varjo:
Edellä oli siis käsitykseni keskustelun kulusta. Kerta vielä kiellon päälle, eli tässä kuitenkin kommentteja viimeisimpään viestiisi.
”Tarkastelin tuossa CD-faktaa ja otin filosofit hakukriteeriksi. Jos nyt puhutaan puhtaasti sellaisista filosofeista joista on tullut jonkinsortin ikoneja niin todellakaan lähes 100 vuoteen ei ole ilmennyt ketään vanhojen filosofien vertaista. Yksi asia jonka olen huomannut on se että filosofia (pl. valistus) tuntuu keskittyvän vahvasti henkilöihin. Siis tällä tarkoitan sitä että moni filosofinen suuntaus on saanut alkunsa jonkin yksittäisen henkilön ajatuksista. Kyseisen filosofian suosio onkin riippunut paljolti kehittelijän persoonasta.”
Hyvä huomio tuo henkilöihin keskittyminen. Tietosanakirjoissa ja populaarissa keskustelussa filosofiaa käsitellään lähes aina henkilöiden kautta. Filosofian opiskelussa homma toimii onneksi paremmin. Aika paljon siellä keskitytään ongelmallisiin kysymyksiin, ja käydään sitten läpi kuinka kukin filosofi on niitä lähestynyt. Eli ukkologiaa se filosofian opiskelukin tässä mielessä usein on, mutta tämä on jo paljon rakentavampi lähestymistapa. Hyvin paljon myöskin nimetään koulukunta ja ajattelutapoja juuttumatta noihin henkilöihin.
”Filosofian vaikutus elämäämme on nykyään hieman epäselvä, me noudatamme kyllä Aristoteleen luoman etiikan modifikaatiota johtuen kristillisesta kasvatuksestamme mutta kuinka paljon tavallinen ihminen edes tietää Descartesista tai Voltairesta?”
Oikeastaan kaikenlaisesta keskustelusta ja elämästä voidaan kaivaa esiin jonkinlainen taustafilosofia. Tässä mielessä filosofia vaikuttaa elämäämme hyvinkin paljon vähän. Tieteenala ja filosofian tutkimus taas ei vaikuta elämäämme ollenkaan samalla tavalla. Fysiikkakin vaikuttaa elämäämme väistämättä. Vastaavan tieteenalan tutkimus vaikuttaa arkeemme hyvinkin paljon teknisten sovellutusten kautta. Tämä erottelu tieteenalojen ja niiden tutkimuskohteena olevien ilmiöiden välillä tuntuu menevän keskustelussa kiusallisesti sekaisin.
Karl Marx muuten sanoi filosofian suhteutuvan ajatteluun vastaavasti kuin masturbointi seksiin. En tiedä aukaisiko tämä filosofian käsitteen ulottuvuuksia sinulle.
Miksi tavallisen ihmisen täytyisi tietää Descartesista? Sen sijaan sekä arkiajattelu että varsinkin luonnontieteellinen ajattelu on hyvin kartesiolaista. Aatehistoriallisesti Descartes nähdään hyvin merkittävänä.
”Tuohon on näennäisen helppo vastata vastakysymyksellä: Miten monta fyysikkoa perusjuntti osaa nimetä. ”
Mitä väliä tällä on oikein minkään kannalta?
”Kysymys ei kuitenkaan ole hyvä sen takia että siinä missä fysiikka ei edes ota tehtäväkseen olla tekemisissä ihmisten kanssa(toistaiseksi ainakaan) niin filosofian pitäisi olla ihmisläheistä ja sen tuotosten pitäisi olla tuttua kaikille. Mitä merkitystä on sellaisesta filosofiasta jota löytyy vain filosofian laitoksen tutkijoiden mapeista? En tarkoita etteikö asiaa saisi tutkia jne. mutta filosofiallakin pitäisi olla jotain annettavaa myös ihmisille, ihmisiähän se pääasiassa tutkii.”
Ei niiden ukkojen tarvitsekaan olla tuttuja kaikille, tämä on ihan itse keksimäsi asetelma. Jotkut filosofiassa syntyneet ajattelutavat vaikuttavat kyllä meihin ilman ukkojen nimiäkin. Filosofia kyllä saisi antaa enemmän ihmisille. Se on kovin totta. Ihan helvetin paljon fysiikkaa enemmän filosofia kyllä antaa tämän ketjun aiheen kaltaisten kysymysten tarkasteluun. Ihmisillä, varsinkin kaltaisillasi, tuntuu kuitenkin olevan suunnattomia vaikeuksia tämän tarjonnan vastaanottamisessa. Aiemmassa viestissä jo ihmettelin, että miksi et lue filosofiaa jos nämä asiat sinua kiinnostavat. Shadowplayn tarjoamien teosten sijaan suosittelisin kyllä ihan perusoppikirjoja.
”Kyllähän kiljoona filosofian julkaisua näyttävät hyvältä ihmiskunnan CV:ssä mutta onko niillä mitään muuta väliä jos 99,9% ihmiskunnasta ei ole koskaan edes kuullut N.N:stä ja hänen nasevasta "moraalietiikan kognitiivisesta kritiikistään". Eikö filosofian tarkoitus ole vaikuttaa myös meihin tavallisiin kaduntallaajiin.
Jos mitään annettavaa ei ole esiintynyt >50 vuoteen niin eikö silloin ole perusteltua väittää että filosofia on aallonpohjassa.”
Toistan: ei tarvitse välttämättä minkään partaäijien tai teorioiden nimiä. Filosofia antaa jatkuvasti paljon humanistisille tieteille ja siihen tutustuville ihmisille muutenkin. Anti ei ole teknisiä keksintöjä, vaan elämää ja ihmistä koskevaa ymmärrystä. Tätä ihmiset tarvitsevat sekä omassa elämässään, että yhteiskunnallisessa suunnittelussa. Tätä sinäkin filosofialta saisit, jos vain nöyrtyisit sitä etsimään ja ottaisit neuvoja vastaan.
”Tieteentekoa en rupea kieltämään, en edes teologian tutkimusta. Kuitenkin olettaisin nyt että humanistisesta tutkimuksesta tulisi jotain ulosantia myös tutkimuksen rahoittajille, normaaleille ihmisille.”
Filosofia on akateemisena alana ihan saatanan halpaa. Erityisesti kannattaisi kyllä panostaa tulosten hyödyntämiseen ja esittelyyn.
”Olen tosin hiukan skeptinen sen suhteen että Esa Saarinen olisi jotenkin olennaisesti parempi filosofoimaan kuin kuka tahansa meistä. Miten edes määritellään "hyvä" filosofi?
Onko hyvä filosofi sellainen joka on suosittu massan keskuudessa vaiko sellainen jota arvostetaan akateemisesti.”
Esa Saarinen täytyy ilmeisesti ottaa jonkinlaiseksi filosofian mittariksi sen takia, että niin monet tietävät nimen ja maineen. Akateemisissa piireissä Saarista mollataan ja halveksutaan sen takia, että hänen tutkimusansionsa ovat olemattomat (ja nekin taitavat olla vain jostain formaalista logiikasta, jolla ei ole hänen nykyisen tuotantonsa kanssa juuri mitään tekemistä). Osa mollaamisesta on kateutta julkisesta ja taloudellisesta menestyksestä. Tiedän Saarisen osaavan keskustella hyvin monenlaisista kysymyksistä. Hänellä on taito sovittaa sanottavansa yleisön mukaan. Nyt hän sovittaa sanottavaansa lähinnä maksavan yleisön mukaan, ja saa hillittömästi hilloa. Vaikka nämä menestyksen poppamiehet minua kyrsivätkin, niin onhan se hyvä saada laajat ihmisjoukot pohtimaan elämäänsä ja filosofisiakin kysymyksiä. Vaikka tähän raiskauskeskusteluun Saarinen olisi kyllä muutamassa minuutissa osannut heittää antoisan ja ymmärrettävän analyysin. Tällä kriteerillä hän on kelpo filosofi ja ansiokas tyyppi minun mielestäni.
”Fysiikan tutkimus taas keskittyy sellaisiin asioihin että niiden ei edes tarvitse hyödyttää ihmisiä. Joskin parhaimmillaan fysiikan tutkimuksesta on satakertaa enemmän hyötyä kuin filosofiasta.
Poistavatko Platonin kootut teokset Kehitysmaiden ruokaongelman?...itseasiassa voisivatkin poistaa....”
Filosofiasta on hyötyä yhteiskunnalliselle ja yksityiselle ajattelulle. Olet siinä aivan oikeassa.
Tässä siteeraamassani viestissä taisit puhua vain filosofiasta. Muissa viesteissä puhut samaan tapaan humanistisista tieteistä yleisemminkin. Niiden hyödyllisyys on toki paljon selkeämpää kuin filosofian.
Fysiikan hyödyllisyyttä tämän keskustelun avauspuheenvuoron kaltaisissa kysymyksissä en kyllä ymmärrä vieläkään. Haittaakaan siitä ei olisi, ellet sitä tänne tunkisi.
Edellä oli siis käsitykseni keskustelun kulusta. Kerta vielä kiellon päälle, eli tässä kuitenkin kommentteja viimeisimpään viestiisi.
”Tarkastelin tuossa CD-faktaa ja otin filosofit hakukriteeriksi. Jos nyt puhutaan puhtaasti sellaisista filosofeista joista on tullut jonkinsortin ikoneja niin todellakaan lähes 100 vuoteen ei ole ilmennyt ketään vanhojen filosofien vertaista. Yksi asia jonka olen huomannut on se että filosofia (pl. valistus) tuntuu keskittyvän vahvasti henkilöihin. Siis tällä tarkoitan sitä että moni filosofinen suuntaus on saanut alkunsa jonkin yksittäisen henkilön ajatuksista. Kyseisen filosofian suosio onkin riippunut paljolti kehittelijän persoonasta.”
Hyvä huomio tuo henkilöihin keskittyminen. Tietosanakirjoissa ja populaarissa keskustelussa filosofiaa käsitellään lähes aina henkilöiden kautta. Filosofian opiskelussa homma toimii onneksi paremmin. Aika paljon siellä keskitytään ongelmallisiin kysymyksiin, ja käydään sitten läpi kuinka kukin filosofi on niitä lähestynyt. Eli ukkologiaa se filosofian opiskelukin tässä mielessä usein on, mutta tämä on jo paljon rakentavampi lähestymistapa. Hyvin paljon myöskin nimetään koulukunta ja ajattelutapoja juuttumatta noihin henkilöihin.
”Filosofian vaikutus elämäämme on nykyään hieman epäselvä, me noudatamme kyllä Aristoteleen luoman etiikan modifikaatiota johtuen kristillisesta kasvatuksestamme mutta kuinka paljon tavallinen ihminen edes tietää Descartesista tai Voltairesta?”
Oikeastaan kaikenlaisesta keskustelusta ja elämästä voidaan kaivaa esiin jonkinlainen taustafilosofia. Tässä mielessä filosofia vaikuttaa elämäämme hyvinkin paljon vähän. Tieteenala ja filosofian tutkimus taas ei vaikuta elämäämme ollenkaan samalla tavalla. Fysiikkakin vaikuttaa elämäämme väistämättä. Vastaavan tieteenalan tutkimus vaikuttaa arkeemme hyvinkin paljon teknisten sovellutusten kautta. Tämä erottelu tieteenalojen ja niiden tutkimuskohteena olevien ilmiöiden välillä tuntuu menevän keskustelussa kiusallisesti sekaisin.
Karl Marx muuten sanoi filosofian suhteutuvan ajatteluun vastaavasti kuin masturbointi seksiin. En tiedä aukaisiko tämä filosofian käsitteen ulottuvuuksia sinulle.
Miksi tavallisen ihmisen täytyisi tietää Descartesista? Sen sijaan sekä arkiajattelu että varsinkin luonnontieteellinen ajattelu on hyvin kartesiolaista. Aatehistoriallisesti Descartes nähdään hyvin merkittävänä.
”Tuohon on näennäisen helppo vastata vastakysymyksellä: Miten monta fyysikkoa perusjuntti osaa nimetä. ”
Mitä väliä tällä on oikein minkään kannalta?
”Kysymys ei kuitenkaan ole hyvä sen takia että siinä missä fysiikka ei edes ota tehtäväkseen olla tekemisissä ihmisten kanssa(toistaiseksi ainakaan) niin filosofian pitäisi olla ihmisläheistä ja sen tuotosten pitäisi olla tuttua kaikille. Mitä merkitystä on sellaisesta filosofiasta jota löytyy vain filosofian laitoksen tutkijoiden mapeista? En tarkoita etteikö asiaa saisi tutkia jne. mutta filosofiallakin pitäisi olla jotain annettavaa myös ihmisille, ihmisiähän se pääasiassa tutkii.”
Ei niiden ukkojen tarvitsekaan olla tuttuja kaikille, tämä on ihan itse keksimäsi asetelma. Jotkut filosofiassa syntyneet ajattelutavat vaikuttavat kyllä meihin ilman ukkojen nimiäkin. Filosofia kyllä saisi antaa enemmän ihmisille. Se on kovin totta. Ihan helvetin paljon fysiikkaa enemmän filosofia kyllä antaa tämän ketjun aiheen kaltaisten kysymysten tarkasteluun. Ihmisillä, varsinkin kaltaisillasi, tuntuu kuitenkin olevan suunnattomia vaikeuksia tämän tarjonnan vastaanottamisessa. Aiemmassa viestissä jo ihmettelin, että miksi et lue filosofiaa jos nämä asiat sinua kiinnostavat. Shadowplayn tarjoamien teosten sijaan suosittelisin kyllä ihan perusoppikirjoja.
”Kyllähän kiljoona filosofian julkaisua näyttävät hyvältä ihmiskunnan CV:ssä mutta onko niillä mitään muuta väliä jos 99,9% ihmiskunnasta ei ole koskaan edes kuullut N.N:stä ja hänen nasevasta "moraalietiikan kognitiivisesta kritiikistään". Eikö filosofian tarkoitus ole vaikuttaa myös meihin tavallisiin kaduntallaajiin.
Jos mitään annettavaa ei ole esiintynyt >50 vuoteen niin eikö silloin ole perusteltua väittää että filosofia on aallonpohjassa.”
Toistan: ei tarvitse välttämättä minkään partaäijien tai teorioiden nimiä. Filosofia antaa jatkuvasti paljon humanistisille tieteille ja siihen tutustuville ihmisille muutenkin. Anti ei ole teknisiä keksintöjä, vaan elämää ja ihmistä koskevaa ymmärrystä. Tätä ihmiset tarvitsevat sekä omassa elämässään, että yhteiskunnallisessa suunnittelussa. Tätä sinäkin filosofialta saisit, jos vain nöyrtyisit sitä etsimään ja ottaisit neuvoja vastaan.
”Tieteentekoa en rupea kieltämään, en edes teologian tutkimusta. Kuitenkin olettaisin nyt että humanistisesta tutkimuksesta tulisi jotain ulosantia myös tutkimuksen rahoittajille, normaaleille ihmisille.”
Filosofia on akateemisena alana ihan saatanan halpaa. Erityisesti kannattaisi kyllä panostaa tulosten hyödyntämiseen ja esittelyyn.
”Olen tosin hiukan skeptinen sen suhteen että Esa Saarinen olisi jotenkin olennaisesti parempi filosofoimaan kuin kuka tahansa meistä. Miten edes määritellään "hyvä" filosofi?
Onko hyvä filosofi sellainen joka on suosittu massan keskuudessa vaiko sellainen jota arvostetaan akateemisesti.”
Esa Saarinen täytyy ilmeisesti ottaa jonkinlaiseksi filosofian mittariksi sen takia, että niin monet tietävät nimen ja maineen. Akateemisissa piireissä Saarista mollataan ja halveksutaan sen takia, että hänen tutkimusansionsa ovat olemattomat (ja nekin taitavat olla vain jostain formaalista logiikasta, jolla ei ole hänen nykyisen tuotantonsa kanssa juuri mitään tekemistä). Osa mollaamisesta on kateutta julkisesta ja taloudellisesta menestyksestä. Tiedän Saarisen osaavan keskustella hyvin monenlaisista kysymyksistä. Hänellä on taito sovittaa sanottavansa yleisön mukaan. Nyt hän sovittaa sanottavaansa lähinnä maksavan yleisön mukaan, ja saa hillittömästi hilloa. Vaikka nämä menestyksen poppamiehet minua kyrsivätkin, niin onhan se hyvä saada laajat ihmisjoukot pohtimaan elämäänsä ja filosofisiakin kysymyksiä. Vaikka tähän raiskauskeskusteluun Saarinen olisi kyllä muutamassa minuutissa osannut heittää antoisan ja ymmärrettävän analyysin. Tällä kriteerillä hän on kelpo filosofi ja ansiokas tyyppi minun mielestäni.
”Fysiikan tutkimus taas keskittyy sellaisiin asioihin että niiden ei edes tarvitse hyödyttää ihmisiä. Joskin parhaimmillaan fysiikan tutkimuksesta on satakertaa enemmän hyötyä kuin filosofiasta.
Poistavatko Platonin kootut teokset Kehitysmaiden ruokaongelman?...itseasiassa voisivatkin poistaa....”
Filosofiasta on hyötyä yhteiskunnalliselle ja yksityiselle ajattelulle. Olet siinä aivan oikeassa.
Tässä siteeraamassani viestissä taisit puhua vain filosofiasta. Muissa viesteissä puhut samaan tapaan humanistisista tieteistä yleisemminkin. Niiden hyödyllisyys on toki paljon selkeämpää kuin filosofian.
Fysiikan hyödyllisyyttä tämän keskustelun avauspuheenvuoron kaltaisissa kysymyksissä en kyllä ymmärrä vieläkään. Haittaakaan siitä ei olisi, ellet sitä tänne tunkisi.