Realcowboy
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa
Vanha ryppyinen mummo kapusi ylös kaupungin hienoimman pankin rappuja. Hän meni suoraan kassalle ja heitti miljoona euroa sisältävän turkoosinvärisen laukkunsa tiskille.
Kassaneiti katseli ihmeissään naapuripankin logolla varustettua turkoosia laukkua.
- Avaisin tilin teidän pankkiin, ehdolla, että pääsen pankinjohtajan puheille. Sanoi vanha ryppyinen mummo.
Kassaneiti tuijotti mummoa ja kysyi.
- mistä olette saaneet noin paljon rahaa?
- Voitin ne vedonlyönnissä, ja nyt haluan johtajan puheille.
Kassaneiti katosi takahuoneeseen ja hetken päästä vanha ryppyinen mummo sai mennä johtajan huoneeseen.
Ensin johtaja katsoi vanhaa ryppyistä mummoa ja turkoosia laukkua naapuripankin logolla.
- Mistä olette saaneet noin paljon rahaa?
- Voitin vedonlyönnissä, sanoi vanha ryppyinen mummo.
- Vedonlyönnissä!?
- Vedonlyönti on minun rakkain harrastus, sanoi vanha ryppyinen mummo.
Pankinjohtaja hypisteli satalappusia ja katseli niitä tutkivasti.
Vanha ryppyinen mummo jatkoi, kuten sanottu... Vedonlyönti on rakkain harrastukseni. Lyön puoli miljoonaa vetoa, että sinun siemenkuulasi ovat nelikulmaiset.
Pankinjohtaja lopetti äkisti satalappusten tutkimisen ja tuijotti vanhaa ryppyistä mummoa.
- Anteeksi, mutta mitä te sanoitte?
- Lyön puoli milliä vetoa, että sinun killuttimet ovat nelikulmaiset, toisti vanha ryppyinen mummo.
Johtajalta lipsahtivat sataset käsistä ja putosivat lattialle.
- Neliskanttiset? Siis meinaatte, että minun kivekset olisivat neliskanttiset.
- Puoli milliä vetoa, että ne ovat neliskanttiset, sanoi vanha ryppyinen mummo itsevarmasti.
Pankinjohtaja oli lähes shokissa. Onko tämä jotain pilaa? neliskanttiset... mikä uskomattoman hullu väite.
Jos tämä on vakava vedonlyönti on asia pihvi! Puoli miljoonaa noin vain.... Vähän epäilevänä kysyi johtaja vanhalta ryppyiseltä mummolta:
- Mistä minä tiedän, että tämä on rehellinen vedonlyönti?
- No minä tulen asianajajani kanssa huomen aamulla kello kymmenen, ja tarkistamme sinun killuttimiesi muodon, elleivät ne ole neliskanttiset saat puoli miljoonaa käteisenä, mutta jos ne ovat neliskulmaiset, niin laitat puoli milliä minun tililleni.
Pankinjohtaja meni sanattomaksi. Tuo vanha ryppyinen mummohan on ihan höppänä.
Joka tapauksessa johtaja oli vuorenvarma, hänen kuulansa eivät ole neliskulmaiset, ehkä vähän karvaiset, mutta neliskanttiset ne eivät ehdottomasti ole. Tämä ei voi mennä pieleen.
- Okei! Lyödään vetoa.
Vanha ryppyinen mummo hymyili leveästi, ojensi kätensä ja sanoi:
- Huomenna kello kymmenen.
Seuraavana aamuna Pankinjohtaja heräsi aikaisin. Ensimmäiseksi hän meni alastomana peilin eteen ja teki viime tarkastuksen. Nopeasti ennen kuin hän veti housut jalkaan saattoi hän todeta, että pallukoissa ei ollut pienintäkään viitettä siitä, että ne olisivat nelikulmaiset. Piste.
Tasan kello kymmenen saapui vanha ryppyinen mummo ja asianajaja pankinjohtajan toimistoon.
Vanha ryppyinen mummo, pankinjohtaja ja asianajaja näyttivät kaikki hyvin tyytyväisille.
Yleisten kohteliaisuuksien ja hyvän huomenen toivotusten jälkeen kuului vanhan ryppyisen mummon komento:
- No niin housut alas.
- Jaha se on aika nyt... vastasi johtaja.
Pankinjohtaja aukaisi sepaluksen laskeakseen housut alas, ja seisoi nyt häpeilemättömänä koko komeus paljaana. Vanha ryppyinen mummo tarkasteli pankinjohtajan kulkusia joka suunnasta, asianajajan seuratessa vaivaantuneena. Varovasti mummo meni likemmäksi.
- Ei ne kyllä näytä neliskanttisilta, mutta asian varmistamiseksi täytyy minun kyllä tunnustella niitä käsin, sanoi vanha ryppyinen mummo.
- Go ahead!, vastasi pankinjohtaja itsevarmana.
Varovasti vanha ryppyinen mummo kietoi pankinjohtajan kulkuset kouraansa. Samalla hetkellä alkoi asianajaja takoa päätään seinään ja huutamaan, VOI EI, EI, EI!!!
Pankinjohtaja tuijotti ihmeissään ja kysyi vanhalta ryppyiseltä mummolta, mikä asianajalle tuli?
Vanha ryppyinen mummo irrotti pankinjohtajan pallerot käsistään ja vastasi:
- Löin asianajajan kanssa miljoonan vetoa, että pitelen pankinjohtajan kiveksiä kädessäni ennen puolta yhtätoista!
Kassaneiti katseli ihmeissään naapuripankin logolla varustettua turkoosia laukkua.
- Avaisin tilin teidän pankkiin, ehdolla, että pääsen pankinjohtajan puheille. Sanoi vanha ryppyinen mummo.
Kassaneiti tuijotti mummoa ja kysyi.
- mistä olette saaneet noin paljon rahaa?
- Voitin ne vedonlyönnissä, ja nyt haluan johtajan puheille.
Kassaneiti katosi takahuoneeseen ja hetken päästä vanha ryppyinen mummo sai mennä johtajan huoneeseen.
Ensin johtaja katsoi vanhaa ryppyistä mummoa ja turkoosia laukkua naapuripankin logolla.
- Mistä olette saaneet noin paljon rahaa?
- Voitin vedonlyönnissä, sanoi vanha ryppyinen mummo.
- Vedonlyönnissä!?
- Vedonlyönti on minun rakkain harrastus, sanoi vanha ryppyinen mummo.
Pankinjohtaja hypisteli satalappusia ja katseli niitä tutkivasti.
Vanha ryppyinen mummo jatkoi, kuten sanottu... Vedonlyönti on rakkain harrastukseni. Lyön puoli miljoonaa vetoa, että sinun siemenkuulasi ovat nelikulmaiset.
Pankinjohtaja lopetti äkisti satalappusten tutkimisen ja tuijotti vanhaa ryppyistä mummoa.
- Anteeksi, mutta mitä te sanoitte?
- Lyön puoli milliä vetoa, että sinun killuttimet ovat nelikulmaiset, toisti vanha ryppyinen mummo.
Johtajalta lipsahtivat sataset käsistä ja putosivat lattialle.
- Neliskanttiset? Siis meinaatte, että minun kivekset olisivat neliskanttiset.
- Puoli milliä vetoa, että ne ovat neliskanttiset, sanoi vanha ryppyinen mummo itsevarmasti.
Pankinjohtaja oli lähes shokissa. Onko tämä jotain pilaa? neliskanttiset... mikä uskomattoman hullu väite.
Jos tämä on vakava vedonlyönti on asia pihvi! Puoli miljoonaa noin vain.... Vähän epäilevänä kysyi johtaja vanhalta ryppyiseltä mummolta:
- Mistä minä tiedän, että tämä on rehellinen vedonlyönti?
- No minä tulen asianajajani kanssa huomen aamulla kello kymmenen, ja tarkistamme sinun killuttimiesi muodon, elleivät ne ole neliskanttiset saat puoli miljoonaa käteisenä, mutta jos ne ovat neliskulmaiset, niin laitat puoli milliä minun tililleni.
Pankinjohtaja meni sanattomaksi. Tuo vanha ryppyinen mummohan on ihan höppänä.
Joka tapauksessa johtaja oli vuorenvarma, hänen kuulansa eivät ole neliskulmaiset, ehkä vähän karvaiset, mutta neliskanttiset ne eivät ehdottomasti ole. Tämä ei voi mennä pieleen.
- Okei! Lyödään vetoa.
Vanha ryppyinen mummo hymyili leveästi, ojensi kätensä ja sanoi:
- Huomenna kello kymmenen.
Seuraavana aamuna Pankinjohtaja heräsi aikaisin. Ensimmäiseksi hän meni alastomana peilin eteen ja teki viime tarkastuksen. Nopeasti ennen kuin hän veti housut jalkaan saattoi hän todeta, että pallukoissa ei ollut pienintäkään viitettä siitä, että ne olisivat nelikulmaiset. Piste.
Tasan kello kymmenen saapui vanha ryppyinen mummo ja asianajaja pankinjohtajan toimistoon.
Vanha ryppyinen mummo, pankinjohtaja ja asianajaja näyttivät kaikki hyvin tyytyväisille.
Yleisten kohteliaisuuksien ja hyvän huomenen toivotusten jälkeen kuului vanhan ryppyisen mummon komento:
- No niin housut alas.
- Jaha se on aika nyt... vastasi johtaja.
Pankinjohtaja aukaisi sepaluksen laskeakseen housut alas, ja seisoi nyt häpeilemättömänä koko komeus paljaana. Vanha ryppyinen mummo tarkasteli pankinjohtajan kulkusia joka suunnasta, asianajajan seuratessa vaivaantuneena. Varovasti mummo meni likemmäksi.
- Ei ne kyllä näytä neliskanttisilta, mutta asian varmistamiseksi täytyy minun kyllä tunnustella niitä käsin, sanoi vanha ryppyinen mummo.
- Go ahead!, vastasi pankinjohtaja itsevarmana.
Varovasti vanha ryppyinen mummo kietoi pankinjohtajan kulkuset kouraansa. Samalla hetkellä alkoi asianajaja takoa päätään seinään ja huutamaan, VOI EI, EI, EI!!!
Pankinjohtaja tuijotti ihmeissään ja kysyi vanhalta ryppyiseltä mummolta, mikä asianajalle tuli?
Vanha ryppyinen mummo irrotti pankinjohtajan pallerot käsistään ja vastasi:
- Löin asianajajan kanssa miljoonan vetoa, että pitelen pankinjohtajan kiveksiä kädessäni ennen puolta yhtätoista!