Kyllä on pakko uskoa, että niitä suojelusenkeleitäkin vielä on.
Siskon poikaystävä, jolle lainasin vanhaa autoani (Ascona) intin ajaksi, ajoi eilen takaisinpäin urheiluvapaalta Niinisaloon. Siinä sitten muutama kilometri ennen Niinisaloa tielle eksyi täysikokoinen uroshirvi, "lankopoika" ehti hieman hirveä väistää ja satasen vauhdissa hirvi sitten osui pelkääjän puolen etukulmaan, josta lähti lentoon, osuen kuskin kohdalle kattoon ja jatkaen siitä matkaa auton yli.
Tässä kohtaa vanha Asko kesti 600-700 kiloisen hirven iskeytymisen kattoon ja katto ei painunut kokonaan sisään, vaan vain kymmenisen senttiä ja "lankopoika" selvisi muutamalla naarmulla ja jumiutuneilla niskoilla.
Lähtö voi olla nuorellakin ihmisellä todella lähellä ja todella pienestä kiinni, onneksi tällä kertaa kävi näin. Oppii taas arvostamaan jokaista päivää, jonka saa läheistensä kanssa elää.