Tämä nyt ei liity varsinaisesti dopingasioihin, mutta pari sanaa naisten sadan metrin aidoista ja yleisurheilusta yleisemminkin.
Viime vuonna 100 m aidoissa (aitakorkeus 84 cm) yhteensä 84 urheilijaa teki tilastokelpoisen tuloksen. Kalevan kisoihin pääsi 16 urheilijaa. Suora tulosraja oli 14,15, mutta koska rajan tehneitä ei ollut tarpeeksi, pääsi kisoihin näköjään tilastotuloksella 14,42. Kalevan kisojen finaaliin pääsi tuloksella 13,73.
13,73 on sellainen tulos, että siihen pitää olla jonkin verran lahjoja ja lisäksi pitää lajia harrastaa ja harjoitella useampi vuosi lähestulkoon päivittäin. Eri lajeja on vaikea verrata, mutta tuollaisen tuloksen juossut urheilija on nähdäkseni urhelijana vähintään samaa luokkaa kuin joku SM-liigassa elantonsa ansaitseva kiekkoilija.
Lotta Haralan viime kesänä juoksema 13,07 sitä vastoin on ihan järkyttävän kova tulos. Vielä 2014 se olisi ollut selkeä Suomen ennätys, vaikka ennen tätäkin on lajia kyllä harrastettu ihan kohtuullisen sankoin joukoin. Urheilijana Lotta Harala on sellaista tasoa, että jos hän olisi mies ja pelaisi jääkiekkoa, hän olisi heittämällä NHL:ssä ja todennäköisesti kahdessa ensimmäisessä kentällisessä. Hän on monin verroin kovempi urheilija kuin esimerkiksi puolisonsa Matias Myttynen.
Ylipäätään yleisurheilijat ovat ihan älyttömän kovan luokan tekijöitä ja lajit ovat haastavuudessaan sellaisia, että Kalevan kisojen mitalisija, useimmassa lajissa myös finaalipaikka, edellyttää kaikissa lajeissa varsin ammattimaista ja päivittäistä tekemistä vuosien ajan. Tässä vielä Kalevan kisojen tulosrajat, joilla kisoihin pääsee siis mukaan: https://www.yleisurheilu.fi/wp-content/uploads/2020/06/SM-tulosrajat-2020-2.pdf
Ja mitä Lotta Haralaan ja doping-asioihin tulee: en usko sanaakaan hänen selityksistään, mutta se ei muuta sitä, että hän on todella kovan luokan urheilija.
Viime vuonna 100 m aidoissa (aitakorkeus 84 cm) yhteensä 84 urheilijaa teki tilastokelpoisen tuloksen. Kalevan kisoihin pääsi 16 urheilijaa. Suora tulosraja oli 14,15, mutta koska rajan tehneitä ei ollut tarpeeksi, pääsi kisoihin näköjään tilastotuloksella 14,42. Kalevan kisojen finaaliin pääsi tuloksella 13,73.
13,73 on sellainen tulos, että siihen pitää olla jonkin verran lahjoja ja lisäksi pitää lajia harrastaa ja harjoitella useampi vuosi lähestulkoon päivittäin. Eri lajeja on vaikea verrata, mutta tuollaisen tuloksen juossut urheilija on nähdäkseni urhelijana vähintään samaa luokkaa kuin joku SM-liigassa elantonsa ansaitseva kiekkoilija.
Lotta Haralan viime kesänä juoksema 13,07 sitä vastoin on ihan järkyttävän kova tulos. Vielä 2014 se olisi ollut selkeä Suomen ennätys, vaikka ennen tätäkin on lajia kyllä harrastettu ihan kohtuullisen sankoin joukoin. Urheilijana Lotta Harala on sellaista tasoa, että jos hän olisi mies ja pelaisi jääkiekkoa, hän olisi heittämällä NHL:ssä ja todennäköisesti kahdessa ensimmäisessä kentällisessä. Hän on monin verroin kovempi urheilija kuin esimerkiksi puolisonsa Matias Myttynen.
Ylipäätään yleisurheilijat ovat ihan älyttömän kovan luokan tekijöitä ja lajit ovat haastavuudessaan sellaisia, että Kalevan kisojen mitalisija, useimmassa lajissa myös finaalipaikka, edellyttää kaikissa lajeissa varsin ammattimaista ja päivittäistä tekemistä vuosien ajan. Tässä vielä Kalevan kisojen tulosrajat, joilla kisoihin pääsee siis mukaan: https://www.yleisurheilu.fi/wp-content/uploads/2020/06/SM-tulosrajat-2020-2.pdf
Ja mitä Lotta Haralaan ja doping-asioihin tulee: en usko sanaakaan hänen selityksistään, mutta se ei muuta sitä, että hän on todella kovan luokan urheilija.