Opetustyö

  • 367 301
  • 3 061

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tänään tuli aika erikoinen tilanne eteen, positiivisessa mielessä. Tai ainakin vielä niin ajattelen. Eräs ysiluokkalainen, aika suorapuheinen ja älykäs tyttö, tuli juttelemaan tunnin jälkeen opetustyöstä erityisesti minun kohdallani mutta myös yleisesti. En edes muista, mikä hänen varsinainen asiansa oli, mutta juttu kääntyi aika nopeasti siihen, että ruodimme opettajien opetustyylejä yleisellä tasolla. En halua missään tapauksessa arvostella kollegojani oppilaiden kuulleen kuin positiivisessa valossa, välihuomiona tämä.

Oppilas antoi palautetta myös mulle, koska häntä oli muutama asia vaivannut. Hyviä huomioita hän oli tehnyt, ja sanoinkin, että otan kritiikin ja palautteen vastaan mielelläni, varsinkin kun hän sen osasi fiksusti esittää. Osa oli toki sellaista, mitä hän oli turhaan hautonut mielessään, osan asioista taas perustelin hänelle ja selvitin, miksi toimin niin kuin toimin joidenkin oppilaiden tai tilanteiden kanssa. Ja on tietysti niin, ettei nuori edes kykene hahmottamaan kaikkea sitä, mitä ope kulisseissa tekee, mutta pakko myöntää, että oli kaikin puolin antoisa keskusteluhetki. Oikeastaan parasta palautetta ammatillisessa mielessä, mitä olen koko aikana saanut.

En toki muuta tapojani tämän perusteella pelkästään hänen mieltymystensä suuntaan, mutta on hyvä tietää potentiaalisia epäkohtia omissa käytänteissään. Oli myös aika terveellistä kokea se, että omaa kaikkivoipaista osaamista vähän naarmutettiin.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
En halua missään tapauksessa arvostella kollegojani oppilaiden kuulleen kuin positiivisessa valossa, välihuomiona tämä.

Erinomainen välihuomio tämä. Monesti mieli tekisi, mutta se olisi suurin virhe, mitä opettajantyössä voi tehdä. Kukin taaplaa tyylillään ja viime kädessä asiakkaiden (= oppilaiden) on hyvä ymmärtää, että vastuu oppimisesta on kuitenkin loppupeleissä heillä ja ainoa keino menestykseen on työnteko. Sen ja sen open paskuus ja/tai minulle sopimattomat opetusmenetelmät on surkea tekosyy omalle laiskuudelle.
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Kukin taaplaa tyylillään ja viime kädessä asiakkaiden (= oppilaiden) on hyvä ymmärtää, että vastuu oppimisesta on kuitenkin loppupeleissä heillä ja ainoa keino menestykseen on työnteko.
Hiukan ohi aiheen, mutta sen verran särähti korvaan tämä, että olisin kysynyt että onko tämä ihan yleinen ajattelutapa opettajien keskuudessa, että oppilaita pidetään asiakkaina ja vastuu oppimisesta on pelkästään oppilailla?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hiukan ohi aiheen, mutta sen verran särähti korvaan tämä, että olisin kysynyt että onko tämä ihan yleinen ajattelutapa opettajien keskuudessa, että oppilaita pidetään asiakkaina ja vastuu oppimisesta on pelkästään oppilailla?

Eiköhän tässä ajeta enemmän takaa sitä mielikuvaa, mikä oppilaille pitää antaa. Jos oppilas ei tunne itse olevansa vastuussa oppimisestaan, ei hän tule mitään oppimisen eteen tekemäänkään.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Hiukan ohi aiheen, mutta sen verran särähti korvaan tämä, että olisin kysynyt että onko tämä ihan yleinen ajattelutapa opettajien keskuudessa, että oppilaita pidetään asiakkaina ja vastuu oppimisesta on pelkästään oppilailla?

