Tottakai vahva teoreettinen osaaminen on tärkeä pohja. Minä puhuin omassa viestissäni enemmän yksinkertaisten tietojen pänttäämisestä, kuten esim. vuosiluvuista historian tunnilla. Jotta voisi luoda uutta, on myös oltava taitoa soveltaa omaksuttua teoreettista tietoa. Erilaiset asiantuntijatehtävät tulevat automaation myötä lisääntymään entisestään ja niissä mielestäni tarvitaan entistä enemmän monialaista osaamista ja ennenkaikkea kykyä soveltaa omaksuttua tietoa kulloisessakin tilanteessa.
Vaikka olen Byvajetin kanssa vahvasti eri linjoilla siitä, millainen nykyajan koulun pitäisi olla, niin perusasioiden korostamisessa hänellä on pointtinsa. Ei tuo omaksutun tiedon soveltaminen uudenlaisissa tilanteissa onnistu, ellei ne perusteet ole vahvat. Opettajana tuntuu, että oppilaat, ja vähän koululaitoksen kehittäjätkin, pyrkivät mieluusti ohittamaan tuon "työlään ja tylsän" perusvaiheen, ja heti pitäisi päästä "kivoihin" soveltamis- asioihin.
Totta kai. Mutta realismia on, että niiden perusasioiden opettelu vaatii kuitenkin niitä istumalihaksia, "tylsää" sinnikkyyttä. Kaikenlaisia apukeinoja voi ja kannattaa käyttää, mutta on se osaaminen lopulta saatava siirretyksi myös paperille/ruudulle/jonnekin muualle. Lähinnä pointtini on se, että älyllisen ponnistelun jälkeisen onnistumisen tuottaman tyydytyksen arvostus on vähän alamaissa, ja korostetaan piirun liikaa tällaista hauskaa tekemällä oppimista, jolloin todellinen ymmärrys jää helposti vajaaksi, jos opetus ei ole huolella suunniteltu. Totta kai ymmärrys jää vajaaksi millä tahansa menetelmällä, jos se toteutetaan huonosti. Kaikki opettajat tunnistavat kuitenkin tilanteen, jossa oppilaat kyllä kovasti puuhaavat kaikenlaista, mutta harvalla on kunnon käsitystä siitä mitä ja miksi tehdään. Eivät nämä ole missään nimessä toisiaan pois sulkevia asioita tietenkään, molempia tarvitaan.Ja monet aineopettajat taas korostavat sitä työlästä ja tylsää perusvaihetta. En ymmärrä miksi edes perusvaiheen pitäisi aina olla tylsä. Matematiikka on hyvä esimerkki aineesta, joka vaatii työntekoa. Työnteko ei tarvitse kuitenkaan aina tarkoittaa pulpettia, lyijykynää ja vihkoa, asioita voidaan tehdä eri tavoin. Varsinkin alakoulussa matematiikan perusteiden opettamiseen voidaan käyttää erilaisia tapoja ja motivoida näin oppilaat spontaaniin laskemiseen.
... Lähinnä pointtini on se, että älyllisen ponnistelun jälkeisen onnistumisen tuottaman tyydytyksen arvostus on vähän alamaissa...
Välillä kyllä tältä tuntuu tämän sähköistyspöhinän kanssa. Ja lukiomatematiikassa symbolisen laskennan salliminen laskimissa oli melkoisen typerä päätös.Älyllinen onnistuminen ja oppiminen ovat koulun päätavoitteita, keinot eivät saisi muodostua itseisarvoiksi.
Joo, hämmästelin nimenomaan sitä miten nykyään ilmeisesti näyttäisi riittävän resurssia kaikenlaisiin yksilöllisesti räätälöytyihin tukitoimiin ja koulunkäyntiavustajiin ymv himmeleihin, jotka kaikki lienee rakennettu viimeisten 15 vuoden sisällä.Mitä tulee erilaisten oppijoiden tukemiseen, se on täysin tervetullutta. Jos @Anssi #5 :n lapsen luokalla on noin hyvin resurssia, ole vain tyytyväinen tilanteeseen, monella lapsella ei ole, vaikka sitä akuutisti tarvittaisiin. @Sphinx in maininta peruskoulun muuttumisesta pitää monessa suhteessa paikkansa, mutta väittäisin silti, että pääosin hyvään suuntaan.
Joo, hämmästelin nimenomaan sitä miten nykyään ilmeisesti näyttäisi riittävän resurssia kaikenlaisiin yksilöllisesti räätälöytyihin tukitoimiin ja koulunkäyntiavustajiin ymv himmeleihin, jotka kaikki lienee rakennettu viimeisten 15 vuoden sisällä.
Toki kaikki nämä tukitoimet kohdistuvat kaiketi niihin heikoimpiin oppilaisiin, kun tutkimusten mukaan tehokkain tapa edistää ihmiskunnan kehitystä on panostaa koulussa kaikkein lahjakkaimpiin. Suomessa tietenkin tehdään juuri toisin päin. Jonkinlainen alku tietysti tuokin...
Niin, lienee täysin selvää, että panostamalla lahjakkaimpiin saataisiin terävin hyöty irti. Jätetään heikoin aines ja perusjengi myös vähemmälle huomiolle. Oikeastaan voisi olla sellainen systeemi, että parhaimmat opettajat saisivat parempaa palkkaa yksityisen puolen kouluissa, joissa opetus olisi maksullista. Näin saataisiin varmasti paras hyöty koko yhteiskunnalle! Käsittämätöntä, ettei tällaista ole missään tajuttu.
No joo. Kyllä nuo erityisopetuksen himmelin ovat ihan tarpeellisia ja ehdottoman hyviä juttuja. Oman poikani lukeminen on ollut takkuista, ja todella hyvilläni, että tähän puututtiin koulussa jo varhain eri tukitoimin. Vanhaan hyvään aikaan hän olisi pyristellyt joukon jatkona ja saanut turhia kolhuja itsetunnolleen, kun ei olisi selvinnyt luennoivat opettajan mukana. Aika monta vastaavaa tapausta on väkisinhiihtänyt aiemmin joukon mukana, vaikka lopulta kyse ei ole siitä, että järkeä puuttuisi.
@TosiFani Ne aiemmin viittaamani "sirkustemput" oli suora lainaus toiselta kirjoittajalta. Pidän niitä itse hyvänä asiana.
Huono opetus periytyy helposti – suuri osa tulevista luokanopettajista ei osaa jäsentää lausetta - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat
Tammikuussa kasvatustieteiden tohtoriksi väitellyt Kaisu Rättyä huomasi Helsingin luokanopettajaopiskelijoita testatessaan, että lauseen subjektin tunnisti 21 prosenttia ja objektin vain 9 prosenttia. Osa ei muistanut, mitä eroa on sanaluokilla ja lauseenjäsenillä.
Tämä kuulostaa minusta valeuutiselta.
Montas peliä oot pelannut? Ota sä tää klubitakki niin mä tuun sinne jakeleen viisauksia.Kerropa nyt viimein arvon @Byvajet millä kokemuksella ja koulutuksella arvioit suomalaista koululaitosta ja sen nykytilaa?
Niin kuulostaa minustakin valeuutiselta. Olisin luullut jokaisen luokanopettajaopiskelijan tunnistavan subjektin ja objektin. Kyllä on surkea opiskelijoiden taso. Tuskin noista kovin hyviä opettajiakaan tulee.Tammikuussa kasvatustieteiden tohtoriksi väitellyt Kaisu Rättyä huomasi Helsingin luokanopettajaopiskelijoita testatessaan, että lauseen subjektin tunnisti 21 prosenttia ja objektin vain 9 prosenttia.
Tämä kuulostaa minusta valeuutiselta.
No toki näinkin. Kyllä jokainen ammattikunta sortuu varmasti Tamismeihin, vaan olisi silti ihan jees kuulla, ihanko ko. kirjoittaja huoltajana noita viisauksiaan latelee vai onko taustalla jotain kokemusta opetustyöstä.Montas peliä oot pelannut? Ota sä tää klubitakki niin mä tuun sinne jakeleen viisauksia.
"Kieliopin mielekästä opetusta on tavoiteltu jo vuosikymmeniä, mutta mekaanisuus ja ulkoa opettelu ovat yhä läsnä."
"Rättyä esittää ratkaisuksi kielentämistä ja visualisointia."
reaaliaineissa on hyödyllisempää tajuta kokonaisuus kuin muistaa yksityiskohtia. Tästä oli juuri tänään Hesarissa juttua
No eipä ollut mikään yksittäinen kolumni vaan tutkimustietoon pohjautunut isompi juttu.Ei varmaankaan ollut tämä HS:n artikkeli oppimisesta?
Siitä olen tasan samaa mieltä, että on hyödyllisempää tajuta kokonaisuus kuin muistaa yksityiskohtia, mutta lähes aina kokonaisuuden tajuaminen vaatii melko vankkaa tietoa yksityiskohdista ja kykyä niiden jäsentämiseen. Jälkimmäinen tuntuu yleensä unohtuvan nykyisin, valitettavasti.
...@TosiFani
Mulla on jälkeläiselläni alakoulussa nyt neljättä vuotta muodollisesti pätevä opettaja, jonka äidinkielenkokeet ovat suoraan opeoppaista, vaikka itse muokkailee koealueita fiiliksen mukaan. Lisäksi äidinkielen hallinta on heikkoa, samoin muutaman muun aineen. Opettaa esimerkiksi ruotsia, kun koulun rehtori soveltaa jotain pykälää, joka antaa virkamiesruotsin perusteella luokanopettajille pätevyyden kielen opetukseen, kunnassamme kun ei ole tehty linjausta aineenopettajien työllistämiseen kuudennella luokalla alkavan ruotsin opettamisesta. Aika vitun perseestä on tuollaisten suojatyöpaikkalaisten touhu. Valitettu on ja niin on moni muukin, mutta sattuu olemaan rehtorin saunakaveri. Helpotus on, että tätä paskaa on enää muutama kuukausi jäljellä, mutta hiukan hirvittää, millaisia aukkoja tämä kansankynttilä on isoissa aineissa jälkeensä jättänyt.
Toki paikkailtua tulee kotona milloin mitäkin, mutta näkisin mielelläni eron normaalilla kokeisiin yms. preppailulla kun esim. sijamuotojen opettamisella, kun kyseessä on kuitenkin normaalijärkinen oppilas. Tuurilla ei pitäisi olla tällaisissa asioissa tekemistä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että vaatisin mitään erikoista normaalin ammattimaisuuden päälle ja erilaiset persoonat ovat vain rikkaus. Laiskuus ja epäammattimaisuus ovat kokonaan oma lukunsa.En tiedä, mitä tarkoitat mitä tarkoitat tuolla ruotsin viittauksellasi, sillä käsittääkseni luokanopettajankoulutus antaa pätevyyden alakoulun opetukseen, aineista riippumatta. Onhan luokanopettajat opettaneet englantiakin iät ja ajat. Käsittääkseni rehtori on ihan oikeassa. Katsoin mielenkiinnosta Rauman OKL:n opinto-opasta ja siellä oli kieliopinnoissa ruotsia 3 opintopistettä ja englantia 5 opintopistettä. Kummastakin on vapauttava koe. Monialaisissa ei ollut kumpaakaan ainetta. Ja uskoisin, että sinä isänä olet pystynyt noita aukkoja isoissa aineissa paikkaamaan.
Toki paikkailtua tulee kotona milloin mitäkin, mutta näkisin mielelläni eron normaalilla kokeisiin yms. preppailulla kun esim. sijamuotojen opettamisella, kun kyseessä on kuitenkin normaalijärkinen oppilas. Tuurilla ei pitäisi olla tällaisissa asioissa tekemistä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että vaatisin mitään erikoista normaalin ammattimaisuuden päälle ja erilaiset persoonat ovat vain rikkaus. Laiskuus ja epäammattimaisuus ovat kokonaan oma lukunsa.
Tuossa ruotsin tapauksessahan kyse on siitä, kuinka tilanne tulkitaan: käytännössä kyse on yläkoulun opintojen aloittamisesta kuudennella luokalla ja siihen tarjoutui aineenopettajia, mutta rehtori - ymmärrettävästi - pelasi kalakaverinsa pussiin. Harmi vain, että oppilaat joutuvat kärsimään näissä tapauksissa kun aikuisten etua ajetaan. Näkisin kuitenkin mielelläni yhteneväisen käytänteen, kun naapurikoulussa kuutosia opettaa kaksi aineenopettajaa. Onhan se hiukan epätasa-arvoista ja aion olla ihan vitun hankala huoltaja loppuun saakka tässä asiassa.
Aikanaan oli kiertäviä englannin opettajia, jotka kiersivät pienempiä ala-asteita, joilla tunnit eivät riittäneet oman englannin opettajan palkkaamiseen. Nykyään tällaiseen ylellisyyteen ei taida olla varaa.
Ymmärrän kyllä, mitä haet takaa, mutta itse catolaisena persoonana vain näen, ettei tällaisissa asioissa pitäisi olla tuurin kanssa mitään tekemistä.Huonoja opettajia on olemassa, joten nyt sinun lapsellasi kävi huono tuuri tässä suhteessa. Tiedät varmasti miten vaikea on huonoa opettajaa potkia pois, kun on se pedagoginen vapaus.
Kyllä minäkin ymmärrän rehtorin ratkaisun opettajien kannalta, mutta en oppilaiden, kun pätevä aineenopettaja oli tarjolla. Käytännössähän tuossa ajetaan sisään niitä asioita, joita vielä vuosi sitten aloitettiin seiskalla aineenopettajan johdolla ja joissain alakouluissa tänäkin lukuvuonna. Seiskalla ei voi alkaa paikkalla paskan opettajan jälkiä, vaan jatketaan eteenpäin, koska ysiltä on vähennetty ruotsia. Onhan epätasa-arvo aivan käsittämättömän räikeä.Uudessa opetussuunnitelmassa vuosiluokille 3 - 6 on merkitty toinen kotimainen kieli, joten en ymmärrä väitettäsi, että kyse olisi yläkoulun opintojen aloittamisesta kuudennella luokalla. Ja ymmärrän täysin rehtorin ratkaisun, niukkuuden aikoina katsotaan ensin oman koulun opettajien opetustunnit, vasta sitten lähdetään jakamaan tuntikehystä ulkopuolelle. Aikanaan oli kiertäviä englannin opettajia, jotka kiersivät pienempiä ala-asteita, joilla tunnit eivät riittäneet oman englannin opettajan palkkaamiseen. Nykyään tällaiseen ylellisyyteen ei taida olla varaa.
... Onhan epätasa-arvo aivan käsittämättömän räikeä.