Niin pitkään, kun eivät rupea tyrkyttämään, että minunkin pitää uskoa.
Räsäsen kohdalla ongelma onkin siinä, että vaikkei suoranaisesti kansalle tyrkytä, että uskoa täytyy, niin aborttikieltoja ajaessaan ja tasa-arvoista avioliittolakia vastustaessaan hän käytännössä vaatii, että totella pitää vaikkei uskoisikaan. Siksihän täällä kansa älähtää kun se Räsäsen kalikka kalahtaa reaalimaailmassa niihin, joita hän mielikuvitusmaailmassaan vastustaa. Ei se reilulta vaikuta, vaikka kuinka vilpittömästi uskoisi olevansa hyvällä asialla.
Uskonnon ulkopuolelta kun asiaa katsoo, se on vähän kuin joku vaatisi lakisääteisesti kiellettävän elinsiirrot, koska Ukko Ylijumala ei niistä tykkää ja avioliitot eri hiusväristen kesken, koska Saunatonttu.
Tuo vakaumuksistaan kiinnipitämisen kunnioittaminen on erikoinen juttu. Myönnän, että itsekin jollain tapaa kunnioitan batshit-crazy -kreationisteja enemmän, kuin ns. mukavuuskristittyjä, johdonukaisuuden takia. Ainakin he ottavat tekstinsä tosissaan, eivätkä sluibaa siitä irti aina kun asia käy hankalaksi. Se porukka puolustaa tekstiään ainakin kattavammin, jos ei nyt ihan kokonaisuudessaan.
Mikä ei mielestäni kunnioitusta taas ansaitse on ne heppoiset perusteet, millä noita dogmeja hyväksytään absoluuttisiksi totuuksiksi ja millä raivolla niitä sitten ajetaan yhteiskuntasäännöiksi. Osaamatta siis näyttää edes vähää alusta, että ne olisivat totta. Tässä vaiheessa se oma kunnioitus ainakin karisee ja Räsänen kirjoineen on syytä nauraa pihalle keskusteluista, ellei osaa perustella väittämiään muuten, kuin Raamatulla.