Sori vaan, sorruin hieman ns. sisäpiirihuumoriin. Koululaitos on kehittynyt siihen suuntaan, että kodit ja oppilaat mieltävät itsensä "asiakkaiksi", joilla on subjektiivinen oikeus (omasta mielestään) hyvään ja juuri heidän persoonaansa sopivaan opetukseen. Ja jos sitten tulosta ei synny, Jonne ja vanhemmat ovat usein sitä mieltä, että vika on opetuksessa. Sillä, että kokeisiin lukeminen ei napannut ja tehtävät jäivät koko jakson ajan tekemättä ei ole mitään tekemistä asian kanssa... Tästä asenteesta ärsyyntyneenä/huvittuneena opettajat toisinaan käyttävät tuota asiakkaat termiä ironisessa mielessä.

Mitä tulee vastuuseen, on valitettava tosiasia, että suurin piirtein jokaisella meistä on ollut huono tai useampia huonoja opettajia koulussa. Toiset silti hoitavat koulun kunnialla eivätkä lyö läskiksi ja syytä epäonnistumisestaan opettajia. Tällä en tarkoita, etteikö opettajien olisi hyvä pyrkiä kehittämään omaa osaamistaan ja ottaa nimimerkki sampion tavoin onkeensa asiallisesta palautteesta. Tarkoitin vain sitä, että jos duuni tai jatko-opintopaikka jää saamatta on ihan turha nillittää opettajan huonoutta yms. Elämässä on pelattava niillä pelimerkeillä, jotka saa ja huonoa opetusta pitää kompensoida tekemällä itse kovemmin duunia. Selvensikö tämä?
 

kamrat

Jäsen
Suosikkijoukkue
urheiluseura HIFK
Mitä tulee vastuuseen, on valitettava tosiasia, että suurin piirtein jokaisella meistä on ollut huono tai useampia huonoja opettajia koulussa. Toiset silti hoitavat koulun kunnialla eivätkä lyö läskiksi ja syytä epäonnistumisestaan opettajia. Tällä en tarkoita, etteikö opettajien olisi hyvä pyrkiä kehittämään omaa osaamistaan ja ottaa nimimerkki sampion tavoin onkeensa asiallisesta palautteesta. Tarkoitin vain sitä, että jos duuni tai jatko-opintopaikka jää saamatta on ihan turha nillittää opettajan huonoutta yms. Elämässä on pelattava niillä pelimerkeillä, jotka saa ja huonoa opetusta pitää kompensoida tekemällä itse kovemmin duunia. Selvensikö tämä?

Kun opetusryhmän koko kasvaa, on aivan varma, että luokassa on joku tai joitain oppilaita, joille yksittäisen opettajan käyttämät menetelmät sopivat huonosti. Näin se vain on. Mutta tästä huolimatta, jos valinnanvaraa ei ole esimerkiksi vaihtamalla toisen opettajan pitämälle kurssille, pitää opiskelijan yrittää sopeutua ja tehdä parhaansa. Näinhän se sitten menee työelämässäkin. Aina eivät olosuhteet ole parhaita mahdollisia. Oikeastaan tämä on todella tärkeä taito elämään, jonka koulu voi oppilaalle vaivihkaa opettaa.
 
Elämässä on pelattava niillä pelimerkeillä, jotka saa ja huonoa opetusta pitää kompensoida tekemällä itse kovemmin duunia. Selvensikö tämä?

Kova duuni ja peruskoulu kuulostaa aika huvittavalta yhdistelmältä. Ja aika epäinhimillistä on vaatia peruskoulun opettajalta hyvää opetusta. Eihän siellä edes saa opettaa hyvin, kun ideana on se, että kaikki tehdään hitaimpien ehdoilla.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Vinkkinä palstan opettajille, että toinen iltapäivälehdistämme lahjoittaa max. 100 kpl vuoden 1918-teemanumeroita kouluille tilausta vastaan. Tilausaika päättyy 15. päivä, itse laitoin juuri tilauksen kehiin, kun sain kuulla asiasta kollegalta. Multa voi kysyä tilausohjeet privana, en niitä löytänyt Googlen avulla.
 

kimbe66

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Täällä oli näköjään syksyllä ihmetelty näitä erityisen tuen oppilaiden jatkohakemuksia yhteishaussa, eli kuinka he ovat samalla viivalla muiden kanssa.

