On toisenlaisiakin näkemyksiä kuin mitä täällä saa lukea. On myös ilolla otettu vastaan se, että lähdetään oikeasti tekemään jotain uutta ja katsotaan vähän pidemälle kokonaisuutta. Ihan hyvä tyyppi ja arvostan näkemyksiä ja varsinkin rohkeutta lähteä Jyväskylään muutosvalmentamaan.
Täytyy muistaa, että Jyväskylä on aina ollut tosi nihkeä paikka seuratoimijoille. Varsinkin ulkoa tuleville. Täällä pärjää parhaiten jos osaa sellaisen Mean Girls ja Pride and Prejudice -pelin. Jyväskylä on pieni ummehtunut paikka ja kiekkopiirit vielä pienemmät. Kuiskuttelijoita riittää. Liigasta junnuihin toiminnan ympärillä pyörii porukkaa joille pääoma, vanhat meriitit tai näiden yhdistelmä on tuonut jonkinlaisen aseman pyörittää jotain ihme hovia mihin sitten hyväksytään tai ei. Samaahan se kyllä on monella muullakin paikkakunnalla.
Ei tämä koske pelkästään jyväskylää vaan jokaista kaupunkia, jossa pelataan jääkiekkoa edes kohtalaisella tasolla. Ongelmista suurimpia on kuitenkin nämä:
1.Köyhillä ei ole varaa harrastaa - Ero köyhistä oloista tulevilla ja toisesta päästä tulevilla on erittäin poikkeava suhtautuminen pettymyksiin, penkityksiiin, kuin myös tekemiseen sen eteen, että menestyy.
2.Junioreissa entisten pelaajien jälkikasvu ja perseennuolijoiden osasto ajaa ohi lupaavimmankin lapsen, koska kukaan seurapiirissä ei tätä kyseenalaista.
3.JYPissä aloittanut juniori ajaa aina toisesta seurasta tulleen juniorin edelle, koska on kyse kasvattajakorvauksesta.
4.Omia junioreita ei arvosteta, tarjotaan sopimuksia suunnilleen mailapalkalla. Parhaina esimerkkeinä on Nenonen, Palve, Roine ja varmasti unohdan monia.