Ostoskärryllä mestaruuteen? Onko 1+1+1=3?

[dana77]

Jopa Detroitin tilanne hirvittää: Datsyuk vuoteen 2014, Filppula+Cleary 2013, Zetterberg vuoteen 2021, Franzen vuoteen 2020 asti. Siinä on käytännössä top6 hyökkääjät seuraaviksi vuosiksi päätetty, sillä noilla caphiteillä ei välttämättä vuonna 2012 ole varaa neloskentässä pyöriä.

Minun mielestäni Detroitin tilanne on erittäin hyvä. Nuo kiinnitetyt pelaajat ovat valittu erittäin huolella. He ovat itse sitoutuneet joukkueseen tekemälle alle markkinahintaiset sopimukset, pelaajat ovat antaneet näyttöjä joukkueessa jo pidemmältä ajalta (pl. Franzen) ja pitkiä sopimuksia saaneet pelaajat edustavat poliittisesti korrektisti ilmaistuna sellaisia kansalaisuuksia, joiden kohdalla riski, että ison sopimuksen tuoma turva/elintaso nousu muuttaisi motivaatiota heikentävästi on minimaalinen eli ts. joille motivaatio ei synny pääsääntöisesti rahasta (kuten monille köyhistä oloista tulleilla tai amerikkalaisessa kulutusyhteiskunnassa kasvaneilla pelaajilla tuntuu olevan/tapahtuvan). Jotain hyvää siis vahvat sosiaaliset rakenteet ja turvaverkot omaavista yhteiskunnistakin on. Datsyuk on tästä poikkeus, mutta hän on kovin poikkeuksellinen pelaaja ja yksilö monin muinkin tavoin.

Lisäksi kun muistetaan riskien kääntöpuoli, eli se että joukkueen pelitapa on sellainen joka pitää tuntea ja osata erittäin hyvin ja se että tuollaiseen joukkueeseen, jonka runko pysyy samana on fanien huomattavasti helpompi samaistua verrattuna joka kesä koottavaan muukalaislegioonaan, josta vaihtuu aina puolet, niin pidän joukkueen asioita erittäin hyvin hoidettuina.

Lisäksi Detroitilla on hätätapauksissa buyoutteihinkin varaa ja jos sellainen ihme nähtäisiin, että cap-hitit tulisivat yllättävästi romahtamaan, niin varmasti sellaisia tapauksia varten joku poikkeussääntö tehtäisiin liigan laajuisesti.

ehdotan muuten itselleni tämän kirjoituksen johdosta jääkiekkotaloustieteen nobelin palkintoa.

 

[Puukallo]

En kysy tätä mitenkään provosoidakseni, mutta miksi nimenomaan Beaucheminille 4 miljoonaa olisi liikaa? Mielestäni tuo on hänelle vielä hyvä hinta, joskaan enempää en siihen enää laittaisi.

Beaucheminin on 28 vuotiaana pelannut ~250 ottelua runkosarjassa, joissa on syntynyt 90 pistettä. +/- tilasto on 4 pykälää pakkasella eikä ylivoimalla ole maaleja kahdella viime kaudella siunautunut. Tämä siis tilastoista, joihin tietysti ei kannata puolustajien kanssa tuijotella liikaa.

Itse perustin tuon kahteen asiaan. Miehellä on alla vaikea polvivamma ja viime kaudella vain 20 ottelua runkosarjassa sekä omat havainnot niistä ~5 pelistä mitä tällä kaudella runkosarjassa / pudotuspeleissä tuli seurattua (joskin en Beaucheminia mitenkään erityisesti seurannut). En väitä etteikö kaveri uudessa ympäristössä, joukkueessa jossa eivät ole eräät Pronger/Niedermayer pelaamassa ykkösylivoimaa, voisi mahdollisesti kehitettää peliään ja sitä myöten lihottaa palkkapussiaan, mutta en millään näe että Beauchemin olisi vielä 4M mies, 2.5M-3M ehkä lähempänä.

Gm:t ovat nykyään halukkaampia maksamaan pelkästä potentiaalista ja se saattaa joidenkin organisaatioiden kohdalla maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Toiset taas saavat flegmaattisen alisuorittajan nostamaan hirmusummia kentän ulkopuolella ja kentällä lähinnä puhallellaan muniin. Esimerkiksi Rangers on haalinut muutaman profiilipelaajan suurilla sopimuksilla saamatta vielä täyttä palautetta rahoilleen. Toisaalta se yksi kausi kun kaikki natsaa kohdalleen ja kannu Manhattanille palaa niin kukaan ei muista pahalla Satherin? megapahveja.

 

[stiflat]

Sen sijaan se mikä on hirvittänyt, on joidenkin isomman nimen pelaajien sopimukset:

- Rangersin Scott Gomez saa vuoteen 2014 saakka n. 7.4 miljoonaa per kausi. Hän on pelannut yhdeksän NHL-kauden aikana tasan yhden päälle 80 pisteen ja päälle 20 maalin kauden.

- Rangersin Chris Drury saa vuoteen 2012 saakka keskimäärin noin 7 miljoonaa per kausi. Hän on Gomezin tavoin hyvä pelaaja, mutta hän on tehnyt viimeisillä kuudella kaudella keskimäärin noin 60 pistettä kaudessa. Riittääkö tuo oikeasti seitsemään miljoonaan noin pitkäksi ajaksi?

...

- Rangersin puolustaja Wade Redden saa vuoteen 2014 saakka keskimäärin 6.5 miljoonaa kaudessa. Tällä kaudella tuli 26 pistettä. Hän oli menossa Ottawassa alaspäin, mutta miehen onneksi Rangers palkitsi hyvän historian.

Veikkaan, että näistä nimistä tulee seurojen faneja sanomaan "on hän sen ansainnut, koska... -perusteluja", mutta ainakin minä näen näiden pelaajien sopimuksissa joko liikaa pituutta tai liikaa hintaa.

Isot sopimukset vielä menevät ymmärrykseen seurojen ollessa kovinkin erilaisissa tilanteissa aina kesällä. Sen sijaan sopimuksien pituudet ovat ne asia, joita en kykene ymmärtämään. 2-3 vuotta on vielä hyvä pituus, mutta kun Rangers alkaa houkuttelemaan top6 hyökkääjiä 6-7 vuoden sopimuksilla, loppuu oma ymmärrys siihen.

Ei, he eivät ole tuollaisia soppareita todellakaan ansainneet, mutta katson nyt hiukan Rangersin kannalta.

Rangersin kausi Jagrin kanssa päättyi ja joukkueessa oli selvää puutetta pisteidentekijöistä kärkiketjun takana. Vapailla markkinoilla oli Buffalon huippumiehiä (Briere, Drury, Vanek?) ja (perivihollisen) Devilsin hyvä pelintekijä-sentteri. No, eipä varmaan tarvi miettiä tossa tilanteessa yrittääkö saada heitä omaan joukkueeseen vai ei. Palkka luonnollisesti nousi korkealle, se on selvä, mutta seuraavaksi varmaan piti kohottaa sopimuksen pituutta. Varmaan Rangersin ohella heistä oli moni muukin joukkue kiinnostunut. Joten sitä vaan pitää pelata riskillä tollasissa tilanteissa, ja siksi ymmärrykseni kyllä tavallaan riittää näihin hankintoihin. Vähän olen samoilla linjoilla Phinor:n kanssa, mutta jos yksinkertaisesti vaan pitää tarjota se enemmän kuin 3-4 vuotta jos meinaa hankkia pelaajan, niin ei kai sitä muutakaan voi... Enää en moisia soppareita ymmärtäisi/tekisi, mutta helppohan se nyt onkin sanoa.