Vastaan nyt tähän siltä osin, kuin omalta kohdaltani osaan.

Vaikka olen ns. normaali mafyke-opettaja, niin minulle on integroitu 8-9-luokille nämä erityisoppilaat matematiikassa ja 9-luokalla fysiikassa ja kemiassa ryhmiini. Ja totuushan on se, että nämä oppilaat tekevät töitä vähintään kaksinverroin muihin oppilaisiin verrattuna. Silti en heille kaseja lahjoittele todistuksiin, vaikka periaatteessa hojksien perusteella niin voisin tehdäkin. Eikä kukaan ole kyllä minulle valittanutkaan.

Peruskoulussa voidaan silti arviointikriteerinä koenumeroiden lisäksi pitää myös tuntityöskentelyä, mitä ainakin minä painotan näiden hojksattujen kohdalla. Nämä onnettomat eivät nimittäin enää kokeessa osaa niin suuria kokonaisuuksia matematiikassa, kuin mihin he vaikka yhdellä tunnilla pystyvät. Kapasiteetti ei vain riitä. Pystyn silti hyvällä omalla tunnolla antamaan kuutosen todistukseen (joskus jopa seiskankin), vaikka kokeet menisivätkin sinne viitosen luokkaan. Kun se tuntityöskentely on niin hyvää ja yritteliästä.

Ja hienoa oli esim. fysiikassa sähköopin käytännön kokeessa tällaisen integroidun oppilaan suoriutuvan kytkennöistä täydellisesti, kun saman ryhmän ns. normioppilaista vain 3/13 pystyi samaan. Eli ei se erityinen tuki todellakaan tee oppilaasta tyhmää, kokeisiin vastaaminen vain saattaa olla monelle heistä vaikeaa.

Matematiikassa vielä nuo luki-häiriöt korostuvat varsinkin sanallisissa tehtävissä. Jos ei edes oikein tajua, mitä tehtävässä kysytään, niin miten ihmeessä siihen osaa laskea laskujakaan. Tätä olen yrittänyt helpottaa näiden erityistä tukea saavien kohdalla siten, että käyn heille lukemassa erikseen tehtävät ääneen kokeen aikana. Eli aina oppilas käsi pystyyn, kun on sanallinen tehtävä edessä, ja minä sitten singahdan viereen lukemaan ääneen sen. Minulla on esim. 8-luokan matikanryhmässä näitä hojks-oppilaita 5, eli kiirettä aina kokeessa pitää. Ei mene ihan niin kuin normaali koevalvonta.

Mutta tässä nyt vain vähän omia kokemuksiani näistä.

Minusta se suurin työ kuitenkin on määritellä jokaiselle hojks-oppilaalle aina se oma ohjelma, jolla siitä aineesta selvitään. Tehdä sitten wilmaan ne lausunnot ym. ja käydä ne huoltajien kanssa läpi. Ja keväällä taas arvioida niiden toteutuminen. Kauheasti aikaa menee siihen ruljanssiin. Ei tuo tuntien pitäminen niinkään kuluta, sitähän on tullut tehtyä jo parikymmentä vuotta. Näitä hojks-mietintöjä vasta muutama vuosi.
 
Tehdä sitten wilmaan ne lausunnot ym. ja käydä ne huoltajien kanssa läpi. Ja keväällä taas arvioida niiden toteutuminen. Kauheasti aikaa menee siihen ruljanssiin. Ei tuo tuntien pitäminen niinkään kuluta, sitähän on tullut tehtyä jo parikymmentä vuotta. Näitä hojks-mietintöjä vasta muutama vuosi.
Tämä on kyllä se haasteellisia tunteita herättävä puoli opetusalan viime vuosien muutoksessa; Wilma ja integraatio ovat muuttaneet ja lisänneet opettajan ammattitaidon kuulumaan paitsi varsinaiseen opetustyöhön, myös kommunikointiin tietoteknisisin tavoin oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tämä on kyllä se haasteellisia tunteita herättävä puoli opetusalan viime vuosien muutoksessa; Wilma ja integraatio ovat muuttaneet ja lisänneet opettajan ammattitaidon kuulumaan paitsi varsinaiseen opetustyöhön, myös kommunikointiin tietoteknisisin tavoin oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa.

Wilma tuntuu olevan monelle vanhan liiton opettajalle kauhistus, vaikka kyseessä on hyvä apuväline. Olen opastanut muutamia kollegoja wilman saloihin ja pienen opettelun jälkeen he ovat olleet tyytyväisiä. Ei enää tarvitse selata kalenterista koenumeroita, poissaoloja, erilaisia häirintä yms. merkintöjä vaan ne voi katsoa yhteenvetosivulta. Lisäksi arvioinnit ovat helpottuneet, kun ne voi tehdä suoraan järjestelmään.

Kommunikointi vanhempien kanssa on siinä mielessä haastavaa, että mikä nettiin menee, se netissä pysyy. Eli moderaattoreiden ohje toimii tässäkin, mieti pariin kertaan, ennen kuin painat lähetä nappulaa.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Wilma tuntuu olevan monelle vanhan liiton opettajalle kauhistus, vaikka kyseessä on hyvä apuväline.

Näin vanhemman näkökulmasta Wilma/Helmi on erinomainen työväline seuraamaan lapsen koulunkäyntiä. Lapselta itseltään, kun kysyn että "tuliko läksyä" niin vastaus on yleensä teinimäinen "juu ei", kun sitten Wilma/Helmi kertookin toista... unohtamatta sitä, että näkee heti jos tunnilla on kohellettu :)
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Wilmaa en koe missään tapauksessa huonona juttuna. Laitan sinne läksyt, tulevat kokeet, koearvosanat ja arvioinnit sekä vielä itselleni muistiin pääasiat käydyistä asioista. Kaikki on samassa paikassa ja koko ajan käsillä, kun känny kuitenkin kulkee liki aina mukana. Lisäksi se rasittava koepaperirumba jäi pois, kun ei tarvitse enää kinuta nimmareita papereihin.
 

kimbe66

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Wilma tuntuu olevan monelle vanhan liiton opettajalle kauhistus, vaikka kyseessä on hyvä apuväline. Olen opastanut muutamia kollegoja wilman saloihin ja pienen opettelun jälkeen he ovat olleet tyytyväisiä. Ei enää tarvitse selata kalenterista koenumeroita, poissaoloja, erilaisia häirintä yms. merkintöjä vaan ne voi katsoa yhteenvetosivulta. Lisäksi arvioinnit ovat helpottuneet, kun ne voi tehdä suoraan järjestelmään.

Kommunikointi vanhempien kanssa on siinä mielessä haastavaa, että mikä nettiin menee, se netissä pysyy. Eli moderaattoreiden ohje toimii tässäkin, mieti pariin kertaan, ennen kuin painat lähetä nappulaa.

Juu, ei minulle wilma mikään kauhistus ole. Olen siihen varsin tyytyväinen, helpommallahan minä wilman ansiosta pääsen. En siis omalla viestilläni sitä tarkoittanut, että wilma minua jotenkin haittaisi. Mutta kun olen päätoimisesti opettajana työskennellyt vuodesta 1994 lähtien, niin wilma on ollut käytössä vasta vuodesta 2010. Siis nuo hojks-jututhan joutuisi joka tapauksessa tekemään, oli wilmaa tai ei. Ja helpompaahan niitä on suoraan päivittää sähköisesti, kuin paperille.

