Onko täällä lääkäriä?

[maniakos]

Minullakin on viime aikoina ollut jonkinlaisia iho-ongelmia riesanani. Vaivat alkoivat jo alkukesästä, melko samoihin aikoihin pahimman siitepölykauden kanssa. Olen odotellut vaivojen loppumista, mutta näköpiirissä ei ole ollut hirveästi positiivisia merkkejä.

Oireina ovat itsestään ilmestyvät punaiset läikät ja kutina, joita sitten seuraa usein myös erilaiset paukamat. Nuo paukamat tuntuvat olevan hyvin vaihtelevia. Välillä ihoon nousee useiden senttien, ehkä jopa kymmenen sentin mittaisia paukamia, ikään kuin arpia. Välillä ihoon nousee ainoastaan pieniä muutaman millin paukamia. Niitä pieniä paukamia onkin sitten useampia samalla alueella.

Aluksi ajattelin näiden oireiden johtuvat siitepölykaudesta, jonka kerrottiin olevan normaalia voimakkaampi. Sittemmin siitepölykauden luulisi hellittäneen sen verran, että myöskin oireet olisivat kadonneet, mutta näinhän ei ole suinkaan tapahtunut. Myöhemmin olen koittanut sulkea vuorollaan pois mahdollisia oireiden aiheuttajia alottaen pesuaineista ja lisäaineista, siirtyen ravintopuolen vaikuttajiin. Mitään ratkaisua ei kuitenkaan ole tuntunut löytyvän.

Olen itse yrittänyt diagnosoida taudin ja sittemmin tullut siihen tulokseen, että jonkinlaiselta nokkosihottumalta(urtikaria) tämä kieltämättä vaikuttaa. Iholiiton sivuilta löytyy aiheesta oikein laaja paketti. Sieltä olen päätellyt lisää ja tullut siihen tulokseen, että tuo akuutti nokkosihottuma täsmää oikein hyvin, joskin kohtahan tässä alettaisiin olla kroonisen nokkosihottuman puolella.

Antihistamiini tuntuu tepsivän vaivoihin oikein kivasti, eikä silloin ole mitään suurempaa kutinaa. Jonnekin päin vartaloa kuitenkin ilmestyy silloinkin punaisia läikkiä, ei kuitenkaan niinkään paukamia.

Onko muilla kokemuksia tällaisista vitsauksista? Onkohan tällaisen vaivan yhteydessä miten suositeltavaa mennä lääkäriin vai sanooko terveyskeskuslääkäri vain sen legendaarisen "seuraillaan tilannetta" -lausahduksen?

 

[Sistis]

Minullakin on viime aikoina ollut jonkinlaisia iho-ongelmia riesanani. Vaivat alkoivat jo alkukesästä, melko samoihin aikoihin pahimman siitepölykauden kanssa. Olen odotellut vaivojen loppumista, mutta näköpiirissä ei ole ollut hirveästi positiivisia merkkejä.

Viime kevään koivukausi oli historiallisen paha, ja sen vuoksi allergiaoireita sai jopa moni sellainen, jolla tavallisesti ei niitä tullut. Meilläkin on vähän samanlaista ongelmaa ollut. Avovaimon kanssa olemme molemmat koivuallergikkoja, mutta heinistä ei kummallakaan ole ollut oireita. Nyt, kiitos mahdollisesti koivukauden, avovaimo on saanut myös heinäkaudella lieviä oireita. Meikäläisen koira-allergia on taas antanut kesän aikana vähän pahempia oireita koiratalouksissa vieraillessa. Nyt onneksi alkaa tilanne taas normalisoitua.

Olisiko kroppa vain allergikoilla jotenkin "ylikierroksilla" koivukauden jälkeen ja se reagoi herkemmin muihinkin epäpuhtauksiin? Elimistössähän on kuulemma (lääkäriltä kuultua) jonkinlainen muistijälki. Minulla kala-allergia saa aikaan lievää anafylaktista reaktiota, vaan ei kuitenkaan shokkia. Sen vuoksi kannan mukanani varmuudeksi Epipen -adrenaliinipiikkiä. Lääkärin mukaan seuraavalla kerralla vahingossa syöty kalatuote saattaa aiheuttaa rajummat oireet, koska elimistö tuppaa muistamaan edellisen allergiakohtauksen. Sama homma on ampiaisallergiassa, joka usein puhkeaa niille henkilöille, jotka saavat kerralla useamman piston. Esimerkkinä tästä on siskoni, joka joskus vaahtosammuttimen kokoisena sai maa-ampiaispesän vihat päällensä. Vanhemmalla iällä hän reagoi ilmeisesti juuri tuon "kropan muistin" vuoksi pistoksiin niin ikään anafylaksia-reaktiolla.

 

[maniakos]

Viime kevään koivukausi oli historiallisen paha, ja sen vuoksi allergiaoireita sai jopa moni sellainen, jolla tavallisesti ei niitä tullut. Meilläkin on vähän samanlaista ongelmaa ollut. Avovaimon kanssa olemme molemmat koivuallergikkoja, mutta heinistä ei kummallakaan ole ollut oireita. Nyt, kiitos mahdollisesti koivukauden, avovaimo on saanut myös heinäkaudella lieviä oireita. Meikäläisen koira-allergia on taas antanut kesän aikana vähän pahempia oireita koiratalouksissa vieraillessa. Nyt onneksi alkaa tilanne taas normalisoitua.

Olisiko kroppa vain allergikoilla jotenkin "ylikierroksilla" koivukauden jälkeen ja se reagoi herkemmin muihinkin epäpuhtauksiin? Elimistössähän on kuulemma (lääkäriltä kuultua) jonkinlainen muistijälki. Minulla kala-allergia saa aikaan lievää anafylaktista reaktiota, vaan ei kuitenkaan shokkia. Sen vuoksi kannan mukanani varmuudeksi Epipen -adrenaliinipiikkiä. Lääkärin mukaan seuraavalla kerralla vahingossa syöty kalatuote saattaa aiheuttaa rajummat oireet, koska elimistö tuppaa muistamaan edellisen allergiakohtauksen. Sama homma on ampiaisallergiassa, joka usein puhkeaa niille henkilöille, jotka saavat kerralla useamman piston. Esimerkkinä tästä on siskoni, joka joskus vaahtosammuttimen kokoisena sai maa-ampiaispesän vihat päällensä. Vanhemmalla iällä hän reagoi ilmeisesti juuri tuon "kropan muistin" vuoksi pistoksiin niin ikään anafylaksia-reaktiolla.

Minulta taisi unohtua melko oleellinen maininta siitä, etten ole ollut aiemmin millään tavalla allerginen millekään. En myöskään siitepölyille. Kiitoksia kuitenkin pitkästä vastauksesta. Ei varmaankaan parane sulkea pois mahdollisuutta siitepölyjen vaikutuksesta. Ehkä oma tilanteenikin normalisoituu vielä tässä syksyn tullen.

Tuo tarinasi koira-allergiasta osui muuten oikein hyvin yhteen erään kaverini kanssa. Puhuimme juuri viime viikolla siitä kuinka tämä on hänelle elämänsä ensimmäinen vuosi, jolloin hän on alkanut saamaan allergisia oireita. Lähteenä tuntuvat olevan milloin siitepölyt, milloin myös jotkut ruoka-aineet ja nyttemmin myös koirat. Hänellä on ollut aiemmin elämässään koiria ilman mitään allergisia oireita, mutta tänä kesänä hän on saanut oireita vieraillessaan taloudessa, jossa on koira. Ilmeisesti siellä on sitten ollut jonkinlainen piilevä allergia, joka on sitten nyt herännyt muista syistä henkiin.
On muuten aika jännä tämä ihmisen elimistö!

 

[Aatos]

Kysyn ihan mielenkiinnosta, että riittääkö tuossa ihan tuo ilman reseptiä saatava perus-särkylääke (ibuprofeiini) ..

..mielestäni ne olivat ihan ibuprofeiini-tabletteja, joissa vahvuus taisi olla 600mg. Pettääköhän muistini, ja olisiko niissä ollut mahdollisesti jotain muutakin?




Ja lämpö sitten yhdistettynä lepoon (hieroin tuota aina nukkumaan mennessä) nopeutti sitten paranemista... Todennäköisempi vaihtoehto on, että aika hoiti tehtävänsä.

Tuo ei ollut maksettu mainos, koska en ole lääke- tai kosmetiikkateollisuudessa töissä. Eikä kukaan sukulainen, tuttava tai muukaan tietämäni henkilö.

ibuprofeiini on kelpo lääke tuohon. Eli ei tarvitse vaihtaa.

600 mg kuulostaa juurikin ibupro. lääkkeeltä. Esim. Ardinex jossa on kodeiinia on muistaakseni 400 mg.

Lämmitys johtuu tehostuneesta verenkierrosta. Suonet laajenee jolloin alueen verenkierto tehostuu. Tästä voi olla hyvinkin hieman apua.


Nuo huuhaa hoidot saattavat joskus toimia. Tosin jos lääkäri miettii että määrääkö lääkettä apteekista joka antaa avun 90 prosentille. Vai ohjaako luontaistuote kaupoille joista 30 prossaa saa avun..

Yhtälö taitaa olla aika selvä.

 

[Sistis]

Nuo huuhaa hoidot saattavat joskus toimia. Tosin jos lääkäri miettii että määrääkö lääkettä apteekista joka antaa avun 90 prosentille. Vai ohjaako luontaistuote kaupoille joista 30 prossaa saa avun..

Yhtälö taitaa olla aika selvä.

Juurikin noin. Lääkärin ohjeisiin minäkin aina turvaudun, jos kyse on vähänkin vakavammasta. Noissa pikku-vaivoissa, joissa saattaa vaihtoehtona olla apteekin käsikauppalääke ja halpahallin huuhaatuote, saatan päätyä jälkimmäiseen, tai ainakin kokeilla sitä - etenkin, jos nuo ensimmäisetkään eivät oikein välttämättä tuo apua. Mobilat ja Voltaren ovat mielestäni tällaisia. Ne tehoavat minusta about yhtä hyvin kuin tuo mainitsemani arnika. Samaten apteekin perusrasvat (Novalan tms.) tehoavat kuivaan ihoon mielestäni samalla tapaa kuin markettirasvat (Erisan tms.).

Ja apteekin yskänlääkkeet tehoavat minusta ärsyttävään yskään huonommin kuin vanhan kansan rohto: hunajan ja omenaviinietikan sekoitus.

 

[Brent Sapergia]

Oireina ovat itsestään ilmestyvät punaiset läikät ja kutina, joita sitten seuraa usein myös erilaiset paukamat. Nuo paukamat tuntuvat olevan hyvin vaihtelevia. Välillä ihoon nousee useiden senttien, ehkä jopa kymmenen sentin mittaisia paukamia, ikään kuin arpia. Välillä ihoon nousee ainoastaan pieniä muutaman millin paukamia. Niitä pieniä paukamia onkin sitten useampia samalla alueella?

Tutulta kuulostaa, urtikariasta kärsin vuosia sitten. Alkoi yhtä äkkiä ja loppui yhtääkkiä. Kun löytyi antihistamiinit niin eipä tuosta haittaa sitten enää ollutkaan. Kävin kaikissa testeissä ja kokeissa mutta mitään ei löytynyt. Urtikarialle on tyypillistä että kun se tulee, se kestää n. vuoden päivät ja sitten häviää. Sitten saattaa uusiutua joskus 10 vuoden päästä. Vielä ei ole...

Ihoa pitkin kun kynsillä veti niin vähän ajan päästä iholle piirtyi punainen viiva ja joka vielä turposi. Sitten rintakehää oli pakkomielle raapia ja se oli aina punainen, samoin niska.

Ehkä aloitus oli se että eräänä aamuna jalkapöydät oli täysin punaiset. Sain jotain antibioottipohjaista salvaa niihin ja muutama viikko sen jälkeen alkoi muut oireet.

 

[Sisäliitin]

Minullakin on viime aikoina ollut jonkinlaisia iho-ongelmia riesanani. Vaivat alkoivat jo alkukesästä, melko samoihin aikoihin pahimman siitepölykauden kanssa. Olen odotellut vaivojen loppumista, mutta näköpiirissä ei ole ollut hirveästi positiivisia merkkejä.

Onko muilla kokemuksia tällaisista vitsauksista? Onkohan tällaisen vaivan yhteydessä miten suositeltavaa mennä lääkäriin vai sanooko terveyskeskuslääkäri vain sen legendaarisen "seuraillaan tilannetta" -lausahduksen?

Itsellä oli tuossa kevättalvella punatäplähilseily niminen paskiainen. Jalkoihin,käsiin,rintakehään ja eri puolille päätä ilmestyy tuollaisia kutiavia läimisköitä. On kuulemma yleinen nuorilla(15-30v) ihmisillä.

Ei mitenkään vaarallinen mutta epämukava. Näytin samalla työterveyslääkärille kun olin muilla asioilla. Hydrokortisonivoide ja antihistamiinipillerit hillitsivät kutinaa ja pitivät läimiskät siistimmän näköisinä.

 

[Ostrich]

Itselläni on ranteen murtuman vuoksi kipsi kädessä siten, että sormet kuitenkin ovat vapaana. Kipsi painaa sen verran peukaloa, että peukalo on hieman turvonnut ja peukalon tyvessä on hieman sinerrystä. Onko jollain kokemusta tai tietoa, että onko tällainen ihan vaaraton juttu, jonka kanssa voi vapaasti odottaa ensi viikon kontrollikäyntiin asti?

 

[sampio]

En nyt varsinaisesti huutele lääkärin perään, mutta en oikein muutakaan ketjua tiedä, minne tämän päivittelyni heittäisin, joten menköön tänne. Nimittäin. Nyt on niin, että vielä rapian viikon flunssatauon jälkeen ei oikein salihommat sujuneet. Lenkille en ole mennyt puoleentoista viikkoon, tosin eilen kävin uusia lenksuja testaamassa kävelemällä. Tänään uskaltauduin salille, mutta aikamoista kökimistä oli koko hommailu, ja lähdinkin käytännössä alkulämpöjen jälkeen pois. Pyöräily vielä meni ihan ok, mutta lyhyiden alkuvenyttelujen jälkeen alkoi päässä heittää ja sormien päissä pistellä. Kokeilin vielä kyykkyä, mutta en ehtinyt edes painoja laittaa, kun jo pelkkä tangon kanssa tehty liike sai kropan ihan hyytelöksi. Lähinnä harmittaa tässä se, että flunssa on periaatteessa ohi, mutta jälkitautia on ehkä jälleen pukannut. Ei millään kiinnostaisi pitää taas pitkää taukoa, kun olisi vielä kelejä juosta. No, huomenna lekurille. Ei tämä tästä ainakaan harmittelemalla parane.

 

[Weissflog]

Enterorokko

Löytyykö täältä ketään enterorokon sairastanutta?

Torstai-iltana pamautti vajaan 39 kuumeen. Sitä piteli noin vuorokauden, kunnes kuume kaikkosi ja suun ja nielun alue täyteen rakkuloita, jotka olivatkin pirun kipeitä. Eipä ole ollut nuoruuden pusutaudin jälkeen kurkku yhtä kivulias.

Nyt sitten taudin kolmospäivä, ja kämmenet ja jalkapohjat aika lailla kirjavia näistä rakkuloista. Kurkku ei onneksi yhtä kipeä enää, mutta samaan tahtiin kipeytyvät sormet ja jalat, kun kurkku helpottaa..

Onko kenelläkään kokemusta tästä pirun taudista? Kauan kestää ja kuinka hiton kipeeksi nämä käpälät oikein tulevat? Hirmutarinoita kynsien irtoamisesta jne menin jo netistä lukemaan. Kuulemma myös todella tarttuva tauti, joten ei varmaan kannata naamaa töissä vielä hetkeen näyttää.

 

[Aatos]

Onko kenelläkään kokemusta tästä pirun taudista? Kauan kestää ja kuinka hiton kipeeksi nämä käpälät oikein tulevat? Hirmutarinoita kynsien irtoamisesta jne menin jo netistä lukemaan. Kuulemma myös todella tarttuva tauti, joten ei varmaan kannata naamaa töissä vielä hetkeen näyttää.

5-7 päivään..

Tarttuu herkimmän alkuvaiheessa, kyllä se siitä :)

 

[kananlento]

Minkäslaisia kokemuksia olkapään tähystysleikkauksesta? Vihdoinkin pääsen leikkaukseen, jossa olkapään nivelen tiiviste (labrum) kiinnitetään. Eli ilmeisesti jollain ankkureilla tuo tehdään. Kuulemma nelisen viikkoa pitäisi kantosidettä pitää.

Varmasti täällä on muutkin käyeneet läpi, joten minkälainen aika teillä on mennyt kuntoutukseen? Ja miltä olkapää on kuntoutuksen jälkeen tuntunut? Ensimmäiset päivät lienevät varsin kivuliaita lääkkeistä huolimatta, mutta sillä ei ole niin väliä kunhan tulee kuntoon.

 

[Nume]

Minkäslaisia kokemuksia olkapään tähystysleikkauksesta? Vihdoinkin pääsen leikkaukseen, jossa olkapään nivelen tiiviste (labrum) kiinnitetään. Eli ilmeisesti jollain ankkureilla tuo tehdään. Kuulemma nelisen viikkoa pitäisi kantosidettä pitää.

Varmasti täällä on muutkin käyeneet läpi, joten minkälainen aika teillä on mennyt kuntoutukseen? Ja miltä olkapää on kuntoutuksen jälkeen tuntunut? Ensimmäiset päivät lienevät varsin kivuliaita lääkkeistä huolimatta, mutta sillä ei ole niin väliä kunhan tulee kuntoon.

Minulta on leikattu oikea olkapää kaksi kertaa ja ne ovat olleet aika pieniä leikkauksia verrattuna sinun operaatioon, minulle on vain tehty puhdistusoperaatioita ja jälkimmäisessä leikkauksessa poistettiin myös tulehtunut limapussi. Mutta olkapään tähystyksestä tiedän kuitenkin.

Minun piti pitää ekalla kerralla kantosidettä kaksi viikkoa ja toisella kerralla ei päivääkään, jotta olkapää saisi toipua kunnolla. Ensimmäisellä kerralla oli kuulemma tehty virhe siinä, ettei sitä alettu heti kuntouttamaan, vaan pidettiin kantositeessä jolloin olkapäähän muodostui jonkinlaisia kiinnikkeitä. Toki sinun tapauksessasi kantosidettä tultaneen käyttämään ja kuntoutus aloittamaan hieman myöhemmin, joka riippuu toki aina tapauksesta.

Mikäli sinua ei ole ennen leikattu niin suosittelen ottamaan jonkun sankon matkaan, jos sinun pitää istua autossa leikkauksen jälkeen, koska ne uni- ja herätyslääkkeet ovat hyvin voimakkaita. Sama pätee varmaankin myös puudutuslääkkeisiin, mikäli sinua ei nukuteta (minut on molemmilla nukutettu kylläkin). Toki ei vara venettä kaada, koska ensimmäisellä kerralla en tuntenut mitään pahaa oloa, kun taas toisella kerralla oksensin. Ja mikäli tuntuu, että sinulla on paha olo leikkauksen jälkeen siellä toipumishuoneessa niin pyydä ihan rohkeasti pahoinvointiesto- lääkettä ja voit vedota tarpeen tullen siihen automatkaan. Minulla on molemmilla kerroilla ollut matkaa yli 200km.

