Mutta nytpä kysynkin teiltä, että mikä metallibändi teillä nauttii samanlaista asemaa hyllyssänne eli minkä bändin katsotte olleen kiistatta aikaansa edellä (esim. S.O.D.)?
Kerätään tähän muutamia ajatuksia.
Ja lähdetään siitä pakollisesta liikkeelle. Siinä vaiheessa kun Dave Mustaine lähti Metallicasta niin mies kyllä pisti alan trendit täysin uuteen uskoon. Ottaenkin huomioon, että Mustainen Megadeth potki Metallicaa perseelle käytännössä koko alkupuolen tuotannollaan 10-0, on Megadethin kahden viime levyn intensiteetti itse asiassa nyt viime vuosina vain vahvistanut (todetenkin, että Metallica ei ole tehnyt mitään hyvää yli viiteentoista vuoteen) käsitystäni siitä, että Mustaine on tällä alalla edelläkävijä.
Hauskintahan tässä kuviossa on se, että kun Kirk Hammet lähti pois Exoduksesta liittyäkseen Metallicaan, myös Exodus nousi yhdeksi genren oikeasti merkittävistä bändeistä, oikeastaan heti debyytillään Bonded By Blood.
Mitä sitten tulee ajat sitten jo musikaalisen huippunsa saavuttaneeseen NWOSDM-genreen niin kyllähän (miksei kaikenkin melodisen deathin osalta) merkittävä ja suuri jalanjälki on At The Gatesilla, joka edelleen on Göteborg-scenen kuningas, huolimatta siitä, että In Flamesin kaksi ensimmäistä Fridenin aikasta levyä (Jester Race ja Whoracle) ovat kiistatta klassikoita.
At The Gatesin tuhkista noussut The Haunted ei koskaan ole pystynyt nousemaan ATG:n tasolle, mutta toisaalta eipä ole Ruotsissa kukaan muukaan.
Ja mitä sitten brutaalimman death metalin todellisiin uranuurtajiin tulee niin Vaderin meriittejä ei kukaan voi kiistää, mutta itse nostaisin sitäkin tärkeämpänä esille Gorefestin, joka Mindloss - debyytillään 80-90 luvun taitteen tienoilla pöllytti kyllä niinsanotusti scenen pääkoppaa moottorisahalla ja jätti lähtemättömän vaikutuksen koko genreen, edeten itse asiassa koko lailla samassa aikataulussa vielä äärimmäisempää vääntöä soittaneen Cannibal Corpsen kanssa. Gorefestin hieman hienotunteisempi toteutus ehkä kuitenkin jätti jälkensä musiikillisesti lähemmin tälle alalle. Ja totta kai tuore paluu lavoille ja studioon oli enemmän kuin toivottu.
Viimeisimpänä mainitaan pari vuosikymmentä aivan liian pienelle huomiolle jäänyt My Dying Bride, joka on melodisella ja synkän tummanpuhuvalla doom-metallillaan vaikuttanut vähintäänkin salakavalasti doom-bändien lisäksi myös moniin vanhan linjan perushevi ja jopa gootti-bändeihin. MDB:n albumeista Turn Loose The Swans, The Angel And The dark River ja The Dreadful Hours ovat kiistatta klassikoita, eikä bändin asemaa oman alansa eräänlaisena uudistajana voi väheksyä.