Se työn määrä tässä vain aina välillä rassaa, kun nämä hojksit ja tehostetut tuet tulivat vasta joitakin vuosia sitten, toki aiemmin kuin wilma (ainakin näin aineenopettajan näkökulmasta katsottuna). Eli nuo kaikenmaailman palaverit ovat lisääntyneet ihan huomattavasti, ja lausuntoja oppilaista pitää antaa vaikka kuinka usein. Aikaisemmin vain paukutettiin menemään sillä peruskaavalla.

Toisaalta voi taas katsoa kehittyneensä opettajana, kun erilaiset oppimisvaikeudet ovat avautuneet ihan uudella tavalla. Siinä on sitten oppinut itsekin uusia niksejä opetustyöhönsä.

Eli voisi todeta tähän loppuun: Oppia ikä kaikki (vielä se vanhan liiton koirakin jotakin pystyy omaksumaan).
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Eli nuo kaikenmaailman palaverit ovat lisääntyneet ihan huomattavasti, ja lausuntoja oppilaista pitää antaa vaikka kuinka usein. Aikaisemmin vain paukutettiin menemään sillä peruskaavalla...

Tässä on ilmeisesti huomattavia eroja kuntien ja koulujen välillä. Minusta arviointien yhteydessä tehtävät päivitykset pitäisi riittää ja nekin pitäisi pitää varsin simppeleinä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Palstan opettajat ovat ehkä paremmin perillä noista uusista lukioitten opetussisältöjen uudistuksista mutta onko tuo nyt ihan oikeasti menossa siihen suuntaan että kaikki luonnontieteet karsitaan minimiin ja niitä on vain yksi pakollinen kurssi yhteensä? Eli käytännössä jengi ei tule oppimaan mitään biologiasta, fysiikasta tai kemiasta mutta ovat varmaan sitten tosihyviä yhteiskuntaopissa, kuvataiteessa ja muinaislatinassa (tai mitä nyt se lyhyen matikan ja luonnontiede-kurssit opiskelevat oppilaat oikein opiskelevatkaan).

Suomi - Euroopan Kansas 2040
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
IS: Opettajien ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Olli Luukkainen sai vanhempien uusavuttomuuteen liittyvällä kommentillaan Suomen vanhempainliiton takajaloilleen.

Fiksua puhetta, erityisesti:

Luukkaisen mukaan opettajien tehtäviin ei voi kuulua perheitten hoitaminen ja vanhempien kasvattaminen.

– Minä en syyllistä. Se on kuitenkin totta, että lasten pahoinvointi tai rauhattomuus liittyy kotitilanteisiin. Minusta perhetyötä ei voi opettajien niskoille laittaa. Opettajan toimenkuvaa ei ole varaa laajentaa.

Noista uuden lops:n suunnitelmista sen verran varjolle, että uskon kun näen. Tosin hurjaltahan tuo kuulostaa, erityisesti kun Aasiassa (esim. reilun miljardin asukkaan nopeasti keskiluokkaistuvassa Intiassa) panostetaan todella voimakkaasti juuri noihin luonnontieteisiin. Jotenkin kuvittelisi, että juuri tällä saralla Suomella ei olisi varaa antaa yhtään etumatkaa muulle maailmalle ja opetusta pitäisi ennemminkin kehittää (esim. IB-tyyliseksi) ja lisätä, mutta näillä mennään.
 

rosnäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Fiksua puhetta.

Niinpä, tämä varmasti vie asiaa eteenpäin positiivisessa hengessä ja parantaa opettajien ja vanhempien vuoropuhelua ja yhteistyötä, joka saattaisi jopa olla lasten edun mukaista. Ai niin, mutta Luukkainenhan sanoi, että hän ei syyllistä, niin sittenhän siitä ei ole kysymys. Todellisuudessa tämä on nimenomaisesti syyllistämistä. Tietenkään syyllistäminen sinänsä ei ole Luukkaisen tavoite vaan puhdas ay- ja edunvalvontapolitiikka sekä oman hännän nostaminen OAJ:n sisällä.

Jokaiselle opetustyössä olevalle on varmaan selvää, että jos vanhempi / vanhemmat ovat sellaisia, että aivan normaalit rutiinit ja kasvatustyö eivät onnistu, niin lapsesta on tehtävä lastensuojeluilmoitus ja jatkotoimet siirtyvät hieman toisille tahoille. Luukkaisen kannattaisikin nostaa esille kysymys siitä, miten opetushenkilöstön työtä tuetaan näissä lastensuojelutapauksissa, jo valmiiksi syyllistettyjä parhaansa yrittäviä vanhempia ei ehkä kannattaisi ottaa ensimmäiseksi maalitauluksi. Todelliset ongelmavanhemmat eivät välitä vähääkään siitä, mitä iltapulu kirjoittaa ja Luukkaisen kirjoituksilla ei ole mitään merkitystä sille kohderyhmälle, jota hän kirjoituksessaan tarkoittaa.

En myöskään näkisi poikkeukselliseksi sitäkään menettelyä, että opettaja / rehtori ilmoittaa kädettömille vanhemmille, jotka vaativat sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät opetushenkilöstölle kuulu, että valitettavasti ko. kasvatustyö on vanhempien asia ja ole ystävällinen ja hoida hommasi. Tietysti, jos paremmaksi menettelyksi nähdään tavanomaisen keskustelun asemasta asioiden ratkominen esim. mediassa, niin palveleehan sekin kai jonkin tahon etua.

Täällä on pohdiskeltu sitäkin, että kommunikointi aiheuttaa opetushenkilöstölle lisätyötä. Eiköhän kuitenkin tilanne ole se, että nykyisessä avoimessa yhteiskunnassa lähdetään siitä, että työyhteisössä pitää tulla toimeen ja kyetä kommunikoimaan asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja työkavereiden kanssa. Eroaako opetushenkilöstön työ jotenkin työelämän nykykäytännöstä vai onko kyseessä OAJ:n tavoittelema vanhoillisuuden linnake, jossa 1980-luvun toimintamallit pitäisi edelleen säilyttää. Tämä ei ole mahdollista ja OAJ tietää tämän, mutta se ei estä sitä tekemästä asialla ay-politiikkaa.

Oman kokemukseni mukaan opettajat tekevät kouluasteesta riippumatta pääsääntöisesti hyvää työtä ja kommunikointi vanhempien kanssa on sujuvaa, asioita eteenpäin vievää ja lapsen edun mukaista. En tietenkään voi tietää oman kokemuspiirini ulkopuolelta tilannetta, mutta väittäisin, että positiivisella suhtautumisella kommunikointiin ja avoimella keskustelulla saadaan paljon aikaan. Ääritapauksissa sitten on muut keinot. Luukkaiselta on erittäin harkitsematonta ja typerää aliarvioida opetushenkilöstön työtä ja vanhempien kasvatustyötä tämän tapaisella edunvalvontahyökkäyksellä.

Juu, myönnän, että työn vastuullisuuteen nähden opettajien palkkaus ei ole kaikilta osiltaan oikealla tasolla, mutta OAJ:n tulisi löytää jokin muu keino edunvalvontaan kuin vastakkainasettelua aiheuttava median hyväksikäyttö.

Täällä palstallakin pääosa kirjoittajista muistaa sen, että yleistäminen ei vie keskustelua eteenpäin, kuka kertoisi sen myös Luukkaiselle. Mitäköhän muuten Luukkaiselle maksetaan työstä, jossa hänellä on aikaa kauhistella sitä, että lapset syövät lihapullia suoraan paketista laittamatta niitä lautaselle ja lämmittämättä. Nyt kättä ylös kaikki vanhemmat, joiden jälkikasvu on syönyt eineksiä kylmänä, lähdetään sitten yhdessä saunan taakse Luukkaisen käsittelyyn, taitaa vaan tulla niin iso joukkohauta, että Luukkaisesta ei ole sen kaivajaksi, joudumme siis teloitettavat kaivamaan sen itse ennen lopullista ratkaisua.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Palstan opettajat ovat ehkä paremmin perillä noista uusista lukioitten opetussisältöjen uudistuksista mutta onko tuo nyt ihan oikeasti menossa siihen suuntaan että kaikki luonnontieteet karsitaan minimiin ja niitä on vain yksi pakollinen kurssi yhteensä? Eli käytännössä jengi ei tule oppimaan mitään biologiasta, fysiikasta tai kemiasta mutta ovat varmaan sitten tosihyviä yhteiskuntaopissa, kuvataiteessa ja muinaislatinassa (tai mitä nyt se lyhyen matikan ja luonnontiede-kurssit opiskelevat oppilaat oikein opiskelevatkaan).

Suomi - Euroopan Kansas 2040

Ensinnäkin kuvaamataito kuuluu taideaineisiin ja muinaislatina kieliin, joten nämä ovat tämän jaon ulkopuolella. Toisaalta kirjoittamasi pätee samanlailla toiseen suuntaan, luonnontieteellisesti suuntautuneet käyvät (mahdollisesti yhden mallin mukaan) ihmistieteitä vain sen yhden kurssin (ja uskonnon, mutta se johtuu muista syistä).

Sinänsä uudistuksessa on puolensa. Lukioaineiden jaottelu niiden taustalla olevien tieteiden jaon kautta auttaa ehkä hahmottamaan nykyistä paremmin maailmasta saatavaa tietoa. Ja ihmiselle, jota ei toinen puoli kiinnosta, on ehkä turhaa väkisin lähteä montaa tiettyyn spesifiin alueeseen keskittyvää aihetta opettamaan. Ajatuksenahan siis käsittääkseni olisi, että tuo yksi pakollinen kurssi olisi ns. poikkitieteellinen, jossa tiedon sijaan opetettaisiin luonnontieteellistä ja ihmistieteellistä tiedonhankkimisen tapaa yms. yleisluontoisempia asioita.

Kolme merkittävää ogelmaa toki löytyy: saadanko yhdessä ainoassa kurssissa oikeastaa opetettua kuitenkaan yhtään mitään, onko opettajilla ammattitaitoa tämänkaltaiseen siirtymään, ja voidaanko ja kannattaako lukiolaisilta kattoonräkijöiltä ja voimakkaan ryhmäpaineen allaolevilta todella odottaa tämänkaltaista päätöksentekemistä. Omalla kohdalla esimerkiksi menin lukioon pitkän matikan, fysiikan yms. lukijana, mutta tulin ulos suurena ajattelijana ja filosofina (hymiö tähän).
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niinpä, tämä varmasti vie asiaa eteenpäin positiivisessa hengessä ja parantaa opettajien ja vanhempien vuoropuhelua ja yhteistyötä, joka saattaisi jopa olla lasten edun mukaista...

Eiköhän suomalainen lastensuojelu- ja opetushenkilöstö ole median toimesta jo poljettu aika hyvin suohon. Tässä voisi ehkä lainata Lukon valmentaja Dufvaa, näyttäkää minulle positiivinen uutinen opettajista tai lastensuojelutyöntekijöistä, niin minä näytän teille junan, jossa voi syödä hyvin...

Hyvä avautuminen Luukaiselta ja hyvä mielensä pahoittaminen rosnäsiltä.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ensinnäkin kuvaamataito kuuluu taideaineisiin ja muinaislatina kieliin, joten nämä ovat tämän jaon ulkopuolella. Toisaalta kirjoittamasi pätee samanlailla toiseen suuntaan, luonnontieteellisesti suuntautuneet käyvät (mahdollisesti yhden mallin mukaan) ihmistieteitä vain sen yhden kurssin (ja uskonnon, mutta se johtuu muista syistä).
.

Tuossa tarkoitus taisi olla vihjata että jos tuo niputetaan yhteen, lisätään lyhyt matikka, ruotsi, englanti yms pakolliset, niin millä tuon korvaa että saa vaadittavat kurssit kasaan. Sitten on juuri latinaa ja kuvaamataitoa ja musiikkia. Eli tärkeiden aineiden pakollisuus vähenee ja hömppäaineita rupeaa tulemaan enemmän. Käy kohta kuten Suomen kolmannen asteen koulutuksessa, höpöhöpö-"tieteissä" on enemmän opiskelijoita kuin ns. oikeisiin töihin tähtäävissä koulutuksissa.

Eli taide, media ja muut hömppäaineet kiinnostavat aiempaa enemmän, sitten teknilliset, kaupalliset ja oikeat tieteelliset aineet jäävät vähemmistöön. Pakko sanoa että siitä "vuosikerrasta" jossa itsekkin lukion suoritin, ovat nämä pitkän matikan, laajan fysiikan ja kemian suorittaneet päässeet tällä hetkellä elämässä helvetisti eteenpäin. Kauhean montaa näistä ei taida työttöminä notkua. Tuosta äidinkieli/kuvaamataito/musiikki/uskonto-kategorian valinneista en voi sanoa samaa.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Ensinnäkin kuvaamataito kuuluu taideaineisiin ja muinaislatina kieliin, joten nämä ovat tämän jaon ulkopuolella. Toisaalta kirjoittamasi pätee samanlailla toiseen suuntaan, luonnontieteellisesti suuntautuneet käyvät (mahdollisesti yhden mallin mukaan) ihmistieteitä vain sen yhden kurssin (ja uskonnon, mutta se johtuu muista syistä).

Pointti nyt on lähinnä se että alati teknistyvässä maailmassa voisi olla ihan hyvä jos ihmiset tietäisivät miten luonto ja maailma toimii. Ja toisaalta globaalissa kilpailussa on vaikea pärjätä ilman kykyä soveltaa tekniikkaa, jos luonnontieteet jäävät vain yhteen kurssiin syntyy tiede-imbesillien luokka joilta puuttuu kyky ymmärtää miten teknologia toimii, mihin lääkkeet oikeastaan perustuvat, mistä ihminen oikein tulee jne. Koska on selvää että ihmiset menevät siitä mistä aita on matalin, käy juuri niinkuin edellä on mainittu, kurssimäärä täytetään roskalla ja yleissivistyksen taso heikkenee. Tosin tämä osittain johtuu juuri siitä että jostain kumman syystä luonnontieteitä ei katsota osaksi yleissivistystä.

Aina voi kuvitella että Suomen toivo on siinä että suuret filosofit luovat innovatiivisia tuotteita, sikäli paradoksaalisesti esim. erään Supercellinkin rahantekokoneen luoja on teoreettisen fysiikan tohtori, ei perus-pelisuunnittelijahipsteri.

Mitä vähemmän ihmiset ymmärtävät luontoa ja sitä miten luonto toimii, sitä vähemmän he pystyvät tekemään tiedostettuja päätöksiä. Miten ihminen joka ei tiedä mikä geeni on voi muodostaa mielipiteen geenimanipuloidusta ruoasta? Tai päättää ydinvoimasta jos ei tiedä mikä atomi on, no, sähköä saa töpseleistä ja geenit pitäisi saada pois ihmisistä, mielipiteitä nekin.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Mitä vähemmän ihmiset ymmärtävät luontoa ja sitä miten luonto toimii, sitä vähemmän he pystyvät tekemään tiedostettuja päätöksiä. Miten ihminen joka ei tiedä mikä geeni on voi muodostaa mielipiteen geenimanipuloidusta ruoasta?

Miten SDP voi puuttua verotukseen tai muodostaa mielipiteen siitä? Varsinkin yritysten ja palkansaajien verotukseen.

Vastaus on: Uskomusten, toiveiden/pelkojen/arvuuttelujen ja mutun perusteella. Useinhan nämä menevät perseelleen, mutta ei tietämättömyys estä mielipiteiden muodostumista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös