Osaavia metallibändejä

  • 566 461
  • 3 127

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Huh, miten onkin Olympos Mons päässyt jäämään allekirjoittaneen kohdalla täysin pimentoon tähän saakka. Conquistador vasta käsissä, mutta tämähän on parasta poweria aikoihin. Aivan loistava lätty kokonaisuudessaan ja melkein uskaltaisin heittää nyt jo täydet kymmenen pistettä. Suosittelen todella!

Olympos Mons on tuttu ja suositeltava yhtye täälläkin. Conquistadoria en ole kuullut yhtään, mutta kakkoslevy Medievil tuli hankittua ja se vei kyllä "vuoden yllättäjä" tittelin vuonna 2007. Oikein hyvällä maulla tehtyä musiikkia, levy on täynnä pienoisia melometallihelmiä, ja A Race Between Two Hearts on sitten jo hiukan isompikin helmi..

Itse haluan ihan riskilläkin mainita sellaisen forssalaisen gospel-yhtyeen kuin HB, bändi tunnetaan myös nimellä "Suomi-gospelin Nightwish". Tuo kertookin jo kaiken siitä missä tyylillisesti liikutaan. Bändiltä on tullut kaksi levyä (no ensimmäinen ei vielä niin Nightwishia ole), ja kolmas on tulon päällä tänä vuonna. Kakkoslevy Enne kuuluu kirkkaasti kolmen parhaan tällä vuosituhannella julkaistun levyn joukkoon, mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan ihastustani levyyn (mainittakoon että en siis ole itse uskovainen). Näin tyylitajuinen musiikki nyt vain puskee kuuluviin vaikka katuojasta!!

Siitä vain pitää varoittaa, että yhtyeen lyriikat ovat todella voimakkaasti Jeesus-keskeisiä, ja aiheuttavat varmasti näppylöitä monille. Mutta jos sen kanssa pystyy elämään, niin avot!
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Isista on pakko hehkuttaa täälläkin.. Voivoi kun osaakin olla upea yhtye. Ei mitään tavanomaista tylsää hevipaskaa, vaan taitavasti rakennettuja, maalailevia teoksia.
Kaivoin tuollaisen viestin tuolta seasta.

Pakko kompata, ainakin tuon upeuden ja tavanomaisuudesta poikkeavan kohdalla. En nyt ihan äärisyvällisesti ole bändiä vielä kuunnellut, mutta tietyissä olotiloissa ja hetkissä toimii todella upeasti. Maalailevia tunnelmia vaikka muille jakaa. Olisi mielenkiintoista kuulla joskus livenä. Oli kyllä Tuskassa, mutta ihan yksinomaan sen takia ei välttämättä olisi lähtenyt, enkä nyt kauhean perehtynyt ollut tähän vielä silloin.

Levyistä tutuiksi on tulleet Oceanic, Panopticon ja In the Absence of Truth. Parasta noista en osaa nyt sanoa, mutta menee kahden jälkimmäisen kohdalle varmaan.

Ei aukea ihan hetkessä tuo Isiksen musiikki, joten elinikää on varattu varmasti runsain mitoin.
 

Cube

Jäsen
Levyistä tutuiksi on tulleet Oceanic, Panopticon ja In the Absence of Truth. Parasta noista en osaa nyt sanoa, mutta menee kahden jälkimmäisen kohdalle varmaan.
Itse laitoin In the Absence of Truthin ilmestymisen aikoihin vielä näin:

1. Panopticon
2. Oceanic
3. In the Absence of Truth

..mutta alun pienen pettymisen jälkeen Absence on noussut ehkäpä Oceanicin ohi. Toisaalta on tuo Oceanic'kin vaan niin uskomaton ja jotenkin sen rosoisuus viehättää sileämmän Absencen vierellä.

Jos prosenteissa pitäisi levyt arvioida (100% on sellainen mitä ei voi saavuttaakaan), niin voisi mennä vaikkapa seuraavalla tavalla:

1. Panopticon - 98%
2. In the Absence of Truth - 93%
3. Oceanic - 92%

Päiväkohtaisia ajatuksiahan nämä kuitenkin ovat, mutta tänään noita levyjä on tullut pyöriteltyä, niin fiilikset ovat tuoreena mielessä.

