Jalkanopeus on toki yksi pelin tärkeimmistä ominaisuuksista, mutta ei pelin tarvitse perustua välttämättä siihen. Jääkiekkoa voi pelata monella eri tavalla ja silti menestyä.
Ässistä jalalla hitaita pelaajia ovat mm Kuparinen ja Insam, jotka korvaavat tämän hitauden muilla ominaisuuksilla. Jalalla nopeita pelaajia ovat Huhtanen, Lamberg ja Suoranta. Nopeudestaan huolimatta Huhtanen ja Lamberg eivät tuo joukkueeseen mitään sellaista, mitä joku jalalla hitaampi ei omilla taidoillaan pystyisi tuomaan. Suoranta on taidoiltaan ja etenkin nopeudeltaan vaikea pidettävä vastustajalle. Tämä korostuu etenkin 3 vs 3 pelissä. Suoranta luo myös nopeudellaan uhan alivoimalla, mikäli pääsee syötönkatkoon.
Niin sanottuja verkkaisia pelaajia, jotka kuitenkin menestyvät tai ovat isossa roolissa joukkueissaan löytyy varmasti lähes yhtä paljon kuin näitä raketteja luistimilla. Paras esimerkki on varmasti JYPIN Jarkko Immonen. Kelpaisi varmasti jokaiseen Liigajoukkueeseen. Immosen muut ominaisuudet korvaavat hänen hitaan liikkeensä.
Noista Jukurit-pelin maaleista oikeastaan ainut missä selkeästi korostui nopeus oli Suorannan tekemä alivoimamaali. Muut Ässäpelaajat tuskin olisi ehtinyt kiekkoon ennen pakkia. Muissa maaleissa ei kauheasti ollut merkitystä jalkanopeudella.
Ensimmäisessä maalissa mielestäni korostui Seppälän hyvä pelinluku, jonka Insam ja Kuparinen hienosti alustivat. Uskoisin, että Ben Blood olisi myös saattanut samaisesta tilanteesta tehdä maalin. Edellyttäen, että olisi osannut nousta tukemaan hyökkäystä.
Toisessa maalissa ratkaiseva tekijä oli Jukuripakin kaatuminen. Ilman sitä maali olisi saattanut jäädä syntymättä. Vaikka maalin teki Suoranta, niin yhtä hyvin Makkonen olisi voinut olla se pelaaja, joka sen kiekon olisi lyönyt pussiin.
Ässien viimeisessä maalissa korostui hyvä hyökkäyksen rakenne, oikein ajoitetut syötöt sekä pelaajien henkilökohtainen taito.
Kyllä minä itse katson Ässien nelosketjussa mieluummin hieman hitaita Insamia tai Kuparista kuin nopeita, mutta ei niin peliälykkäitä Lambergia tai Huhtasta.