Voi myös yrittää muitakin taktiikoita, mutta nyt puhuttiinkin lähinnä näistä UFA-pelaajista. Tämänhetkinen tilanne on ajanut kilpailun yksinkertaisesti vaan tällaiseen, ei voi mitään.

New Yorkiin myöskin halutaan tähtiä, joita tullaan katsomaan. Näin on ollut ja tulee aina olemaan. Mitkään mr.töttersönit eivät oikein sytytä New Yorkin urheiluihmisiä joukkueen (uusina) pelureina.

No, Redden hommattiin samoista lähtökohdista. Kauden jälkeen huomattiin että puolustuksessa tarvitaan kokenut ja hyvä konkari. Redden vapaana, joten miksei kokeilemaan?

Sitä miksi kaikilla on uskomaton laskukierre alkanut multisopimusten kirjoitusten jälkeen, en tiedä. Riskillä on kuitenkin aina koitettava ja mm. siksi pidänkin joukkueesta. Ei seistä vaan tumput suorana. Joskus toimii, joskus (useimmiten) ei.

Loppujenlopuksi ainoastaan Drury on kuitenkin sellainen josta itse haluisin eroon tällähetkellä.


(ps.Unohditko Sundinin tahallaan, vai etkö lue häntä yhden vuoden ja "10 millin sopparilla" näihin? Ja eikös kesällä tarjottu vieläkin ruhtinaallisempaa sopimusta..)

 

[Cube]

Beaucheminin on 28 vuotiaana pelannut ~250 ottelua runkosarjassa, joissa on syntynyt 90 pistettä. +/- tilasto on 4 pykälää pakkasella eikä ylivoimalla ole maaleja kahdella viime kaudella siunautunut. Tämä siis tilastoista, joihin tietysti ei kannata puolustajien kanssa tuijotella liikaa.

Itse katson asiaa lähinnä siltä kantilta, että runkosarjanäyttöjen lisäksi Beauchemin on pelannut kahdet erinomaiset playoffit. Tuosta osaamisesta hänelle kaikkein mieluiten maksaisin. Anaheimin mestaruuskaudella Beauchemin pelasi muuten koko joukkueesta eniten peliä kohden (keskimäärin yli 30min/peli) ja myös alivoimalla jääaikaa tuli eniten. Aika paljon häneen siis luotettiin, vaikka joukkueesta löytyi myös Pronger ja Nieds. Mielelläni ottaisin Beaucheminin vaikka Capsin ykköspakkipariin tuleviksi vuosiksi neljällä miljoonalla, mutta valitettavasti palkkakatto asettaa omat rajoitteensa. Jossain toisessa jengissä on varmasti enemmän rahaa vapaana, enkä keksi kovin monta pelaajaa, johon sitä tämän kesän UFA-markkinoilla mielummin sijoittaisin.

En nyt väitä itsekään olevani mikään Beauchemin-asiantuntija ja todennäköisesti hänen pelissään on sellaisia aukkoja, joista en välttämättä ole edes tietoinen. Tuollaiset minuuttisyöpöt ovat silti aina arvokkaita, enkä sikäli laittaisi Beauchia samalle viivalle tai listalle yksiulotteisemman Komisarekin kanssa (joka omalla tavallaan on oikein hyvä pelaaja hänkin).

 

[dana77]

Rangersin kausi Jagrin kanssa päättyi ja joukkueessa oli selvää puutetta pisteidentekijöistä kärkiketjun takana. Vapailla markkinoilla oli Buffalon huippumiehiä (Briere, Drury, Vanek?) ja (perivihollisen) Devilsin hyvä pelintekijä-sentteri.

Tahdot siis sanoa, että Rangersin kärsivällisyys Jagrin paikkaamisessa oli sen kesän free agent markkinoiden mittainen. Sillä että miehen jättämä aukko saatiin paikattua pilattiin joukkueen tulevaisuus noin seitsemäksi vuodeksi. Kyllä kaikki varmaan tuon taustan ymmärtävät, mutta siitä huolimatta kukaan ei näe itse toimintaa järkevänä.

 

[Osmo Rapeli]

Eihän tuossa Drury-Gomez-kuviossa oikeastaan muuta mokaa ollut, kuin että Rangers saikin molemmat. Kaksi noin kallista sentteriä on liikaa, yhdestäkin olisi sen hetkisen pelillisen arvon mukaan ollut sentteriliideriksi.

 

[larzzon]

->Palkkakatosta ovat hyötyneet taloudellisesti ennen kaikkea ns. kakkostason huippupelaajat, joista ei ole kantamaan joukkuettaan, mutta jotka ovat valmiita tarjouksen tullessa sitä yrittämään.

Gomezit, heatleyt, richardsit, druryt ja kumppanit ovat ihan hyviä pelaajia, mutta heillä on ratkaiseva ero niihin miehiin, jotka ovat joukkueensa ykköspelaajia, jotka tekevät kanssapelaajistaan parempia ja joiden ympärille siksi rakennetaan joukkuetta. Palkka ei kuitenkaan tuosta ratkaisevasta erosta juuri kerro.

Gomez on mainio esimerkki. Saman ikäinen kuin Thornton, palkka vähän kovempi. Ero on se, että Thornton syöttelee kelle hyvänsä puukädelle 30 maalin kauden, Gomez vaatii onnistuakseen vierelleen vähintään 30 maalin snaipperin.

Toinen hyvä esimerkki on Ottawa, joka maksaa Spezzalle ja Heatleylle yhteensä 14,5 miljoonaa kaudessa, vaikka molemmat ovat pelaajina siinä mielessä vailinaisia, että vaativat ympärilleen hyviä pelaajia, tässä tapauksessa toisensa. Muutamalla miljoonalla enemmän Pingviinit saa Malkinin ja Crosbyn, jotka tahkoavat eri ketjuissa sadan pisteen kaudet - enemmän mihin Spezza ja Heatley pystyvät parhaimmillaan yhdessä.

Joukkueiden kannalta ero on siinä, että Pingviineillä on kaksi kenttää 18:sta miljoonalla, Senatorsilla yksi kenttä 15:sta miljoonalla. Tosin Alredssonkin taitaa saada palkkaa enemmän kuin Malkinin tai Crosbyn yksikään ketjukaveri.

dit: edelliseen liittyen sekä stunt cockin alustukseen. Ainakin HF-boardsilla lähes kaikki tuntuvat ajattelevan, että Kessel tulee kesällä saamaan suuremman sopimuksen kuin Krejci. Olen melko varma, ettei ainakaan Bruinsilta ja tornihuhujen mukaan Krejci onkin Chiarellille ykkösprioriteetti. Siksi, että Krejci tekee ketjukavereistaan parempia, siksi että Kessel vaatii onnistuakseen Krejcin tai Savardin.

