Opetustyö

  • 380 302
  • 3 070

Le Dang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
P
Opettajat eivät joutuisi tekemään niin paljon ihan turhaa työtä. Jos lapsesta näkee selvästi, että siinä ei ole ainesta henkisen työn tekijäksi, ei sellaista lasta pitäisi opettajien patistaa lukioon, kuten nykyään tehdään. Se lapsi voisi lähteä jo vaikkapa 14-vuotiaana työelämään sen sijaan, että sille opetetaan jotain matematiikkaa, fysiikkaa ja vieraita kieliä, joita se ei työssään tule tarvitsemaan yhtään mihinkään. 14-vuotiaana esim. minun äitinikin työelämään siirtyi, ja minunkin työtehtävieni hoitamiseen riittäisi varsin hyvin ala-asteen oppimäärä.

Eli siis pitäisi ottaa askel kohti vanhaa jaottelua, jossa oli erikseen oppikoulu ja kansakoulu.

Hohhoi. Tämähän onkin se tapa jolla yksi maailman parhaista korkeakoulujärjestelmistä valjastetaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. 14-vuotiaasta ei voi tietää, millaiseen uraan tämä tulevaisuudessa on soveltuva ja/tai halukas.

Mielestäni on erittäin positiivinen fatka, että Suomi tunnetaan maailmalla paremmin korkeasta tietotaidosta kuin ahkerista raksaduunareista.
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara
Pointtini oli nimenomaan se, että miksi niille tuleville paskaduunareille opetetaan pitkää matematiikkaa. Minusta jo lukion oppilasvalintojen yhteydessä pitäisi katsoa tarkemmin, että kuka sinne lukioon kuuluu ja kuka ei.

Väitän, ettei kovin moni paskaduunari ole suorittanut läpi pitkää matematiikkaa. Meidän lukiossa pitkän matikan keskeytti noin puolet saapumiserästäni, ne jotka vetivät loppuun asti jatkavat kaikki korkeakouluissa. Oletan tässä että paskaduuniin ei tarvitse korkeakoulututkintoa. Ja saattaahan olla, että muissa lukioissa pitkän matikan opiskelijat siirtyvät raksahommiin, rekkakuskeiksi jne. Tuntuisi kuitenkin omituiselta, mutta voihan se olla.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Hohhoi. Tämähän onkin se tapa jolla yksi maailman parhaista korkeakoulujärjestelmistä valjastetaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. 14-vuotiaasta ei voi tietää, millaiseen uraan tämä tulevaisuudessa on soveltuva ja/tai halukas.



Mielestäni on erittäin positiivinen fatka, että Suomi tunnetaan maailmalla paremmin korkeasta tietotaidosta kuin ahkerista raksaduunareista.


Tämä on juurikin näin. Suomessa on niin vähän väkeä että emme voi kilpailla muulla kuin laadulla. Täten on hienoa että kaikki käyvät yleissivistävän peruskoulun josta parhaat seuloutuvat. Tottakai pientä tuunausta tuo vaatisi ja tasoryhmät voisivat hyvinkin osin palauttaa vaikka nyt 4.luokasta ylöspäin kun kaikki ovat kypsyneet. Jossain kommentissa olikin tuo laiskotteluun tottuminen ja niinhän se on että lahjakkaat vetävät mitään tekemättä kiitettävillä peruskoulun läpi eikä lukiossa työntekoon enää meinata oppia. Siinä on se haaste missä tasoryhmät voisivat olla avuksi. Toki niitä "salaa" kouluissa onkin olemassa. Tästä vaan saattaisi sosiaalidemokraatin vanhempi suuttua joten ne pitää osata piilottaa fiksusti.
 
Tottakai pientä tuunausta tuo vaatisi ja tasoryhmät voisivat hyvinkin osin palauttaa vaikka nyt 4.luokasta ylöspäin kun kaikki ovat kypsyneet.

Ja näissä tasoryhmien valinnoissa pitäisi painottaa nimenomaan enemmän oppilaan sosioekonomista taustaa kuin sitä, osaako hän nyt laskea jonkun laskun vain ei. Ihmisen myöhempien korkeakouluopiskelujen kannalta hänen yhteiskuntaluokkansa on paljon tärkeämpi tekijä kuin se, saako hän arvosanoiksi kymppejä ja laudatureita vai kaseja ja magnoja.

Väitän, ettei kovin moni paskaduunari ole suorittanut läpi pitkää matematiikkaa.

Minä kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja teen duunia, josta apina selviytyisi parin viikon koulutuksella. Ei sillä pitkällä matikalla tee mitään, jos ei ole rahaa.
 

Le Dang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Ja näissä tasoryhmien valinnoissa pitäisi painottaa nimenomaan enemmän oppilaan sosioekonomista taustaa kuin sitä, osaako hän nyt laskea jonkun laskun vain ei. Ihmisen myöhempien korkeakouluopiskelujen kannalta hänen yhteiskuntaluokkansa on paljon tärkeämpi tekijä kuin se, saako hän arvosanoiksi kymppejä ja laudatureita vai kaseja ja magnoja.

Mitä helvettiä? :D Säätyjako on poistettu Suomessa pääsääntöisesti 1800-luvulla, ja viimeisimmät rippeet 1900-luvun lopulla. Valtiossa, jossa korkeakouluopinnot ovat lähes ilmaisia suorittaa, ei sosioekonomisella taustalla ole juuri mitään väliä, ellei vanhemmilla ole joku sairas pakko syöttää "herrat vs. duunarit" -vastakkainasettelua muksuilleen. Geenit tietty vaikuttavat mahdollisuuksiin saavuttaa arvostetuimpia arvosanoja ja tutkintoja, mutta mielestäni huomattavasti vähemmän kuin lapsen/nuoren omat intressit.
 
Valtiossa, jossa korkeakouluopinnot ovat lähes ilmaisia suorittaa, ei sosioekonomisella taustalla ole juuri mitään väliä

Korkeakouluopiskelijoiden perhetaustoista tehdyt tutkimukset eivät oikein tue tätä mantraa, jota Suomessa toki ahkerasti aina hoetaan.

Kaikki "pointtisi" on aika yksiselitteisesti jo kommentoit huuhaaksi, joten ei niistä mitään. Mutta lisätietoa tuosta lainauksesta?

Niin, minun yläasteellani latina oli pakollinen aine. Onko tuo virke jotenkin vaikea ymmärtää?
 

Myyrä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Spurs
En pysty vastaamaan lähivuosien tilanteesta, koska kävin yläasteen 1990-luvulla.

Arvelinkin että puhut puutaheinää muiden juttujesi tapaan. Mitään mystistä yläastetta, jossa latina on ollut pakollinen, ei ole ollut olemassakaan. Voit keksiä tähän jonkun mukahauskan letkautuksen vastaukseksi, koska et kykene keskustelun perusasioihin, eli vastaamaan kysymykseen.
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
En pysty vastaamaan lähivuosien tilanteesta, koska kävin yläasteen 1990-luvulla.
Aivan. Joskus 20 vuotta sitten. Peilaat koulujen nykyistä toimintaa siihen, mitä 90-luvulla itse koit. Asiat muuttuvat. Paljonkin.


Ja näissä tasoryhmien valinnoissa pitäisi painottaa nimenomaan enemmän oppilaan sosioekonomista taustaa kuin sitä, osaako hän nyt laskea jonkun laskun vain ei.

Tasoryhmiä ei varsinaisesti saa olla. Voidaan puhua eriyttämisestä, mutta tasoryhmiä ei voida virallisesti perustaa.

Ehdottamasi valintakriteerit eivät kuulu nykyaikaiseen yhteiskuntaan.

Näinä päivinä duunareiksi haluavat menevät ammattikouluihin ja niiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Lisäksi kaksoistutkinnon suorittavien määrä on nousussa.

Lukioiden täytyy alentaa keskiarvorajojaan kilpaillakseen ammattikoulujen kanssa. Ja ammattikouluihin päätyy paljon niitä, jotka pääsisivät heittämällä lukioon. Valinnanvaraa siis on ja tämä on varmasti johtanut siihen, ettei sitä ylikouluttautumista enää tapahdu yhtälailla kuin ehkä ennen.

Peruskouluissa ollaan siirtymässä lähikouluperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa pajakouluista lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät lähikouluihin. Niihin tulee sitten erityisluokkia, joista oppilaita pyritään integroimaan yleisopetukseen. Resurssikysymys. Näin säästetään. Ongelmia siis on.

Olisi kaikkien etu jos pienryhmäopetusta tarvitsevat oppilaat oikeasti saisivat sitä, ihan aidosti pienissä ympäristöissä eli pajakouluissa. Isoissa kouluyhteisöissä heitä saatetaan kiusata, eivätkä he itse välttämättä kestä ison koulun tuomia sosiaalisia paineita.
 
Viimeksi muokattu:

Palsa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, STL Blues, Jymy
Menee aika korkealentoiseksi ajatus, että sosioekonomisen taustan mukaan ihmiset lyödään karsinoihin jo peruskoulussa. Onko kirjoittelija sitä mieltä, että kukaan ei saisi nousta "huonommista" oloista jos sen eteen on valmis tekemään töitä? Huonommista lainausmerkeissä, koska mikä minä olen määrittelemään kenenkään kotioloja. Totta on, että akateemisen perheen kakarat hakeutuvat useammin akateemisille aloille, mutta varsinkin nykyisissä maahanmuuttajalapsissa on itselle jäänyt mieleen todella päämäärätietoisia tapauksia. Nämä tapaukset ulosmittaavat Suomalaisen koulujärjestelmän sen hyvä kautta ja tähän toki kaikkien kohdalla olisi pyrkimyskin.

En todellakaan ymmärrä tuota pointtia "pitkällä matikalla ei tee mitään jos ei ole rahaa". Minä ainakin olen itse rahoittanut omat korkeakouluopintoni töitä tekemällä. Muutaman puhelinlaskun verran on vanhemmat sponsoroineet työpaikkojen välissä.

Tuollainen sukupolvien yli jatkunut köyhyys/katkeruus on ikävä kyllä totta nyky-Suomessakin (kuten myös huumeiden käyttö yli sukupolvien), mutta mun mielestä se ei ole mitään muuta kuin jokaisen oma valinta.
 

Palsa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, STL Blues, Jymy
Aivan. Joskus 20 vuotta sitten. Peilaat koulujen nykyistä toimintaa siihen, mitä 90-luvulla itse koit. Asiat muuttuvat. Paljonkin.




Tasoryhmiä ei varsinaisesti saa olla. Voidaan puhua eriyttämisestä, mutta tasoryhmiä ei voida virallisesti perustaa.

Ehdottamasi valintakriteerit eivät kuulu nykyaikaiseen yhteiskuntaan.

Näinä päivinä duunareiksi haluavat menevät ammattikouluihin ja niiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Lisäksi kaksoistutkinnon suorittavien määrä on nousussa.

Lukioiden täytyy alentaa keskiarvorajojaan kilpaillakseen ammattikoulujen kanssa. Ja ammattikouluihin päätyy paljon niitä, jotka pääsisivät heittämällä lukioon. Valinnanvaraa siis on ja tämä on varmasti johtanut siihen, ettei sitä ylikouluttautumista enää tapahdu yhtälailla kuin ehkä ennen.

Peruskouluissa ollaan siirtymässä lähikouluperiaaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa pajakouluista lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät lähikouluihin. Niihin tulee sitten erityisluokkia, joista oppilaita pyritään integroimaan yleisopetukseen. Resurssikysymys. Näin säästetään. Ongelmia siis on.

Olisi kaikkien etu jos pienryhmäopetusta tarvitsevat oppilaat oikeasti saisivat sitä, ihan aidosti pienissä ympäristöissä eli pajakouluissa. Isoissa kouluyhteisöissä heitä saatetaan kiusata, eivätkä he itse välttämättä kestä ison koulun tuomia sosiaalisia paineita
.

Tuohon boldaamaani vaikuttaa myös paljon inkluusioperiaate. Kaunis ajatus, mutta resurssipulan takia ei toimi.
 

Le Dang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Korkeakouluopiskelijoiden perhetaustoista tehdyt tutkimukset eivät oikein tue tätä mantraa, jota Suomessa toki ahkerasti aina hoetaan.

Koska edelleen löytyy juuri ko. vastakkainasettelun puolustajia. Toiset pakotetaan lukioon, toiset väkisin faijan raksafirmaan 14-kesäisenä. Tottakai on myös luontevampaa seurata jossain määrin vanhempien jalanjälkiä, juurikin esimerkiksi mainitsemieni geenien vuoksi.

Muotoilin kuitenkin väärin; ei sosioekonominen luokka saisi nuoren omaan valintaan vaikuttaa. Kyllä itseäni ainakin sapettaisi, jos omia urahaaveita ja -polkuja olisi millään tapaa rajoitettu vanhempieni ammattien perusteella (tai toimesta).

Vai onko tuo jenkkien malli mielestäsi parempi, jossa vain rikkaimmilla on varaa korkeaan koulutukseen, ja sosioekonominen luokka vaikuttaa näin ollen automaattisesti?
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tuohon boldaamaani vaikuttaa myös paljon inkluusioperiaate. Kaunis ajatus, mutta resurssipulan takia ei toimi.
Joo, luvattiin koulunkäyntiavustajia kun lähikouluperiaatetta myytiin meille. Sitten leikattiinkin avustajien määrää, kun periaate otettiin käyttöön. Tuolla on nyt mukana oppilaita, jotka eivät osaa hoitaa omia asioitaan ja joiden vieressä pitäisi jatkuvasti olla aikuinen neuvomassa. Tämä ei oikein onnistu ainakaan yleisopetuksen puolella kun oppilaita on muutenkin se n. 23 ja siihen päälle integroidut erityisoppilaat. Etenkin kun noiden 23n muun oppilaan toimintaa pitää koko ajan valvoa. Jotenkin siitäkin pyritään selviämään jotta kaikki saisivat tarvitsemaansa apua.
 

kimbe66

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kun tämä opetustyö nyt niin paljon tunteita herättää, niin kerronpahan ensimmäisen työviikkoni tältä syksyltä.

Maanantai: Kokous klo 8-11. Nopea ruokailu ja ensiapukoulutus klo 11.15-14.45. Keskustelua kollegoiden kanssa vielä puolisen tuntia, kotiinlähtö noin klo 15.15.

Tiistai: Aamukokous klo 8-9. Luokanvalvojatunteja klo 9-13. Uusi kokous klo 13-14.30. Fyke-varaston järjestelyä. Kotiin noin klo 16.30.

Keskiviikko: Lukujärjestyksen mukaiset tunnit klo 9-15 (1 hyppytunti välissä, mikä meni kirjoja keräillessä). Ensimmäiset hopsien laadinnat kotona klo 16-18.

Torstai: Tunnit klo 8-13. Muutamat hops-merkinnät koululla, yhden vanhemman kanssa puhelinyhteys. Kotiinlähtö klo 15.30. Kotona vielä toinen puhelinyhteys toisen vanhemman kanssa.

Perjantai: Tunnit vain klo 9-12, ja pakko lähteä samantien koululta, koska silmänpohjakuvaus. Kotona näkökyvyn palattua yhden oppilaan hojks-päivitystä. Tästä sovittiin vielä puhelimitse palaveri muutaman viikon päähän. Töitä siis vain noin 6 tuntia. Löysä päivä.

Tuossa siis kuvaus ensimmäisestä työviikostani tältä syksyltä. Töitä tuli tehtyä noin 37,5 tuntia, palkka tulee periaatteessa 22,4 tunnilta. (Saan vain opetusvelvollisuustunnit+luokanvalvojakorvauksen.) Koulumme on sen verran pieni, ettei ylitunteja ole juuri kenelläkään.

Viikkohan oli poikkeava normaalista, kun maanantaina eivät oppilaat olleet paikalla. Mutta tuntimäärä on kyllä aika lailla samanlainen minulla joka viikko, eli siinä 40 tunnin kieppeillä pyöritään.

Tästä työstä tekee vaikean:
a) lapset ovat yksilöitä, kaikille ei samanlainen opetus mene perille
b) huoltajat (osa ei välitä, osa on ihan hemmetin kärkästä porukkaa)
c) tietosuoja ( ei vain saa tarpeellista tietoa esim. terveysasioista, tämä voi joskus olla jopa hengenvaarallista )
d) oma osaamattomuus ( ei opettajakaan ihan kaikkea tiedä, vaikka lapset niin luulevatkin )
e) mahdottomuus olla kahdessa paikassa yhtä aikaa: oppitunnit on pidettävä loppuun saakka, mutta juuri oppitunnin loputtua on myös oltava valvomassa välituntia. jos siellä jotakin sattuu, ennen kuin olet, niin kalpaten käy opettajaparalle.
f) kyllä näitä riittää, tuossa nyt vain ihan alkuun
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Minä kirjoitin pitkästä matikasta E:n ja teen duunia, josta apina selviytyisi parin viikon koulutuksella. Ei sillä pitkällä matikalla tee mitään, jos ei ole rahaa.

Mikäli edellisten keskustelujen käsikirjoitus toteutuu edes osalta kohtaa, Kirjoittelija tulee kysymään kuinka moni teistä on käynyt katsomassa isäpuolta vankilassa ja kuinka monen vanhempi on elättänyt teidät alle 10 000 € vuosituloilla. Tästä sitten suora siirtymä siihen että tämmöisten (tai lähellä olevien) henkilöiden korkeakoulutus (tai ylipäänsä mikään koulutus 3. luokan jälkeen) on täysin hukkaan heitettyä aikaa koska he tulevat siirtymään paskaduuneihin joka tapauksessa.

Kaikkeen perusteluna koska hän itse on näin tehnyt. Muistaen kuitenkin välillä kertoa että voisi olla missä tahansa hommissa älynsä puolesta mutta ei viitsi koska lapsuus.

Onnea työhön kaikille opettajille.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Joo, ei tiennyt matikanope, millaisen Pandoran lippaan meni avaamaan, kun Kirjoittelijalle lukiota suositteli.
 
Onko kirjoittelija sitä mieltä, että kukaan ei saisi nousta "huonommista" oloista jos sen eteen on valmis tekemään töitä?

En ole. Sieltä huonoimmista oloista ei kuitenkaan nousta millään koulunkäynnillä, vaan tekemällä mahdollisimman ahkerasti paskaduuneja. Siksi työnteko pitäisi aloittaa mahdollisimman nuorena, eikä aikaa tulisi tuhlata koulussa istumiseen.

Miksi esim. peruskoulussa täytyy väkisin pitää yllä tasa-arvon illuusiota ja hokea sitä mantraa, että Suomessa ei ole mitään yhteiskuntaluokkia, kun lopputulos kuitenkin on se, että juristien lapsista yleensä tulee juristeja ja pitkäaikaistyöttömien lapsista pitkäikaistyöttömiä.

Tuollainen sukupolvien yli jatkunut köyhyys/katkeruus on ikävä kyllä totta nyky-Suomessakin (kuten myös huumeiden käyttö yli sukupolvien), mutta mun mielestä se ei ole mitään muuta kuin jokaisen oma valinta.

No hyvä. Sittenhän olemme yhtä mieltä siitä, että köyhyyden ja huumeidenkäytön voimakkaalle periytymiselle ei pidä tehdä mitään, koska köyhyys ja narkkaaminen on ihan jokaisen oma valinta. Jos sikiö hankkii jo kohdussa napanuoran välityksellä itselleen huumeriippuvuuden äidin rännitellessä, sekin on ihan sikiön oma valinta. Vasemmistolaiset poliitikot kyllä jaksavat meuhkata siitä, että köyhyyden periytymistä pitäisi pyrkiä ehkäisemään. Tuollainen puhe on kuitenkin pelkkää taivaanrannanmaalailua niin kauan kuin ihmisillä on oikeus kasvattaa itse omat lapsensa.

Peruskouluissa ollaan siirtymässä lähikouluperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa pajakouluista lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät lähikouluihin.

Minä luin pari vuotta sitten Hesarista, että koulushoppailu on Helsingissä lisääntynyt voimakkaasti. Minusta se on hyvä juttu, jos parempi väki ja alaluokka saadaan eriytettyä mahdollisimman nuorina mahdollisimman tehokkaasti omiin kouluihinsa. Onneksi tähän suuntaan ollaan nyt Suomessa menossa, sillä silloin lapset saavat olla kaltaistensa seurassa. Lika barn leka bäst.

Muistaen kuitenkin välillä kertoa että voisi olla missä tahansa hommissa älynsä puolesta mutta ei viitsi koska lapsuus.

Eivät peruskoulu ja lukio mitään älykkyyttä mittaa. Silti todella monet korkeasti koulutetutkin ihmiset tuntuvat kuvittelevan, että esim. yo-kirjoitusten tulokset olisivat jonkinlainen indikaattori ihmisen älykkyydestä. Eivät ne ole, vaan yo-kirjoitukset mittaavat kykyä tietyn tyyppiseen päättelyyn, jolle ei elämässä ole juurikaan käyttöä.
 
Viimeksi muokattu:
Sieltä huonoimmista oloista ei kuitenkaan nousta millään koulunkäynnillä, vaan tekemällä mahdollisimman ahkerasti paskaduuneja. Siksi työnteko pitäisi aloittaa mahdollisimman nuorena, eikä aikaa tulisi tuhlata koulussa istumiseen..
Se riippuu ihan alasta, millä noustaan ja minne asti päästään. On sitä niitäkin "hienoja" periaatteessa akateemisia duuneja, missä parhaat saa paikan pelkällä isommalla mulkulla ja mulkkuudella.

Maailmankuvasi vaikuttaa tämän ketjun perusteella harvinaisen surulliselta, toivottavasti voit paremmin jatkossa.

Itse toivotan hyvää lukuvuoden alkua ja jatkoa kaikille meille opettajille. Pitkät päivät lukuvuoden alussa tarkoittaa lyhyempiä päiviä jaksojen ja lukuvuoden loppupuolella.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Eivät peruskoulu ja lukio mitään älykkyyttä mittaa. Silti todella monet korkeasti koulutetutkin ihmiset tuntuvat kuvittelevan, että esim. yo-kirjoitusten tulokset olisivat jonkinlainen indikaattori ihmisen älykkyydestä. Eivät ne ole, vaan yo-kirjoitukset mittaavat kykyä tietyn tyyppiseen päättelyyn, jolle ei elämässä ole juurikaan käyttöä.

Olen joillain mittareilla korkeasti koulutettu, mutta silti aivan tavallinen ihminen.

Yo-kirjoitukset eivät kerro älykkyydestä. Tai kertovathan, kun niistä oppii etukäteen mitä kannattaa tai ei kannata tehdä, kun se auliisti kerrotaan.

En ole koskaan ymmärtänyt mitä tarkoittaa kirjoituksiin lukeminen. Olihan se hieno kevät, kun oli vaan lomaa ja sitten kävi heittämässä nimmarit papereihin. Kotonakin olisi ollut ruokaa, mutta kävin päivittäin koululla syömässä ja kavereita moikkaamassa.
--

Arvostan opettajia korkealle ja ihmettelen tätä sotaa. Ei kenenkään pitäisi joutua puolustelemaan miksi on töissä. Työstä maksetaan se mikä maksetaan ja lomat on silloin kun on. Miten kaikista asioista saadaan aina niin monimutkaisia.
 

clayman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Arvostan opettajia korkealle ja ihmettelen tätä sotaa. Ei kenenkään pitäisi joutua puolustelemaan miksi on töissä. Työstä maksetaan se mikä maksetaan ja lomat on silloin kun on. Miten kaikista asioista saadaan aina niin monimutkaisia.
On mukava lukea että opettajia sentään arvostetaan nykyään. Etenkin kun itse arvostan kaikkia, olivat he töissä tällä hetkellä tai ei. Omalla työpaikallakin pyrin aina moikkamaan kaikkia henkilökunnan jäseniä ja kiittämään heitä, kun on aihetta. Kaikkien työ on arvokasta.

Tästä syystä onkin omituista lukea, kuinka vähän jotkut arvostavat koulujärjestelmää ja opettajia. Ongelmia on joo, mutta niin on kaikissa ammateissa.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
On mukava lukea että opettajia sentään arvostetaan nykyään.

Juttelin erään englantilaisen opettajan kanssa ja nyt vasta avautui tämä ihan kunnolla kuinka niillä pitkillä lomilla ei ole mitään merkitystä.

Hänellä jää moni peli näkemättä, kun ei vain voi lähteä reissuun. Itse voin ostaa lento- ja ottelulipun koska tahansa ja kerron sitten pomolle myöhemmin, että en ole muuten tuolloin ja tuolloin toimistolla.

Opettaja ei voi. Ne mukavähäiset tunnit on pakko hoitaa ma-pe. Eikä opettajan moraalilla varustettu henkilö voi edes salaa sairastua, koska lapsia ja nuoria pitää neuvoa.

Olisi mielenkiintoista tietää vihataanko opettajia muissakin maissa yhtä paljon kuin Suomessa. Pitää kysyä, kävin tämän keskustelun viime viikolla ennen kuin olin kunnolla tutustunut tähän sekoiluun.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tästä syystä onkin omituista lukea, kuinka vähän jotkut arvostavat koulujärjestelmää ja opettajia. Ongelmia on joo, mutta niin on kaikissa ammateissa.

Ei kai se vaadi kuin egon, jota itsetunto ei kykene kannattelemaan. Ja näitä tyyppejä löytyy opetus- ja kasvatusalalta myös, ei siinä mitään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös