Osaavia metallibändejä

[haunted shores]

On muuten kaverilla metallipiirien kovin nimi.

Mikäli sekä oikeat, että taiteilijanimet otetaan huomioon, niin metallipiirien ehdottomasti kovanimisin mies seisoi aikoinaan Crimson Gloryn mikrofonin takana. Jos kaverin nimi on Midnight ja kehtaa sanoa sen hymyilemätä niin siitä ei voi enää kovemmaksi mennä... ;)

 

[clayman]

Cynicin demot ovat omaan makuuni parempia kuin robotti-levy Focus. Nämä kaikki pl. Focus tulivat ennen Deathin Humanista alkanutta progevaihetta. Tässä mielessä Death ei ollut niinkään innovaattori, aikaansa edellä, vaan pikemminkin huipensi yhden tyylisuunnan.

Tottahan tämä. Cynicin kaverit vetivät tuota progetyyliä jo ennen Deathin Human-levyä. Ja luultavasti Schuldiner otti nuo Cynic-tyypit soittamaan Humanilla juuri tästä syystä.

Human onkin lempilevyni Deathiltä ja siitä biisi Lack of Comprehension on kestosuosikki. Sean Reinertin rumputyöskentely on mahtavaa.

Kyllähän Deathiä pidetään "skenen" pioneerinä, mutta ehkä juuri siksi että Chuck onnistui aina viemään tietyt asiat huippuunsa eli jalosti hyvistä ideoista toimivan kokonaisuuden.

Piti vielä lisätä että itsellänikin on versio Uroboric Formsista, jossa ei ole roboottilaulua ja se kyllä toimii huomattavasti paremmin kuin Focus-levyn versio.

 

[er_bai_wu]

Onpa yllättävää miten samanlaisia ajatuksia täällä on herännyt, sillä juuri nämä samaiset bändit olisin itsekin rankannut korkealle, ja ne soivat tietenkin tasaisesti kotona.

Samaan hengenvetoon on kylläkin lisättävä muutamia klassikoita. Ensiksikin väittäisin Morbid Angelin olleen oman tyylisuuntansa kiistaton suunnannäyttäjä (pl. Terrorizer), jonka Altars of Madness on aivan käsittämättömän kova levy. Harmi ettei bändiä saada Suomeen, ei sitten millään. Pete Sandoval olisi mahtavaa nähdä livenä. Tälle bändille esimerkiksi merkittäväksi nimeksi noussut Nile on paljon ellei kaiken velkaa.

Eikä voida kyllä unohtaa Therionia, joka veti syyskuussa erittäin kovan keikan Tavastialla. Bändistä voi olla montaa mieltä, mutta nuo sinfoniset sävelet yhdistettynä metalliin toimii kuin tauti. Mutta toki Therionilta ottaa pois kunniaa Waltari, jonka Yeah! Yeah! Die! Die! oli edelläkävijäalbumi, jos jokin vain voi olla.

Sitten nostaisin vielä esille Nuclear Assaultin, joka on lyyrisesti edelläkävijä siksi, että metallia voi tehdä vakavalla sanomalla. Rohkea bändi siinä mielessä, sillä uskottavuus on kovilla laulettaessa öljyvuodoista, jne.

Sitten tulee mieleen vielä Annihilator, joka oli jonkin sortin ihmetys aikanaan. En tiedä bändistä mitään noin muutoin, mutta musiikki kyllä poikkesi muista ja oli kompromissitonta.

 

[Kaivanto]

Harmi ettei bändiä saada Suomeen, ei sitten millään.

Kaipaat klubikeikkaa? Morbid Angel oli Nummirockissa jokunen vuosi sitten.

Eikä voida kyllä unohtaa Therionia, joka veti syyskuussa erittäin kovan keikan Tavastialla. Bändistä voi olla montaa mieltä, mutta nuo sinfoniset sävelet yhdistettynä metalliin toimii kuin tauti.

