P
Opettajat eivät joutuisi tekemään niin paljon ihan turhaa työtä. Jos lapsesta näkee selvästi, että siinä ei ole ainesta henkisen työn tekijäksi, ei sellaista lasta pitäisi opettajien patistaa lukioon, kuten nykyään tehdään. Se lapsi voisi lähteä jo vaikkapa 14-vuotiaana työelämään sen sijaan, että sille opetetaan jotain matematiikkaa, fysiikkaa ja vieraita kieliä, joita se ei työssään tule tarvitsemaan yhtään mihinkään. 14-vuotiaana esim. minun äitinikin työelämään siirtyi, ja minunkin työtehtävieni hoitamiseen riittäisi varsin hyvin ala-asteen oppimäärä.
Eli siis pitäisi ottaa askel kohti vanhaa jaottelua, jossa oli erikseen oppikoulu ja kansakoulu.
Pointtini oli nimenomaan se, että miksi niille tuleville paskaduunareille opetetaan pitkää matematiikkaa. Minusta jo lukion oppilasvalintojen yhteydessä pitäisi katsoa tarkemmin, että kuka sinne lukioon kuuluu ja kuka ei.
Hohhoi. Tämähän onkin se tapa jolla yksi maailman parhaista korkeakoulujärjestelmistä valjastetaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. 14-vuotiaasta ei voi tietää, millaiseen uraan tämä tulevaisuudessa on soveltuva ja/tai halukas.
Mielestäni on erittäin positiivinen fatka, että Suomi tunnetaan maailmalla paremmin korkeasta tietotaidosta kuin ahkerista raksaduunareista.
Tottakai pientä tuunausta tuo vaatisi ja tasoryhmät voisivat hyvinkin osin palauttaa vaikka nyt 4.luokasta ylöspäin kun kaikki ovat kypsyneet.
Väitän, ettei kovin moni paskaduunari ole suorittanut läpi pitkää matematiikkaa.
Ja näissä tasoryhmien valinnoissa pitäisi painottaa nimenomaan enemmän oppilaan sosioekonomista taustaa kuin sitä, osaako hän nyt laskea jonkun laskun vain ei. Ihmisen myöhempien korkeakouluopiskelujen kannalta hänen yhteiskuntaluokkansa on paljon tärkeämpi tekijä kuin se, saako hän arvosanoiksi kymppejä ja laudatureita vai kaseja ja magnoja.
Kaikki "pointtisi" on aika yksiselitteisesti jo kommentoit huuhaaksi, joten ei niistä mitään. Mutta lisätietoa tuosta lainauksesta?Minun yläasteellani latina oli pakollinen aine.
Valtiossa, jossa korkeakouluopinnot ovat lähes ilmaisia suorittaa, ei sosioekonomisella taustalla ole juuri mitään väliä
Kaikki "pointtisi" on aika yksiselitteisesti jo kommentoit huuhaaksi, joten ei niistä mitään. Mutta lisätietoa tuosta lainauksesta?
Niin, minun yläasteellani latina oli pakollinen aine. Onko tuo virke jotenkin vaikea ymmärtää?
Oli. Ja on vieläkin, johtuu ehkä kirjoitustaidostasi. Missä helvetin yläasteella tässä lähivuosia latina on ollut pakollinen aine. Ymmärrän kyllä hyvin, jos et tähän pysty vastaamaan.
En pysty vastaamaan lähivuosien tilanteesta, koska kävin yläasteen 1990-luvulla.
Mitään mystistä yläastetta, jossa latina on ollut pakollinen, ei ole ollut olemassakaan .
Aivan. Joskus 20 vuotta sitten. Peilaat koulujen nykyistä toimintaa siihen, mitä 90-luvulla itse koit. Asiat muuttuvat. Paljonkin.En pysty vastaamaan lähivuosien tilanteesta, koska kävin yläasteen 1990-luvulla.
Ja näissä tasoryhmien valinnoissa pitäisi painottaa nimenomaan enemmän oppilaan sosioekonomista taustaa kuin sitä, osaako hän nyt laskea jonkun laskun vain ei.
Aivan. Joskus 20 vuotta sitten. Peilaat koulujen nykyistä toimintaa siihen, mitä 90-luvulla itse koit. Asiat muuttuvat. Paljonkin.
Tasoryhmiä ei varsinaisesti saa olla. Voidaan puhua eriyttämisestä, mutta tasoryhmiä ei voida virallisesti perustaa.
Ehdottamasi valintakriteerit eivät kuulu nykyaikaiseen yhteiskuntaan.
Näinä päivinä duunareiksi haluavat menevät ammattikouluihin ja niiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Lisäksi kaksoistutkinnon suorittavien määrä on nousussa.
Lukioiden täytyy alentaa keskiarvorajojaan kilpaillakseen ammattikoulujen kanssa. Ja ammattikouluihin päätyy paljon niitä, jotka pääsisivät heittämällä lukioon. Valinnanvaraa siis on ja tämä on varmasti johtanut siihen, ettei sitä ylikouluttautumista enää tapahdu yhtälailla kuin ehkä ennen.
Peruskouluissa ollaan siirtymässä lähikouluperiaaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa pajakouluista lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät lähikouluihin. Niihin tulee sitten erityisluokkia, joista oppilaita pyritään integroimaan yleisopetukseen. Resurssikysymys. Näin säästetään. Ongelmia siis on.
Olisi kaikkien etu jos pienryhmäopetusta tarvitsevat oppilaat oikeasti saisivat sitä, ihan aidosti pienissä ympäristöissä eli pajakouluissa. Isoissa kouluyhteisöissä heitä saatetaan kiusata, eivätkä he itse välttämättä kestä ison koulun tuomia sosiaalisia paineita.
Korkeakouluopiskelijoiden perhetaustoista tehdyt tutkimukset eivät oikein tue tätä mantraa, jota Suomessa toki ahkerasti aina hoetaan.
Joo, luvattiin koulunkäyntiavustajia kun lähikouluperiaatetta myytiin meille. Sitten leikattiinkin avustajien määrää, kun periaate otettiin käyttöön. Tuolla on nyt mukana oppilaita, jotka eivät osaa hoitaa omia asioitaan ja joiden vieressä pitäisi jatkuvasti olla aikuinen neuvomassa. Tämä ei oikein onnistu ainakaan yleisopetuksen puolella kun oppilaita on muutenkin se n. 23 ja siihen päälle integroidut erityisoppilaat. Etenkin kun noiden 23n muun oppilaan toimintaa pitää koko ajan valvoa. Jotenkin siitäkin pyritään selviämään jotta kaikki saisivat tarvitsemaansa apua.Tuohon boldaamaani vaikuttaa myös paljon inkluusioperiaate. Kaunis ajatus, mutta resurssipulan takia ei toimi.
Minä kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja teen duunia, josta apina selviytyisi parin viikon koulutuksella. Ei sillä pitkällä matikalla tee mitään, jos ei ole rahaa.
Onko kirjoittelija sitä mieltä, että kukaan ei saisi nousta "huonommista" oloista jos sen eteen on valmis tekemään töitä?
Tuollainen sukupolvien yli jatkunut köyhyys/katkeruus on ikävä kyllä totta nyky-Suomessakin (kuten myös huumeiden käyttö yli sukupolvien), mutta mun mielestä se ei ole mitään muuta kuin jokaisen oma valinta.
Peruskouluissa ollaan siirtymässä lähikouluperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa pajakouluista lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät lähikouluihin.
Muistaen kuitenkin välillä kertoa että voisi olla missä tahansa hommissa älynsä puolesta mutta ei viitsi koska lapsuus.
Se riippuu ihan alasta, millä noustaan ja minne asti päästään. On sitä niitäkin "hienoja" periaatteessa akateemisia duuneja, missä parhaat saa paikan pelkällä isommalla mulkulla ja mulkkuudella.Sieltä huonoimmista oloista ei kuitenkaan nousta millään koulunkäynnillä, vaan tekemällä mahdollisimman ahkerasti paskaduuneja. Siksi työnteko pitäisi aloittaa mahdollisimman nuorena, eikä aikaa tulisi tuhlata koulussa istumiseen..
Eivät peruskoulu ja lukio mitään älykkyyttä mittaa. Silti todella monet korkeasti koulutetutkin ihmiset tuntuvat kuvittelevan, että esim. yo-kirjoitusten tulokset olisivat jonkinlainen indikaattori ihmisen älykkyydestä. Eivät ne ole, vaan yo-kirjoitukset mittaavat kykyä tietyn tyyppiseen päättelyyn, jolle ei elämässä ole juurikaan käyttöä.
On mukava lukea että opettajia sentään arvostetaan nykyään. Etenkin kun itse arvostan kaikkia, olivat he töissä tällä hetkellä tai ei. Omalla työpaikallakin pyrin aina moikkamaan kaikkia henkilökunnan jäseniä ja kiittämään heitä, kun on aihetta. Kaikkien työ on arvokasta.Arvostan opettajia korkealle ja ihmettelen tätä sotaa. Ei kenenkään pitäisi joutua puolustelemaan miksi on töissä. Työstä maksetaan se mikä maksetaan ja lomat on silloin kun on. Miten kaikista asioista saadaan aina niin monimutkaisia.
On mukava lukea että opettajia sentään arvostetaan nykyään.
Tästä syystä onkin omituista lukea, kuinka vähän jotkut arvostavat koulujärjestelmää ja opettajia. Ongelmia on joo, mutta niin on kaikissa ammateissa.