 

[AnFa]

Gomez on mainio esimerkki. Saman ikäinen kuin Thornton, palkka vähän kovempi. Ero on se, että Thornton syöttelee kelle hyvänsä puukädelle 30 maalin kauden, Gomez vaatii onnistuakseen vierelleen vähintään 30 maalin snaipperin.

Gomez on todellakin mainio esimerkki. Heti tulokaskaudellaan joukkueensa toiseksi paras pistemies, Calder ja Stanley Cup. Muutaman vuoden myöhemmin oli taas juhlimassa mestaruutta joukkueensa kanssa. Viimeiset vuodet mennyt piste/peli tahdilla playoffeissa. Entäs Joe? Loistavia tehoja runkosarjassa.

Toinen hyvä esimerkki on Ottawa, joka maksaa Spezzalle ja Heatleylle yhteensä 14,5 miljoonaa kaudessa, vaikka molemmat ovat pelaajina siinä mielessä vailinaisia, että vaativat ympärilleen hyviä pelaajia, tässä tapauksessa toisensa. Muutamalla miljoonalla enemmän Pingviinit saa Malkinin ja Crosbyn, jotka tahkoavat eri ketjuissa sadan pisteen kaudet - enemmän mihin Spezza ja Heatley pystyvät parhaimmillaan yhdessä.

Ensinnäkin voin kertoa, että ei ole olemassa viittäkymmentä Crosbya ja Malkinia. Toisekseen kuka tahansa ei pysty noin vain tekemään sopparia RFA pelurin kanssa. Sitten mitä tulee noihin tehopisteisiin, niin aika paljon ovat Crosby ja Malkin tehneet tehopisteitä myös yhdessä pelatessaan. Sekä Heatley ja Spezza eivät yllä yhdessä kummankaan tehopisteisiin edes parhaimmillaan? Tilastot haltuun. Kannattaa myös muistaan milloin nuo Spezzan ja Heatleyn sopimukset ovat tehty.

Joukkueiden kannalta ero on siinä, että Pingviineillä on kaksi kenttää 18:sta miljoonalla, Senatorsilla yksi kenttä 15:sta miljoonalla. Tosin Alredssonkin taitaa saada palkkaa enemmän kuin Malkinin tai Crosbyn yksikään ketjukaveri.

Joukkueiden kannaltahan ero ei todellakaan ole tuossa. Kannattaa toisekseen tarkistaa nuo palkat ennen kuin alkaa lukuja heittelemään.

 

[larzzon]

Gomez on todellakin mainio esimerkki. Heti tulokaskaudellaan joukkueensa toiseksi paras pistemies, Calder ja Stanley Cup. Muutaman vuoden myöhemmin oli taas juhlimassa mestaruutta joukkueensa kanssa. Viimeiset vuodet mennyt piste/peli tahdilla playoffeissa. Entäs Joe? Loistavia tehoja runkosarjassa.

Voit halutessasi vaihtaa Thorntonin Lecavalieriin. Ihan eri tason pelimiehistä on joka tapauksessa kyse. Tässä verrataan nyt kakkossentteriä ykkössentteriin, olkoonkin, että palkka on sama.

Ensinnäkin voin kertoa, että ei ole olemassa viittäkymmentä Crosbya ja Malkinia.

Ihanko totta!? Sekö on syy maksaa hyvälle pelimiehelle huippumiehen palkkaa? Kun ei ole viittäkymmentä Crosbyä ja Malkinia niin että kaikille riittäisi.

Sehän vähän niin kuin oli mun pointti. B-luokan starat ovat hyötyneet palkkakatosta taloudellisesti eniten. Saavat suhteessa panokseensa kovinta palkkaa.

Toisekseen kuka tahansa ei pysty noin vain tekemään sopparia RFA pelurin kanssa.

Viittaatko nyt Malkiniin ja Crosbyyn, vai Spezzaan ja Heatley'n? Miten vain, ei se liity mitenkään siihen, että jälkimmäisillä on tasoon nähden reippaahko palkka.

Sitten mitä tulee noihin tehopisteisiin, niin aika paljon ovat Crosby ja Malkin tehneet tehopisteitä myös yhdessä pelatessaan. Sekä Heatley ja Spezza eivät yllä yhdessä kummankaan tehopisteisiin edes parhaimmillaan? Tilastot haltuun. Kannattaa myös muistaan milloin nuo Spezzan ja Heatleyn sopimukset ovat tehty.

Pahoittelen virhettäni. Heatley tosiaan teki Crosbyn tulokaskaudella pisteen enemmän kuin Crosby itse. Pointti oli se, että Crosby nakuttaa sata pistettä kahden puukäden kanssa, Heatley parhaimmillaan Spezzan ja Alfredssonin kanssa. Siksi kannattaa maksaa mieluummin Crosbylle 9 miljoonaa kuin Heatleylle ja Spezzalle 14,5 miljoonaa.

Tai kuka nyt mitäkin tavoittelee ja sen mukaan joukkueensa rakentaa.

Spezzan ja Heatleyn sopimukset on tehty kumpikin 2007. En sitten tiedä mihin se vaikuttaa. Toki tuolloin tehtiin paljon muitakin ylihintaisia sopimuksia, muttei se tee niistä yhtään parempia.

Joukkueiden kannaltahan ero ei todellakaan ole tuossa. Kannattaa toisekseen tarkistaa nuo palkat ennen kuin alkaa lukuja heittelemään.

Luvut ovat sinnepäin. Suuruusluokka käy selväksi. Mitä joukkueisiin tulee, niin eroa on toki muillakin osa-alueilla. Vaikkapa siinä, että Pingviineillä vielä kolmossentterikin on kovempi pelimies kuin Senatorsin ykkönen. Teki tasa- ja alivoimalla enemmän pisteitäkin ;)

 

[stiflat]

Tahdot siis sanoa, että Rangersin kärsivällisyys Jagrin paikkaamisessa oli sen kesän free agent markkinoiden mittainen. Sillä että miehen jättämä aukko saatiin paikattua pilattiin joukkueen tulevaisuus noin seitsemäksi vuodeksi. Kyllä kaikki varmaan tuon taustan ymmärtävät, mutta siitä huolimatta kukaan ei näe itse toimintaa järkevänä.

Ei Jagria paikattu heillä, vaan nimenomaan haettiin tehoja laajemmille alueille kuin Jagrin ykköskentälle. Ja samalla kun Nylander lähti Washingtoniin, paikattiin ykkössentterin aukko. Siihen nähden erittäin hyvät täsmähankinnat. Ainoastaan sitten tuo sopimuspituus.

Jagr lähti viime kesänä ja mitään kovin kummoista ei saatu paikkamaan suurta aukkoa ja tulos oli sen mukainen, varsinkin kun kummastakaan leveyttä tuomaan hankitusta pelaajasta ei ole varsinaisesti koko joukkueen kannattelijaksi.

 

[nuck]

Ei, he eivät ole tuollaisia soppareita todellakaan ansainneet, mutta katson nyt hiukan Rangersin kannalta.

Ymmärrän kyllä, että he parantavat joukkuetta ja Rangers yritti saada leveyttä hyökkäykseensä. Mutta tässä olikin kyse siitä, ovatko he tällä hetkellä ylipalkattuja pelaajia (siis minun mielestäni) ja onko heidän sopimukset sopivan mittaisia. Omasta mielestäni kumpikin on ylipalkattu tehoihin nähden (perusteluni kirjoitin jo ylemmäs) ja yhdessä paketti on rajusti ylipalkattu.

Olen nimimerkki larzzonin kanssa samoilla linjoilla sen suhteen, että Drury ja Gomez ovat kumpikin kakkosketjun pelaajia, jotka saavat ykkösketjun tähtien palkkaa. Yhden tuollaisen voisi vielä lyhyemmällä sopimuksella kestää, mutta en missään nimessä kahta. No, eipä ole minun rahani ja "minun joukkueeni".

(ps.Unohditko Sundinin tahallaan, vai etkö lue häntä yhden vuoden ja "10 millin sopparilla" näihin? Ja eikös kesällä tarjottu vieläkin ruhtinaallisempaa sopimusta..)

En unohtanut häntä tahallaan, mutta on ihan eri asia puhua yhden vuoden sopimuksesta kuin esimerkiksi seitsemästä vuodesta. Sundin sai liikaa rahaa tehoihin nähden, mutta toisaalta Canucksin kokonaisbudjetti jäi kuitenkin selvästi vajaaksi, joukkue voitti Luoteisen divarin, sai kotiedun, sai mediahuomiota ja nyt tuo sopimus ei ole enää rasitteena.

Huhuissa kesällä ollut kahden vuoden sopimus on pelkkää spekulaatiota. Mutta jos sellainen olisi tehty, niin eipä sekään venettä olisi kaatanut.

 

[ipaz]

Kyllä noissa monissa, nyt liian kalliilta näyttävissä sopimuksissa on ollut kylmästi kyse markkinataloudesta ja kilpailuttamisesta. Gomez, Drury ja monet muut saivat kesällä 2007 useita hyviä tarjouksia vaikka em. herrat kirjoittavatkin uuden sopimuksen vapaan agentin tittelillä heti 1.7.07. Rangers voitti tarjouskilvan. Lisäksi molemmat pelaajat olivat todella mielellään tulossa Manhattanille, tai kuka nyt ei olisi? Sopiva määrä glamouria kuitenkin baseball ja koripallotähtien varjossa kaupungissa josta ei voi olla pitämättä (toimi. huom.) Gomez nyt tietysti oli alueella pelannut jo vuosia.

Tietenkään minä, eikä meistä kukaan voi tietää miten nuo neuvottelut ja tarjoukset ovat todellisuudessa menneet, mutta tuskin Sather heti ensimmäisenä on molemmille heittänyt parasta tarjoustaan. Kyllä noide kahden perässä oli muitakin. Se että molemmat päätyivät Rangersiin oli kyllä pienoinen yllätys.

Mutta mitä GM:n sitten pitäisi noissa tilanteissa tehdä? Varsinkin New Yorkissa jossa fanit vaativat profiilipelaajia. Jagrilla oli menossa sopimuksen viimeinen vuosi eikä hänestä enää ollut sellaiseksi sateentekijäksi kuin varmasti muutama vuosi aiemmin toivottiin.

Kannattaa muuten muistaa että Gomez tienasi kaudesta 07-08 tasan 10 miljoonaa taala. Sopimus on ns. etupainotteinen ja palkka laskee loppua kohden ollen kaudella 2012-13 enää 5,5 miljoonaa. Cap on siis 7,37. Muutaman vuoden vanhemmalla Drurylla on tasaisempi tuo sopimus ja hänenkin viimeisen kauden 2011-12 palkka on enää 5 milj $. Mutta tottahan on että molemmat miehet hankittiin tuomaan tuplasti lisää Nylanderin (joka sai samana kesänä Capsilta 19,5 miljoonan ja neljän vuoden sopimuksen) jättämän aukon paikkaamiseksi. Rangersilla oli kaudella 2007-08 todella nimekkäitä hyökkääjiä, mutta puolustus taasen melko vaisu. Joukkueen kokoaminen ei ollut tasapainossa lainkaan. Se kallistui liikaa taitaviin hyökkääjiin ja hyvään maalivahtiin. Pleijareihin menivät, mutta finaaleihin porskuttanut Penguins oli liian kovassa vireessä.

Varmasti näillä pitkillä sopimuksilla haetaan sitä pysyvyyttä joukkueisiin, jota Detroit on tehnyt jo vuosikausia. Lidström, Maltby, Draper, Chelios ja Holmström ovat olleen mukana kaikki yli kymmenen kautta. Tämä on varmasti ollut esimerkkinä monella GM:lle siitä että joukkueen runko kannattaa pitää kasassa pitkään ja hyvillä miehillä. Onko Drury ja Gomez sitten tarpeeksi hyviä miehiä onkin se ikuinen kysymys. Ihmisistä kun on kyse niin ei voi tietään mihin suuntaan ura menee.

 

[dali]

Gomez on todellakin mainio esimerkki. Heti tulokaskaudellaan joukkueensa toiseksi paras pistemies, Calder ja Stanley Cup. Muutaman vuoden myöhemmin oli taas juhlimassa mestaruutta joukkueensa kanssa.

Gomez on sangen mielenkiintoinen ja ajankohtainen esimerkki tähän ketjuun.

Gomez on kiistatta erittäin taitava pelintekijä. Liukas liikkeissään ja taitava käsistään ja pääkoppakin toimii kiekon kanssa mainiosti. Hänen ympärilleen ei mielestäni vain voi rakentaa menestyvää joukkuetta. Gomez ei ole pelaaja, joka tekee ympärillään olevista pelaajista parempia, vaan ympärillä olevat pelaajat saavat Gomezin näyttämään hyvältä. Hän ei ole niinkään kulmakivi, vaan pikemmin se viimeinen silaus - jalopuuratti ja kromivanteet autossa. Sopii siis mainiosti New Yorkin sykkeeseen.

Tokihan Gomezilla on kaksi cup-sormusta ja salonkikelpoiset pistesaldot, mutta kuten mainitsit: hän juhli mestaruutta joukkueensa kanssa eikä päinvastoin, että joukkue olisi juhlinut mestaruutta Gomezin ansiosta.

Gomez ei kuitenkaan ollut keskeinen pelaaja kummassakaan mestarijoukkueessa. Vuonna 2000 mestaruuden toivat viime kädessä Brodeur, Stevens, Elias ja Arnott. Kolme vuotta myöhemmin takuumiehinä olivat jälleen Brodeur ja Stevens sekä Friesen ja Langenbrunner. Calder trophynsä hän on toki ansainnut kiistatta.

 

[stiflat]

Ipaz kiteyttääkin yllä todella hyvin asian.
Tosiaan itsekin yrittäisin palkata pitkäksi aikaa joukkueen tärkeimmät pelaajat, ennemminkuin joka toinen vuosi taistelisin UFA-pelaajien kanssa.
Tulevaisuus sitten näyttää aina näissä menikö kohdilleen vaiko ei.

Ainahan sitä tietysti tekisi sen 2-3 vuotisen minimipalkalla, Ovechkinin kanssa. Sopimuksessa ei tarvisi maksaa palkkaa loukkaantumisen ajalta ja NTC:stä ei olisi tietoakaan. 50:stä maalista saisi bonuksena kausikortin paikalliseen keilahalliin.

Kaikille ei vaan riitä Crosbyja ja Oveja, mutta noita rajusti kohoamassa olevia palkkakuluja näille kakkoskentän pelureille/kakkospakkiparille tulisi kyllä hillitä jollain tapaa, ennenkuin taas ajaudutaan umpikujaan.

 

[Evil]

Gomez on kiistatta erittäin taitava pelintekijä. Liukas liikkeissään ja taitava käsistään ja pääkoppakin toimii kiekon kanssa mainiosti. Hänen ympärilleen ei mielestäni vain voi rakentaa menestyvää joukkuetta. Gomez ei ole pelaaja, joka tekee ympärillään olevista pelaajista parempia, vaan ympärillä olevat pelaajat saavat Gomezin näyttämään hyvältä.

Juuri näin. Pätevä kakkossentteri, mutta ei suuri johtaja. Ei edes herra playoff-hyytyjä Joe Thorntonin tasolla, sillä Joe pystyy kantamaan joukkuettaan sentään runkosarjassa... Joskus Gomezilla natsaa, mutta se on pitkälti kiinni ketjun kemiasta. Esimerkiksi Alex Mogilnyn kanssa homma toimi oikein hyvin.

En nyt tässä Alaskan Ihmettä ihan lyttyyn lyö, sillä kakkosketjun keskelle mies käy ihan mukavasti. Hulluutta on silti maksaa jätkälle franchise-sentterin palkkaa.

 

[stunt cock]

Ipazin analyysiin on helppo yhtyä. Varmasti sopimusten pituuteen ja summiin on vaikuttanut palkkakaton nousun lisäksi markkinoiden jatkuva kutistuminen vapaiden agentti määrän vähetessä sopimusten pidentyessä. Edelleenkään en ymmärrä, miten poikkeuksellisen pitkistä sopimuksista tuli tapa. Ei tarvi olla mikään nero, että esim. Jason Blaken hulluna kesänä saaman 6 vuoden ja keskiansioltaan 4 miljoonan sopimuksen tiesi täydeksi katastrofiksi jo heti solmimisen jälkeen. Varmasti em. sopimuksien kaltaisia sopimuksia solmittaessa jo ”lätkämaailman fiksuimmat” eli GM:t tiesivät sopimuksien olevan järjettömiä. Miksi sitten tälläisiä sopimuksia tehtiin? Menestymisen paineet varmasti ovat osa sopassa. Sekä fanien ja omistajien odotukset on jotenkin täytettävä ja samalla tehtävä nimeä itselleen. Mutta jos suurin osa faneista tietää sopimukset jo niiden solmimishetkellä seuralle haitallisina, myös omistajien on todennäköisesti tiedettävä sopimuksien todellinen tilanne. Ja vaikka juuri Jason Blaken tilanteessa, en usko Toronton myyneen yhtään enempää lippuja otteluihin Blaken takia. Päinvastoin Blakeen tuhlattujen miljoonien on tultava jostain. Eli kannattajien ja yhteistyökumppanien lompakoista Jason Blakenkin palkka maksetaan.

Miten jatkossa dynastiat rakennetaan? Päälle kolmekymppiset yhden hyvän kauden pelanneet pelaajat saavat summiltaan ja pituuksiltaan älyttömiä sopimuksia. Aina löytyy jostain manageri, jolla hermo ei kestä peliä. Samaten Kesselit ja Kreicit hinnoitellaan jo yhden hyvän kauden jälkeen pilviin. Miten korvaukset rajoitetuista vapaista agenteista saatettiin asettaa näin alas? Paljonpa Boston hyötyi nuorten pelaajien esiinmarssista. Yhten hyvän kauden jälkeen hinta nousee jo taivaaseen.

Sitten ongelmaa koitetaan ratkaista älyttömän pituisilla sopimuksilla. Phillyn Richards on tällähetkellä pelannut kaksi hyvää kautta, mistä tiedetään millä tasolla Richards pelaa 4-5 kauden kuluttua. Lätkän ammattilaisethan tietävät? Mikähän on onnistumisprosentti nuorten 20+ pelaajien onnistumista veikattaessa? Kaikkien nuorten pelaajien kohdalla oletushan on, että kehitystä tapahtuu, mutta totuus on tarua ihmeellisempää. Pari vuotta sitten pidin vielä Cheechoon sopimusta loistavana, mutta nyt sopimus vaikuttaa lähinnä katastrofilta. Chris Grattonin hankintaa phillyyn pidin aikanaan loistavana ja odotin, kuten muutkin, Grattonilta aivan toisenlaista uraa. Kuinkakohan kusessa jossain päin liigaa ollaan muutaman vuoden kuluttua joidenkin sopimusten osoittautuessa täydellisiksi flopeiksi? AHL joukkueissa on yhden ketjun verran miljoona-ansioita nauttivia entisiä NHL:n ykkösketjulaisia.

 

[FreezingHell]

Kaikille ei vaan riitä Crosbyja ja Oveja, mutta noita rajusti kohoamassa olevia palkkakuluja näille kakkoskentän pelureille/kakkospakkiparille tulisi kyllä hillitä jollain tapaa, ennenkuin taas ajaudutaan umpikujaan.

En oikein ymmärrä mitä tai keneltä odotat toimenpiteitä? Ainakaan liigan puolelta on tyhmää vaatia toimenpiteitä palkkakaton lisäksi.

Eiköhän GM:t ole tehneet riskianalyysit ja laskeneet skenaarioita tulevaisuuden palkkakatoista ja todenneet pitkien/kalliiden sopimusten antamisen kakkosjätkille kannattavaksi, kun kovempia jätkiä ei ole ollut saatavilla. Jos laskelmat on esitelty omistajille ja homma kusee silti, niin oma palli ei heilune niin herkästi. Jos laskelmia ei ole tehty ja toivotaantoivotaan-skenaariot eivät toteudu, niin ansaitseekin potkut. Jos omistaja tai katsojat eivät kuuntele esitettyjä perusteluita, niin on luultavasti valinnut alunperin väärän työnantajan tai ottanut tietoisen riskin ulkoisista paineista.