Lisäksi bändin kolme ensimmäistä levyä ovat omassa tyylilajissaan yhtä hyviä. Ensimmäinen on perus-Ruotsi-deathin onnistuneimpia tuotoksia, toisella homma menee voimistuvien Celtic Frost -vaikutteiden myötä yhä mielenkiintoisemmaksi ja kolmas on, öö, avantgarde-death-rockia arabialaisilla vaikutteilla tjsp.

 

[Kaivanto]

At the Gates oli kieltämättä aikaansa edellä, etenkin kun miettii tuota Göteborg-metallin suosiota viimeisten vuosien aikana.

Oikeastaan tyyli määriteltiin jossain ihan muualla kuin Göterborgissa, nimittäin Heartworkilla - Carcass oli pioneeri tässäkin genressä.

 

[clayman]

Samaan hengenvetoon on kylläkin lisättävä muutamia klassikoita. Ensiksikin väittäisin Morbid Angelin olleen oman tyylisuuntansa kiistaton suunnannäyttäjä (pl. Terrorizer), jonka Altars of Madness on aivan käsittämättömän kova levy.

Bingo. Morbid Angel olisi todellakin mukava saada Suomeen kesällä, esim. vaikkapa Tuskaan.

Altars of Madness on mestariteos, kuten myös sitä seurannut Blessed Are the Sick. Itseasiassa pidän tuosta Blessedistä osittain enemmän tai ainakin sieltä löytyy huikeita biisejä - Thy Kingdome Come, Unholy Blasphemies, The Ancient Ones sekä Abominations.

Oikeastaan Altars on vähän samanlainen levy Morbid Angelille kuin Reign In Blood on Slayerille. Kummatkin ovat melko raakoja ja brutaaleja levyjä. Blessediä taas voi verrata South of Heaveniin sillä näistä albumeista taas löytyy enemmän koukeroita ja/tai "kypsempää" biisinkirjoitustyyliä.
--------------------------------------
Mitä Slayeriin tulee, niin he ovat In Flamesin tavoin kadottaneet sen "jonkin". Nykyään kummatkin yhtyeet kirjoittavat enemmän sellaista voimasointupitoista musiikkia, kun taas ennen löytyi mukavia kitaramelodioita tai teemoja esim. South of Heavenin tai Reign In Bloodin alku ja In Flamesin kohdalla Pinball Mapin, Jotunin tai Embody the Invisiblen kitaramelodiat. Ja olen luultavasti vaahdonnut tästä jo aiemmin joten se siitä...
---------------------------------------

Oikeastaan tyyli määriteltiin jossain ihan muualla kuin Göterborgissa, nimittäin Heartworkilla - Carcass oli pioneeri tässäkin genressä.

Jos puhutaan At the Gatesin Slaughter of the Souls levystä, niin se ilmestyi 1995 ja Heartwork vuonna 94. Mutta 94 At the Gates julkaisi Terminal Spirit Disease levyn, jossa oli yhtälailla sitä Göteborg-soundia. Slaughter oli suoraviivaisempi ja "kaupallisempi", kuten jotkut väittävät. Sanoisin että Carcass ja At the Gates ovat kummatkin vaikuttaneet "göteborg" tyyliin.

 

[Thibauld]

Mikäli sekä oikeat, että taiteilijanimet otetaan huomioon, niin metallipiirien ehdottomasti kovanimisin mies seisoi aikoinaan Crimson Gloryn mikrofonin takana. Jos kaverin nimi on Midnight ja kehtaa sanoa sen hymyilemätä niin siitä ei voi enää kovemmaksi mennä... ;)

Heh hassua etta tama nimi pullahti taalla esiin kun juuri eilen fiilistelin Lonelyn ja Red Sharksin tahdittamana ja koitin kitaralla pysya perassa. Bandi ilmeisesti taitaa vielakin olla elossa, tosin Midnightia ei taideta enaa mikin varressa nahda. Loistava bandi tamakin joka kylla teki omalla sarallaan loistavaa pohjatyota. Harmi vaan etta kaverit kai aina jaivat vahan Queensrychen jalkoihin, jonka kanssa tyylisuunnan jakoivat. Lost Reflection on kylla edelleen helkkarin kova biisi.

Crimson Gloryhan on Floridasta, jota ei kylla minaan heavyn kehtona tunneta. Tosin tuleehan sielta myos Trivium. Tuossa hiljan tormasin varmasti tulevaisuudessa kovaan Florida bandiin, nimeltaan Black Tide. Nama teinit olivat ilmeisesti veemekesan Ozzfesteilla keranneet melkoita huomiota ja paasseet esiintymaan paalavalla. Nyt on sitten levyakin pukkaamassa. Pitaa kylla itsekkin nostaa hattua tuolle bandin paalle, joka omaa 14 vuotiaana tuollaisen aanen. Alla maisteltavaksi Warriors of Time, joka on mielestani ihan kiva ralli.

http://www.youtube.com/watch?v=LG-Onn3V4w8

 

[clayman]

Crimson Gloryhan on Floridasta, jota ei kylla minaan heavyn kehtona tunneta. Tosin tuleehan sielta myos Trivium.

Niin, Floridahan on lähinnä kuolometallin kehto, josta tulevat bändit Death, Obituary, Deicide sekä Morbid Angel.

 

[Thibauld]

Kiitos vaan tästä uudesta tuttavuudesta. Kuuntelin useamman biisin läpi ja kyllähän tää toimii. Lisäpisteitä siitä että ei oo väkisin lyöty mitään "hittikertsejä" biiseihin vaan Laura vetää raivolla läpi jokasen biisin. Asia meininkiä.

Eipä kestä. Hyvä että välillä toimii näinkin päin, kun itse olen tästä ketjusta niin paljon hyvää löytänyt. Tuon Light This Cityn -Facing the Thousand lätyn kävin tuossa kaupasta tänään poistamassa ja hyvältä kokonaisuudeltahan tuo kuulostaa. Muuten toinen kiukkuinen naisääni löytyy bändistä nimeltä Walls of Jericho. Vaikka nousukurssissa tämäkin bändi on niin ei mielestäni aivan LTC:n tasolle yllä.

 

[Thibauld]

Jatketaan nyt viela Light This Cityn hehkutusta sen verran etta eilen olin bandin livekunnon katsastamassa. Olihan pirskatti kovaa menoa. Kerrassaan upea keikka vaikka olivat ensimmainen esiintyja. En ole ennen nahnytkaan tuossa paikassa noin isoa moshpittia, tosin itse en siita touhusta niin valita enka oikein ymmarra. Bandi kuulosti livena tismalleen samalta kuin levyllakin mika oli positiivinen yllatys.

Niin ja sitten viela Laura.... Meikalaisella on nyt uusi jumalatar. Muutama lusikallinen sita kuuluisaa onnenpissia lirahti jo siina vaiheessa kun tytto hymyili meikalaiselle, kun huomasi minun lahestyvan. Kertakaikkiaan mukava tyttonen joka olisi halunnut jutella enemmankin ellei meikalainen olisi mennyt jannityksesta aivan lukkoon. Tuli kuitenkin kuvan ajaksi kainaloon ja pisti nimensa levynkanteen kun sita pyysin. Helkkarin mukavia olivat bandin muutkin jasenet ja osasivat todella ottaa fanit huomioon.

Muut esiintyjat olivat:

Black Tide: jota tuolla aiemmin jo mainostin. Teinien keikka ei ihan putkeen mennyt. Laulu oli miksattu liian alas mika todella haittasi. Lisaksi poikien musiikki erosi selkeasti illan muusta tarjonnasta eika yleiso oikeen tahan lahtenyt mukaan.

Chimaira: varasti koko shown. Bandi oli selkeasti illan energisin ja yleiso oli taysilla mukana. Itse en Chimairasta niin valita mutta pakko myontaa etta esitys oli kylla vakuuttava.

All That Remains: on hieno bandi mutta jotain jai puuttumaan. Bandi kuulostaa kylla livena melko erillaiselta kuin levylla. Pidan kylla paljon noista biisien kitarariffeista, mutta laulu ei livena oikeen iskenyt. Lisaksi ilmeisesti paljon porukkaa oli tullut katsomaan vain Chimairaa, kun lahtivat pois ennen paaesiintyjaa. Olisi kuitenkin kannattanut jaada silla ilta huipentui bonusbiisiin, jossa Light This Cityn Laura nousi All That Remainsin kanssa lavalle vetamaan yhden kappaleen.

 

[mice]

Kun nyt täältä Olympos Mons (ja olisiko ollut toisesta ketjusta Madrugada) on poimittu ahkeraan kuunteluut, niin mainostetaan nyt sitten jotain täälläkin. Mercenary ei toki ole tuntemattomin mahdollinen bändi, mutta eipä ole Tanskan pojista ainakaan täällä ollut aiemmin puhetta. Parhaiten vinkkiä musiikkityylistä saa melkeinpä täältä ja tietysti bändin kotisivujen clipeistä täältä.

Eli Evergreyn ja Soilworkin välimaastoon tätä bändiä arvosteluissa ollaan tuppaamassa. Itse en kahteen edellä mainittuun pahemmin ole tutustunut, joten en voi vahvistaa vertailun paikkansapitävyyttä. Mutta suosittelen tutustumaan. The Hours That Remain on hieno levy.

 

[haunted shores]

Mutta suosittelen tutustumaan. The Hours That Remain on hieno levy.

On todellakin ja sitä edeltänyt 11 Dreams vähintään yhtä hieno.

Bändin keikka viime kesän tuskassa oli laitettu kerrassaan mahdottomaan saumaan viimeisen päivän ensimmäiseksi esiintyjäksi, mutta pahasta olosta ja hitaasta käynnistymisestä huolimatta keikka oli loistava.

Mercenary siis kuitenkin on ehdottomasti tutustumisen arvoinen bändi.

 

[-Kantor-]

Löysin vastikään Myspacen kautta kotimaisen KYPCK-orkesterin ja täytyypä sanoa, ettei suomenmaalta ole tullut yhtä paljon kiinnostusta herättänyttä metallia miesmuistiin. Kyseessä on siis erittäin tunnelmallista, raskasta, synkkää ja ennenkaikkea melodista tavaraa venäjänkielellä laulettuna. Kuunnelkaahan sieltä: http://www.myspace.com/kypck

Itseäni Myspace-näytteet innostivat niinkin paljon, että laitoin ensi viikolla julkaistavan debyyttialbumin tilaukseen. Niin ja bändissähän vaikuttavat mm. legendaarinen tuottaja-rumpali Hiili Hiilesmaa sekä ex-Sentenced Lopakka.

 

[Kyynhakkeli]

Mercenary siis kuitenkin on ehdottomasti tutustumisen arvoinen bändi.

Kiitti vinkistä, tykkäsin kyllä.....
En ole varma onko allaoleva jo mainittu täällä, ja onko tämä otsikon mukainen osaava metallibändi, mutta jos pitää progemetallista niin tutustukaa ruotsalaiseen Cloudscape "orkesteriin".....
Mitään uutta pyörää he eivät ole keksineet, sieltä täältä lainailtua, mukavasti sovitettua ja puhtaasti laulettua matskua... Nopeiten löydät biisit täältä:
http://www.myspace.com/cloudscapemetal

Mm. Everyday is up to you potkii mukavasti

 

[SpaidAce]

Tähän väliin pakko vähän mainostaa Porista nousevaa Metalli/deathmetal bändiä, elikkä Thrust Moment. Nuoresta iästä huolimatta kaverit tykittää tykimmin! *click*

 

[Dolgor]

Eiköhän nämäkin jo liene mainittu, mutta yritetään nyt itsekin poimia näitä: Gojira, Katatonia, Thyrane, Isis, Anathema, Nicole, Opeth, Kreator, Paradise Lost, Daylight Dies ja October Tide. Hardcoren puolelta vielä pakko mainita Raised Fist, Burst ja Lolita Stasi.