Livenäkin oli Nosturissa kova jokunen vuosi takaperin, mutta tavallaan myös niin "yksityinen" bändi, ettei siinä väkijoukon keskellä pääse musiikkiin samalla tavalla sisälle kuin rauhassa kotona.

Ei aukea ihan hetkessä tuo Isiksen musiikki, joten elinikää on varattu varmasti runsain mitoin.
Itsellä ainakin tullut noita levyjä useampi vuosi säännöllisesti pyöriteltyä (oiskohan 2003/4 alkanut), eikä ainakaan vielä ole kulunut ollenkaan, päin vastoin melkeinpä. Edelleen pystyy Oceanic ja Panopticon räjäyttämään tajunnan tavalla, johon hyvin harva levy pystyy.
 

MetalMac

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nederland, Amsterdam, Sudden Death (RIP)
Dreamtalen mikinvarressa nähdään jatkossa Erkki Seppänen.

Kappas, elonmerkkejä tältäkin bändiltä. Neljäs levy ja viides laulaja menossa, ei hullummin. Debyytti oli aivan loistava, pari seuraavaa ei iskenyt kun hetkittäin. Mielenkiinnolla silti tulen tarkistelemaan taas tämän uutuuden.

Heavy Metal Perse

Melodisen metallin ystäville suosittelen juuri debyytti albuminsa, Eripuran julkaisutta (joka muuten kipusi hienosti kaikkien virallisella listalla sijalle #38 kaikkien levyale levyjen keskellä!) Heavy Metal Persettä.

Orkesteri ei ole mikään vitsibändi, vaikka nimestä joku voisi niin päätelläkkin.

Käykääs kuuntelemassa:

http://www.myspace.com/heavymetalperse

http://www.heavymetalperse.com/

& video kappaleesta Talonpoikaisralli
 

vehhhmanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK Viesti2
Pari toimivaa bändiä länsinaapurista. Jos kasarimetalli iskee, niin suosittelen!

Vanha Arch Enemyn mies Martin Bengtsson on kyhännyt uuden bändin nimeltään Lechery. http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=229730703
Kuunnelkaahan toi Cynical-clippi. Kuullostaa aivan Twistareiden Dee Sniderilta...

Toinen sitten on Saint Deamon, jonka laulajalla aika mahtava ääni.
http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=198955980

Illalla sitten kattomaan Leveragen nykykunto, muutaman oluen avustuksella.
 

Miksu00

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Pari toimivaa bändiä länsinaapurista. Jos kasarimetalli iskee, niin suosittelen!

Vanha Arch Enemyn mies Martin Bengtsson on kyhännyt uuden bändin nimeltään Lechery. http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=229730703
Kuunnelkaahan toi Cynical-clippi. Kuullostaa aivan Twistareiden Dee Sniderilta...

Toinen sitten on Saint Deamon, jonka laulajalla aika mahtava ääni.
http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=198955980

Illalla sitten kattomaan Leveragen nykykunto, muutaman oluen avustuksella.

Jaa tollanenkin olisi tässä lähistöllä esiintymässä, pitää väliin jättää, vaikka onkin taas vähään aikaan vähän tunnetumpi bändi tuossa kuppilassa. Ei tuo Leverage niin kovin kuitenkaan innosta ja vähän matkan päässä on kuitenkin Kaija Koo esiintymässä! (hymiö).
 

costi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, #33 Timo Hirvonen
Kursk

Ex-Sentenced kitaristi Sami Lopakan uusin projekti vaikuttaa aika mielenkiintoiselta. Death metallia Venäjäksi, ensimmäinen sinkku on julkaistu jo digitaalisena ja levyn ilmestynee maaliskuussa. Myspacessa voi kuunnella pari kappaletta. Etenkin Demon-kappaleesta löytyy jotain Sentecediä muistuttavaa.

Kurskin kotisivut
 

Mahtiankka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Anaheim Ducks, Luleå HF
Ex-Sentenced kitaristi Sami Lopakan uusin projekti vaikuttaa aika mielenkiintoiselta. Death metallia Venäjäksi, ensimmäinen sinkku on julkaistu jo digitaalisena ja levyn ilmestynee maaliskuussa. Myspacessa voi kuunnella pari kappaletta. Etenkin Demon-kappaleesta löytyy jotain Sentecediä muistuttavaa.

Kurskin kotisivut

Ihan mielenkiintoisen oloinen bändi. Mainittakoon, että aiemmin ketjussa puheenaiheena ollut Dreamtalen uusi vokalisti Erkki Seppänen on myös Kurskin laulaja.

Tämä herra Seppänen on harvinaisen monipuolinen kaveri, sillä mies on Oxfordista valmistunut akateemikko, raudannostaja, esteratsastaja, runoilija, sekä punk- ja hevilaulaja :) Tsekatkaa linkki, jos kiinnostaa lukea lisää: http://www.uta.fi/utain/2006k/8/31209.html
 

jonsson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Huomioikaa tämä bändi, arvon palstaveljet ja -siskot!

Kysymys on siis suomalaisesta doom-metalli suuruudesta REVEREND BIZARRE.

Bändi on valitettavasti nyt juuri maailmanlaajuisen menestyksen kynnyksellä kuopattu. Päätös siksi, koska nämä äijät eivät halunneet miksikään "mainstream-bändiksi". Reverend Bizarre kuitenkin julkaisi 3 koko pitkää albumia, ja ainakin kaksi niistä ylti Suomen viralliselle listalle (en ollut tietoinen bändistä 1.albumin ajoilta, joten 2. levy ainakin vieraili top 40:ssä) ja se on todellinen saavutus Doom-metallin parissa!

ALBUMIT:
In the Rectory of the Bizarre Reverend (2002)
II: Crush the Insects (2005)
III: So Long Suckers (2007)

Jos jotakuta kiinnosti bändi, niin tässä maistiainen ja muutakin;

REVEREND BIZARRE - DOOM OVER THE WORLD
TIETOA BÄNDISTÄ
KOTISIVUThttp://www.reverend.shows.it/

Tutustukaa ja nauttikaa!!!
 
Viimeksi muokattu:

Mahtiankka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Anaheim Ducks, Luleå HF
Tällainen skotlantilaista merirosvometallia soittava Alestorm on melkoisen asiallista power-settiä :) Imperiumi.netin arvostelussa on aika sopiva kuvaus Mika Penttisen toimesta: "Alestorm lienee edustamansa skotlantilaisen merirosvometallin paras ja ainoa lähettiläs. Musiikkityylinsä voidaan aukaista vaikka kuvittelemalla Tuomas Holopainen soittamassa Running Wildista ja skotlantilaisista juopoista kasatussa poppoossa."

Koko arvostelu: http://imperiumi.net/alb_2.php?id=7128

Kyllähän tämä toimii! Yarrrrr!
 

jesse72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
Soilwork päätti Suomen kiertueensa eilen Mikkelissä, tiivis tahti, eli viisi keikkaa viidessä päivässä. Turku, Helsinki, Tampere ja Jyväskylä olivat loppuunmyytyjä ja Mikkelissä tiistai-iltana noin 300 ihmistä. Kova tahti bändillä oli, sillä tyylinä oli keikan jälkeen roudaus ja bussiin nukkumaan, herätys seuraavalla keikkapaikalla..

Lämppärinä nähtiin Ruotsalainen Path Of No Return. Mitää hajua ei bändistä ollut ennen keikka, mut positiiviset vibat jättivät. Nuoret jannut latas asenteella ja lähinnä mieleen tuli kotimainen Endstand.

Soilwork oli hyvä. Bändi on soinut melkoisen vähän kotona viime aikoina, mut tänään tuli aamu luukutettua Natural-lättyä. Follow The Hollow on edelleen pirun tarttuva ralli ja sai pitin pyörimään myös eilen. Tuoreimman lätyn hankin vasta keikkapäivänä ja latasivat siltä ainakin eniten itseäni miellyttäneet biisit The Pittsburgh Syndroman ja As The Sleeper Awakesin. Lavalla äijillä oli MJE kohdallaan ja etenkin hujoppimainen basisti oli vauhdissa. Ja perkele, jos svedubändin kitaristilla on päällä Mokoman t-paita, eivät voi olla huonoja ihmisiä.

Laulajan sanoin, kippis PERKELE. Välispiikeissä lupailtiin muutamaa festarivetoa Suomessa tulevana kesänä..
 
Viimeksi muokattu:

Thibauld

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gwinnett Gladiators, Lukko
Lineekos ketaan tutustunut bandiin nimelta Light This City. Mita enemman olen biiseja kuullut sita enemman olen niista pitanyt. Bandilla on kolme pitkasoittoa mutta kaikki indie merkin alla joten mistaan suuresta ilmiosta ei ole kyse.

Meikalainen ei oikein osaa naita musiikkilajeja enaa jaotella, kun pirun vaikeaksi on mennyt sekin touhu. Kai tama luulisi nyt ainakin metal coren ystaville maistuvan.

Eniten tassa ihmetyttaa miten tuosta laulajana toimivasta sopolaistytosta lahtee tuollainen aani. Jossain ketjussa noita metal pimuja arvosteltiin enka muista oliko Laura Nicholin nimi jo siella esilla.

http://www.myspace.com/lightthiscity
http://www.youtube.com/watch?v=1H4SVRApGhM
http://www.youtube.com/watch?v=BL8XL9v8vU4&feature=related
 

Cube

Jäsen
Melkein pitäisi asioidenavautumisketjuun tämä viedä, mutta Amoralhan on ihan kiva bändi.

Lineekos ketaan tutustunut bandiin nimelta Light This City.
On joskus pyörinyt jollain minun "tutustuttavien bändien listalla", mutta muistaakseni en vielä kuuntelemaan asti ole ehtinyt. Ehkä sitäkin voisi pian kokeilla.
 

jesse72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
Melkein pitäisi asioidenavautumisketjuun tämä viedä, mutta Amoralhan on ihan kiva bändi.

Tuli Amoralin Reptile Rideä luukutettua ennen duuniin tuloa. RR oli meikälle vuoden-lätty-2007.
 

er_bai_wu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, LOFC, JJK, NYR, S.S. Lazio, v. Sacher-Masoch
Death

Aloin tässä kuunnella läpi Deathin, jota pidän yhtenä kaikkien aikojen parhaista bändeistä, tuotantoa ja totesin ettei näin omassa genressään suvereenia musiikkia enää tehdä. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että Death oli nähdäkseni aikaansa edellä huimasti, ottaen huomioon miten loistavia yhtyeen (tai Schuldinerin) sävellykset oikein ovatkin. Siis siten loistavia, että nykyiset saman genren bändit muutamaa lukuunottamatta eivät kerrassaan pääse lähellekään. Suosikkialbumeiksi tämän kokoonpanovaikeuksissa alati olleen bändin tuotannosa nousee Leprosy, sitä seurannut Spiritual Healing ja sitten Symbolic, joka on silkkaa timanttia. Harmittavaa, että Chuck Schuldiner kuoli aivokasvaimeen, sillä mies oli kiistatta nero.

Mutta nytpä kysynkin teiltä, että mikä metallibändi teillä nauttii samanlaista asemaa hyllyssänne eli minkä bändin katsotte olleen kiistatta aikaansa edellä (esim. S.O.D.)? Bändi voi olla tottahan toki tunnettukin, mutta on jotenkin hieman ilmiselvää todeta esimerkiksi Metallican olleen uranuurtaja, jne. No anyways, tällaisen tässä heitin, kun kohta alkaa tuo tv-pelikin ja häppäri.

edit. Niin muuten, toinen floridalainen klassikko eli Obituary tulee Nosturille kesällä. Liput on jääkaapin ovessa, tottahan toki!
 

