Olen toistanut tätä aiemminkin, mutta pakkoruotsi ei ole sama asia kuin ruotsin kieli ja sen merkitys Suomessa. Pakkoruotsilla tarkoitetaan ruotsin kielen pakollisuutta peruskouluissa, ja laajennetussa mielessä muissakin oppilaitoksissa. Kokonaan ruotsin kieltä ei tule, eikä edes voi lakkauttaa opetuksesta, vaan minimissään se tulee säilyttää sellaisissa virkoihin kouluttavissa laitokissa minkä osaajilta vaaditaan virallisten kielien osaamista. Joensuulainen autokorjaaja ei ole tämmöinen, mutta esim pääkaupunkiseudulla asuva lakimies on, näin kärjistäen.
Pakkoruotsin vastustaminen ei vaadi ruotsin kielen vihaamista. Nämä asiat menevät ns. persuhenkisillä ihmisillä usein sekaisin. Varmasti osa pakkoruotsin puolustajistakin puolustaa tätä sen takia, koska kokee koko kielen olevan vaarassa. Onko syynä sitten persujen populismi ja ruotsinkielisten ylimielisyys? Sitä en osaa sanoa, varmasti vähän molempia. Siksi tähän keskusteluun olisi hyvä vähän molempie osapuolinen uudelleenharkita näitä omia väsyneitä argumenttejaan. Ehkä kuluneimmat puolin ja toisin ovat "miksei meillä puhuta pakkomatematiikasta?" tai "yritysmaailman kieli on englanti!".
Ideaalitilanteessa valinnaisuutta lisättäisiin jo peruskoulussa. Omalla äidinkielellä opiskelu aloitettaisiin 1. luokalla. Ensimmäinen vieras kieli tulisi 3. luokalla, toinen 5. luokalla ja kolmas 7.luokalla. Periaatteessa samaan tapaan kuin itse aikoinaan peruskoulun suoritin (suomi.1lk, englanti 3.lk, saksa 5.lk, ruotsi 7.lk). Eroa nykyiseen tulisi vain siinä että opiskeltavat kielet olisivat keskenään valinnaisia. Koulut/kunnat saisivat päättää mitä kieliä he oppilailleen tarjoavat ja että mikä olisi minimiosallistujamäärä jonkin kielen opetuksen järjestämiseen. Ihan jo taloudellisista syistä ei olisi mitään järkeä pakottaa kaikkia maalaiskylän kouluja jonkun zwahilin tarjoamiseen. Pienemmissä kouluissa valinnaisuus toki hieman kärsisi, mutta se on voi voi. Mikäli lapsi tai hänen vanhempansa ehdottomasti haluaisivat muita kuin ko. koulun tarjoamia kieliä valita, niin niitä voisi kurssimuotoisesti ottaa muista kouluista. Esimerkiksi muslimien uskontotunnit järjestetään jo nykyään koulujen kesken yhteisenä.