Näistä esiin kyllä nostaisin kotimaisen Thyranen. Erittäin lahjakas bändi, joka valitettavasti ehti jo pari vuotta sitten lopettaa toimintansa. Teknisesti todella taitavaa melo/industrial black metallia. Vaikkei blakkis suosikkigenreihini kuulukaan, toimii Thyrane ihmeellisen hyvin. Suosittelen, ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

 

[Trenchtown]

Viikonlopun aikana "löysin" kaksikin osaavaa metallibändiä joista en muista edes kuulleeni aiemmin.

Ensimmäinen on Bostonista ponnistava Diecast jonka uusinta levyä tuossa viikonlopun aikana tuli kuunneltua. Levy kantaa nimeä Internal Revolution ja on melko lailla alusta loppuun tiukkaa metalcore- poljentoa. Ainoan pienen pettymyksen tuotti levyn viimeinen biisi, kasarimuottiin kasattu slovari The Coldest Rain. Eikä sekään huono ole, ei vain mielestäni sopinut levyllä olevan muun musiikin joukkoon.

Toisen osaavan metallibändin nimi on Silent Civilian. Tuolta pumpulta oli kuuntelussa debyyttijulkaisu, joka on nimeltään Rebirth of the Temple. Metalcorea tämäkin. Lennokasta menoa, jonkin verran puhdasta laulua ja tarttuvaa riffittelyä. Suosittelen tutustumaan tähänkin, jos muuten musiikkimakuun kolahtavat Five Finger Death Punchin, Killswitch Engagen tai Bullet For My Valentinen tyyppiset bändit.

Orkesterien MySpace -sivut:

Diecast

Silent Civilian

 

[Ted Raikas]

Löysin vastikään Myspacen kautta kotimaisen KYPCK-orkesterin ja täytyypä sanoa, ettei suomenmaalta ole tullut yhtä paljon kiinnostusta herättänyttä metallia miesmuistiin. Kyseessä on siis erittäin tunnelmallista, raskasta, synkkää ja ennenkaikkea melodista tavaraa venäjänkielellä laulettuna.

Juu, tuli tuo Cerno kuunneltua ja onhan tuo ihan omalla tavallaan raikasta ja uudenlaista persoonallista menoa ja juuri varmasti sen venäjän kielen takia.

Huonoksi levyksi en siis sano, mutta ei ehkä tyylillisesti ja musiikkina noin yleisesti ottaen ihan minun juttuani kuitenkaan. Hienoa silti, että tuollaisia omaperäisiä juttuja keksitään ja yritetään tuoda jotakin uutta lajityyppiin. Suomeksi ja englanniksi laulettuja biisejä löytyy jo ja ruotsikin on edustettuna Finntrollin muodossa, joten olihan se korkea aika saada itänaapurin kielellä laulettua metalliakin. Saame taitaa puuttua? Vai olikohan Korpiklaanilla saamen kielisiäkin biisejä, enpä mene sanomaan.

 

[Dolgor]

Kursk tuntuu kyllä loistavalta bändiltä, mitä nyt on kuullut. Huomenna näyttäisi tulevan Cherno kauppoihin, pitänee tuo hakea joskus.

 

[Thibauld]

Ensimmäinen on Bostonista ponnistava Diecast jonka uusinta levyä tuossa viikonlopun aikana tuli kuunneltua. Levy kantaa nimeä Internal Revolution ja on melko lailla alusta loppuun tiukkaa metalcore- poljentoa. Ainoan pienen pettymyksen tuotti levyn viimeinen biisi, kasarimuottiin kasattu slovari The Coldest Rain. Eikä sekään huono ole, ei vain mielestäni sopinut levyllä olevan muun musiikin joukkoon.

Tuon samaisen Diecastin levyn hommasin vajaa vuosi sitten ja tykkasin kylla kanssa. Tuo latty ei olekaan viimeaikoina soittimessa kaynyt, joten voisikin olla aika virkistaa muistia.

Tarjoillaan nyt valilla jotain hieman erilaisempaa:

Eilen tuli nahtya livena bandi nimelta War of Ages. Kyseessa on kristillista metalcorea soittava poppoo. Jos biisien sanomaa ei koe hairitsevana niin hyvaltahan tuo kuulostaa. Ei minua ainakaan hairinnyt ja itseasiassa valispiikeissakaan ei asia noussut esille kuin kerran, joten ei se nyt mitaan pakkosyottoa ollut. Hiton hyvalta tuo kuulosti livena.

http://profile.myspace.com/warofages

Sitten viela jotain aivan muuta. Jostain netin syovereista pulpahti korville bandi nimeltaan Kylesa. Hieman erikoista psykedeelista doom metallia(tai jotain sinnepain) soittava bandi, historiallisesta Savannahin pikkukaupungista. Toimii kylla ainakin meikkiksen korvaan.

http://profile.myspace.com/kylesa

 

[Cube]

Sitten viela jotain aivan muuta. Jostain netin syovereista pulpahti korville bandi nimeltaan Kylesa. Hieman erikoista psykedeelista doom metallia(tai jotain sinnepain) soittava bandi, historiallisesta Savannahin pikkukaupungista. Toimii kylla ainakin meikkiksen korvaan.

http://profile.myspace.com/kylesa

Kylesa poikkesi Suomessakin kiertämässä vuosi tms. sitten. Piti itsekin mennä keikalle, mutta jostain syystä jäi silloin väliin.

 

[CuChulainn]

Suomalainen VIOLET HALO, joka on sainannut rapakon taakse Arctic Music Groupille tarjoaa omalaatuista tavaraa. Lafkan mainospuhe menee seuraavasti:

Sprouts of Death, Doom and Groove rise from the fertile soil of Violet Halo. Prepare for an experience that spreads its leprous roots to touch your insides with influences from the new wave of British Heavy Metal. Guitar driven rock and roll with a metal twist. For fans of Pentagram, Black Sabbath and Iron Maiden. Release date 03/18/2008.

http://www.myspace.com/violethaloband

 

[vision]

Pokerin pelaajankin osalle tuttu Voitto Rintala soittelee bändissä nimeltään Random Eyes jolta on ilmestynyt sinkku tässä näin. Ihan jees perus räimettä jolle imperiumi antoi 8-/10.

http://www.myspace.com/randomeyes

 

[Datsun]

Gojira, Nasum, Deathchain, Deathbound, Sear, Akercocke, 1349, And Oceans, Arcturus, Dillinger escape plan.
Tuossa nyt muutama mitä itsellä pyörinyt soittimessa lähiaikoina. Varsinkin Gojira yllätti.

Tuo olikin ihan mukava yllätys. Mukavaa kohellusta ja hyvän näköistä live-esiintymistä. Kuunnelkaa vaikka tuolta: http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=13372776

 

[Thibauld]

Tuo olikin ihan mukava yllätys. Mukavaa kohellusta ja hyvän näköistä live-esiintymistä. Kuunnelkaa vaikka tuolta: ?fuseaction=user.viewprofile&friendID=13372776

Dillinger Escape Planin live-esityksen tuossa jokin aika sitten nain. Itse en kylla pitanyt hiukkaakaan. Kitaristi veti joka biisin aikana kolme stage divea ja olihan tuota pelleilya muutenkin hauska katsoa, mutta ei se kylla hyvalta kuulostanut. Makuasioitahan nama toki joten ei siita kinastelemaan kannata ruveta. Samalla keikalla esiintynyt Every Time I Die http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=17376557 oli kylla mielestani noin 50 kertaa parempi, puhumattakaan paaesiintyjasta joka oli Killswitch Engage.