Cube

Jäsen
Mutta nytpä kysynkin teiltä, että mikä metallibändi teillä nauttii samanlaista asemaa hyllyssänne eli minkä bändin katsotte olleen kiistatta aikaansa edellä (esim. S.O.D.)? Bändi voi olla tottahan toki tunnettukin, mutta on jotenkin hieman ilmiselvää todeta esimerkiksi Metallican olleen uranuurtaja, jne. No anyways, tällaisen tässä heitin, kun kohta alkaa tuo tv-pelikin ja häppäri.
Tool ja Neurosis varmaan ennen kaikkea. Neurosis ei ole tosin mikään aivan suurin suosikkini, mutta arvostan ikään kuin "sivustaseuraajana" bändiä ja sen uraa lähes rajattomasti.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Mutta nytpä kysynkin teiltä, että mikä metallibändi teillä nauttii samanlaista asemaa hyllyssänne eli minkä bändin katsotte olleen kiistatta aikaansa edellä (esim. S.O.D.)?

Kerätään tähän muutamia ajatuksia.

Ja lähdetään siitä pakollisesta liikkeelle. Siinä vaiheessa kun Dave Mustaine lähti Metallicasta niin mies kyllä pisti alan trendit täysin uuteen uskoon. Ottaenkin huomioon, että Mustainen Megadeth potki Metallicaa perseelle käytännössä koko alkupuolen tuotannollaan 10-0, on Megadethin kahden viime levyn intensiteetti itse asiassa nyt viime vuosina vain vahvistanut (todetenkin, että Metallica ei ole tehnyt mitään hyvää yli viiteentoista vuoteen) käsitystäni siitä, että Mustaine on tällä alalla edelläkävijä.

Hauskintahan tässä kuviossa on se, että kun Kirk Hammet lähti pois Exoduksesta liittyäkseen Metallicaan, myös Exodus nousi yhdeksi genren oikeasti merkittävistä bändeistä, oikeastaan heti debyytillään Bonded By Blood.

Mitä sitten tulee ajat sitten jo musikaalisen huippunsa saavuttaneeseen NWOSDM-genreen niin kyllähän (miksei kaikenkin melodisen deathin osalta) merkittävä ja suuri jalanjälki on At The Gatesilla, joka edelleen on Göteborg-scenen kuningas, huolimatta siitä, että In Flamesin kaksi ensimmäistä Fridenin aikasta levyä (Jester Race ja Whoracle) ovat kiistatta klassikoita.

At The Gatesin tuhkista noussut The Haunted ei koskaan ole pystynyt nousemaan ATG:n tasolle, mutta toisaalta eipä ole Ruotsissa kukaan muukaan.

Ja mitä sitten brutaalimman death metalin todellisiin uranuurtajiin tulee niin Vaderin meriittejä ei kukaan voi kiistää, mutta itse nostaisin sitäkin tärkeämpänä esille Gorefestin, joka Mindloss - debyytillään 80-90 luvun taitteen tienoilla pöllytti kyllä niinsanotusti scenen pääkoppaa moottorisahalla ja jätti lähtemättömän vaikutuksen koko genreen, edeten itse asiassa koko lailla samassa aikataulussa vielä äärimmäisempää vääntöä soittaneen Cannibal Corpsen kanssa. Gorefestin hieman hienotunteisempi toteutus ehkä kuitenkin jätti jälkensä musiikillisesti lähemmin tälle alalle. Ja totta kai tuore paluu lavoille ja studioon oli enemmän kuin toivottu.

