ruotsia ei ole.

Eikö tämä ole aika perhanan puusilmäinen oletus? Miksi vaihtoehtoina pitää olla pakollinen ruotsi kaikille tai täysi valinnanvapaus?

 

[peterra]

Jos tämä pakkoruotsi olisikin ollut vaihtoehtoinen vieras kieli (saksa, espanja, ranska, venäjä, etc) olisi motivaatio ollut isompi opiskella ja kielestä olisi voinut olla minulle lopulta jotain hyötyä.

Opiskelen saksaa pääaineena, olen kirjoittanut englannin ja saksan pitkinä ylioppilaskirjoituksissa sekä ruotsin keskipitkänä. Jossittelun sijaan voin kertoa ihan kokemuksesta, että saksaa ei Suomessa tarvitse mihinkään ja niitä mahdollisuksia käyttää saksaa Suomessa on vielä vähemmän kuin on mahdollisuuksia käyttää ruotsia. Työelämässä olen ollut kohta 15 vuotta ja kertaakaan en ole vielä saksaa tarvinnut.

Toki tämä riippuu täysin, miten haluaa tarpeen määritellä. Olen tietoisesti pyrkinyt käyttämään kieltä niin kauan kuin sitä olen opiskellut, joten sitä tulee sitten käytettyä lähinnä matkaillessa. TV-sarjoja on kiva katsoa alkuperäiskielellä ja totta kai netissä pääsee lukemaan materiaalia. Joskus yliopiston historian kursseilla olen voinut käyttää saksalaista materiaalia, koska osaan saksaa.

Se iso kuva on kuitenkin se, että Suomessa pärjää lähtökohtaisesti englannilla ja se on ainoa kieli, jota oikeasti tarvitsee. Jos siis määrittelee tarpeen suppeasti - työssäni englanti on ollut monessa tilanteessa pakollista. Englanti on niin ylivoimainen tässä tarpeen näkökulmassa, että se on oikeastaan vähän väärässä porukassa, koska se ei ole edes enää oikein vieras kieli vaan se on käyttökieli ja monelle Suomessa asuvalle myös asiointikieli.

Mutta aivan samanlaisen tarinan voin kertoa matemaattisista aineista - ne eivät koskaan auenneet minulle, joten enpä ole yhtälöitä sitten myöskään osannut kaivata. Tai kemiaa - voisi olla hyötyä, mutta ilmankin pärjää. Mikäli keskustelua käydään oletuksin niin silloin samoja oletuksia pitää ulottaa myös muihin aineisiin. Lopulta se on aika monitahoinen kokonaisuus kuitenkin ja riippuu aika paljon ihmisisestä, mitä sieltä koulusta jää käteen. Ihmisellä itsellään on iso vaikutus siihen, missä määrin haluaa sitten syventyä mihinkäkin. Yleensä tarina on kuitenkin se, että motivaation pitäisi jollakin tavalla syntyä - ei se ole pelkästään kieliä koskeva asia vaan koskee ihan kaikkea muutakin. Tällöin se on ihan sama, mikä se aine on, niin ei se motivaatio synny, jos sen ei haluakaan syntyvän.

@Spitfire kyseessä ei ole oletus vaan ihan tutkittu asia. Saksan piirissä on hyvin laajasti tutkittu sitä, miksi opiskelumäärät ovat laskussa ja tämä on alkanut jo 1990-luvulla. Kun noita tutkimuksia on joutunut lukemaan kymmeniä niin valitettavasti vapaaehtoisuudella ei ole paljoakaan merkitystä faktuaaliseen kielivalintaan. Saksa on ollut vapaaehtoinen aina - silti opiskelijamäärät laskevat koko ajan. Sellaista yhteyttä, että saksaa opiskellaan vähemmän, koska ruotsi on pakollista, ei pystytä osoittamaan ja useammat tutkimukset ovat sen todenneet vääräksi. Puusilmäinen oletus voi olla, mutta sitä on tutkittu ja näin asia vaan on.

 

[Tadu]

Jos haluat verrata meidän kielipolitiikkaa suhteessa muiden maiden kielipolitiikkaan niin ainakin minulle se on lähtökohtainen oletus, että myös vertaat sitten koko sitä koulujärjestelmää suhteessa omaamme. Suomen koulujärjestelmä on Suomen koulujärjestelmä - Ruotsilla, Saksalla, Puolalla jne. on omat koulujärjestelmänsä, jotka eivät ole kovin helposti suoraan verrattavissa omaamme.

Kun kyse on Suomesta niin silloin on kyse Suomen kielivarannosta, joka faktuaalisesti heikkenee vuodesta toiseen. Ruotsin merkitys siinä on hyvin vähäinen - nytkään ruotsia ei ole mitenkään erityisen valtavasti opetussuunnitelmassa. On hyvin vaikea osoittaa, millä tavalla ruotsin muuttaminen suuntaan tai toiseen ruokkisi tätä tilannetta - vapaaehtoisuus ei tarkoita, että sitten otetaan saksaa, ranskaa, kiinaa ja paria muuta kieltä mukaan, kun ruotsia ei ole. Jos tämän voi tutkimuksissa osoittaa, että vapaaehtoisuus parantaa asian tilaa niin olen sitten avoin siihen. Näin ei kuitenkaan ikävä kyllä ole.

Niin. Minähän jo kirjoitin, että vaihtoehdot eivät ole vain pakkoruotsi ja vapaaehtoisuus jättää valitsematta kieliä, mutta jostain syystä hakkaat tätä olkiukkoa jatkuvasti joko tarkoituksella tai tahattomasti.

Ratkaisu: Voidaan määrätä vaikka kaksi vierasta kieltä pakollisiksi. Tadaa. Suomalaisten kielivaranto paranee ilman pakkoruotsitusta.

Väite, että poliitikot toteuttaisivat suomalaista koulupolitiikkaa sen mukaan mitä asiantuntijat ovat mieltä on ihan sitä itseään. Jos asia olisi näin, niin olisi ihan sama mitä puolueita valtaan valitaan, koska ideologiset erot eivät vaikuta mihinkään vaan asiantuntijat päättävät. Joopa joo.

 

[Spitfire]

Opiskelen saksaa pääaineena, olen kirjoittanut englannin ja saksan pitkinä ylioppilaskirjoituksissa sekä ruotsin keskipitkänä. Jossittelun sijaan voin kertoa ihan kokemuksesta, että saksaa ei Suomessa tarvitse mihinkään ja niitä mahdollisuksia käyttää saksaa Suomessa on vielä vähemmän kuin on mahdollisuuksia käyttää ruotsia. Työelämässä olen ollut kohta 15 vuotta ja kertaakaan en ole vielä saksaa tarvinnut.

Toki tämä riippuu täysin, miten haluaa tarpeen määritellä. Olen tietoisesti pyrkinyt käyttämään kieltä niin kauan kuin sitä olen opiskellut, joten sitä tulee sitten käytettyä lähinnä matkaillessa. TV-sarjoja on kiva katsoa alkuperäiskielellä ja totta kai netissä pääsee lukemaan materiaalia. Joskus yliopiston historian kursseilla olen voinut käyttää saksalaista materiaalia, koska osaan saksaa.

Se iso kuva on kuitenkin se, että Suomessa pärjää lähtökohtaisesti englannilla ja se on ainoa kieli, jota oikeasti tarvitsee. Jos siis määrittelee tarpeen suppeasti - työssäni englanti on ollut monessa tilanteessa pakollista. Englanti on niin ylivoimainen tässä tarpeen näkökulmassa, että se on oikeastaan vähän väärässä porukassa, koska se ei ole edes enää oikein vieras kieli vaan se on käyttökieli ja monelle Suomessa asuvalle myös asiointikieli.

Mutta aivan samanlaisen tarinan voin kertoa matemaattisista aineista - ne eivät koskaan auenneet minulle, joten enpä ole yhtälöitä sitten myöskään osannut kaivata. Tai kemiaa - voisi olla hyötyä, mutta ilmankin pärjää. Mikäli keskustelua käydään oletuksin niin silloin samoja oletuksia pitää ulottaa myös muihin aineisiin. Lopulta se on aika monitahoinen kokonaisuus kuitenkin ja riippuu aika paljon ihmisisestä, mitä sieltä koulusta jää käteen. Ihmisellä itsellään on iso vaikutus siihen, missä määrin haluaa sitten syventyä mihinkäkin. Yleensä tarina on kuitenkin se, että motivaation pitäisi jollakin tavalla syntyä - ei se ole pelkästään kieliä koskeva asia vaan koskee ihan kaikkea muutakin. Tällöin se on ihan sama, mikä se aine on, niin ei se motivaatio synny, jos sen ei haluakaan syntyvän.

Se, että sinä et ole tarvinnut saksan kieltä ei tarkoita sitä ettei sitä moni muu tarvitsisi. Saksaa äidinkielenään puhuvia on maailmassa noin 130 miljoonaa ihmistä, ruotsinkielellä vastaava luku on jotain 8 miljoonaa. Ruotsin vertaaminen matematiikkaan on aika härskiä. Matematiikkaa olisi hyvä osata jokaisen riippumatta siitä mitä päättää elämässään tehdä, ruotsin kieltä tarvitsee vain marginaalinen joukko.

@Spitfire kyseessä ei ole oletus vaan ihan tutkittu asia. Saksan piirissä on hyvin laajasti tutkittu sitä, miksi opiskelumäärät ovat laskussa ja tämä on alkanut jo 1990-luvulla. Kun noita tutkimuksia on joutunut lukemaan kymmeniä niin valitettavasti vapaaehtoisuudella ei ole paljoakaan merkitystä faktuaaliseen kielivalintaan. Saksa on ollut vapaaehtoinen aina - silti opiskelijamäärät laskevat koko ajan. Sellaista yhteyttä, että saksaa opiskellaan vähemmän, koska ruotsi on pakollista, ei pystytä osoittamaan ja useammat tutkimukset ovat sen todenneet vääräksi. Puusilmäinen oletus voi olla, mutta sitä on tutkittu ja näin asia vaan on.

Huomaan vahvasti ettei matematiikka ole tosiaan se vahvin osa-alueesi. Tuo päättelyketju on varsin sekava. Ei tietenkään pystytä osoittamaan, että saksan opiskelijoiden määrä laskee sen vuoksi että ruotsia on pakko opiskella. Sen sijaan, jos ruotsin sijasta käytetyn ajan voisi käyttää jonkun itse valitsemansa mielekkäämmän kielen opiskeluun, niin kummankin kielen opiskelijat olisivat todennäköisesti motivoituneempia. Oikea kysymys on: Opiskeltaisiinko saksaa jatkossakin vähemmän, jos sen voisi valita ruotsin tilalle?

 

[peterra]

Lopetan keskustelun omalta osaltani tähän. Vastapuolen argumentit ilmeisesti loppuivat, koska siirryttiin henkilökohtaisuuksiin. Hyvää viikonloppua :)

 

[Tadu]

Lopetan keskustelun omalta osaltani tähän. Vastapuolen argumentit ilmeisesti loppuivat, koska siirryttiin henkilökohtaisuuksiin. Hyvää viikonloppua :)

Taisit vaan huomata omien argumenttiesi täydellisen älyttömyyden.

 

[Peltinen]

Opiskelen saksaa pääaineena, olen kirjoittanut englannin ja saksan pitkinä ylioppilaskirjoituksissa sekä ruotsin keskipitkänä. Jossittelun sijaan voin kertoa ihan kokemuksesta, että saksaa ei Suomessa tarvitse mihinkään ja niitä mahdollisuksia käyttää saksaa Suomessa on vielä vähemmän kuin on mahdollisuuksia käyttää ruotsia. Työelämässä olen ollut kohta 15 vuotta ja kertaakaan en ole vielä saksaa tarvinnut.

Työelämässä ongelma on siinä, että keskinkertainen koulusaksa ei oikein riitä. Pitäisi olla ainakin lähelle C tason kielitaito ennen kuin siitä on oikeasti hyötyä esim. myyntityössä tai vastaavassa. Koulussa opitusta kielitaidosta on toki hyötyä siinä vaiheessa, kun muuttaa maahan tai on muuten säännöllisesti yhteyksissä jolloin se on pohjana paremman kielitaidon hankkimisieen. Itse olen Saksaa opiskellut koulussa 5 vuotta ja sen hyöty rajoittuu lähinnä siihen, että pystyy auttavasti lukemaan paikallisia lehtiä, mutta jossain messuständillä ei tulisi mieleenkään lähteä saksaa vääntämään.

Kielitaidon hyöty riippuu paljon kohdemaan englannin kielen taidosta. Jo Saksassa englannin kieli ei ole välttämättä kovin hyvin hallussa edes korkeakoulutetuilla ja asia vielä korostuu etelämmäksi Ranskaan ja Espanjaan mentäessä. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa pystyy käymään sujuvan keskustelun englanniksi käytännössä ihan kenen vaan kanssa.

 

[CaliforniaNuts]

Koko teksti

Tottakai motivaatio on se tärkein asia, ilman sitä opiskelu on aika tahmeaa. Ja sitä valinnaisuudella haluaisinkin lisätä.

Erottaisin myös ruotsin kielen opiskelun esimerkiksi historian, biologian tai vaikka uskonnon opiskelusta sillä, että ruotsin kielen osaaminen ei kuulu yleissivistykseen, toisin kuin edellä mainitut aineet. Yläaste ja lukio on kuitenkin yleissivistäviä kouluja.

Mielestäni kielten opiskelu eroaa myös siinä, että se on aikalailla tulos tai ulos meininkiä. Kieliä pitää osata tarpeeksi että niistä on hyötyä. Muista aineista saattaa jäädä päähän sitä sun tätä ja näistä asioista voi kuitenkin olla joskus hyötyä vaikka ei muuten näistä aineista mitään tietäisikään.

Näistä syistä en oikein näe järkeä pakottaa ruotsia paria tuntia viikossa.

 

[peterra]

Taisit vaan huomata omien argumenttiesi täydellisen älyttömyyden.

Voin ihan käsi sydämellä sanoa, että olen takuulla tässä keskustelussa se ainoa, joka on oikeasti tällä alalla ja myös päivittäin tekee töitä asian parissa. Ymmärrän myös sen, milloin keskustelusta ei ole hyötyä. Mielipiteitä saa olla ja ruotsin kielestä sekä kielipolitiikasta saa olla jokainen ihan sitä mieltä, mitä haluaa. Itse olen joutunut tai saanut lukea kymmeniä tieteellisiä tekstejä aiheesta - asioita on tutkittu ja mietitty hyvin laajasti opettajiston keskuudessa.

Argumenttini voivat tai saavat olla älyttömiä, mutta ei oikeastaan ole mitään hyötyä käydä keskustelua, jossa mennään henkilökohtaisuuksiin ja yleiseen väittelyyn. En koe, että minun olisi tarvetta voittaa juuri tätä keskustelua. Kerron ainoastaan sen, että vapaaehtoisuus, jota usein argumenttina käytetään, ei tutkimusten mukaan merkittävästi paranna asian tilaa. Jos minun argumenttini ovat olkiukkoja niin perustellusti voi pitää myös suurinta argumenttia ruotsin vapaaehtoisuutta vastaan olkiukkona. Niin ei vain yksinkertaisesti ole käynyt.

Mutta keskustelupalstoilla maailma ei parane ja Suomen koulutuspolitiikka ei täältä käsin muutu mihinkään. Voin keskustella asiasta ja teen niin mielelläni, mutta mitään henkilökohtaisuuksia en katsele. Jos niitä tulee niin lopetan keskustelun. Ja se on itse asiassa myös muiden keskustelijoiden etu :)

 

[Tadu]

Voin ihan käsi sydämellä sanoa, että olen takuulla tässä keskustelussa se ainoa, joka on oikeasti tällä alalla ja myös päivittäin tekee töitä asian parissa.

Se, että olet ilmeisesti ruotsin kielen opettaja selventää kyllä asiaa erinomaisesti. Mitään muuta argumenttia sulla ei ole ruotsin kielen ylivoimaisuudelle kuin oma mielipiteesi. Kaikki sun argumentit on sitä vastaan, että ruotsin kielen opiskelu vs ei minkään kielen opiskelua.

 

[peterra]

Mielestäni kielten opiskelu eroaa myös siinä, että se on aikalailla tulos tai ulos meininkiä. Kieliä pitää osata tarpeeksi että niistä on hyötyä. Muista aineista saattaa jäädä päähän sitä sun tätä ja näistä asioista voi kuitenkin olla joskus hyötyä vaikka ei muuten näistä aineista mitään tietäisikään.

Tämä on sinun henkilökohtainen mielipiteesi, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että tämä on käsitys asiasta - ei suinkaan todellisuus. Kyllähän sinäkin ymmärrät hyvin vaillinaista suomea - ei sen tarvitse olla lähellekään täydellistä. Tämä on vähän mauton esimerkki, mutta eivät nuo pizzerioiden työntekijät yleensä sellaista parasta mahdollista suomea osaa, mutta usein sieltä löytyy kebab/pizza ja rahat osataan ottaa vastaan.

Kielissä - ihan niin kuin kaikessa muussakin - voi kehittyä jatkuvasti. Ei se tarkoita, jos on esim. ollut koulussa huono ruotsissa, että asian tilan tarvitsee näin olla aina. Olen omassa työssäni kuullut henkilöiden selviävän ruotsinkielisestä hommasta ihan kouluruotsipohjalla, kun vastapuoli ei ole osannut yhtään sanaa suomea. Asia on tullut hoidettua, vaikkei mitään edellytyksiä siihen olekaan. Kommunikaation ei tarvitse olla täydellistä, jotta siinä voi onnistua.

Mutta tämä nyt on sivuseikka - itse koen vastaavasti matemaattisissa aineissa, että pitää osata todella paljon ennen kuin oikeasti voi hyödyntää kunnolla. Kielissä ei missään nimessä ole kyse "tulos tai ulos" yhtään enempää kuin matematiikassa. Peruskoulu tai koululaitos ei tavoittele missään kielessä tilannetta, että se tuottaa natiiveja kielen osaajia vaan mahdollisimman korkeaa perustaitoa ja valmiuksia kielelliseen omaksumiseen. Itse olen kiittänyt hyvää ruotsin opettajaa siitä, että ikinä aloitin saksan, josta tuli sitten ammattikin. Kun osasin yhtä niin toinen oli helppoa. Ja tämä ei nyt ole vain yksittäinen esimerkki - niitä on monta.