En tiedä kauanko GM:t ovat keskimäärin toimessaan, mutta kyseessä saattaa olla pankkibonusten kaltainen tilanne, jossa GM:lle on ihan sama tehdä 10-vuotinen diili kuin 5-vuotinen, jos nykyinen caphit vaan saadaan alas, koska ei todennäköisesti ole enää silloin tehtävissään

Jos toteaa hinnat liian koviksi laskelmien perusteella, niin sitten vaan odottelemaan, kun muut ovat kusessa ja tulee oma aika. Rangersissa tämä lienee hankalampaa, koska on periaatteessa korkean profiilin joukkue (vähän kuten Jokerit), jolloin lyhyen tähtäimen suunnitelmia ei periaatteessa voida jättää hetkeksi sivuun. Sanoit, että Rangersissa vaaditaan tähtipelaajia. Vaatiiko omistajat vai katsojat? Vaikuttaako paljonkin katsojalukuihin tai tulokseen? Mitä muuta tapahtuu, jos joukkueessa ei olisi (kalliita) tähtiä?

Toinen periaatteellinen asia on, voi olla että on ilmiselvääkin, mutta ei ole itselle tullut mieleen, että koska yksittäisen pelaajan palkka on rajoitettu, niin realisoituvat ykkösvaraukset ovat entistä arvokkaampia. Tämäkin vaikeuttaa korkean profiilin joukkueiden rakentamista, koska romahdusta ei voida ottaa tai toisaalta tule, koska RFA:eilla täytetään cap ja joudutaan taistelemaan keskikastiin.

 

[Puukallo]

Rangerssin tilanteeseen sen verran että nuo sopimukset ovat myös ainakin osaksi seurausta epäonnisesta/huonosta draftauksesta viimeisinä vuosina. Todellisia pelimiehiä on omista kasvateista noussut huonosti, varsinkin hyökkäykseen. Druryn ja Gomezin sopimuksien koko kielii myös sitä että Rangerssin oli yksikertaisesti pakko saada lisää taitoa hyökkäykseen ikääntyvien Jagrin ja Shanahanin työtä jatkamaan. Huutokaupassa suurimman tarjouksen tehnyt joukkue yleensä voittaa.

 

[stiflat]

Sanoit, että Rangersissa vaaditaan tähtipelaajia. Vaatiiko omistajat vai katsojat? Vaikuttaako paljonkin katsojalukuihin tai tulokseen? Mitä muuta tapahtuu, jos joukkueessa ei olisi (kalliita) tähtiä?

No kuten vertasitkin Jokereihin, niin samanlailla tähtipelaajat kuuluvat siihenkin organisaatioon kuin Rangersiinkin. En tiedä kuka haluaa, ainakin katsojat, ehkä omistajatkin, Hjallis? Voisin kuvitella että Jokerienkin satunnaiskatsojat haluavat nähdä Areenalla ennemmin tähtiä kuin perusjässiköitä.

Katsojalukuihin tai tulokseen en usko (=en ole ottanut selvää budjettipuolesta) vaikuttavan kovinkaan kuitenkaan ainakaan Rangersilla (käyhän IFK:n peleissäkin samat naamat, vaikka menestys on karttanut jo pidemmän aikaa). Sitä mitä muuta tapahtuu, en tiedä. Mahdollisesti joku muu ottaisi näiden roolin, mahdollisesti ei. Tähtipelaajilta nyt on kuitenkin ainakin realistista odottaa myös tulosta kentän puolella, varsinkin jos omassa organisaatiossa ei potentiaalia muuten ole.

Enkä oikein mitään toimenpiteitä kalliille kakkosketjunpelureiden sopimuksille odota. Palkkakatto pitää osin huolen siitä. Kunhan ajattelin ääneen ja toivoin lähinnä GM:ien tajuavan pelaajien ylihinnoittelun.

No, se siitä.

 

[dana77]

Kun täällä on nyt ollut puhetta siitä että nämä toistaitoiset ykkössentterit ja puolustavat puolustajat ovat ylihintaisia, niin haluaisin kuulla näkemyksiä että ketkä sitten ovat alihintaisia? Kyseessä on suhteellinen vertailu ja ilman toista ei voi olla toista. Kenelle siis GM:ien "kannattaisi" maksaa nykyistä enemmän houkutuksellakseen joukkueeseen jotta seura pärjäisi?

 

[Kaner]

Kun täällä on nyt ollut puhetta siitä että nämä toistaitoiset ykkössentterit ja puolustavat puolustajat ovat ylihintaisia, niin haluaisin kuulla näkemyksiä että ketkä sitten ovat alihintaisia? Kyseessä on suhteellinen vertailu ja ilman toista ei voi olla toista. Kenelle siis GM:ien "kannattaisi" maksaa nykyistä enemmän houkutuksellakseen joukkueeseen jotta seura pärjäisi?

Luulisin, että nykyisen CBA:n takaamat alihintaiset (ainakin tärkeimmissä tapauksissa räikeän alihintaiset) tulokassopimukset ovat yksi syy siihen, miksi näille toistaitoisille kakkosenttereille ja puolustaville puolustajille (ja briancampbelleille) voidaan rustailla noita ylikalliita papereita.

 

[nuck]

Kun täällä on nyt ollut puhetta siitä että nämä toistaitoiset ykkössentterit ja puolustavat puolustajat ovat ylihintaisia, niin haluaisin kuulla näkemyksiä että ketkä sitten ovat alihintaisia? Kyseessä on suhteellinen vertailu ja ilman toista ei voi olla toista. Kenelle siis GM:ien "kannattaisi" maksaa nykyistä enemmän houkutuksellakseen joukkueeseen jotta seura pärjäisi?

Vaikea verrata, sillä UFA-sopimukset ovat harvoin "sopivia", ja "hyvät sopimukset" ovatkin usein jatkosopimuksia. Toisaalta pitää muistaa, että jatkosopimuksia seurojen kanssa tehneet pelaajat ovat tienneet ennen sopimuksia saavansa markkinoilta isompia summia, mutta ovat pysyneet seurauskollisina joukkueissaan.

Vähän vielä tuohon Rangersin tilanteeseen...

Tuo oman rungon rakentaminen omien varausten (tai sitten sopivassa iässä/tilanteessa lahjakkaan pelaajan hankkiminen kaupalla: kuten esimerkiksi Markus Näslund, Thornton, St. Louis, Iginla, Chara, Spezza, Luongo, Pronger jne.) onkin mielestäni lähes ainoa järkevä tie rakentaa seuraa. Näin fanit saavat seurata suosikkejaan pitkään, kiintyä heihin ja pelaajista tulee usein seurauskollisia, joiden kanssa on hyvä neuvotella järkeviä sopimuksia.

Vapaiden agenttien hankkiminen tulee mielestäni kyseeseen usein silloin, kun jo muuten valmiiksi hyvää runkoa halutaan hienosäätää. Ymmärrän tavallaan mm. tuon Rangersin taktiikan siinä mielessä, että jos kaupungista ja manageritaholta ei löydy kärsivällisyyttä rakentaa uusia pohjia, niin pakkohan sitä on kai siinä tapauksessa maksaa ylihintaa.

Kuten nimimerkki ipaz hyvin kirjoitti, tuo jatkuvuus useiksi vuosiksi on viisasta. En kuitenkaan tiedä, kuinka viisasta on kasata jossain Manhattanillakaan yhdessä kesässä palkkakaton aikakaudella joukkueen keskustaan kahta noin ylipalkattua pelaajaa. Sehän on ihan selvää, että joka kesä noita isoja nimiä ei yksinkertaisesti voi saada, ihan pelkästään siksi kun loppuu katosta tila. Ja se on sitä lähempänä, mitä enemmän joukkueessa on ylipalkkausta.

Kun toimintaa siis "joudutaan" ajattelemaan keskivertoseuraan nähden enemmän pitkän tähtäimen lisäksi myös lyhyellä tähtäimellä (eikä lähdetä kunnolla rakentamaan), niin eikö olisi viisaampaa vähän jakaa noita pitkän sopimuksen mediahankintoja? Luulisi, että olisi parempi taktiikka palkkakaton aikana hankkia esimerkiksi kahtena kesänä peräkkäin nimekäs pelaaja ja seurata näin yleisen tilanteen kehitystä, kuin räjäyttää pankki kerralla, olla pari vuotta hiljempaa ja ottaa laskin käteen, kun katto pienenee, eivätkä isolla rahalla hankitut pelaajat tuotakaan sitä pelillistä vastinetta rahoille.

Jos tuohon kärsivällisempään UFA-pelaajien hankintamalliin mentäisiin, niin sehän olisi samalla kannattajille viesti siitä, että joukkuetta rakennetaan tasaisesti eteenpäin. Tosin Rangers hankki myös viime kesänä Reddenin 6.5 miljoonan dollarin sopimuksella(!!), joten markkinataloutta esiteltiin tuolloinkin. En kuitenkaan voi uskoa, että joukkue pystyy joka kesä saamaan hankintojaan kansikuvapojiksi.

Tällä hetkellä joukkueessa on vuoteen 2012 kuusi pelaajaa (Avery, Gomez, Drury, Redden, Rozsival ja Lundqvist), jotka vievät kolmen seuraavan kauden aikana katosta vuosittain noin 35 miljoonaa. Tämä osasto (jossa Lundqvist on ainoa pelipaikkansa todellinen huippu) jättää muun ryhmän kasaamisen pakostakin melko vaatimattomaksi. Ajatuksena tuo pitkäjänteisyys on kannatettava asia, mutta se voidaan tehdä niin monella eri tavalla.

Mutta se siitä, ja palataan tuohon dana77:n kysymykseen. Jos tuolta palkkataulukosta jotain otetaan kaikista sopimuksista esiin, niin omasta mielestäni hinta/laatusuhteiltaan "alihintaisia"/"sopivan hintaisia" pelaajia pidemmällä sopimuksella (+3 kautta) ja ei-tulokassopimuksella ovat mm.

- Jarome Iginla: Flamesin kapteeni saa kaudessa vähemmän kuin esimerkiksi Gomez, Drury tai Brian Campbell...

- Pavel Datsyuk: Detroitin taituri ja loistava puolustava hyökkääjä. On tehnyt kahdella viime kaudella 97 pistettä ja voittanut luultavasti samalla kaksi Selke Trophya. Pelaa vuoteen 2014 ja saa kaudessa 6.7 miljoonaa (siis vähemmän kuin esimerkiksi Gomez ja Drury).

- Henrik Zetterberg: Erinomainen kahden suunnan hyökkääjä ja voittajatyyppi. Pelaa 12 vuoden ja keskiansioiltaan noin kuuden miljoonan dollarin sopimuksella loppu-uransa samassa seurassa. Veikkaan omasta kristallipallostani, että noin 4/5 osaa sopimuksesta on alipalkattuja kausia ja tuo loppu voi mennä sitten jo nelikymppiselle pelaajalle hinta/laatusuhteeltaan tasan tai vähän alle.

- Patrik Elias: Kaikki kyvyt ja useimmat näytöt päälle 30 maalin hyökkääjäksi. Pelannut tasaisen hyvän uran Devilsissa. Ottaa kaudesta kuusi miljoonaa, pelaa vuoteen 2013 saakka.

- Mike Richards: Flyersin kapteenin sopimuksessa (kestää vuoteen 2020, vuositienestit 5.75 miljoonaa) on riskinsäkin. Richardsin peliä katsellessa ainakin minulle tulee väkisin mieleen, että nuo riskit ovat ilman vakavia loukkaantumisia mitättömiä. Erinomainen kahden suunnan pelaaja.

- Ryan Getzlaf: pelaa nykyistä sopimustaan vuoteen 2013 saakka. Saa kaudessa 5.325 miljoonaa dollaria. Teki runkosarjassa 91 pistettä. Pelaa fyysisesti ja on vieläkin kehittyvä pelaaja.

- Corey Perry: Sopimuksessa samat sanat kuin Getzlafilla - kestoa vuoteen 2013 ja vähän päälle viidellä miljoonalla tulee takuuvarmasti tehoja. Teki runkosarjassa 32 maalia. Hänkin pelaa fyysisesti (jopa likaisesti) ja on kehittyvä pelaaja.

- Mike Green: Runkosarjassa 31 maalia ja ehdolla vuoden parhaaksi puolustajaksi. Kehittyvä? Pelaa nykyistä sopimustaan vuoteen 2012 saakka. Saa kaudessa 5.25 miljoonaa dollaria.

- Andy McDonald: Pelaa nykyistä sopimustaan vuoteen 2013 ja saa kaudesta keskimäärin 4.7 miljoonaa dollaria. On ollut viime kautta lukuun ottamatta viimeisten neljän kauden aikana kolme kertaa piste/ottelu tahdilla pelannut hyökkääjä. Oli tänä vuonna joukkueensa paras pelaaja pudotuspeleissä.

- Shane Doan: Phoenixin kapteeni, joka voitti seuransa pistepörssin yli 30 pisteellä ennen seuraavaa (Doan 73pts, Reinprecht 41pts). Viime kaudella Doan teki seurassaan yli 20 pistettä enemmän kuin seuraava, ja hän on voittanut joukkueensa pistepörssin viitenä kautena peräkkäin. Pelannut ehjän uran fyysistä kiekkoa. Nykyinen sopimus kestää vuoteen 2012 saakka ja tuo keskimäärin noin 4.5 miljoonan dollarin tulot.

- Brenden Morrow: Dallasin kapteeni, joka on harmittavasti kärsinyt loukkaantumisista viime kausina. Terveenä ollessaan erinomainen taistelija ja tärkeiden maalien tekijä. Pelaa vuoteen 2013 saakka ja saa kaudessa 4.1 miljoonaa.

- Mark Streit: Voitti joukkueensa pistepörssin puolustajana 17 pisteellä ennen seuraavaa. Hyvä kiekollinen yv-puolustaja, joka saa kaudessa keskimäärin 4.1 miljoonaa ja pelaa vuoteen 2013 saakka.

- Ales Hemsky: Taitava Hemsky on voittanut Edmontonin sisäisen pistepörssin kolme kertaa viimeisten neljän kauden sisään. Pelaa vuoteen 2012 ja saa kaudessa 4.1 miljoonaa.

- Derek Roy: Roysta kehittyi lopulta 70-80 pisteen pelaaja. Saa kaudessa tasan neljä miljoonaa ja pelaa kauteen 2013 saakka.