Leikkauksen jälkeen olkapäässä tuntuu kyllä hieman kipua, mutta ainoastaan silloin kun sitä liikuttelee ja kyynärpää irtoaa kyljestä. Sinä kyllä opit pitämään sitä heti ensimmäisestä kivusta asti kiinni siinä kyljessä, se tulee kuin itsestään ja olkapää aika helposti jäykistyykin (toki se kuntoutuksella saadaan taas liikkuvaksi, don you worry!). Suihkussa saa taistella kunnolla, että saa sen käden irti kyljestä. Ensimmäisellä kerralla minun piti ottaa lääke yöllä, kun olkapäätä jomotteli, mutta taas toisella kerralla pärjäsin niillä lääkkeillä mitä minulle jo sairaalassa paikanpäällä annettiin. En muista tarkkaan otinko Buranaa tms., mutta ainakaan niitä tujuja lääkkeitä ei tarvinnut ottaa. Olkapää oli arka muutaman päivän, kunnes kipu tuntui ainoastaan ääriasennoissa.

Toivotan sinulle hirveästi onnea leikkaukseen ja toivon, että olkapääsi saadaan kuntoon! Omakin olkapää on alkanut parantumaan nyt neljä vuotta ensimmäisestä ja kaksi vuotta viimeisimmästä leikkauksesta, kun lampsin fysioterapiaan. Minulla todellinen syy oli liian kireä olkanivel, jonka oli kummallakin kerralla radiologi kyllä huomannut ja diagnoosiin siitä kirjoittanut, mutta ortopedit eivät olleet uskaltaneet siihen korjausliikkeitä tehdä leikkauksissa. Tavallaan sinulla on parempi tilanne siinä mielessä, että sinulla on selkeä ja diagnisoitu vaiva olkapäässä, johon on vain yksi ratkaisu.

 

[kananlento]

Kiitos Nume vihjeistä! Minulle on aikaisemmin tehty vain yksi operaatio käteen, joten suurempaa kokemusta noista leikkauksista ei ole (onneksi..). Suurin muisto tuosta on se perkeleellinen kipu samana päivänä, kun puudutuksen vaikutus kunnolla loppui. Sanko tai muovisäkki voisi tosiaan olla varsin hyvä idea varalle autoon mukaan.

Mutta siinä mielessä olen ihan onnellisessa asemassa, että lääkärille oli varsin selvää jo ennen kuvauksia, että mikä on ongelma. Ja urheilulääkärinä hän myös tekee vastaavia operaatioita kaiken aikaa, joten sen suhteen olen varsin huoletta. Enemmän tässä odottaa sitä kuntoutusjaksoa, että saa oikeasti tuon kuntoon koska jatkuva olkapään varominen on harvinaisen ärsyttävää hommaa. Esim. pallon heittäminen ollut ihan mahdoton ajatus viimeisen vuoden aikana, poislukien ns. "naisten tyyli", jossa olkapää pysyy paikallaan.

Mutta kiitos kovasti Numelle kannustuksista. Eiköhän tämä tästä suurempia miettimättä mene.

 

[Mälkiä]

Löytyykö täältä ketään enterorokon sairastanutta?

Täältä löytyy, ja olipahan harvinaisen ärsyttävä tauti! Minulla ei ollut käsissä tai jaloissa niin paljoa noita rakkuloita, mutta naamassa niitä riittikin. Rakkulat on sinulta varmaan alkaneet jo irrota ja oireet muutenkin hävitä, mikäli tuo tauti on ihan normaalisti edennyt. Vieläkin kylmää kun muistelee sitä tuskaa, kun esimerkiksi farkkujen suht ahtaista taskuista piti kaivella jotain lompakkoa tai puhelinta ja rakkulat hiertää sormissa taskun reunaa vasten... Hyi hitto. Vaan eipä meidän tarvitse tuosta enää koskaan kärsiä!

 

[Aunt Wang]

Viimeaikoina juostessa polvea on alkanut särkeä ja jälkeenpäin se on vähän turvoksissa. Ei ole kuitenkaan nestettä polvessa, joten mitä pitäisi tehdä että särkeminen loppuisi?

 

[Kersakovi]

Viimeaikoina juostessa polvea on alkanut särkeä ja jälkeenpäin se on vähän turvoksissa. Ei ole kuitenkaan nestettä polvessa, joten mitä pitäisi tehdä että särkeminen loppuisi?

Omalla kohdallani oli keväällä samanlainen tilanne, eli oikean jalan polvea alkoi särkeä lenkillä käydessä ja jalka oli usein kipeä myös jonkin aikaa lenkin jälkeen. Kyseessä ilmeisesti oli jonkinlainen lievä rasitusvamma, koska pääsin särystä eroon pelkästään levolla ja uudet kengät ostamalla. Lisäksi aloittelin lenkkeilyä tauon jälkeen pururadalla asfaltin sijaan, jotta tauon jälkeinen rasitus ei olisi liian kova. Eli pientä taukoa ehdottaisin ja mahdollisesti kenkien vaihtoa.

 

[Jeepeli]

Pari kuukautta sitten liukastelin hiukan ja oikealle puolelle lonkkaan vihlaisi ikävästi. Sen jälkeen tietyt asennot ja väännöt lonkassa vihlaisevat kuin puukolla löisi. Normaalisti ei kipua ole mutta juurikin jalan ollessa tietyssä asennossa, kipu on melkoinen. Jalkaa nostaessa tarpeeksi korkealle sivuttain sattuu ja "räätäli-istunta" jalat ristissä on mahdotonta, joka ennen ei tuottanut mitään ongelmia. Arvelin että jotain on lonkassa revähtänyt/venähtänyt mutta kun ei tunnu ajan kanssa helpottavan yhtään niin onko sieltä jotain voinut mennä ihan rikkikin? Vai kestääkö revähdyksen/venähdyksen paraneminen kauankin lonkassa? Elämää ei niin hirveästi haittaa, vittumainen vain tietyissä tilanteissa, lähinnä makuuhuonehommissa häiritsee.

 

[Nume]

Viimeaikoina juostessa polvea on alkanut särkeä ja jälkeenpäin se on vähän turvoksissa. Ei ole kuitenkaan nestettä polvessa, joten mitä pitäisi tehdä että särkeminen loppuisi?

Missä kohdassa kipu on (ulkosyrjällä?) Loppuuko kipu melko nopeasti, kun lopetat juoksemisen? Alkaako kipu heti juostessa vai vasta hetken päästä?

Jos vastaus oli kaikkiin kyllä, niin taitaa juoksijan polvea olla. Itse juuri tulin hieronnasta kyseisen vaivan takia, vaivannut jo kohta neljä kuukautta.

 

[J.J.Jasper]

Kävin tänään ensimmäistä kertaa fysioterapiassa. Löytyykö konkareilta kokemuksia?

Viime aikoina on huimannut + keinuttanut ja lääkäri määräsi jännitysniskan takia fysioterapiaa. Olo oli aamulla ihan jees, mutta tuon hieronnan jäljiltä tuntuu kuin olisi jossain myrskyävässä laivassa. Onko tuo tavanomaista noiden sessioiden jälkeen? Itse hieronta oli kuitenkin aika mukavaa edeten selän kautta niskan alueelle. Ei mitään hirveitä vääntöjä tai "pahoinpitelyä", mutta olo todellakin tuon jälkeen on ollut sekava.

 

[penkinlämmittäjä]

Jatkoajassa Personal Trainereita, jotka erikoistuneet polvien kuntoutukseen?
Molemmat polvet klesana hivenen ja ainoa apu toistaiseksi olisi aktiivinen kuntoutus. Urheilu piti lopettaa polviongelmien takia ja se näkyy nyt lihaskatona. Ortopedi kehotti ainakin puolen vuoden valmennettuun kuntoutukseen mahdollisimman pian.

Perseestähän tässä on se, että rasitusta ei oikein kestä, joten pitäisi keksiä tehokkaita keinoja. Uinti on arseesta, joten sen ulkopuolelta. Ideoita aiheeseen liittyen? Mikäli Varsinais-Suomesta löytyy ammattilaista, niin olen valmis myös maksamaan luonnollisesti asianmukaista korvausta. Vituttaa kun tätänykyä kävelykin on jo paha rasti.

 

[disco-stu]

Pakko turvautua tähän ketjuun kun on niin hämärä vaiva ja jatkoajasta löytyy vastaus kaikkeen.

Päätä jomottaa tuosta silmien yläpuolelta otsalohkosta aina toisinaan. Välillä menee ohi, palatakseen jälleen täysin randomisti. Ei mikään pistävä kipu, vaan enemmänkin tuollainen vittumainen jomotus ikäänkuin olisi jotain painetta tms. pollassa. Jos roikottaa päätä alaspäin, tuntuu jomotus kovemmin. Alkoi muutama päivä sitten ihan yöstä. En nyt mihinkään lääkäriin ole menossa kun ei sen kummempia oireita ole, mutta äärimmäisen ärsyttävä juttu. Silmissä tai näössä ei pitäisi mitään vikaa olla ja muutenkin ihan perusterve taistelija. Alkoholilla tai muilla aineilla ei osuutta asiaan. Ideoita mikä tässä mättää?

 

[Jomppa]

Pakko turvautua tähän ketjuun kun on niin hämärä vaiva ja jatkoajasta löytyy vastaus kaikkeen.

Päätä jomottaa tuosta silmien yläpuolelta otsalohkosta aina toisinaan. Välillä menee ohi, palatakseen jälleen täysin randomisti. Ei mikään pistävä kipu, vaan enemmänkin tuollainen vittumainen jomotus ikäänkuin olisi jotain painetta tms. pollassa. Jos roikottaa päätä alaspäin, tuntuu jomotus kovemmin. Alkoi muutama päivä sitten ihan yöstä. En nyt mihinkään lääkäriin ole menossa kun ei sen kummempia oireita ole, mutta äärimmäisen ärsyttävä juttu. Silmissä tai näössä ei pitäisi mitään vikaa olla ja muutenkin ihan perusterve taistelija. Alkoholilla tai muilla aineilla ei osuutta asiaan. Ideoita mikä tässä mättää?

Onko ollut nuhaa, nenän tukkoisuutta tai vastaavaa? Melko varmasti poski- tai otsaontelotulehdus ehkä jopa molemmat. Kannattaa ihan suosiolla käydä siellä lääkärissä ettei mene pahemmaksi. Itse taistelin pari vuotta sitten kyseisien vaivojen kanssa muutaman kuukauden ajan.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

tekstiä?

Juu kyllä kuulostaa poskiontelontulehdukselta. Kannattaa mennä hakemaan antibiootti, koska muuten voi tulla ikävä operaatio (tai voi se tulla muutenkin), jolloin voidaan joutua turvautumaan poskiontelopunktioon, joka on aika ikävän tuntuinen operaatio.

OTSAONTELOTULEHDUS saattaa olla hieman vittumaisempi juttu ja voi vaatia isompaakin hoitoa.

 

[wilma]

Pakko turvautua tähän ketjuun kun on niin hämärä vaiva ja jatkoajasta löytyy vastaus kaikkeen.

Päätä jomottaa tuosta silmien yläpuolelta otsalohkosta aina toisinaan. Välillä menee ohi, palatakseen jälleen täysin randomisti. Ei mikään pistävä kipu, vaan enemmänkin tuollainen vittumainen jomotus ikäänkuin olisi jotain painetta tms. pollassa. Jos roikottaa päätä alaspäin, tuntuu jomotus kovemmin. Alkoi muutama päivä sitten ihan yöstä. En nyt mihinkään lääkäriin ole menossa kun ei sen kummempia oireita ole, mutta äärimmäisen ärsyttävä juttu. Silmissä tai näössä ei pitäisi mitään vikaa olla ja muutenkin ihan perusterve taistelija. Alkoholilla tai muilla aineilla ei osuutta asiaan. Ideoita mikä tässä mättää?

Migreeniä? Jos on jo muutaman päivän jatkunut, niin yhteys terveydenhuoltoon, niin sittenpä selviää.