Opetustyö

[Jussih]

Ennen kuin tulet tänne meuhkaamaan siitä, että joku on aiheuttanut toiselle vakavan ruumiinvamma, sinun on hyvä selvittää itsellesi, mitä tarkoitetaan tuottamuksellisuudella. Annan vinkin: se on eri asia kuin tahallisuus.

Oletko kenties juristi vai miksi haluat näperrellä näiden juridisten käsitteiden kanssa muiden yrittäessä keskustella asiasta ns. yleisen oikeustajun perusteella?

Mutta, jos kerran haluat:

Tuottamus on oikeustieteellisen jargonin termi, jonka lähin vastine arkikielessä on vahinko. Tuottamus syntyy huolimattomuuden tai laiminlyönnin kautta. Tässä tapauksessa puhutaan siis rehtorin laiminlyönnistä, koska hän ei ollut ilmoittanut pulkkamäen vaarallisuudesta uudelle liikunnan opettajalle. Tuottamus syntyy ymmärtääkseni sellaisessa tapauksessa, että kohtuudella voidaan edellyttää, että henkilön olisi pitänyt tehdä jotakin. Tästä kohdasta minä, ja ilmeisesti myös Tosifani, olen oikeuden kanssa eri mieltä.

Kerrataan siis faktat. Seitsemän vuotta ennen tätä viimeistä onnettomuutta oli samassa mäessä sattunut pienempi haaveri. Tuolloin rehtori oli ohjeistanut opettajakuntaa asiassa ja todennäköisesti arkistoinut omasta puolestaan asian loppuun käsiteltynä. Muutama vuosi tapahtuneen jälkeen koulun liikunnan opetteja vaihtui eikä häntä ohjeistettu x-vuotta aiemmasta asiasta uudelleen (koska kukaan tuskin koko asiaa enää muisti). Reksi ei ollut joka vuosi käynyt kiertämässä kaikkia koulun lähialueita, joissa liikuntaa saatetaan harrastaa eikä varsinkaan laatinut luetteloa mahdollisista vaarapaikoista ja ohjeita niiden varalle. Niinpä onnettomuus sitten pääsi tapahtumaan.

Minä olen sitä mieltä, että on yleisen oikeustajun mukaan kohtuutonta edellyttää rehtoria huomaamaan, että seitsemän vuotta sitten vaaralliseksi osoittautunut mäki voisi edelleen olla samassa kunnossa. Samoin on kohtuutonta edellyttää, että reksi huomaisi, että kas, nythän tarvii jo x-vuotta aiemmin annetut ohjeet kaivaa esiin kun tuli uusi ope taloon. Em. seikkojen vuoksi mielestäni tuottamusta ei ole tässä tapauksessa syntynyt. Tämän ymmärtämisen kannalta rehtorin saamien sakkojen määrä on täysin yhdentekevä seikka.

Toki, jos haluamme mennä Suomeen, jossa yksikään opettaja ja rehtori ei uskalla ottaa pienintäkään riskiä juristien suhteellisuudentajun puutteen vuoksi, mikäs siinä. Siinä Suomessa liikuntatunnit suoritetaan vain pehmustetuissa sisätiloissa ja vain yksi oppilas kerrallaan tekee rehtorin hyväksymän listan mukaisia suorituksia liikunnanopettajan haukan katseen alla ja terveydenhoitajan päivystäessä varmuudeksi kolmen metrin päässä.

 

[cottonmouth]

Mitenkäs yläkoulun maikat tai ihan kuka tahansa näkee sen, että yläkoulussa mukautetulla/henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla opiskelut ja näiden helpotettujen/mukautettujen opetuskokonaisuuksien perusteella päättötodistusarvosanansa saanut opiskelija hakee samalla viivalla ammatilliseen/lukiokoulutukseen ns. tavisten kanssa?

 

[kyykäärme]

Mitenkäs yläkoulun maikat tai ihan kuka tahansa näkee sen, että yläkoulussa mukautetulla/henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla opiskelut ja näiden helpotettujen/mukautettujen opetuskokonaisuuksien perusteella päättötodistusarvosanansa saanut opiskelija hakee samalla viivalla ammatilliseen/lukiokoulutukseen ns. tavisten kanssa?

Nyt sanoisin, että sohaisit kepillä ampiaispesään. Olen ensinnäkin varma siitä, että kouluilla ja yksittäisillä opettajilla on jo varsin kirjavat tavat ensinnäkin arvioida numerolla mukautettuja oppilaita.

Minulla on esimerkiksi matematiikassa muutama niin heikko, että ei noille kuuluisi vitostakaan ikinä, jos arvioitaisiin samoilla kriteereillä kuin muita. Mutta viimeisin niskassani ollut inisijä oli koulupsykologi, jonka muistutti, että pitää antaa helpommat läksyt ja kokeet ja arvioida niiden perusteella, vaikka päättäriin ei mitään merkintää helpotuksesta tulekaan. Yksi oppilas kun oli käynyt itkemässä liikojen läksyjen perään.

Eli kutosta ko. oppilaille kursseista lykkään ja kaipa sitten ysin keväällä päättäriinkin, vaikka se ei mikään pakko olisikaan, jos katson, että oppilaan osaamisen taso kutosrivistä huolimatta on vitosen tasoa. Vitosen antamalla vaan tulisi sellainen huuto ja poru, että vähemmällä pääsen, kun sen kutosen lätkäisen.

 

[opelix]

Mitenkäs yläkoulun maikat tai ihan kuka tahansa näkee sen, että yläkoulussa mukautetulla/henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla opiskelut ja näiden helpotettujen/mukautettujen opetuskokonaisuuksien perusteella päättötodistusarvosanansa saanut opiskelija hakee samalla viivalla ammatilliseen/lukiokoulutukseen ns. tavisten kanssa?

Samoilla linjoilla edellisen kirjoittajan kanssa että tässä on yksi pirun iso ampiaispesä koulujärjestelmässämme.

Oma näkemykseni on se että on epäreilua että esim. helpotetun seiska laitetaan yhteishauissa samalle viivalle normiseiskan kanssa. Todella suurta vääryttää tätä yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskellutta kohtaan. Suurimmat ymmärtäjät tätä järjestelyä kohtaan jostain syystä löytyvät erityisope-kuraattori-psykologiakselilta.

Turhaan olen suutani paukuttanut asiasta jo vuosia. Tuulimyllyjä vastaan taistelua. Helpommallapa tuota pääsee kun lätkäisee vaan numerot menemään ja unohtaa asian ja saa inisijät pois niskasta.

 

[McTorso]

Samoilla linjoilla edellisen kirjoittajan kanssa että tässä on yksi pirun iso ampiaispesä koulujärjestelmässämme.

Oma näkemykseni on se että on epäreilua että esim. helpotetun seiska laitetaan yhteishauissa samalle viivalle normiseiskan kanssa. Todella suurta vääryttää tätä yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskellutta kohtaan. Suurimmat ymmärtäjät tätä järjestelyä kohtaan jostain syystä löytyvät erityisope-kuraattori-psykologiakselilta.

Turhaan olen suutani paukuttanut asiasta jo vuosia. Tuulimyllyjä vastaan taistelua. Helpommallapa tuota pääsee kun lätkäisee vaan numerot menemään ja unohtaa asian ja saa inisijät pois niskasta.

Voi sentään minkälaisia kirjoituksia kirvoittaa kyseinen aihe. Vaikuttaa siltä, että on vielä paljon tietämättömyyttä sen suhteen, mitä tarkoittaa erityinen tuki ja miten siihen liittyen laki velvoittaa opettajia toimimaan. Oppilaalle, jolla on todettu oppimisvaikeus, jonka johdosta hän ei kykene suoriutumaan yleisopetuksen tavoitteista, tehdään opetuksen yksilöllistämistä koskeva päätös. (Laiskuus ei ole syy opetuksen yksilöllistämiselle.) Oppilaalla voi olla yksilölistettyjä oppiaineita yksi tai useampi. Yksilöllistetylle oppillaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. HOJKS:ssa määritellään oppillaan kykyjä vastaavat tavoitteet kullekin yksilölistetylle oppiaineelle. Arvionissa peilataan oppilaan onnistumista suhteessa HOJKSissa määritettyihin tavoitteisiin, eikä suinkaan yleisopetuksen tavoitteisiin. Tällaisessa tapauksessa oppilasta ei todellakaan voi arvioida niin, että heitetään sille kuutonen, jotta inisijät hiljenevät.

Ymmärrän, että joistakin tuntuu epäoikeudenmukaiselta se, että yksilölistetty oppilas on yhteishaussa samalla viivalla niiden oppilaiden kanssa, jotka ovat opiskelleet yleisopetussuunnitelman mukaisesti. Asia ei ole kuitenkaan näin yksioikoinen. Esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus (LUKI-vaikeus) on hyvin spesifi oppimiseen liittyvä vaikeus, joka ei korreloi millään tavalla älykkyyden kanssa. Oppilaalla, jolla on vaikea lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvä vaikeus, voi olla suuria vaikeuksia kirjoittaa esimerkiksi kieliopillisesti oikeaoppinen aine. Se ei tee hänestä tyhmää. Joskus LUKI-vaikeus voi olla niin haasteellinen, että päädytään jonkun/joidenkin oppiaineiden yksilöllistämiseen. Ammattikoulusta hän pystyy kuitenkin valmistumaan ja hänestä voi tulla vaikkapa erinomainen rekkakuski, vaikka yleisopetussuunnitelman mukaisesta perusopetuksesta hänen olisi mahdotonta päästä läpi. Useimmat erityisen tuen piirissä olevat oppilaat eivät hae yhteishaussa. He hakeutuvat opiskelemaan erityisammattioppilaitos Luoviin.

 

[lapa78]

Useimmat erityisen tuen piirissä olevat oppilaat eivät hae yhteishaussa. He hakeutuvat opiskelemaan erityisammattioppilaitos Luoviin.

En jaksa koko viestiä kommentoida, mutta lainaamani asia ei todellakaan pidä paikkaansa. Viestisi on tyyppiesimerkki siitä, että luullaan tietävän miten asiat ovat. Jos teidän koulussa asia toimii noin niin kuin kirjoitit, niin hyvä, mutta se ei joka paikassa mene samalla lailla, vaikka ohjeet olisivat mitkä tahansa.

Viestisi oli lähes paras mahdollinen esimerkki opettajien kaikkitietävyydestä ja muiden virheiden korjaamisesta. "Ei ole asiaa, mitä opettajat ei tiedä tai osaa".

 

[McTorso]

En jaksa koko viestiä kommentoida, mutta lainaamani asia ei todellakaan pidä paikkaansa. Viestisi on tyyppiesimerkki siitä, että luullaan tietävän miten asiat ovat. Jos teidän koulussa asia toimii noin niin kuin kirjoitit, niin hyvä, mutta se ei joka paikassa mene samalla lailla, vaikka ohjeet olisivat mitkä tahansa.

Viestisi oli lähes paras mahdollinen esimerkki opettajien kaikkitietävyydestä ja muiden virheiden korjaamisesta. "Ei ole asiaa, mitä opettajat ei tiedä tai osaa".

Kiitoksia palautteesta. Sen verran haluan oikaista, etten kirjoittanut meidän koulusta. Se mitä kirjoitin erityisestä tuesta ei ole mikään luulonasia tai ohjeistusasia, vaan ihan lakisääteinen asia. Käytäntö on ikävä kyllä usein juuri se, että yksilölistäminen hoidetaan antamalla tuen tarpeessa olevalle oppilaalle "sääli" viitonen tai kuutonen. Vaikka käytäntö on tuo, se ei tarkoita, että se olisi oikein.

Olet sitä mieltä, ettei suurin osa erityistä tukea saavista oppilaista ohjaudu erityisammattioppilaitokseen. Voisitko vähän perustella? Minua kiinnostaa aidosti kuulla lisää.

 

[Kampeaja]

Kiitoksia palautteesta. Sen verran haluan oikaista, etten kirjoittanut meidän koulusta. Se mitä kirjoitin erityisestä tuesta ei ole mikään luulonasia tai ohjeistusasia, vaan ihan lakisääteinen asia. Käytäntö on ikävä kyllä usein juuri se, että yksilölistäminen hoidetaan antamalla tuen tarpeessa olevalle oppilaalle "sääli" viitonen tai kuutonen. Vaikka käytäntö on tuo, se ei tarkoita, että se olisi oikein.

Juuri tällaista ihmeellistä ajattelua on tosiaan lainsäätäjillä, ikävä kyllä. Meillä on olemassa arvioinnin kriteerit ja ainoa todella tasa-arvoinen periaate olisi soveltaa niitä kaikkiin. Mikäli ei sitten mistä tahansa syystä kykene edes siihen arvosanaan 5, niin sitten voitaisiin antaa jonkinlainen "tähtinumero" (kuten vielä jokunen aika sitten tehtiin).

Tiedän aivan hyvin mitä laki sanoo ja miten sitten sen pakottamana toimitaan, se ei tarkoita kuitenkaan sitä että näkisin sitä lakia välttämättä järkevänä.

 

[lapa78]

Kiitoksia palautteesta. Sen verran haluan oikaista, etten kirjoittanut meidän koulusta.

Olinkin jo kirjoittamassa, että työskentelet varmaan suunnittelupuolella.

Olet sitä mieltä, ettei suurin osa erityistä tukea saavista oppilaista ohjaudu erityisammattioppilaitokseen. Voisitko vähän perustella? Minua kiinnostaa aidosti kuulla lisää.

No esimerkiksi erityisluokanoppilaat hakevat normaalissa yhteishaussa (ei tietysti kaikki), normaaleihin ammattikouluihin ja lukioihin. Lisäksi löytyy paljon oppilaita, jotka ovat integroituna normaaleihin luokkiin, jotka myös hakevat ihan normaalissa yhteishaussa.

 

[opelix]

Täällä osa puhuu taas aidasta,osa aidanseipäistä.

Mielestäni on hyvä että erityisen tuen oppilaille järjestetään polku jota pitkin kulkea täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Se että se tapahtuu "tavallisen" oppimäärän läpikäyneiden kustannuksella on väärin. Se helpotettu kasi nyt ei varmaan vastaa kutosta enempää yleisellä puolella. Mites perustellaan sille normiseiskan saaneelle että kyvyttömämpiä painelee yhteishaussa ohi oikealta ja vasemmalta. LuKihäiriö on sitten asia erikseen mutta oma kokemus on että näitä on erityisen tuen saajista murto-osa.


Sent from my iPhone using Tapatalk - now Free

 

[McTorso]

Olinkin jo kirjoittamassa, että työskentelet varmaan suunnittelupuolella.

En ole työskennellyt koskaan suunnittelupuolella. Sen sijaan olen työskennellyt 13 vuotta erityisluokanopettajana Helsingissä ja Oulun seudulla.

No esimerkiksi erityisluokanoppilaat hakevat normaalissa yhteishaussa (ei tietysti kaikki), normaaleihin ammattikouluihin ja lukioihin. Lisäksi löytyy paljon oppilaita, jotka ovat integroituna normaaleihin luokkiin, jotka myös hakevat ihan normaalissa yhteishaussa.

Voi olla, että meillä on käsissämme määrittelyongelma. Onko kolmivaihenen tuki sinulle tuttu? Oletko perilä käsitteistä yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki? Kysyn ilman kynsiä ja hampaita. Olen työskennellyt Helsingissä kahdessa suuressa koulussa, Oulun seudulla olen työskennyllyt suuressa yhtenäiskoulussa ja yhdessä erityiskoulussa. Kokemukseni näistä kouluista eivät tue väittämääsi. Erityistä tukea saavista oppilaista, siis oppilaista, jotka opiskelevat yksilöllistä oppisisältöä vähinään yhdessä oppiaineessa, ei kovinkaan suuri osa hae yhteishaussa. Toki on niitäkin, jotka hakevat. Toivottavasti heidän kohdalla ammatinvalinnanohjaus on ollut ajan tasalla. Olen tietoinen myös yksittäistapauksista, joissa peruskoulussa useassa oppiaineesssa yksilöllistetyt oppilaat aloittivat opiskelun lukiossa. Toki opinnot keskeytyivät näissä tapauksissa nopeasti.Tämä ryhmä on kuitenkin kokemukseni mukaan hyvin marginaalinen. Kokemukseni ei perustu pelkästään niihin kouluihin, joissa olen työskennellyt, vaan myös keskusteluihin kollegoiden kanssa muista kouluista. Minulla ei tutkimustietoa väitteeni tueksi ja olen avoin kuulemaan toisenkinlaisia kokemuksia.

 

[lapa78]

Oletko perilä käsitteistä yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki? Kysyn ilman kynsiä ja hampaita.

Juu, kyllä olen.

Olen työskennellyt Helsingissä kahdessa suuressa koulussa, Oulun seudulla olen työskennyllyt suuressa yhtenäiskoulussa ja yhdessä erityiskoulussa.Kokemukseni näistä kouluista eivät tue väittämääsi.

Omat kokemukseni eivät vastaavasti tue sinun väittämiäsi.

Erityistä tukea saavista oppilaista, siis oppilaista, jotka opiskelevat yksilöllistä oppisisältöä vähinään yhdessä oppiaineessa, ei kovinkaan suuri osa hae yhteishaussa.

Oman kokemuksen mukaan tällaisista oppilaista normaalissa yhteishaussa hakee n. 98% oppilaista.

Eli edelleen, se sinun alkuperäinen tekstisi, missä väitit, että vain murto osa hakee normaalissa yhteishaussa, ei pidä paikkaansa. Suomessa on kai n 35-45 tuhatta erityisen tuen piirissä olevaa oppilasta (tämä on oma muistikuva). En edes tiedä löytyisikö kaikille heille Luovista yms. opetuspaikkaa?

 

[McTorso]

Mielestäni on hyvä että erityisen tuen oppilaille järjestetään polku jota pitkin kulkea täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Tästä olemme täysin samaa mieltä.

Se että se tapahtuu "tavallisen" oppimäärän läpikäyneiden kustannuksella on väärin. Se helpotettu kasi nyt ei varmaan vastaa kutosta enempää yleisellä puolella. Mites perustellaan sille normiseiskan saaneelle että kyvyttömämpiä painelee yhteishaussa ohi oikealta ja vasemmalta.

Erityisen tuen oppilaat tai kuten sinä kirjoitit kyvyttömämmät oppilaat eivät tule ohi vasemmalta ja oikealta. Yhteishaussa hakevat yksilöliset tavoitteet omaavat opiskelijat ovat marginaaliryhmä. Heillä on omat haasteensa opiskelussa, eivätkä he ole joutuneet/päässeet erityisen tuen piiriin laiskottelun takia, tai jos ovat, niin jossain välissä joku virkamies on rikkonut lakia. Heidän on pitänyt tehdä tasoonsa nähden kovasti töitä saadekseen tämän "helpotetun kasin".

LuKihäiriö on sitten asia erikseen mutta oma kokemus on että näitä on erityisen tuen saajista murto-osa.

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden otin vain esimerkiksi. Erityistä tukea saavilla oppilailla kyseinen ongelma on varsin yleinen, mutta harvoin yksilöllistämisen peruste yksityäisenä syynä.

 

[cottonmouth]

Toivottavasti heidän kohdalla ammatinvalinnanohjaus on ollut ajan tasalla. Olen tietoinen myös yksittäistapauksista, joissa peruskoulussa useassa oppiaineesssa yksilöllistetyt oppilaat aloittivat opiskelun lukiossa. Toki opinnot keskeytyivät näissä tapauksissa nopeasti. Tämä ryhmä on kuitenkin kokemukseni mukaan hyvin marginaalinen.

Opinnonohjaus on usein kohdillaan, mutta sitten on vielä se kuuntelevatko vanhemmat opoja. Määrät eivät toki ole kokonaisuudessaan valtavan isoja, mutta kyllä lukioissakin on nykyisin yllätävänkin paljon näitä mukautetuilla numeroilla kouluun tulleita, joilla ei ole realistista mahdollisuutta selvitä koskaan ylioppilaaksi ja opinnot eivät todellakaan aina keskeydy nopeasti, vaan mukana voidaan roikkua helposti kaksikin vuotta. Eniten tuossa harmittaa nuoren kannalta, koska heittää nämä vuodet usein vähän kuin hukkaan, kun on hakeutunut puhtaasti vääränlaiseen kouluun erinäisistä syistä.

 

[Kampeaja]

Erityisen tuen oppilaat tai kuten sinä kirjoitit kyvyttömämmät oppilaat eivät tule ohi vasemmalta ja oikealta. Yhteishaussa hakevat yksilöliset tavoitteet omaavat opiskelijat ovat marginaaliryhmä. Heillä on omat haasteensa opiskelussa, eivätkä he ole joutuneet/päässeet erityisen tuen piiriin laiskottelun takia, tai jos ovat, niin jossain välissä joku virkamies on rikkonut lakia. Heidän on pitänyt tehdä tasoonsa nähden kovasti töitä saadekseen tämän "helpotetun kasin".

Ongelma on se, että arvosanan tulisi kertoa jotain oppilaan osaamisen tasosta yhteismitallisesti verrattuna muihin, ei siitä kuinka suuren osan omista resursseistaan oppilas on kyennyt hyödyntämään.

 

[McTorso]

Eli edelleen, se sinun alkuperäinen tekstisi, missä väitit, että vain murto osa hakee normaalissa yhteishaussa, ei pidä paikkaansa. Suomessa on kai n 35-45 tuhatta erityisen tuen piirissä olevaa oppilasta (tämä on oma muistikuva). En edes tiedä löytyisikö kaikille heille Luovista yms. opetuspaikkaa?

Tänne voisi ratsastaa joku, jolla on asiasta tutkimustietoa. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko erityisen tuen oppilaita oikeasti hakee yhteishaussa ja kuinka moni heistä opiskelupaikan sitä reittiä oikeasti saa. Mielenkintoista on se, kuinka erillaisena tilanne voi näyttäytyä riippuen siitä, missäpäin Suomea työskentelet ja missä toimessa.

Minulla ei ole valtakunnallisista luvuista mitään selkoa. Sen tiedän, ettei Luoville pääse läheskään kaikki halukkaat erityisen tuen oppilaat, jotka paikkaa hakevat ainakaan ensimmäisellä hakukerralla. Onneksi esimerkiksi työkeskuskukset työllisävät paljon erityisnuoria. Myös oppisopimuksen kautta kouluttautuminen on yleistynyt.

 

[Ziege]

Tänne voisi ratsastaa joku, jolla on asiasta tutkimustietoa. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko erityisen tuen oppilaita oikeasti hakee yhteishaussa ja kuinka moni heistä opiskelupaikan sitä reittiä oikeasti saa. Mielenkintoista on se, kuinka erillaisena tilanne voi näyttäytyä riippuen siitä, missäpäin Suomea työskentelet ja missä toimessa.

Minulla ei ole valtakunnallisista luvuista mitään selkoa. Sen tiedän, ettei Luoville pääse läheskään kaikki halukkaat erityisen tuen oppilaat, jotka paikkaa hakevat ainakaan ensimmäisellä hakukerralla. Onneksi esimerkiksi työkeskuskukset työllisävät paljon erityisnuoria. Myös oppisopimuksen kautta kouluttautuminen on yleistynyt.

Normaalissa yhteishaussa heitä ei taida oikeasti paljon hakea mutta yhteishaun joustavalla haulla kylläkin. Eli taitaa olla siitä kiinni lasketteko sen mukaan normaaliksi hauksi. Lukuja ei missään taida olla kuinka moni sen kautta hakee mutta "Koulutuksen järjestäjä voi erityisen syyn perusteella valita enintään 30 % kuhunkin ammatillisen peruskoulutuksen valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemääristä riippumatta".

Tilastokeskuksesta: Kahdeksan ja puoli prosenttia peruskoululaisista eli kaikkiaan 46 700 oppilasta oli siirretty erityisopetukseen syksyllä 2010. Osuus pysyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Osa-aikaista erityisopetusta sai 23,3 prosenttia oppilaista eli 128 700 peruskoululaista lukuvuonna 2009–2010. Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuneiden osuus kasvoi edellislukuvuodesta puolella prosenttiyksiköllä. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Vuonna 2009 tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 18 300 oli erityisopetuksessa. Määrä on 1 800 enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisopiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista oli 6,5 prosenttia, nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 13,4 prosenttia.

Tuossa vielä linkki tietoihin:Tilastokeskus

 

[Musta Nuoli]

Onko opetustyö ja kouluarki yleensäkin näin riippuvaista tietojärjestelmistä kuin mitä Uuden Suomen uutisoima tapahtuma antaa ymmärtää?

Vantaalaisen Lumon lukiossa koulujen yleisesti käyttämä Wilma-järjestelmä kaatui, ja lopputuloksena "Yhteys Wilmaan katkesi – ”Ihmiset eivät tiedä, minne mennä tai mitä tehdä”".

Lukion rehtorin Jari Koivisto kertoo seuraavaa:

Koivisto myöntää, että Wilma on vakiintunut kouluihin hyvin, ja koulu on tullut järjestelmästä melko riippuvaiseksi.

– Tämä Wilma ja muut järjestelmät ovat sellaisia, että niihin luotetaan. Jos ne ovat pois, se voi johtaa melkoiseen katastrofiin varsinkin jakson ensimmäisenä päivänä, Koivisto sanoo.

Koulun opiskelija oli kuvannut asiaa seuraavasti:

– Tämä aamu on ollut komediaa. Ihmiset eivät tiedä, minne mennä tai mitä tehdä. He haahuilevat kummituksina pitkin käytäviä tuskaisesti kirkuen yrittäessään löytää oikeaan luokkaan, Uronen kuvaa blogissaan kärjistäen.

Kyllä se nyt kovin hankalalta kuulostaa, jos ei saa koulupäivää kunnialla läpi jonkun Wilman kaatumisen vuoksi ja jos riippuvuussuhde on noinkin vahva.

Uusavuttomalta tämä kuulostaa, ja tietysti myös kärjistetyltä ilmaisulta, mutta paha riippuvuus yhdestä järjestelmästä ei kuulosta opettajienkaan työskentelyn kannalta kovin hyvältä.

Ei ollut minun aikanani mitään Wilmaa olemassakaan, ja sekä koulun/lukion käytännön arki että opetustunneille löytäminen sujuivat ilman sen kummempia ongelmia.

 

[mutina]

Oppilaillehan ei enää tulosteta omia lukujärjestyksiä, vaan katsovat wilmasta luokkatilat ja lukujärjestyksen. Ei siis ihme, että wilman kaatuessa jakson ensi päivinä kaikki ovat hiukan tai vielä enemmän pihalla. Myös oppilaiden valinnat ym. löytyvät wilmasta (ja myös tehdään wilmassa), joten en ihan heti keksi mistä kansliakaan saisi nopeasti tietoa oppilaille, jos wilma on poissa pelistä.

 

[Valioyksilö]

Oppilaillehan ei enää tulosteta omia lukujärjestyksiä, vaan katsovat wilmasta luokkatilat ja lukujärjestyksen. Ei siis ihme, että wilman kaatuessa jakson ensi päivinä kaikki ovat hiukan tai vielä enemmän pihalla. Myös oppilaiden valinnat ym. löytyvät wilmasta (ja myös tehdään wilmassa), joten en ihan heti keksi mistä kansliakaan saisi nopeasti tietoa oppilaille, jos wilma on poissa pelistä.

Meillä on käytössä tällaisia tilanteita varten tekstiviestit eli tiedotetaan keskitetysti oppilaille puhelimeen poikkeustilanteista.

Noin muuten Wilma on erittäin kätevä. Lumon jutusta sen verran, että jos oppilailla olisi edes hitusen älliä ja päättelykykyä, niin olisivat lampsineet suoraan opintotoimistoon ottamaan selvää tunneista. Aina toki joukosta löytyy näitä lampaita, jotka haahuilevat tällaisessa erikoistilanteessa haavi auki käytävillä. Samoja idiootteja löytyy jokaiselta työpaikaltakin.

 

[TosiFani]

Mitenkäs yläkoulun maikat tai ihan kuka tahansa näkee sen, että yläkoulussa mukautetulla/henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla opiskelut ja näiden helpotettujen/mukautettujen opetuskokonaisuuksien perusteella päättötodistusarvosanansa saanut opiskelija hakee samalla viivalla ammatilliseen/lukiokoulutukseen ns. tavisten kanssa?

Korjaan yksityisviestillä antamaani vastausta, ei mitenkään. Aikaisemmin mukautetut, tähtinumerot, merkittiin yhteishakuun koulun toimesta, mutta koulumme opon mukaan tämä on poistunut. Tämä aiheuttaa narinaa myös täällä päin. Tämä ei ole mielestäni suuri ongelma, koska näiden oppilaiden määrä on pieni ja he hakeutuvat pääosin heille sopiviin koulutuksiin.

Asiaa voidaan tarkastella myös toisesta näkökulmasta eli miksi yksittäisen aineen ongelmien pitäisi estää kouluttautuminen? Meillä on useampia julkisuuden esimerkkejä lukiongelmaisista menestyjistä.

 

[rosnäs]

Tilastokeskuksesta: Kahdeksan ja puoli prosenttia peruskoululaisista eli kaikkiaan 46 700 oppilasta oli siirretty erityisopetukseen syksyllä 2010. Osuus pysyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Osa-aikaista erityisopetusta sai 23,3 prosenttia oppilaista eli 128 700 peruskoululaista lukuvuonna 2009–2010. Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuneiden osuus kasvoi edellislukuvuodesta puolella prosenttiyksiköllä. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Nyt meni kyllä ihmetyksen sormi hämmästyksen suuhun. Onko siis todella niin, että joka neljäs peruskoululainen ei selviä normaalista koulutyöstä ilman erityisjärjestelyjä? Miten tähän on tultu ja millaisen yhteiskunnan olemme rakentaneet, jos joka neljäs lapsi ei selviä niinkin tavanomaisesta asiasta kuin päivittäisestä koulutyöstä. Kertokaa nyt joku tällaiselle vanhalle käävälle, että tuo on joku tilastoharha.

 

[sampio]

Tuo luku sisältää kaikki, jotka tukea tarvitsevat, siis nekin, jotka käyvät erkalla vaikkapa matikan vuoksi, mutta ovat muuten ison ryhmän mukana. Varmasti myös mamut. Mun valvontaluokallani on 18 oppilasta, joista kolme käy yhdessä tai kahdessa aineessa ja yksi tekee kokeet pienryhmässä. Aikalailla tuon prossan mukaan siis, ja ihan hyvä niin sekä heille itselleen että muille.

 

[rosnäs]

Tuo luku sisältää kaikki, jotka tukea tarvitsevat, siis nekin, jotka käyvät erkalla vaikkapa matikan vuoksi, mutta ovat muuten ison ryhmän mukana. Varmasti myös mamut. Mun valvontaluokallani on 18 oppilasta, joista kolme käy yhdessä tai kahdessa aineessa ja yksi tekee kokeet pienryhmässä. Aikalailla tuon prossan mukaan siis, ja ihan hyvä niin sekä heille itselleen että muille.

Tämä selvensi asiaa, kiitos. Pystytkö kuitenkin hieman avaamaan tätä eli ymmärrän sen, että jossakin yksittäisessä aineessa on oppimisvaikeuksia ja siinä on jonkinlainen erityisjärjestely, mutta jos kyseessä on useampi aine, niin onko oppilas silloin lainkaan oikeassa paikassa ollessaan tavallisessa luokassa. Tuo kokeen tekeminen pienryhmässä kuulostaa oudolta eli onko näissä siis kysymys jostakin edelläkin esillä olleesta helpotetusta arvostelusta?

Tuota mamujuttua en oikein osannut ajatellakaan eli tietty kielen osaamattomuus varmasti aiheuttaa erityisjärjestelyjen tarvetta ja sitä kautta näkyy varmaankin tilastoissa asti, vaikka kyse ei olekaan oppimisvaikeudesta perinteisellä tavalla ajateltuna.

 

[sampio]

Tämä selvensi asiaa, kiitos. Pystytkö kuitenkin hieman avaamaan tätä eli ymmärrän sen, että jossakin yksittäisessä aineessa on oppimisvaikeuksia ja siinä on jonkinlainen erityisjärjestely, mutta jos kyseessä on useampi aine, niin onko oppilas silloin lainkaan oikeassa paikassa ollessaan tavallisessa luokassa.

Tämä onkin se mielenkiintoinen juttu. Kaikki lukuaineet yksillöllistettyinä olevia oppilaita integroituu perusopetusryhmiin joka koulussa, ja on niitä mullakin ollut. Se on sitten sekä luokalle että opettajalle usein aika haastava tilanne, riippuu toki paljon oppilaasta.

Tuo kokeen tekeminen pienryhmässä kuulostaa oudolta eli onko näissä siis kysymys jostakin edelläkin esillä olleesta helpotetusta arvostelusta?

Ei yleensä, vaan mun eteeni tulleissa tapauksissa muutama oppilas on kärsinyt jonkin sortin koepaniikista. Ihan perusfiksuja kasin arvosanalla tai jopa kiitettävällä muuten suoriutuneita oppilaita, mutta normiluokassa eivät ole vain saaneet mitään aikaan koepaperille. Kyse ei ole ollut lukemattomuudesta, olen huoltajienkin kanssa asiasta jutellut tämän oman valvontaluokkani oppilaani tapauksessa, ja kovasti olivat kerranneet kokeeseen. Kotona rauhassa tehty käsitekartta oli hyvä, samoin esseet ja vastaavat onnistuivat tyypiltä hyvin. Kokeesta sitten vitosella alkava. Yksin tai pienryhmässä tehtynä ilman mitään apua tai helpotusta tulokset paranivat, samoin kävi parille muulle, joilla oli samantyylisiä oireita. En tiedä tarkemmin, mikä taustalla on, mutta pää näyttää joillakin menevät jumiin totaalisesti koetilanteissa ja he kokevat yksin kokeen tehdessään rentoutuvansa. Toki valvonta on näissäkin tapauksissa on.

Tuota mamujuttua en oikein osannut ajatellakaan eli tietty kielen osaamattomuus varmasti aiheuttaa erityisjärjestelyjen tarvetta ja sitä kautta näkyy varmaankin tilastoissa asti, vaikka kyse ei olekaan oppimisvaikeudesta perinteisellä tavalla ajateltuna.

En minäkään tätä varmaksi sano, jos joku tietää varmaksi niin saa korjata epäilykseni.