Jep, mulla on hyvin pitkälti vastaavat kokemukset kuin Datsunilla, eli mulla todettiin paniikkihäiriö vuonna 2004. Kuten Datsun kirjoitti, niin tuo "Kauhun kierre" oli jotain aivan jäätävää. Kun kierre oli päällä, niin olin täysin lamaantunut ja vaimo ja lapset joutui käytännössä elelemään ilman meikäläisen apua.
Mulla tuo paniikkihäiriö ilmenee aivan järkyttävänä sairauden- ja lentopelkona.
Ensimmäisten kohtausten jälkeen ramppasin lekureiden luona kaikenlaisissa tutkimuksissa, lähes joka paikka syynättiin(ainoastaan persreikä jäi suunilleen tähystämättä). Homma lähti purkautumaan, kun kävin Neurologin luona ja ajatuksenani oli päästä aivojen magneettikuviin(silloin taisin epäillä, että mulla on aivokasvain). Tuo Neurologi sitten vihjaisi, että vika saattaa kyllä olla aivoissa, mutta psyyken puolella.
Sain hommaan myös masennuslääkityksen joita sitten nappailin pari vuotta, lisäksi kerran vuodessa vierailin lekurissa jossa vaan tsekattiin, että lääkitys auttaa. Ja kuten Datsun kirjoitti, niin lääkitystä ei saa lopettaa ilman lääkärin neuvoja ts. annosta pienennetään pikku hiljaa.
Pahinta tuossa lääkkeiden käytössä oli, että ne eivät vaikuttaneet heti, vaan olo oli huono vielä muutaman viikon lääkkeiden aloittamisen jäkeen. Tää on lekurin mukaa normaalia noiden mielialalääkkeiden osalta.
Mutta suosittelen tosiaan kääntymään lekurin puoleen ja mielummin vielä käymään yksityisellä puolella, jos vaan tähän mahdollisuus on.
Tällä hetkellä pystyn lentämään ja jokainen pikku kolotus ei ole välttämättä enää pahin mahdollinen sairaus.