- Brad Boyes: Boyesiin sopivat melkein samat sanat kuin Roy'hin. Teki viime kaudella 43 maalia ja tällä kaudella 33 maalia. Pelaa vuoteen 2012 saakka ja ottaa kaudesta neljä miljoonaa.

- Johan Franzen: Franzen on runkosarjassa 30 maalin mies, mutta hänen todellinen arvonsa nähdään vasta kauden tärkeimmissä peleissä, joissa on ollut loistava. Pelaa Zetterbergin kanssa erittäin pitkällä sopimuksella ja on 38-vuotias sopimuksen loppuessa. Sopimus tuo hänelle kaudessa alle neljä miljoonaa, mitä voidaan pitää pienenä rahana hänen pitkään panokseensa nähden.

- Alexander Edler: Isokokoinen puolustaja laukoo kovempaa kuin Sami Salo ja kehittyy vieläkin jättiloikin. Teki tällä kaudella 10 maalia ja 37 pistettä, mutta pystyy nostamaan tasoaan kehityksen jatkuessa vielä selvästi. Pelaa seuraavat neljä vuotta 3.25 miljoonan dollarin sopimuksella.

- Dustin Brown: "V-mäisyyden" huipentuma, joka on hyvä maalintekijä ja arvokas taistelija joukkueelleen. Tullee takomaan jatkossa 30 maalin kausia vuoteen 2014 saakka ja kuittaa tuosta hyvästä noin 3 miljoonaa kaudessa.

- Marc-Edouard Vlasic: Nuoresta puolustajasta on kasvanut huipputärkeä pelaaja San Joselle, ja hän tullee jatkossa vielä parantamaan. Lukee peliä niin hyvin, että on vaikea kuvitella hänelle tulevan isompaa takapakkia. Teki viime kaudella 36 pistettä ja oli +15. Pelaa vuoteen 2013 saakka ja kuittaa kaudessa noin 3 miljoonaa.

- Niklas Kronwall: Detroitin tulevaisuuden mahdollinen ykköspakki teki runkosarjassa 51 pistettä. Pelaa vuoteen 2012 saakka ja kuittaa tasan 3 miljoonaa kaudessa.

- Alexandre Burrows: On puolustavassa ketjussa pelatessaan joukkueensa kahden parhaan puolustavan hyökkääjän joukossa ja hyökkäävässä ketjussa joukkueen tehokkain maalintekijä (ilman yv-aikaakin). Ison pelillisen panoksen lisäksi pörrää jatkuvasti vastustajan iholla ärsyttämässä pelaajia ja vastustajan faneja, tappaa alivoimia, tuo suuren annoksen energiaa ja koulukiusaa. Pelaa neljä seuraavaa kautta kahden miljoonan sopimuksella.

Tuossa nyt minun mielestäni ainakin joitakin pelaajia, jotka ottaisin noilla sopimuksilla joukkueeseeni, jos saisin valita vapaasti. Muitakin on tarjolla, mutta nuo tulivat nopealla silmäyksellä ensin esiin, kun yritin ottaa vähän kaikenlaisia pelaajia eri hintaluokista.

 

[dana77]

Tuo nuckin sinänsä kattava viesti ei vastannut siihen kysymykseen että mitä halusin kysyä. Nuo mainitut pelaajat ovat varmasti alihintaisia, mutta he eivät ole olleet UFA-statuksella vapailta markkinoilta napattuja pelaajia (kuten heti viestin alussa sanoit), joten siksi heitä ei voi myöskään UFA-statuksella liikkuneisiin pelaajiin ja heidän palkkoihinsa verrata. Kysymykseni on siis että minkä tyyppisillä pelaajilla GM:t saisivat UFA-markkinoilta paremman vastineen rahoilleen kuin noilla kakkoskorin 6-7 miljoonan tähtihyökkääjillä tai 3-4 miljoonan puolustavilla puolustajilla?

Marc Streit on joukon ainoa UFA eli ovatko 5 miljoonan hyökkäävät puolustajat vastaus kysymykseen eli keino menestykseen? Kun sitä miettii, niin pitää huomioida että Boyle ja Campbell ovat saman korin miehiä 7 miljoonan dollarin sopimuksillaan. Mikään ihan oikotie onneen tuo ei tunnu olevan.

Hossa siirtyi UFA:na alihintaan, mutta hänkin teki sen vahvasti tietyistä syistä eikä vapaan kilpailun alla, ettei sitäkään voi vastauksena kysymykseen pitää.

Ovatko parin-kolmen miljoonan Niklas Hagmanit ja Antti Miettisen hankintoina parempia kuin toistaitoiset sentterit? (heitä saa toki pari-kolme yhden Gomezin hinnalla). En minä ainakaan tuollaiseen osaa vastata, joten siksi en osaa ottaa kantaa että kummat ovat ylihintaisia.

 

[nuck]

Kysymykseni on siis että minkä tyyppisillä pelaajilla GM:t saisivat UFA-markkinoilta paremman vastineen rahoilleen kuin noilla kakkoskorin 6-7 miljoonan tähtihyökkääjillä tai 3-4 miljoonan puolustavilla puolustajilla?

Tuota nyt on ainakin minun sitten jo mahdoton mennä sanomaan, kun ei tiedä seurojen suunnitelmista tai tarpeista, eikä toisaalta tulevien UFA-pelaajien yleisestä kiinnostuksesta riittävästi. Kuten tuohon aikaisempaan viestiini kirjoitin, joukkueen rakentamisen lähtö/jatkoajatus ei kuitenkaan ainakaan minulla alkaisi missään nimessä UFA-markkinoilta, ellei joukkueella olisi kunnollista pohjaa olemassa.

 

[Osmo Rapeli]

Kuten tuohon aikaisempaan viestiini kirjoitin, joukkueen rakentamisen lähtö/jatkoajatus ei kuitenkaan ainakaan minulla alkaisi missään nimessä UFA-markkinoilta, ellei joukkueella olisi kunnollista pohjaa olemassa.

Rakentamisen ei, täydentämisen kyllä.

Jos miettii millainen riski huutokaupassa kilpaa huudetun UFA:n hankkiminen on, niin minusta siihen ei kannata lähteä ellei joukkueen ikärakenne vaadi sitä nopeaa menestystä. Kun joukkuetta vahvistetaan niin on siis eri asia onko kyse 2009 Calgarystä vai 2009 Washingtonista. Täydentäminen sitten kiireen mukaan.

Eli väitän että tänä kesänä nuorempien porukoiden kannattaa olla enemmän Mattias Ohlundin perässä, ja mestaruutta pian havittelevien Bouwmeesterin perässä. Oma soppansa toki vielä on että hieman halvemman laatupelaajan kysyntä voi olla sen verran paljon kovempi että hintaero kyseisten pelaajien välillä voi olla suht olematon verrattuna siihen mikä se maksimihyöty on. Jos Ohlundin hinta nousisi yli 5 miljoonaan ja Bouwmeester on 7...

*****

Jos nyt katselee viime vuosien signauksia niin yksi selkeä riskijoukkue on myös Blackhawks. Sillä on aika paljon rahaa Huetissa ja Campbellissa kiinni, jos miettii tulevien vuosien nuorten tähtien pakollisia palkankorotuksia.