Viimeisimpänä mainitaan pari vuosikymmentä aivan liian pienelle huomiolle jäänyt My Dying Bride, joka on melodisella ja synkän tummanpuhuvalla doom-metallillaan vaikuttanut vähintäänkin salakavalasti doom-bändien lisäksi myös moniin vanhan linjan perushevi ja jopa gootti-bändeihin. MDB:n albumeista Turn Loose The Swans, The Angel And The dark River ja The Dreadful Hours ovat kiistatta klassikoita, eikä bändin asemaa oman alansa eräänlaisena uudistajana voi väheksyä.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
yksi lisäys

mainitaan nyt vielä herra Vorph, jonka Samael-orkesteri on kulkenut täysin omissa sfääreissään ympäri linnunrataa jo kohta 20 vuotta. Vähintäänkin valovuoden aikaansa edellä... ;)
 

DaHolla

Jäsen
Lineekos ketaan tutustunut bandiin nimelta Light This City.


Kiitos vaan tästä uudesta tuttavuudesta. Kuuntelin useamman biisin läpi ja kyllähän tää toimii. Lisäpisteitä siitä että ei oo väkisin lyöty mitään "hittikertsejä" biiseihin vaan Laura vetää raivolla läpi jokasen biisin. Asia meininkiä.
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Viimeisimpänä mainitaan pari vuosikymmentä aivan liian pienelle huomiolle jäänyt My Dying Bride, joka on melodisella ja synkän tummanpuhuvalla doom-metallillaan vaikuttanut vähintäänkin salakavalasti doom-bändien lisäksi myös moniin vanhan linjan perushevi ja jopa gootti-bändeihin.
Tähän on pakko yhtyä. MDB on aivan loistava yhtye ja etenkin tuo Turn Loose the Swans on kyllä aivan huippu tekele. As the Flower Withers oli hieno, mutta ei yhtä tasapainoinen (Sear Me on aivan loistava biisi) kuin TLTS.

At the Gates oli kieltämättä aikaansa edellä, etenkin kun miettii tuota Göteborg-metallin suosiota viimeisten vuosien aikana. Esim. In Flamesin soundi perustuu aika vahvasti juuri At the Gatesin tuotantoon - tai ainakin silloin kun In Flames oli vielä hyvä.

Amorphis oli myös pitkään aikaansa edellä. Talesin ja Elegyn kaltaisia levyjä ei olla hirveästi tehty. Niissä vaan on sitä jotain tiettyä, joka iskee suoraan selkäytimeen.

Lisäksi pitää mainita Pestilence, jonka Spheres-levy on (ainakin mielestäni) yksi parhaimpia progemetalliteoksia. Cynic on myös vaikuttava progemetalli-yhtye, vaikka bändin suosima "roboottilaulu"-tyyli alkaa jossain vaiheessa puuduttamaan.

Näin hämeenlinnalaisena on pakko mainita Sancnity niminen yhtye, jossa vaikutti nykyään tuottajana tunnettu Janne Saksa. Bändi oli kyllä todella aikaansa edellä koska heidän Dew-levyllä oli sellaisia musiikillisia "juttuja", joita kuuli Opethin levyillä joskus 10 vuotta myöhemmin. En nyt vertaisi näitä yhtyeitä suoraan toisiinsa, mutta tiettyjä samankaltaisuuksia kyllä löytyy.
 
Viimeksi muokattu:

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Amorphis oli myös pitkään aikaansa edellä. Talesin ja Elegyn kaltaisia levyjä ei olla hirveästi tehty. Niissä vaan on sitä jotain tiettyä, joka iskee suoraan selkäytimeen.
No juu, mutta kyllä esim. Elegyllä on kuultavissa aika tavalla Kingston Wall -vaikutteet. KW toki nyt oli rokkia, mutta siitäkin huolimatta.

Eipä sillä, Elegy on suurenmoinen albumi, ehkä yksi parhaista suomalaisista metallialbumeista koskaan (ainakin niistä mitä itse olen kuullut, mutta uskallan väittää, että noin muutenkin).
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
No juu, mutta kyllä esim. Elegyllä on kuultavissa aika tavalla Kingston Wall -vaikutteet. KW toki nyt oli rokkia, mutta siitäkin huolimatta.

Eipä sillä, Elegy on suurenmoinen albumi, ehkä yksi parhaista suomalaisista metallialbumeista koskaan (ainakin niistä mitä itse olen kuullut, mutta uskallan väittää, että noin muutenkin).
No joo, tottahan tuo, mutta näin kuolometallin saralla Amorphis oli aikalailla yksin. Yleensä oli enemmän tekinisiä (esim. Death) tai sitten brutaaleja (esim. Dismember) bändejä. Amorphis oli jotain aivan muuta, siis siihen aikaan.

Ja kyllä, Elegy on suomimetallin parhaimmistoa.
 

Kaivanto

Jäsen
Lisäksi pitää mainita Pestilence, jonka Spheres-levy on (ainakin mielestäni) yksi parhaimpia progemetalliteoksia. Cynic on myös vaikuttava progemetalli-yhtye, vaikka bändin suosima "roboottilaulu"-tyyli alkaa jossain vaiheessa puuduttamaan.

Ja progressiivisesta deathista on mainittava luonnollisesti myös Atheist, joka puolestaan otti paljon Watchtowerilta. Cynicin demot ovat omaan makuuni parempia kuin robotti-levy Focus. Nämä kaikki pl. Focus tulivat ennen Deathin Humanista alkanutta progevaihetta. Tässä mielessä Death ei ollut niinkään innovaattori, aikaansa edellä, vaan pikemminkin huipensi yhden tyylisuunnan. Alkupään julkaisuissakin kuuluvat läpi paljon aiemmin painosta tulleet Possessedin ja Messiahin debyytit, joskin Scream Bloody Gore toki viivästyi melko lailla ja biisit olivat levy julkaistaessa jo aika vanhoja.

Edit: Lipsahti kolmannesta virkkeestä alkaen aiemman keskustelun kommentoinniksi.
 
Viimeksi muokattu:

Cube

Jäsen
At the Gates oli kieltämättä aikaansa edellä, etenkin kun miettii tuota Göteborg-metallin suosiota viimeisten vuosien aikana. Esim. In Flamesin soundi perustuu aika vahvasti juuri At the Gatesin tuotantoon - tai ainakin silloin kun In Flames oli vielä hyvä.
Mielestäni In Flamesin Come Clarity oli oikein mainio levy, vaikka täytebiisejä mukana olikin muutama. Aluksi ei kyllä napannut kuunnella ollenkaan, mutta hyvää tykitystähän se oli, kun mahdollisuuden malttoi antaa.
 

Taito-Ojanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Kärpät
Lisäksi pitää mainita Pestilence, jonka Spheres-levy on (ainakin mielestäni) yksi parhaimpia progemetalliteoksia. Cynic on myös vaikuttava progemetalli-yhtye, vaikka bändin suosima "roboottilaulu"-tyyli alkaa jossain vaiheessa puuduttamaan.

Pestilencen Testimony of the Ancients oli aikoinaan myös leuat loksauttava lätty. En nyt mene takuuseen, oliko Pestilence ensimmäinen bändi, joka alkoi käyttää syntikalla soitettuja parin minuutin mittaisia välisoittoja biisien välissä, mutta tämän levyn jälkeen niitä alkoi kuulla enemmänkin. On muuten aivan loistolevy edelleenkin, ja oikeastaan ainoa miinus tulee Patrick Mamelin innottoman kuuloisesta örinän ja määkimisen sekoituksesta. On muuten kaverilla metallipiirien kovin nimi.

Saman bändin aikaisempi levy Consuming Impulse oli intensiivisyydessään hurja voimannäyttö, ja samalla merkittävä suunnannäyttäjä runttaavamman kalmametallin alalla.

Floridalainen Nocturnus oli tiettävästi ensimmäinen örinäbändi, joka otti syntikat vakiosoittimeksi biiseihinsä. Poppoolta en ole kuullut kuin The Key -levyn, ja senkin jotain 12 vuotta sitten viimeksi, joten musiikin tasosta ei ole mielipidettä. Sen vain muistan, että teemoiltaan bändi liikkui kovasti tieteissfääreissä, eivätkä biisit olleet kovinkaan suoraviivaisia, jos asian hieman vähätellen ilmaisee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös