Pahin loukkaantumisesi

[jiimo]

Pahin loukkaantumiseni todennäköisesti muuttui viime keskiviikkona. Vasen polvi muljahti sählymatsissa. Kyllä teki kipeää (ja tekee kyllä edelleen). Terveysasemalla lääkäri ei juurikaan polvea tutkinut, epäili joidenkin siteiden revähtämistä (ei sanonut, mitkä siteet, liekö sitten risti-) ja määräsi kepit ja uusintatutkimuksen ensi viikoksi. Polvi on välillä h*****in kipeä, eikä kärsi astumista ollenkaan. Eilen kävin julkisilla kulkuvälineillä ostamassa keskustan instrusta polvituen ja tyhmyyttäni könkkäilin muitakin asioita. Ei tainnut olla fiksu teko, sillä polvi alkoi tuntua siltä, että muljahtaa kohta uudestaan. Tänään en oo sitten neljän seinän sisältä poistunut.

Onko muilla kokemuksia näistä polvivammoista? Ei taida ihan heti päästä pelailemaan, vai?

 

[HABS #11]

Viestin lähetti jiimo
Polvi on välillä h*****in kipeä, eikä kärsi astumista ollenkaan.

Aivan pakko kysyä että: voiko kävellä???

Itselläni on ollut ongelmia vasemman polven kanssa kun meinaa lumpsahtaa pois paikoiltaan joten tiedän että on paskamaisia vaivoja. Paranemisia!

 

[Fireblade]

Pentuna (12-13 vuotiaana) tuli astuttua (juostua) uimarannalla vedessä olleen rikkinäisen pullonpohjan päälle sillä seurauksella, että kolme varvasta melkein leikkautui irti ja jalkapohjaan tuli syvä haava. Isä kääri jalan ympärille pyyheliinan ja sitten mentiin sairaalaan parsittavaksi. Onneksi varpaat säilyi vaikka jäykäksi niistä jäikin kaksi. Kesäloma meni sitten jalka paketissa ja kepeillä liikkuessa. Muuten pahempaa loukkaantumista ei onneksi olekaan tapahtunut.

 

[fiftyeight]

Jees, tuo polvi on kyllä kliffa juttu. Se kun menee kerran, niin paluuta entiseen ei taida olla. Olen enemmän pelannut jalkapalloa, nilkkojen nivelsiteet menneet n. 20 kertaa, ja polvia on tähystelty useamman kerran, kierukoita poistettu jne.

JiVe, kohtalotoverini, eturistiside meni poikki lopulta n. 1,5v sitten, leikkaus oli juuri kun Sydneyn olympialaiset alkoivat. Jorvin leikkauksen jälkeen n. kaksi viikkoa oli mielettömät säryt ja unet vähissä. No, saipahan katsoa kisoja, muttei se mitään herkkua ollut. Kahden kuukauden päästä aloittelin varovasti työt, kolmen kuukauden kohdalla tarkastuksessa kaikki kuulema ok, mutta. Vajaa vuosi sitten keväällä kun golfkentät avautuivat, ajattelin että nythän tässä tehdään tulosta, kun ei enää polvi vaivaa. Ja paskat. Kesä meni klenkatessa edelleen, joka kerran kun sitä rasittaa se turpoaa, ja kun se turpoaa niin ei taivu kunnolla. Perkele.

Talven liukkailla alkoi jo hihat kärytä kun edelleen särkee ja turvottaa, niinpä menin terkkariin. Tutkimus, röntgen ja lähete taas Jorviin. Toissa päivänä tuli vastaus. Siitä ja siitä syystä ruuhkaa, arvioitu sisäänpääsy 8-12 kk kuluttua!

Nyt en tiedä, pitäisikö edelleen vaan lähteä lenkille vaikka polvi turpoaa vai olisiko parempi antaa lepoa? On tainnut lekurilta jäädä kossupullon korkki polven sisälle.

Pitäisi kai olla tyytyväinen kun edes joku jalka turpoaa, vaan kyllä ottaa aivoon.

Parasta Jiimo toivoa, ettei ole eturistiside poikki, ja ettei sitä ainakaan Jorvissa leikata!

 

[jiimo]

Viestin lähetti HABS #11

Aivan pakko kysyä että: voiko kävellä???

Ei voi muuten kuin keppien kanssa. Diagnoosi on: S83.6 Muiden tai määrittämättömien polven osien revähdys.

58: Lääkäri piti onneksi epätodennäköisenä, ei kylläkään mahdottomana, että mitään olisi poikki. V***n kipee toi kyllä on, eikä kärsi ollenkaan varata painoa. On noista erilaisista leikkauksista sellaisia juttuja kuulunut, ettei kyllä toivois leikkausta mihinkään julkisen sairaanhoidon yksikköön.

 

[jackie]

Mullehan aina sattuu ja tapahtuu..tässä parhaimmat ikäjärjestyksessä..

5-vuotiaana livistin omille teilleni kotipihassa kiipeilemään äkeen siipien (tiedättehän??) päällä. No, siipiä ei ollutkaan lukittu yläasentoon jolloin se kaatui painostani ja jäin alle. Luojan kiitos äkeen piikit eivät ole täysin jäykkiä, muuten en varmaan olisi tässä. Piikki antoi sen verran periksi että kynti vain 30 cm takaraivoa auki päälaelta niskaan asti..tikkejä jumalattomasti, arpea ei vissiin kyllä ole..olisikin tyylikäs klani meikäläisellä.

10-vuotiaana kiekkoa pelaamassa ollessani taisin kaatua jolloin nilkka murtui, jalka turposi oitis niin että piti hyvä ja kallis sekä melkein uusi Bauerin luistin leikata palasiksi..toipumisaika 3kk, ja lapsilla pitäis vielä luutuminen olla nopeata..

13-vuotiaana hyppäsin mäntyyn kiivetäkseni korkealle..vituiksihan sekin meni, arvioin vauhdin ja lentoradan HIEMAN väärin ja kaksi kylkiluuta murtui..

Intissä minua lyötiin/heitettiin otsaan pesismailalla. Olin lukkarina ja kolmannen hudin jälkeen kumarruin poimimaan palloa heittääkseni sen ykköselle ja siten polttaakseni lyöjän. Se pentele aavisti aikeeni ja lähti juokseen ykköselle täyttä vauhtia. Lähtiessään sitten heitti mailan voimalla päin näköani..hetkeksi kaikki sumeni, lähinnä kai massiivisen verenvuodon takia. Veret pyyhittyäni meinasin käydä lyöjän kimppuun mutta tuomarina ollut yliluti esti aikeeni ja marssitti meikäläisen veksiin. Siellä sitten syntyikin täysi hätätilanne, meinasivat oikein pääleikkauksen aloittaa. Tilanne kuitenkin rauhoittui ja selvisin neljällä tikillä ja pääsin samana päivänä vielä lomallekin..

Että tällaisia..elämäntapani taitaa olla "livin' on the edge"...

 

[HABS #11]

Viestin lähetti jiimo


Ei voi muuten kuin keppien kanssa. Diagnoosi on: S83.6 Muiden tai määrittämättömien polven osien revähdys.

58: Lääkäri piti onneksi epätodennäköisenä, ei kylläkään mahdottomana, että mitään olisi poikki. V***n kipee toi kyllä on, eikä kärsi ollenkaan varata painoa. On noista erilaisista leikkauksista sellaisia juttuja kuulunut, ettei kyllä toivois leikkausta mihinkään julkisen sairaanhoidon yksikköön.

No ei pidä huolestua. Kyllä se astuminenkin alkaa kohta onnistumaan/maittamaan....

Paranemisia

 

[ApZu]

Viestin lähetti kuningas
Onhan noita sattunut, vaikka murtumilta olen välttynyt.

Salibandya pelatessani tuli tohon polven alle rasitusvamma nimeltään joku osgood-scheitterin sydeemi. No siinä meni 2 kk "lepäillessä" meikäläinen paino lätkäkentällä kivuista välittämättä satalasissa. Sitten menin kokeilemaan treeneihin polven kestoa, niin siinä 15 minuuttia pelailin ja tuntu, että polvi olisi katkennut. No vaiva uusiutu ja toiseenkin polveen tuli sama vaiva. Jotain 2 vuotta vaiva vaivasi ja salibandy ura oli siinä. Nyt on sentään jo polvet ihan täydessä kunnossa.

Mun tietääkseni toi Osgood-Schlatterin syndrooma on ihan synnynäinen vika, joka johtuu ihan vaa siitä että se jänne/side joka kulkee sun lonkasta lumpion yli siihen polven alapuolelle on liian lyhyt. Mulla ainakin toi aiheutti juniori peleissä sellasen kivun siihen polven alapuolelle, ettei pystyny enää oleen polvillaan saati sitte luisteleen. Tosin mun peliesityksinihän tää ei vaikuttanu yhtään :D

Muutenkin noi alasarjahommat on tunnetusti aika vaarallisii. Fudiksessa meni oikea nilkka ja tiedossa oli 3 kuukautta kipsiä. Lisäks vietin pari viikkoa sairaalassa, ku yks mulkku päätti kokeilla et miten mä kestän pää edeltä laitaan törmäyksen. Selkä ja niska ihan sairaan kipeet....

Kouluhan on ihan tunnettu vammojen saantipaikka. Mulla kaikkein "hauskin" oli se kun liikunnanopettaja väitti, että pipo on vähintään yhtä hyvä suoja kuin kypärä. Nooh kunnon aivotärähdys ja parin viikon sekava olo saatiin siitä, ku kokeiltiin et miltä tuntuu törmätä kaverin kanssa täydessä vauhdissa ja kolauttaa päät yhteen.

 

[Arttu_A]

Mulla on revähtänyt nivunen ja polvesta mennyt kierukka ja eturistiside.

Nivunen revähti kylmällä talvisäällä, kun pelasimme ulkona. Potkaisin pitkän pallon, ja nivusessa tuntui kova repeämä. Sattui todella paljon. Puoleen vuoteen en voinut futista pelata, mutta juoksemaan pystyin.

Polvi meni kans futiksessa. Nappulakenkä jäi maahan kiinni, kun tein nopean käännöksen. Polvi vääntyi ja lepoa 4 kuukautta.

Ei ole kyllä kivoja tuollaiset luokkaantumiset, mutta nyt tunnen itseni paljon vahvemmaksi, kun olen treenannut itseni kuntoon. Myös pelit sujuvat paljon paremmin, eikä vammat haittaa lainkaan.

 

[hege]

Tätä ketjua lukiessa tuli mieleen se toinen ketju, jossa selitettiin kuinka vaarallista ja epäterveellistä olla liika lihava ja millaisia kustannuksia lihavuus yhteiskunnalle aiheuttaa...

Ei taida tämä kuntoilukaan ihan terveellistä olla saati kustannuksetonta:p Oikein hirvittää ajatella millaisia seurauksia tulisi jos liika lihavana lähtisi kuntoilemaan....

 

[TTTTT]

Ai pahimmat? Oma luokitteluni tässä. Tuntuu kyllä vähän sotaveteraanien jutuilta.

1. Oikea reisuluu HALKESI 12 cm polvensuunnasta nivelpintoja ylöspäin vedonlyönnin jälkeisen toiminnan seurauksena. Aluksi kolme kuukautta pelkkää kipsihoitoa (no viikko sairaalassa) ja sitten kuntoutukset. Vuosi oli 1978.

2. vasen polvi "NHB" treenissä kaikki siteet poikki ja lumpio ja kierukat romuna. Tehtiin siirrännäisillä uutta tavaraa ja lentokentällä morjestetaan ... Tapahtui vuonna 2000 ja nyt pystyy jo lenkkeilemään, kunhan ei juokse pitkään.

3. Oikea olkapää paikoilta ja solisluu poikki pyöräkolarissa Ahvenanmaalla, v. 1996. Pahinta oli kun joutui puhumaan ruotsia. No, asian kokeneet tietää ...

4. Vasen olkapää paikoilta ja solisluu murtui kun kaveri treeneissä heitti ja tultiin alas järjestyksessä mun kyynärpää, minä (100kg) ja kaveri (100kg). Teki höpöä. vuosi 1998

5. Rintalasta murtui näytöstreeneissä kun vedettiin tekniikaa pitkälle ... vuosi 1997

Yhteenvetona erilaisista urheiluharrastuksista. Luunmurtumia luokkaa 30, sijoiltaanmenoja luokkaa 20. Aivotärähdyksiä n. 5. Ei todettuja neurologisia vaurioita eikä pelkotiloja. Hakeutumisen ääritilanteisiin aiheuttanee jokin sukurasitteen tuoma herkistymä yhdennessätoista kromosomissa. (Lähde: Matt Ridley: Perimä - ihmisen historia 23 kappaleessa / Art House).

Ps. Pomo ei tykkää, mulla on kuulemma paljon sairaslomia ...

 

[TTTTT]

Siis piti olla NBH, kontrolli oikoluvussa pettää ...

 

[Rebel]

Murtunut solisluu ja aika pahasti venähtänyt nilkka. Ei muuten ole mitään käynyt. Noi siis jenkkifudiskentällä.

 

[King]

Viestin lähetti ApZu


Mun tietääkseni toi Osgood-Schlatterin syndrooma on ihan synnynäinen vika, joka johtuu ihan vaa siitä että se jänne/side joka kulkee sun lonkasta lumpion yli siihen polven alapuolelle on liian lyhyt. Mulla ainakin toi aiheutti juniori peleissä sellasen kivun siihen polven alapuolelle, ettei pystyny enää oleen polvillaan saati sitte luisteleen. Tosin mun peliesityksinihän tää ei vaikuttanu yhtään :D

Jaa, että synnynnäinen. Ei ainakaan tohtori mulle mitään tuollaista höpissyt:D . Tosiaan on ikäviä nuo tuollaset vammat. Mullakin oli polvet aivan helvetin arat silloin kun vamma vaivasi. Ei pahemmin polville voinut mennä. Mutta nyt on onneksi vamma takana ja polvet täydessä kunnossa.

 

[Sistis]

Viestin lähetti TTTTT
Ai pahimmat? Oma luokitteluni tässä. Tuntuu kyllä vähän sotaveteraanien jutuilta.

1. Oikea reisuluu HALKESI 12 cm polvensuunnasta nivelpintoja ylöspäin vedonlyönnin jälkeisen toiminnan seurauksena. Aluksi kolme kuukautta pelkkää kipsihoitoa (no viikko sairaalassa) ja sitten kuntoutukset. Vuosi oli 1978.

2. vasen polvi "NHB" treenissä kaikki siteet poikki ja lumpio ja kierukat romuna. Tehtiin siirrännäisillä uutta tavaraa ja lentokentällä morjestetaan ... Tapahtui vuonna 2000 ja nyt pystyy jo lenkkeilemään, kunhan ei juokse pitkään.

3. Oikea olkapää paikoilta ja solisluu poikki pyöräkolarissa Ahvenanmaalla, v. 1996. Pahinta oli kun joutui puhumaan ruotsia. No, asian kokeneet tietää ...

4. Vasen olkapää paikoilta ja solisluu murtui kun kaveri treeneissä heitti ja tultiin alas järjestyksessä mun kyynärpää, minä (100kg) ja kaveri (100kg). Teki höpöä. vuosi 1998

5. Rintalasta murtui näytöstreeneissä kun vedettiin tekniikaa pitkälle ... vuosi 1997

Yhteenvetona erilaisista urheiluharrastuksista. Luunmurtumia luokkaa 30, sijoiltaanmenoja luokkaa 20. Aivotärähdyksiä n. 5. Ei todettuja neurologisia vaurioita eikä pelkotiloja. Hakeutumisen ääritilanteisiin aiheuttanee jokin sukurasitteen tuoma herkistymä yhdennessätoista kromosomissa. (Lähde: Matt Ridley: Perimä - ihmisen historia 23 kappaleessa / Art House).

Ps. Pomo ei tykkää, mulla on kuulemma paljon sairaslomia ...

Harrastatko köydetöntä benji-hyppyä vai oletko elävä tykinkuula?

 

[Punalippu]

Juu selkä meni paskaksi punttien kolistelussa yli kymmenen vuotta sitten ja sen kanssa sitten saa elää joskus paremmin ja joskus huonommin, lekurilla juoksentelin ja toinen ortopedi löytikin sieltä nikaman välin joka oli hänen mukaansa samassa kunnossa kuin 60-70 vee ihmisellä ja toinen ei löytänyt mitään ja tervarilääkärit ei sitten löytänyt muuta kuin särkylääkkeitä...Olkanivel meni paskaksi pari vuotta sitten ja kun sen sain joten kuntoon vähän aikaa sitten se meni uudestaan viime viikolla just kun sain uuden innon treenaamiseen kun penkkiäkin pystyi nostamaan, niin tottakai ajattelin että eikun dippiä ja vipunostoa kokeilemaan kun kerta ei olkapää reagoi pahemmin ja pam taas viiltelee niin että meinaa alkaa vituttamaan taas vähän hiivatisti..aargh%¤:mad: Onko kellään muuten vinkata missähän mahtais olla vika, kun lääkäriinhän en perekele mene, kun ei ne mitään tiedä kuitenkaan. Olkapäähääbn viiltää kun käsi roikkuu suorana sivulla ja seuraavissa liikkeissä: Penkkipunnerus, vipunosto(rinta), dippi, takaapunnerrus, hauiskääntö. Kun taas seuraavissa oireeton: vinopenkki, etupunnerrus, maastaveto, eikä sivullenostokaan kovin tuskallista ole. Jos jollakulla olis hajua minkälaatuinen vamma kyseessä, voisiko vinkata?

 

[.creep.]

Mopolla päin jalkapallomaalia.
Tulos: Molemmat ranteet murtuivat. Oli kuukauden verran aika avuton olo.

 

[TTTTT]

"Sistis"

Benjiä on hypätty vaan köyden keralla ...

Tykinkuulahommia en ole kokenut, mitä nyt portsarina. Omien rajojen kokeilu vaan tuo adrenaliinia, ja siihen voi olla kuokussa. Myönnän, se ei ole järkevää!

 

[Vaicci#63]

eipä mitään pahempaa,yksi vamma vain tullut.Nivusen vieressä ollut joku lihas mis oli 4 eri Lihasta,ni yks niist katkes ja luunpala lähti pari senttiä irti.Eipä siin tullu kuin 12 viikkoa sairaslomaa ku ei voinu kunnol kävellä

 

[Roku]

Pikkukolhuja

Molemmat nilkat murtuneet, vasen ranne murtunut kaksi kertaa, nenä murtunut kerran, samoin poskiluu, hampaita on katkennut pari kappaletta, yksi paha aivotärähdys, varvas poikki.

Joskus nappulana kun vielä harrastin jääkiekkoa, loukkasin polveni, muut kolhut ovat työtapaturmia tai sitten vapaa-ajalla humalassa ja selvin päin hankittuja.

 

[pernaveikko]

Lukioaikoina meni unelmatytön kanssa seurustelu suoraan sanottuna vituiksi. Se sattui.

 

[Mr.Big]

Kirveellä päähän

Pahin tapaukseni lienee, kun olin n. 9 vuotiaana mukana saunaremontissa.

Kun kaikki muutkin naulasivat nauloja lautaan, oli minunkin osallistuttava asiaan. Vasaraa minulle ei riittänyt, mutta sehän ei reipasta nuorta miestä haitannut. Kirveen hamarapuolella pystyy naulailemaan hyvin näppärästi.

Hetkisen kirveen kanssa heiluttuani hoksasin hienon ison naulan, joka mielestäni piti lyödä kertalyönnillä pohjaan saakka oikein selän takaa lähtevällä lyönnillä. Nuoren miehen voimat olivat kuitenkin jo menneet.

Niinpä lyönti osui naulaan mojovasti, mutta mutta...

Lyönnin kaari oli hieman liian matala ja hilpaisi teräpuolella näpsäkän viillon pitkin päätä.

Veren määrä oli huomattava. Oma oloni oli lähinnä hämmentynyt, koska en ymmärtänyt mikä muilla oli hätänä.

Äiti juoksi lähimpään puhelimeen ja eihän siinä hädässä tajuttu mitään ambulanssista, vaan taksihan sieltä tuli. Onneksi kuski ei ollut näitä nykykuskeja, vaan vertavuotava skidi otettiin kyytiin ja äkkiä sairaalaan.

Omat muistikuvat sen jälkeisistä tapahtumista ovat jo haalistuneet, mutta tikkejä päähän tuli ja vieläkin tukan alta on arvet löydettävissä.

Hengissä ollaan. Henkinen tila onkin sitten toinen juttu....

Muita juttujakin on, mutta ainoa vaiva on nilkassa. Se naksuu koko ajan liikkuessani, mutta arvarilääkäreiden mukaan ei mitään vikaa ole.

 

[King]

Viestin lähetti .creep.
Mopolla päin jalkapallomaalia.
Tulos: Molemmat ranteet murtuivat. Oli kuukauden verran aika avuton olo.

Hmmm...mites sinä jalkapallomaalia päin menit?

 

[kamraterna]

Viestin lähetti kuningas


Hmmm...mites sinä jalkapallomaalia päin menit?

Kertoimella 1,05 KUNINGAS-alkoholi näytteli isoa roolia ;)


Muutamia omia:

- Ranne murtui neljästä kohtaa "urani" viimeisessä lätkämatissa, polven nivelsiteet paikoiltaan pari kertaa jääpallossa, olkapää muutaman kerran sijoiltaan ja varvas kerran poikki..

Siinä nuo mitä mieleen tulee. Aika vähällä on selvitty, vaikka urheilua on harrastettu 6-vuotiaasta asti lähes päivittäin.. parhaimmillaan neljää lajia yhtäaikaa..

 

[WPK]

Anyone for tennis ?

Noloa tunnustaa, mutta olen itse lyönyt nenäni murskaksi isolla jumbokoon tennismailalla... Pelattiin reilu 10 vuotta sitten kaverin kanssa Rajakylän asfalttikentällä ja eräässä pitkähkössä pallorallissa se juoksutti mut näännyksiin. Sijoitti lopulta pallon ohitseni mailakäden puolelta siten että, jouduin kauhomaan loittonevaa boltsia lähes selin verkkoa päin. Voimakkaaseen hätäriyläjengaan satsatessani jalka lipesi hieman kentän pinnasta ja survaisin yhä alemmas vajonnutta kuuppaani ns. vastapalloon mailan kehysosalla . PAM ja aurinkolasien kehykset vipuvartena nokka auki. Verenvuoto piti lopulta mennä tyrehdyttämään Malmin sairaalan päivystykseen.

Mahtoi porukka odotushuoneessa ihmetellä, kun pelikaverukset tulee urheilutamineissaan vastaanotolle ja toisella naama veressä. Veikaan, että kaveriani pidettiin huonona häviäjänä :p Pysyväksi muistoksi tapauksesta sain aidon kyömynenän, jonka ansiosta mm. aurinkolasit pysyvät todella hyvin paikoillaan...