Mainos

Onko raiskaaja oikeudeton hirviö?

  • 13 320
  • 245

harva

Jäsen
varjo:

Edellä oli siis käsitykseni keskustelun kulusta. Kerta vielä kiellon päälle, eli tässä kuitenkin kommentteja viimeisimpään viestiisi.

”Tarkastelin tuossa CD-faktaa ja otin filosofit hakukriteeriksi. Jos nyt puhutaan puhtaasti sellaisista filosofeista joista on tullut jonkinsortin ikoneja niin todellakaan lähes 100 vuoteen ei ole ilmennyt ketään vanhojen filosofien vertaista. Yksi asia jonka olen huomannut on se että filosofia (pl. valistus) tuntuu keskittyvän vahvasti henkilöihin. Siis tällä tarkoitan sitä että moni filosofinen suuntaus on saanut alkunsa jonkin yksittäisen henkilön ajatuksista. Kyseisen filosofian suosio onkin riippunut paljolti kehittelijän persoonasta.”

Hyvä huomio tuo henkilöihin keskittyminen. Tietosanakirjoissa ja populaarissa keskustelussa filosofiaa käsitellään lähes aina henkilöiden kautta. Filosofian opiskelussa homma toimii onneksi paremmin. Aika paljon siellä keskitytään ongelmallisiin kysymyksiin, ja käydään sitten läpi kuinka kukin filosofi on niitä lähestynyt. Eli ukkologiaa se filosofian opiskelukin tässä mielessä usein on, mutta tämä on jo paljon rakentavampi lähestymistapa. Hyvin paljon myöskin nimetään koulukunta ja ajattelutapoja juuttumatta noihin henkilöihin.

”Filosofian vaikutus elämäämme on nykyään hieman epäselvä, me noudatamme kyllä Aristoteleen luoman etiikan modifikaatiota johtuen kristillisesta kasvatuksestamme mutta kuinka paljon tavallinen ihminen edes tietää Descartesista tai Voltairesta?”

Oikeastaan kaikenlaisesta keskustelusta ja elämästä voidaan kaivaa esiin jonkinlainen taustafilosofia. Tässä mielessä filosofia vaikuttaa elämäämme hyvinkin paljon vähän. Tieteenala ja filosofian tutkimus taas ei vaikuta elämäämme ollenkaan samalla tavalla. Fysiikkakin vaikuttaa elämäämme väistämättä. Vastaavan tieteenalan tutkimus vaikuttaa arkeemme hyvinkin paljon teknisten sovellutusten kautta. Tämä erottelu tieteenalojen ja niiden tutkimuskohteena olevien ilmiöiden välillä tuntuu menevän keskustelussa kiusallisesti sekaisin.

Karl Marx muuten sanoi filosofian suhteutuvan ajatteluun vastaavasti kuin masturbointi seksiin. En tiedä aukaisiko tämä filosofian käsitteen ulottuvuuksia sinulle.

Miksi tavallisen ihmisen täytyisi tietää Descartesista? Sen sijaan sekä arkiajattelu että varsinkin luonnontieteellinen ajattelu on hyvin kartesiolaista. Aatehistoriallisesti Descartes nähdään hyvin merkittävänä.

”Tuohon on näennäisen helppo vastata vastakysymyksellä: Miten monta fyysikkoa perusjuntti osaa nimetä. ”

Mitä väliä tällä on oikein minkään kannalta?

”Kysymys ei kuitenkaan ole hyvä sen takia että siinä missä fysiikka ei edes ota tehtäväkseen olla tekemisissä ihmisten kanssa(toistaiseksi ainakaan) niin filosofian pitäisi olla ihmisläheistä ja sen tuotosten pitäisi olla tuttua kaikille. Mitä merkitystä on sellaisesta filosofiasta jota löytyy vain filosofian laitoksen tutkijoiden mapeista? En tarkoita etteikö asiaa saisi tutkia jne. mutta filosofiallakin pitäisi olla jotain annettavaa myös ihmisille, ihmisiähän se pääasiassa tutkii.”

Ei niiden ukkojen tarvitsekaan olla tuttuja kaikille, tämä on ihan itse keksimäsi asetelma. Jotkut filosofiassa syntyneet ajattelutavat vaikuttavat kyllä meihin ilman ukkojen nimiäkin. Filosofia kyllä saisi antaa enemmän ihmisille. Se on kovin totta. Ihan helvetin paljon fysiikkaa enemmän filosofia kyllä antaa tämän ketjun aiheen kaltaisten kysymysten tarkasteluun. Ihmisillä, varsinkin kaltaisillasi, tuntuu kuitenkin olevan suunnattomia vaikeuksia tämän tarjonnan vastaanottamisessa. Aiemmassa viestissä jo ihmettelin, että miksi et lue filosofiaa jos nämä asiat sinua kiinnostavat. Shadowplayn tarjoamien teosten sijaan suosittelisin kyllä ihan perusoppikirjoja.

”Kyllähän kiljoona filosofian julkaisua näyttävät hyvältä ihmiskunnan CV:ssä mutta onko niillä mitään muuta väliä jos 99,9% ihmiskunnasta ei ole koskaan edes kuullut N.N:stä ja hänen nasevasta "moraalietiikan kognitiivisesta kritiikistään". Eikö filosofian tarkoitus ole vaikuttaa myös meihin tavallisiin kaduntallaajiin.
Jos mitään annettavaa ei ole esiintynyt >50 vuoteen niin eikö silloin ole perusteltua väittää että filosofia on aallonpohjassa.”

Toistan: ei tarvitse välttämättä minkään partaäijien tai teorioiden nimiä. Filosofia antaa jatkuvasti paljon humanistisille tieteille ja siihen tutustuville ihmisille muutenkin. Anti ei ole teknisiä keksintöjä, vaan elämää ja ihmistä koskevaa ymmärrystä. Tätä ihmiset tarvitsevat sekä omassa elämässään, että yhteiskunnallisessa suunnittelussa. Tätä sinäkin filosofialta saisit, jos vain nöyrtyisit sitä etsimään ja ottaisit neuvoja vastaan.

”Tieteentekoa en rupea kieltämään, en edes teologian tutkimusta. Kuitenkin olettaisin nyt että humanistisesta tutkimuksesta tulisi jotain ulosantia myös tutkimuksen rahoittajille, normaaleille ihmisille.”

Filosofia on akateemisena alana ihan saatanan halpaa. Erityisesti kannattaisi kyllä panostaa tulosten hyödyntämiseen ja esittelyyn.

”Olen tosin hiukan skeptinen sen suhteen että Esa Saarinen olisi jotenkin olennaisesti parempi filosofoimaan kuin kuka tahansa meistä. Miten edes määritellään "hyvä" filosofi?
Onko hyvä filosofi sellainen joka on suosittu massan keskuudessa vaiko sellainen jota arvostetaan akateemisesti.”

Esa Saarinen täytyy ilmeisesti ottaa jonkinlaiseksi filosofian mittariksi sen takia, että niin monet tietävät nimen ja maineen. Akateemisissa piireissä Saarista mollataan ja halveksutaan sen takia, että hänen tutkimusansionsa ovat olemattomat (ja nekin taitavat olla vain jostain formaalista logiikasta, jolla ei ole hänen nykyisen tuotantonsa kanssa juuri mitään tekemistä). Osa mollaamisesta on kateutta julkisesta ja taloudellisesta menestyksestä. Tiedän Saarisen osaavan keskustella hyvin monenlaisista kysymyksistä. Hänellä on taito sovittaa sanottavansa yleisön mukaan. Nyt hän sovittaa sanottavaansa lähinnä maksavan yleisön mukaan, ja saa hillittömästi hilloa. Vaikka nämä menestyksen poppamiehet minua kyrsivätkin, niin onhan se hyvä saada laajat ihmisjoukot pohtimaan elämäänsä ja filosofisiakin kysymyksiä. Vaikka tähän raiskauskeskusteluun Saarinen olisi kyllä muutamassa minuutissa osannut heittää antoisan ja ymmärrettävän analyysin. Tällä kriteerillä hän on kelpo filosofi ja ansiokas tyyppi minun mielestäni.

”Fysiikan tutkimus taas keskittyy sellaisiin asioihin että niiden ei edes tarvitse hyödyttää ihmisiä. Joskin parhaimmillaan fysiikan tutkimuksesta on satakertaa enemmän hyötyä kuin filosofiasta.
Poistavatko Platonin kootut teokset Kehitysmaiden ruokaongelman?...itseasiassa voisivatkin poistaa....”

Filosofiasta on hyötyä yhteiskunnalliselle ja yksityiselle ajattelulle. Olet siinä aivan oikeassa.

Tässä siteeraamassani viestissä taisit puhua vain filosofiasta. Muissa viesteissä puhut samaan tapaan humanistisista tieteistä yleisemminkin. Niiden hyödyllisyys on toki paljon selkeämpää kuin filosofian.

Fysiikan hyödyllisyyttä tämän keskustelun avauspuheenvuoron kaltaisissa kysymyksissä en kyllä ymmärrä vieläkään. Haittaakaan siitä ei olisi, ellet sitä tänne tunkisi.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Pikaisesti taasen.

Taito-Ojanen:
"En muuten allekirjoita sitä väitettä, että kaiken filosofian tulisi automaattisesti koskea maallikkoa tai ns. normaalia elämää. Yhtä hyvin filosofiassa voidaan kehitettää teoriota ja ajatuksia, joista hyötyvät toiset tieteenalat. Jos mallikko ei ymmärrä mitään kyseisestä tieteenalasta mitään, tarkoittaako se sitä, että filosofia ei ole ollut hyödyksi? Mielestäni ei."

Koiran kanssa ulkoillessani soin muutaman ajatuksen tälle kappaleelle. Auringon kuumottaessa niskaani ja leppeän kesätuulen hyväillessä minua annoin ajatukseni tutkailla kirjoittamaasi.

Siinä mieleeni kumpusi mitä erilaisimpia ajatuksia liittyen kirjoittamaasi ja löysin siitä oivallisia huomioita.

Monasti filosofien koetaan olevan ja elävän kansan yläpuolella, sellainen kuva minulle on muotoutunut mutta en pidä suinkaan pidä sitä minään huonona ajatuksena, että he tietyllä tapaa olisivat tavallisen kansan yllä. Aivan kuten esitit, ei kaiken filosofian tule automaattisesti koskea maallikoa, tästä voisin jatkaa pohdintojeni tiivistetyllä idealla. Monasti aikaa myöten niistä filosofien pohdinnoista ja heidän käymistä keskusteluista tahi ajatuksista suodattuu kuitenkin tavallisen kansan, maallikon, tajuntaan sellaisia asioita ja ajatuksia jotka sitten jäävät elämään ja jotka vaikuttavat tavalla tai toisella meidän kaikkien elämään jollei muuten niin elämään kuuluvina viisauksina sukupolvien ajan.

Toisin kuin tiede hyvin usein, filosofian tai muidenkaan humaanisten alojen ei tarvitse elää aina tässä ja nyt, minusta on jopa suotavaa, että välillä filosofia (puhutaan nyt yksin siitä) nousee kansan yläpuolelle. Jos meistä jokainen tajuaisi heti kaiken mitä filosofiaan liittyy ytimen menettäisi filosofia ennenpitkää merkityksensä ja kansa voisi jopa kokea laajemmat ja kattavammat filosofiset pohdinnot turhina ja tyhjinä. Samalla, toivokaamme, ettei entistä kiireisempi ja kiihkeämpi elämänrytmi repäisi ihmisiä pois syvällisempien kysymysten ääreltä... tai mistä me voimme tietää vaikka tämä kiihkeys lopulta kääntyy itseään vastaan ja ihminen löytää kaiken tämän ulkopuolelta jotain tärkeämpää.


Taito-Ojanen, nojatuolifilosofiksi Sinä kyllä esität varsin mielenkiintoisia ajatuksia. Niitä on ilo lukea mutta vielä suurempi nautinto on pohdiskella ajatuksiasi.

vlad#16.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Yrittäkää nyt ymmärtää. Otin fysiikan sen takia esille koska täällä alettiin puhumaan aivojen toiminnasta kuten sitä stimuloisivat jotkin "elämää suuremmat" voimat.

Minä sanoin että itsekkyyden on lähes pakko olla ainoa syy tehdä mitään koska muutenhan tapahtumien täytyisi syntyä aivoissa spontaanisti, ilman mitään moottoria. Onhan tämäkin mahdollista mutta pidän epätodennäköisenä että aivot makroskooppisena kappaleena käyttäytyisivät epäsäännöllisesti. Tämän käytöksen selvittämiseen kyettäisiin käyttämään fysiikkaa ja matematiikkaa.
Siis jos aivot käyttäytyvät säännöllisesti on mahdollista kyetä etsimään niitä säännönmukaisuuksia jne. Jos aivot taasen toimisivat itsestään, ilman itsekästä herätettä, se olisi jollain tasolla fysiikan lakien vastaista. Itseasiassa ihan peruspiirteissään "tietoisuuden" itsenäinen toiminta jotenkin sotisi energian säilymistä vastaan jos energiaton voima(ei ainakaan ole havaittu) synnyttäisi toiminnon joka kuluttaisi energiaa.

Jos taas aivojen toiminta on kvantti.....jne. you know what I'm saying...

Kyllä minä mielestäni ymmärrän varsin hyvin myös sitä humanistista puolta mutta sitä enemmän minua kiinnostaa juuri ajattelun ja tietoisuuden reduktionistinen tulkinta. Jostainhan tietoisuudenkin on synnyttävä ja ajatusten kehityttävä.
Te vain tunnutte ottavan tietoisuuden jonakin sellaisena joka on aina ollut, kuin Jumalan jonka olemassaoloa ei tarvitse analysoida. Joku sen tietoisuudenkin on aiheuttanut ja jos kykenemme löytämään syntyprosessin niin saatamme myös päästä paljon lähemmäksi ihmismielen arvoitusta kuin filosofian keinoin.

Ja kyllä minä vieläkin penään filosofian vastuuta kansan sivistäjänä. Mitä väliä on tuhansilla julkaisuilla jos niillä ei ole mitään vaikutusta itse kansaan ja sen ajatteluun. Miten jotain julkaisua voi edes kutsua filosofiseksi tutkielmaksi jos sitä ei koskaan "kokeilla" massoilla tms.

Hyvän fyysikon määritelmä heijastuu aikalailla siihen mitä hän saa aikaan. Sillä tutkiiko hän valtavirtatieteitä tai marginaalioppeja ei ole mitään väliä jos hän elämänsä lopulla on saanut jotain sellaista aikaan joka muistetaan myös myöhemmissä vaiheissa. Maailma on täynnä superlahjakkaita fyysikkoja joista ei tulla koskaan kuulemaan koska he eivät ole tarpeeksi luovia, rohkeita tms. Ovathan he "hyviä" fyysikoita mutta heiltä puuttuu se viimeinen askel _hyväksi_ fyysikoksi. Erona filosofiaanhan on siinä että filosofi voi aina väittää olevansa oikeassa ja muitten väärässä. Fyysikko ei tällaista voi tehdä vaan hänen täytyy todistaa muitten olevan väärässä ja itsensä oikeassa. Jos taas todistaminen on mahdotonta on vaikea sanoa kuka on hyvä fyysikko, Stephen Hawkingin väitteitä tuskin koskaan kyetään todistamaan ja sen takia myös Nobel jää saamatta. Silti hän jää historiaan hyvänä fyysikkona koska hän kykeni esittämään jotain uutta ja tekemään sen sellaisessa muodossa että muutkin kiinnostuivat siitä(akateemisessa maailmassa hänellä on muitakin meriittejä kuin vammaisuus+kirjat). Ongelmanhan asettaa se että monet fysiikan teorioista saattavat muuttua todeksi vasta kuoleman jälkeen, parjatusta fyysikosta tuleekin tienraivaaja jne. Kuitenkin useinmiten kykenee jo näkemään päältä(siis lukemalla julkaisuja) onko niissä aineista joksikin vai ovatko ne vain sanahelinää. Fysiikan laitos on täynnä lehtoreita jotka ovat kyllä "hyviä" fyysikoita mutta jotka eivät ikinä tule saavuttamaan mitään, heistä sitten tulee näitä peruskurssien luennoitsijoita ym.
He voivat olla huipputason "laskijoita" tarkoittaen sitä että matematiikassa he hoitavat kaiken manuaalisen sekunteissa jne. mutta ilman luovuutta ja kyseenalaistamista...

Hyvää fyysikkoa emme voi määritellä nyt, vaan vasta sitten kun hänen teoriansa on lopullisesti osoitettu vääräksi tai oikeaksi. On aivan sama oliko fyysikko uusi Einstein tms. jos hänen teoriansa ovat pelkkää BS:ää(siis loppujen lopuksi). Lahjakkuus on mennyt hukkaan.

Minä ja hyvä fyysikko? Tuskinpa, vaikka puhtaalla matemaattisella lahjakkuudella ei voikaan pärjätä niin pärjätäkseen kuitenkin pitää olla jonkun verran sitä.

Loppuunkalutuksi esitin filosofiaa siksi että jos filosofialta ei ole siirtynyt tavallisen kansan pariin mitään viimeisinä vuosina niin eikö silloin aleta puhua jo ongelmasta. Loppuunkaluttuna minä filosofiaa pidänkin kunnes joku nousee massasta ja muuttaa filosofiaa vaikuttaen koko maailmaan (vrt. valistus). Fyysikkona tiedän että aineenkin sisältä voikin löytyä jotain uutta ja ihmeellistä ja en sisältä..... ja sen sisältä.... Kuitenkaan ennen tätä uutta löytöä pidän filosofiaa ainakin hetkellisesti kuolleena tieteenä koska sen vaikutus sen tutkimuskohteisiin on vähäinen.
 

harva

Jäsen
Vielä ennen juhannukseen karkaamista...

Viestin lähetti varjo
Yrittäkää nyt ymmärtää. Otin fysiikan sen takia esille koska täällä alettiin puhumaan aivojen toiminnasta kuten sitä stimuloisivat jotkin "elämää suuremmat" voimat.

Minä sanoin että itsekkyyden on lähes pakko olla ainoa syy tehdä mitään koska muutenhan tapahtumien täytyisi syntyä aivoissa spontaanisti, ilman mitään moottoria.

Ei.

Auttamisen halu, samaistuminen yms. epäitsekkyys voi aivan hyvin perustua samanlaisiin "laskukoneaivoihin" kuin itsekkyyskin.

Sinä et vain tiedä, millä kaavalla nämä(kuvitellut) "laskukoneaivot" "laskujaan" tekevät.

Toistan edelleen: Fysiikasta ei ole tämän ketjun avauksen pohtimisessa apua.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Olenko pohtinut tämän ketjun avausta fysiikan avulla?
En.
Olenko sanonut että on tod.näk. mahdotonta laskea tällaisia asioita?
Olen.

Otin fysiikan mukaan koska keskustelussa alkoi esiintymään epämääräisiä ehdotuksia.

"Auttamisen halu, samaistuminen yms. epäitsekkyys voi aivan hyvin perustua samanlaisiin "laskukoneaivoihin" kuin itsekkyyskin"

Mutta mistä ne saavat perimmäisen voimansa? Siitähän on kyse. Auttamisen halu on helposti johdettavissa tietoiseen mielihyvän hankkimiseen->itsekäs teko alitajunnassa.
Epäitsekkyyskin johtuu jostain, ehkäpä siitä että tehdessään epäitsekkään teon aivot palkitsevat ruumiin endorfiiniannoksella->Pavlovin koira-> alitajunta alkaa toteuttamaan epäitsekkäitä tekoja itsekkäiden päämäärien takia.

Tämä siis on vain minun mielipiteeni asiasta, filosofinen sellainen.
 

harva

Jäsen
varjo

Minä kirjoitin: "Auttamisen halu, samaistuminen yms. epäitsekkyys voi aivan hyvin perustua samanlaisiin "laskukoneaivoihin" kuin itsekkyyskin"

Sinä vastasit: "Mutta mistä ne saavat perimmäisen voimansa? Siitähän on kyse. Auttamisen halu on helposti johdettavissa tietoiseen mielihyvän hankkimiseen->itsekäs teko alitajunnassa.
Epäitsekkyyskin johtuu jostain, ehkäpä siitä että tehdessään epäitsekkään teon aivot palkitsevat ruumiin endorfiiniannoksella->Pavlovin koira-> alitajunta alkaa toteuttamaan epäitsekkäitä tekoja itsekkäiden päämäärien takia.

Tämä siis on vain minun mielipiteeni asiasta, filosofinen sellainen."

Epäitsekkyys johtuu jostain aivoissa. Silti se on epäitsekkyyttä.

Psykologiassa epäitsekkyyden selitystä haetaan esim. myönteisen minäkuvan säilyttämisestä. Tuon endorfiiniesimerkin kaltainen yksinkertainen behaviorismi (tässä tapauksessa = ärsyke - reaktio -ajattelu) on esimerkki siitä, kun psykologiassa matkitaan fysiikkaa. Niinhän siellä kyllä paljon tehdäänkin.

Filosofisia mielipiteitähän nämä tosiaan ovat. Filosofia ei vaikuta kuolleelta ainakaan tässä ketjussa. Vaikka perusteet eivät muuttuisikaan, niin aina löytyy uusia sovelluskohteita.

Juhannusta.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Juhannuksena käänneltyä ja väänneltyä.

Osoittamatta tätä kirjoitusta suoranaisesti kenellekään henkilökohtaisesti kirjaan muutamia ajatuksenpoikasia ylös joita olen näin Juhannuksen kunniaksi päässäni pyöritellyt ja joiden synnystä saan kiittää viestejänne.

Näenkö minä sitten kaiken niin tyystin eritavalla vaikka koetankin lähestyä aihetta enemmän tai vähemmän filosofiselta, unohtamatta tieteellisyyttä, kannalta mutta siitäkään huolimatta en tyystin tyrmäisi ja sulkisi keskustelun ulkopuolelle varjon esittämiä fysiikkaan nojautuvia ajatelmia vaan mielestäni ne avartavat ja tuovat moninaisuutta tähän käynnissä olevaan keskusteluun - joka tosin tuntuu polveilevan sinne tänne mutta haitanneeko tuo. Ei ainakaan minua haittaa tippaakaan.

En yksin tarkoita tätä viestiketjua vaan ajoittain aivan yleisesti minut valtaa ajatus, että filosofit pelkäävät tieteen tunkeutuvan tutkimuksillaan heidän alueelle - ei kenties aivan suoranaisesti mutta kuitenkin. Tiede toteaa tosiasiat jättäen ihmisten pääteltäväksi onko jokin hyvä tai paha, tästä huolimatta tuntuu siltä, että filosofit pelkäävät tai kammoksuvat ajatusta, että tieteen keinoin pyritään antamaan vastauksia asioihin joiden parissa he ovat askaroineet. Minä kuitenkin näkisin tässä avautuvan niin filosofeille kuin raadolliselle tieteelle uusia uria. Sen sijaan, että välteltäisi tai jopa syrjittäisi toisia yhdistettäisi voimat ja näin otettaisi kokonaisvaltainen hyöty irti tutkimuksista ja tieteellisestä työstä.

Johtuuko filosofien mahdollinen pelko siitä, että tieteen keinoin todella kyetään joskus antamaan suhteellisen tarkka vastaus niihin kysymyksiin joiden parissa filosofit ovat viettäneet kerran jos toisenkin. Pelätäänkö sitä ettei jää enää jäljelle mitään mitä tutkia, mistä keskustella? - Entäpä jos tämänkin kääntäisi itselleen hyödyksi. Se, että vastaus on saatu ei tarkoita suinkaan sitä etteikö asiaa voisi enää pohtia - etteikö siitä voisi käydä keskustelua. Vaikka tieteen keinoin voidaan antaa entistä varmempia vastauksia jää jäljelle kysymyksiä jotka ovat vailla vastauksia ja minusta tuntuu, että mitä useampaan kysymykseen saadaan jonkinmoinen vastaus annetuksi johtaa tämä vastaus uusien kysymysten porteille. Kysymysten jotka voivat olla luonteeltaan sellaisia ettei tiede kykene niihin antamaan vastausta.

Katsoessani valokuvaa näen sen kaksiulotteisena. Miksi sitten filosofit ja esim. luonnontieteiden tutkijat haluavat katsoa omaa “kuvaansa” kaksiulotteisena kun yhdistäessään voimansa, ottaessaan toinen toisensa huomioon, he kykenisivät näkemään kuvan kolmiulotteisena? Onko niin vaikeaa hyväksyä toinen tasavertaiseksi kumppaniksi...

Minun maailmani ei ole kaksiulotteinen, eikä minun maailmani ole mustavalkoinen vaikka elän joidenkin mielestä suorastaan raivostuttavan tieteellisessä maailmassa (joskaan en niin tieteellisessä kuin varjo). Kaiken tieteellisyyden takaa minusta löytyy se filosofinen puoli joka kykenee ottamaan etäisyyttää ja tarkastelemaan näkemääni ja kokemaani ikään kuin kehoni ulkopuolelta. Näin itse uskon saavani eniten hyötyä omasta olemassa olostani - hyötyä sille joka sitä eniten tarvitsee eli minulle itselleni.

Minä elän elämän itselleni unohtamatta kuitenkaan muita kanssaeläjiäni.

vlad#16.


edit. muokkausta.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Jotain samantapaista on itsekin tullut pohdittua ja etenkin juuri tuota kummallista fysiikkapelkoa tulee ihmeteltyä aina kun törmää erinäisiin kirjoituksiin asiasta.
Ovathan filosofit hyökkäilleet fysiikkaa vastaan ennenkin huonoin tuloksin mutta... Kuinka moni fyysikko tosissaan menee selittelemään että filosofiaa ei enää tarvita kunhan fysiikalla lasketaan kaikki? En edes minä tietääkseni ole sanonut mitään tuollaista. Jos joku sattuisi noin sanomaan hän saisi sellaista ryöpytystä osakseen että

Kuitenkin on täysin hyväksyttävää että filosofit arvostelevat fysiikan/tekniikan kehitystä ym. mutta entäs toisinpäin? Täällä saa pienestäkin maininnasta filosofian tyhjäksikaluamisesta palautetta mutta toiseen suuntaan palautteen antaminen on heti kiellettyä vaan sitä leimataan heti "teknouskovaiseksi" tjsp. (ydinvoimaketju). Voisin lainata tänne niitä tuhansia lainauksia joilla filosofit ovat aikanaan tuominneet sähkön, höyryvoiman, atomivoiman jne. mutta nehän ovat täysin oikeutettuja lausuntoja koska ne ovat filosofien lausuntoja... Mutta entäs jos joku fyysikko kehtaakin arvostella filosofiaa....

Oma elämäni on siinä suhteessa kaksijakoinen että toisaalta pyrin vladinkin mainitsemaan tieteelliseen ajatteluun kaikissa niissä asioissa jotka vaikuttavat itseni lisäksi muitakin ihmisiä, jos taas kyse on pelkästään itsestäni niin en juurikaan välitä miten ajattelen tai onko ajatteluketju ollut täysin rationaalinen.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti vlad
Pientä pohdittavaa kaikille.

Kun niin moni olisi valmis viemään raiskaajan saunan taakse lopetettavaksi, mikä sinänsä on niin helppo sanoa kun usein ei sitä raiskaajaa tarvitse kohdata ihmisenä silmästä silmään mutta vaikeutetaan tilannetta hivenen: Mitä tekisitte jos paras ystävänne ja kaverinne jonka olette tuntenut vuosia tai jopa vuosikymmeniä saisi tuomion raiskauksesta?

Kiperä pulma täytyy tunnustaa.

Omaan käyttäytymiseeni tässä tilanteessa vaikuttaivat niin monet seikat ettei yksiselitteisen vastauksen antaminen ole aivan helppoa - mieleni tekisi nostaa kädet ylös antautumisen merkiksi.

Itseasiassa tällaiseen kysymykseen vastaaminen on huomattavasti hankalampaa kuin "Mitä tekisit jos ystäväsi tappaisi jonkun?", raiskaukset tuntuvat herättävän ihmisissä huomattavasti rajumpia reaktioita kuin tapot, poikkeuksena hyvin raa'at murhat tai pahoinpitelyt. Jos paras ystäväni olisi tappanut jonkun niin en usko, että se loppujen lopuksi niin hirvittävästi vaikuttaisi väleihimme. Kenties pienoista etäisyyttä saattaisi tulla alkuun jos sitäkään.

Mutta että raiskaisi...

Jos teko olisi kännissä suoritettu baarituttavuuden raiskaaminen josta ei olisi täyttä varmuutta onko kyseessä todella raiskaus vai mikä niin olettaisin asian minun osalta jäävän hyvin voimakassanaisen moraalisen saarnan tasolle.

Muihin vaihtoehtoihin on jo huomattavasti vaikeampi antaa yksinkertaista vastausta. Kaikki riippuu kaikesta.

Mitä raaemmasta ja väkivaltaisemmasta raikauksesta olisi kyse niin entistä vaikeampaa olisi ystävyyden jatkaminen entisellään ja entistä enemmän vaadittaisi minulta ymmärtämystä, silti mielessäni herää kysymys: "Mikä minä olisin enää häntä tuomitsemaan". Saatuaan rangaistuksensa ja kärsittyään sen pois ja mikäli hän vielä sen jälkeen rohkenee tulla eteeni niin olisinko valmis kääntämään hänelle selkäni? Jos minä en ole valmis kivittämään tuntematonta raiskaajaa niin miksi minä "kivittäisin" ystäväni? En löydä järkevää syytä sille miksi "kivittäisin" hänet. Hänen elämänsä olisi tuolloin joka tapauksessa hyvin heikoissa kantimissa ja tuolloin tullessaan torjutuksi juuri niiden ihmisten luota joihin hän aiemmin on luottanut hän kenties voisi tappaa itsensä mutta mitä hyötyä siitä olisi kenellekään... Ei mitään, se ei saa tekoa tekemättömäksi enkä oikein usko, että raiskattukaan siitä aivan hirvittävää tyydytystä saisi - kenties se voisi hetkeksi suoda jonkin tyydytyksen raiskatulle mutta mikäli tyydytys ja siitä seuraava onni kestäisi pidempää voitaisi kenties epäillä hivenen raiskatun mielenterveyden puolesta.

Tuskin itse ystävyyttämme lopettaisin mutta en usko, että se kuunaan enää voisi olla yhtä syvää ja luottamukseen perustuvaa. Tapahtunut kauhea rikos heittäisi varjon kaiken ylle pitkäksi aikaa - lopun elämän ajaksi. Tästäkään huolimatta en voi tyystin varma olla omista reaktioistani mikäli hän olisi raiskannut ja vieläpä tappanut pieniä lapsia. Kenties tällaisen jälkeen minäkään en enää haluaisi nähdä häntä silmissäni...

Varman vastauksen antaminen tällaiseen spekulatiiviseen kysymykseen on mahdotonta, täytyy vain toivoa ettei koskaan joudu kohtaamaan esitettyä tilannetta.

vlad#16.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Koska Englanti hävisi kirjoitan tähän ketjuun. Filosofiasta ja humanismista on paljon puhuttu täällä. Omituisesti pitäisi puolustaa itsestäänselvyyksiä (maapallo on oikeasti pyöreä, ihan totta) ja etsimään rautalankaa aivan älykkäälle opponentille. No: mielestäni humanististen tieteiden tärkeys on juuri siinä että fysiikan lait olisivat olemassa ilman ihmiskuntaa, kuten myös geologian, biologian ja mitä heitä on. Humanistisia tieteitä ei olisi olemassa koska ne ovat meidän tieteitämme, selittämässä ja kuvaamassa ihmiskunnan olemassaoloa fysikaalisessa (ja ehkä jopa henkisessä) maailmassa. Taide ja humanistiset tieteet ovat tässä asiassa ylivoimaisia verrattuna luonnontieteisiin. Eli on tärkeää tietää yhä enemmän ympäristöstämme mutta yhtä tärkeää tai itse asiassa paljon tärkeämpää on ymmärtää itseämme, kykyjämme ja rajoituksiamme. Muuten olemme vaarassa tuhota itsemme luonnontieteen käytännön sovelluksilla. Vauhti on jo nyt aivan hyvää.

Enkä tosiaan aio tässä tai missään ruveta puolustamaan filosofiaa tieteenä. Absurdi ajatus. Ehkä varjo haluaisi puolustaa matematiikkaa?

Mitä tulee ajatukseen "meta-tietoisuudesta" niin tarkoitin yksinkertaisesti tietoisuutta tiedosta jonka pohjalla olisi mahdollista muuttaa käyttäytymistä. Eli tulemme esim. vähemmän paikallisen kulttuurin ohjelmoitaviksi tietäessämme että paikalliset kulttuurit ohjelmoivat käytöstä. Kysymyksessä ei siis ole mikään idealismi tai kannanotto siihen. Tämä on tässä karkeasti muotoiltu ja kiistanalainen käsitys ja useimmat postmodernistit nauraisivat sen pihalle, mutta väittäisin silti että paikallinen kulttuuri joka on tietoinen paikallisista kulttuureista on laadullisesti erilainen kuin sellaiset kulttuurit jotka eivät ole tietoisia suhteellisuudestaan.

EDIT: perinteiset typot
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
tuossa muodossa ilmaistuna "meta-tietoisuus" on itseasiassa aikalailla sama kuin esim. juuri Gell-Mannin monimutkainen sopeutuva järjestelmä. Elikä kyseinen järjestelmä omaksuu tietoa ja muuttaa sen ennusteiksi niitten viitekehyksien pohjalta jota siinä on aikaisemman tiedon perusteella. Muodostettuaan ennusteet(=ajatukset, jos oikein ymmärsin tuon idean selailtuani uudestaan em. herran Kvarkki ja Jaguaari-kirjan) järjestelmä ottaa ne käyttöön ja selektiivinen valinta taas toimii evoluutiona joka muuttaa mahdollisesti pieleen menneitä valintoja.
Monimutkaisen sopeutuvan järjestelmän jäljet on kuitenkin johdettavissa kemiallisesta evoluutiosta-> mahdollista tutkia prosessia tarkasti.

Siitä aivojen makroskooppisuudesta:
em. kirjassa oli eräs mielenkiintoinen tutkimus liittyen makroskooppisten kappaleiden "epämääräisyyteen"=kaaos. Käväisin sitten Kumpulan tiedekirjastossa ja etsin käsiini kyseisen tutkimuksen, mitäänhän en siitä tajunnut mutta sen sain selville että tämn "kaaoksen" määrä makroskooppisissa tapahtumissa monesti peittää kvanttimekaaniset epämääräisyydet. Elikä tämän johdosta myö aivojen toiminnassa olisi mahdollista olla epämääräisyyttä joka aiheuttaisi spontaaneita ajatusketjuja jne.
Voisiko tämänkin kaaoksen silti laskea? sitä ei tutkimuksessa käynyt ilmi (tekijä oli G-M:n entinen oppilas Todd Brun, jos jotain kiinnostaa). Ilmakehähän on makroskooppinen "olio" ja siinä tapahtuu jatkuvasti kaaosilmiöitä->sääennusteet menevät pieleen.

Kuitenkin on pidettävä todennäköisenä että aivojen kaikkien toimintojen pitää saada virike jostain. Minun kantani on se että tämän virikkeen aiheuttaa, tietoisesti tai alitajuisesti, aina itsekäs pyrkimys. Eloonjääminen tuskin olisi mahdollista ilman tällaista pyrkimystä jonka tehtävänä on säilyttää yksilön henki.

Ensimmäiseen kappaleeseen sen verran että kysymyshän on arvoasettelusta, kuka pitää ihmisiä merkityksellisinä kuka ei.

Niin ja vielä kerran kiellon päälle. En ole missään vaiheessa väittänyt että fysiikalla voitaisiin laskea Ranskan vaalien tuloksia etukäteen jne.(itseasiassa ennen kvanttimekaniikkaa tällainen laskutoimitus olisi ollut _hyväksyttävissä_ ts. klassisessa fysiikassa ei ole mitään mekanismia joka estäisi sen). Kuitenkin tietyt ihmisenkin toimet, aivojen toiminnasta lähtien ovat fysikaalisia prosesseja joiden toimintaperiaatteet on todennäköisesti mahdollista laskea ja mallintaa. Kuitenkaan tätäkään tietoa ei voida soveltaa massoihin koska muuttujia tulee liikaa.

Ja palataksemme aiheeseen :) Jos naisille syntymästä lähtien opetettaisiin että miehet saavat naida heidän kanssaan milloin tahtovat niin olisiko silloin olemassa raiskausta? Eikö raiskauskin ole vain ohjelmoitu "rikos" joka riippuu täysin siitä kulttuurissa jossa elämme. Onko siis raiskaaminen tekona rikos tai sairaus? koska jos mies raiskaisi em. maailmassa niin eihän hän tekisi mitään väärää mutta meidän maailmassamme samasta teosta....
Vai raiskaisivatko miehet ollenkaan jos raiskaaminen ei olisikaan rikos jne.
 

Fläppis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Viestin lähetti Taito-Ojanen

Näissä baari-iltatilanteissa molempien osapuolten olisi hyvä pysähtyä ajattelemaan, miltä tuntuisi olla toisen osapuolen housuissa. Sillä olisi varmaan moni tilanne ehkäisty.

Eikös nimenomaan tällä ajattelulla perinteisesti kulkeuduta yhteiseen "sänkyharrastukseen" ? :)
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
re: varjo

Taas esimerkki siitä että pitäisi välillä lukea kirjoja... Jälkistrukturalismi on johtanut tietyllä tavalla hyvin relativistiseen ja anti-empiiriseen suohon mistä syystä olen kiinnostunut tälläisestä meta-kielestä joka voisi operoida kulttuurien välillä - ja niiden yli. Kiista on aika tyypillinen nykyhetkelle, relativismi on kuningas. Mielestäni melkein kaikki humanistiset tieteet ovat pahassa metodologisessa umpikujassa johon on johtanut tämä "post-moderni" ymmärrys kielen luonteesta suljettuna, kulttuurisena järjestelmänä. En usko että kysymys on niinkään teoriasta kuin käytännöstä: politiikka ja kovaäänisyys johtanevat humanistisilla aloilla paljon pidemmälle kuin luonnontieteessä ja siksi laitoksilla ympäri maailman on hyvin ulkoaoppinutta ja keskinkertaista väkeä.

Että syy-yhteyteen pääsisi kiinni humanistisissa tieteissä on ymmärrettävä kulttuurisia prosesseja: jos syljet kallion päälle Saudi-Arabiassa, sinun käy eri tavalla jos kysymyksessä on Kaaban kivi verrattuna johonkin satunnaiseen erämaaröykkiöön. Eli on ymmärrettävä kulttuurinen konteksti jonka puitteissa ihmiset toimivat. Mutta mikä on "perimmäinen syy" lynkkaukseen? Välitön syy on tietysti Saudi-Arabian islamilaisuus, mutta se taas on näin ajateltuna puolestaan seurausta aiemmista tapahtumista. Ketjuja voi rakentaa loputtomiin. Tuloksena on yleensä joko determinismi tai prosessin pitäminen kaoottisena ja "satunnaisena".

Mielestäni esim. historiantutkimus pystyy kuitenkin toimimaan täysin riittävästi jos se kuvaa ja hahmottaa sitä kontekstia jossa ihmiset toimivat ottamatta kuitenkaan jyrkkää kantaa kausaalisuuteen. Kysymys mikä tekijä "aiheutti" Venäjän vallankumouksen on mielestäni ratkaisematon, mutta silti Venäjän vallankumousta voi analysoida ja kuvata hyvinkin tyhjentävästi. Tilanne ei ole täydellisen tyydyttävä mutta se kuvaakin sitä valtavaa alaa, joka humanistisilla tieteillä on vielä kuljettavana. Mikä on enemmänkin haastava kuin huono asia.
 

Chip

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Perustakaa jo hyvät ihmiset oma ketju tälle fysiikka vs. filosofia -väittelyllenne!

Sen verran sotken itsekin lusikkaani soppaan, että nimimerkki "varjo" on minun mielestäni lähes poikkeuksetta sitä mieltä asioista, että jos hän on ne esittänyt, ne ovat hyviä ja oikeita, muiden mielipiteet lähes poikkeuksetta vääriä. Tämän kaiken olen päätellyt lukemalla tekstejä rivien välistä ja näin tehnyt oletuksia, joita varjokin yhtälailla tekee meidän muiden kirjoituksista.

Harva on erityisen oikeassa siinä, että "varjo" haluaa (minun sanoin) tunkea fysiikkaa ja omaa tietämystään myös tällaisiin ei-fysiikka-keskusteluihin. Minua ei ainakaan kiinnosta tietää mitään fysiikkaan pohjautuvaa (?) perustelua(??) aivojen toiminnalle. Loppujen lopuksi jokaisen ihmisen aivot ovat yksilölliset ja ajatukset myös, joten mitään vaalituloksia on mahdotonta -uskaltaisin sanoa- laskea etukäteen fysiikan avulla. Mutta miten ajatukset syntyvät?

ITSE AIHEESTA:
Totesin jo aiemmin, että naiset eivät pukeudu vähiin vaatteisiin ainoastaan miehiä varten. Keskustelin juhannuksen aikaan kaverini kanssa aiheesta ja hän ihmetteli myös sitä oletusta, että me haluaisimme vain esitellä kroppaamme miehille pukeutumalla hihattomaan ja hameeseen tms. Pääasiallinen syyhän niukanlaiseen pukeutumiseen on kelissä ja mukavuudenhalussa. Minä en ainakaan tykkää erityisemmin hikoilla pitkähihaisessa ja lökähousuissa helteisessä auringonpaisteessa, ennemmin puen päälleni hihattoman paidan ja vaikkapa farkkuhameen. Hame on siitä housuja mukavampi, että sen sisällä kiertää ilma paremmin, eikä nivustenkaan alue kärsi suuremmin liiasta kuumuudesta.

Aina tietenkin löytyy ihmisiä, jotka pukeutuvat enemmän muita kuin itseään varten. He saattavat värjötellä viileässä ilmassa samoissa hepeneissä kuin helteelläkin... Onko se sitten oikeutus raiskaukselle? Ei tietenkään. Täällä on esitetty monia hyviä pohdintoja tätä aihetta koskien, joten ei siitä sen enempää.

Raiskaajalle minulla ei riitä erityisen paljon ymmärrystä, ainakaan tällä erää. Ehkäpä tilanne muuttuisi, jos joku tuttavani paljastuisi raiskaajaksi tms. Silloinkin haluaisin kuitenkin kysyä: "Miksi?" Eikä vastaukseksi kelpaisi mikään: "No mun päässä vaan naksahti." Mutta eivät nämä puskaraiskaajat ainakaan mitään täysin terveitä yksilöitä ole, toivottavasti ainakaan.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Chip:
lainatakseni Murray Gell-Mannia(lue aikaisemmat viestit):

Vaikkakin erikoistuminen on kulttuurissamme tärkeää, sen ohella tarvitaan tieteiden välistä ajattelun yhteensovittamista. Yksi este tälle yhteensovittamiselle on se ainainen muuri, joka erottaa matemaattisesti ajattelevat ja ei-matemaattiset ihmiset toisistaan.

Minä pidän mielipiteitäni oikeina sen takia että ne ovat minun mielipiteitäni ja minä olen mielestäni käyttänyt niiden muodostamiseen "sallittuja" loogisia päättelyketjuja. Eikö se ole aika normaalia?
Maailma olisi aika vittumainen paikka jos kaikki pitäisivät omia mielipiteitään väärinä. Tulee mieleen tuo "naisen logiikka"-ketju...

Jos sinua ei kiinnosta tietää miksi kissasi putoaa maahan tiputtaessasi sitä niin sehän on aikalailla oma asiasi. Kuitenkaan ei kannata ruveta väittämään että kissasi putosi koska kissa ui ilmassa maata kohti.

Tahdot sitä tai et, fysiikka määrää aivojesi tapahtumat. Kaaos&kvanttimekaniikan epämääräisyydet estävät tehokkaasti etukäteislaskutoimitukset vaikka aivojen toiminta kyettäisiinkin määrittelemään neuroni kerrallaan. Kuitenkaan sekään ei ole mahdotonta. Ranskan vaalien tuloksen ennustaminen tai maailmankaikkeuden historian lukeminen fysiikan kaavoista on _mahdotonta_ mutta vain siksi että muuttujia on liikaa ja em. epämääräisyydet estävät tarkan ennustamisen. Se ei kuitenkaan poista sitä että aivojen toimintaan vaikuttavat tietyt fysikaaliset perusehdot jotka estävät tiettyjä toimintoja.

Ja vielä kerran:
Otin esiin fysiikan sen takia koska ketjussa esiintyi sellaisia ajatuksia jotka eivät välttämättä ole mahdollisia fysikaalisessa universumissa. On kovin vaikea yrittää perustella omia kantojaan jos muut käyttävät vasta-argumenteissaan sellaisia "totuuksia" jotka eivät pidä paikkaansa.
Huomattavaa on myös se että ne joiden takia otin fysiikan esille ovat jo kauan sitten poistuneet ketjusta, ehkä heitäkään ei kiinnosta kuulla asiasta. Kuitenkin he olivat innokkaasti ehdottelemassa asioita jotka eivät ole mahdollisia, todennäköisesti.

Tämä liittyy keskusteluun jos haluamme todella miettiä miksi joku raiskaa ja joku toinen ei. Jos jätämme pohdinnan kvalitatiiviselle asteelle ja pohdimme asiaa vain humanistisin lähtökohdin emme ikinä tule saamaan "lopullista" vastausta. Sen takia näitäkin ongelmia tulisi aina välillä pohtia useammaltakin näkökannalta.
Ehkä olen juntannut omaa kantaani liian voimakkaasti mutta joskus sekin vain on ainoa tapa saada ihmiset luopumaan yksioikoisesta ajattelusta, kuten omalla kohdallanikin.

edit: poistettu asiaankuulumaton vittuiluluonteinen kappale. Miksikö? Enpä jaksanut viedä keskustelua sellaisille urille kuin se olisi epäilemättä johtanut.
 
Viimeksi muokattu:

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jaahas...

varjo on jo näemmä ehtinyt kommentoida tätä tieteellistä puolta tässä kysymyksessä jälleen kerran joten minun lienee enää turha siihen puuttua. Oma mielipiteeni on tullut jo selville aiemmista viesteistä mutta yksinkertaistettuna vielä kertaalleen:

Tätä kysymystä ei loppujen lopuksi, mikäli halutaan todella tietää miksi ihminen toimii kuten toimii, voida käydä pelkän filosofian pohjalta vaan mukaan on otettava tiede (esim. fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden tutkijana) ja kuunneltava myös niitä vastauksia mitä se kykenee antamaan. Loppujen lopuksi tieteen keinoin nykyään ja tulevaisuudessa entistä enemmän selvitetään ihmisen käyttäytymistä ja niitä syitä jotka johtavat erinäisiin toimintoihin ja sen avulla saamme parhaimman vastauksen esitettyihin kysymyksiin.

Ehkäpä tiede pelottaa monia juuri sen tähden ettei se ota kantaa siihen onko jokin asia hyvä vai ei.


Se, että mukana on tiede ei ainakaan minulla tarkoita sitä, että unohtaisin sen filosofisen puolen. Tässä käyttäisin sitä kehittämääni vertausta eli käyttäessämme vain jompaa kumpaa näemme kuvan kaksiulotteisena mutta turvautuessamme molempiin näemme näkymän kolmiulotteisena.

Nyt on kuitenkin aika painua maate, kenties huomenna uudella innolla jaksan ottaa osaa tähän keskusteluun.

vlad#16.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti vlad
Tätä kysymystä ei loppujen lopuksi, mikäli halutaan todella tietää miksi ihminen toimii kuten toimii, voida käydä pelkän filosofian pohjalta vaan mukaan on otettava tiede (esim. fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden tutkijana) ja kuunneltava myös niitä vastauksia mitä se kykenee antamaan. Loppujen lopuksi tieteen keinoin nykyään ja tulevaisuudessa entistä enemmän selvitetään ihmisen käyttäytymistä ja niitä syitä jotka johtavat erinäisiin toimintoihin ja sen avulla saamme parhaimman vastauksen esitettyihin kysymyksiin.

Ehkäpä tiede pelottaa monia juuri sen tähden ettei se ota kantaa siihen onko jokin asia hyvä vai ei.

Olen samaa mieltä tästä loppukommentista: sekä luonnontiede että humanistiset tieteet kuvaavat periaatteessa arvovapaasti ihmisen toimintaa. Jossain kognitiotieteessä yhdistyvät kummatkin tietyssä mitassa. Mutta siitä pitäisin hyvin voimakkaasti kiinni että tiede ei voi sanoa miten ihmisen pitää käyttäytyä - se ei puutu kysymyksiin oikeasta ja väärästä. Se että ihmiset niin tekevät erottaa meidät muista eläimistä: meillä on vähintään sellainen toiminnanvapaus että pystymme ja joudumme pohtimaan valintojamme ja tekojamme.

Tämä väittely tieteenfilosofiasta ja sitä kautta etiikasta mielestäni liittyy aika suoraan ketjun aiheeseen. Voin kyllä vastata kysymykseenkin - tosin en kovin suorasti: asia on muotoiltu liian johdattelevasti. Anyway, uskon että jotkut raiskaajat ovat hirviöitä joiden ei tulisi viettää päivääkään normaalissa yhteiskunnassa. Omasta mielestäni mikään elollinen olento ei ole kokonaan vailla oikeuksia, mutta merkityksellisesti nämä oikeudet syntyvät vasta jostain kontekstista joka pystyy takaamaan ne mistä seuraa monenlaisia komplikaatioita.

Varjolle esittäisin kysymyksen (hmm, lukion etiikankurssin tasoisen), jos olisi täydellisen varmaa että raiskauksesta ei jäisi kiinni eikä se millään tavoin haittaisi tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamista vaan ainoastaan täyttäisi hyvin jonkin hetkellisen tarpeen niin missä määrin pitäisit sitä oman etiikkasi pohjalta tuomittavana tekona? Ja jos pidät sitä tuomittavana niin millä perusteella? En pidä esimerkkiä kokonaan keinotekoisena, voisi kuvitella että tälläisiä tilanteita maailmassa esiintyy ja on esiintynyt.
 

harva

Jäsen
Fläppi: :D :D paras vähään aikaan

Jälleen kerran osallistun jutusteluun varjon viestin kautta, näissä kun tulee kärkevästi esiin olennaisia asioita.

Viestin lähetti varjo
Chip:
lainatakseni Murray Gell-Mannia(lue aikaisemmat viestit):
Vaikkakin erikoistuminen on kulttuurissamme tärkeää, sen ohella tarvitaan tieteiden välistä ajattelun yhteensovittamista. Yksi este tälle yhteensovittamiselle on se ainainen muuri, joka erottaa matemaattisesti ajattelevat ja ei-matemaattiset ihmiset toisistaan.

Asiaa joka osuu hyvin tähän keskusteluun. Ja syytä on sysissä jos sepissäkin. Koulusta asti ihmisiä jaetaan tällä tapaa kahteen leiriin.

Luonnontieteilijöiden joukossa matemaattisempi ajattelutapa lienee kaikille tuttua. Laadullista lähestymistapaa ymmärtäviä on vähän harvemmassa. Yhteiskuntatieteiden puolella taas löytyy sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa, mutta usein näiden välillä on liian tiukka erottelu.

Viestin lähetti varjo
Jos sinua ei kiinnosta tietää miksi kissasi putoaa maahan tiputtaessasi sitä niin sehän on aikalailla oma asiasi. Kuitenkaan ei kannata ruveta väittämään että kissasi putosi koska kissa ui ilmassa maata kohti.

Nyt menet taas sinne fysiikkaan ja ilmennät kapeaa ajattelutapaa. Rakentavampaa olisi ottaa esimerkkejä matemaattisesta lähestymistavasta yhteiskuntatieteiden alueelta. Älä ihmettele, jos tällaiset kissantiputus- ja tennispallonheittoesimerkit eivät aukaise matemaattisen lähestymistavan tärkeyttä myös yhteiskuntatieteiden alueella.

Viestin lähetti varjo
Tahdot sitä tai et, fysiikka määrää aivojesi tapahtumat. Kaaos&kvanttimekaniikan epämääräisyydet estävät tehokkaasti etukäteislaskutoimitukset vaikka aivojen toiminta kyettäisiinkin määrittelemään neuroni kerrallaan. Kuitenkaan sekään ei ole mahdotonta. Ranskan vaalien tuloksen ennustaminen tai maailmankaikkeuden historian lukeminen fysiikan kaavoista on _mahdotonta_ mutta vain siksi että muuttujia on liikaa ja em. epämääräisyydet estävät tarkan ennustamisen. Se ei kuitenkaan poista sitä että aivojen toimintaan vaikuttavat tietyt fysikaaliset perusehdot jotka estävät tiettyjä toimintoja.

Fysiikka voi hyvinkin määrätä aivojen tapahtumat. Tai no, kyllä siihen varmaan kemiaakin tarvitaan. Tämä on mielenkiintoinen kysymys, mutta melkoista metafysiikkaa raiskausten pohdintaan. Tällaiset lähtöoletukset eivät määrää lähestymistapaa. Esim. tutkimuksessa voidaan lähteä mallintamaan ilmiöitä matemaattisesti, vaikka niitä ei perimmältään pidettäisikään fysiikan ja kemian määrääminä. Parhaiten toimiva lähestymistapa voidaan valita käytännöllisistä syistä Ihmistä tutkittaessa valinta tehdään usein tarjolla olevien aineistovaihtoehtojen perusteella. Vastaavasti kuvaamasi luonnontieteellisen ”aivokäsityksen” omaavan tyypin on usein tarkoituksenmukaista käyttää laadullista lähestymistapaa.

Viestin lähetti varjo
Ja vielä kerran:
Otin esiin fysiikan sen takia koska ketjussa esiintyi sellaisia ajatuksia jotka eivät välttämättä ole mahdollisia fysikaalisessa universumissa. On kovin vaikea yrittää perustella omia kantojaan jos muut käyttävät vasta-argumenteissaan sellaisia "totuuksia" jotka eivät pidä paikkaansa.
Huomattavaa on myös se että ne joiden takia otin fysiikan esille ovat jo kauan sitten poistuneet ketjusta, ehkä heitäkään ei kiinnosta kuulla asiasta. Kuitenkin he olivat innokkaasti ehdottelemassa asioita jotka eivät ole mahdollisia, todennäköisesti.

Mitä olivat nuo ”sellaiset ajatukset”? Entä nuo asiat, jotka eivät ole mahdollisia? Et kai tarkoita epäitsekkyyttä, sinä kun tunnuit jossain välissä väittävän sitä mahdottomaksi?

Alunperin ymmärsin, että tosiaan esität voivasi fysiikan avulla perustella esim. epäitsekkyyden mahdottomuutta. Ja että haluat kertoa jotain fysiikan käytöstä tällaisten ihmisen mielenliikkeitä ja etiikka koskevien kysymysten tutkiskelussa. Olen pahoillani jos ymmärsin sinua väärin. Valitettavasti en tainnut olla ainoa.

Viestin lähetti varjo
Tämä liittyy keskusteluun jos haluamme todella miettiä miksi joku raiskaa ja joku toinen ei. Jos jätämme pohdinnan kvalitatiiviselle asteelle ja pohdimme asiaa vain humanistisin lähtökohdin emme ikinä tule saamaan "lopullista" vastausta. Sen takia näitäkin ongelmia tulisi aina välillä pohtia useammaltakin näkökannalta.
Ehkä olen juntannut omaa kantaani liian voimakkaasti mutta joskus sekin vain on ainoa tapa saada ihmiset luopumaan yksioikoisesta ajattelusta, kuten omalla kohdallanikin.

Emme varmaankaan tule saamaan lopullista vastausta, niin ihmistä tutkiessa usein käy. En kuitenkaan ole vieläkään ymmärtänyt, että kuinka luonnontiede edistää tämän ketjun avauksen pohdintaa. Saat kaikin mokomin jättää minut tähän ymmärtämättömään tilaani, en minä tätä minään matsina näe.

Viestin lähetti varjo
edit: poistettu asiaankuulumaton vittuiluluonteinen kappale. Miksikö? Enpä jaksanut viedä keskustelua sellaisille urille kuin se olisi epäilemättä johtanut.

pointsit siitä
 

harva

Jäsen
Viestin lähetti vlad
Tätä kysymystä ei loppujen lopuksi, mikäli halutaan todella tietää miksi ihminen toimii kuten toimii, voida käydä pelkän filosofian pohjalta vaan mukaan on otettava tiede (esim. fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden tutkijana) ja kuunneltava myös niitä vastauksia mitä se kykenee antamaan.

Filosofia on mielestäni tiedettä. Ei minua kyllä haittaa, jos joku pitää sitä esim. tieteellekin antoisana kaunokirjallisena touhuiluna.

Erittäin tärkeää on kyllä nähdä tämä muunakin kuin filosofisena kysymyksenä. Ennemmin kuin fysiikan ja kemian, ottaisin kuitenkin mukaan psykologian, sosiaalipsykologian, sosiologian ja kulttuurintutkimuksen. Niitähän täällä käyty aihetta koskeva keskustelukin käsittelee, vaikka emme puhukaan tieteenalojen nimillä. Luonnontieteistä biologia tai lääketiede ohittaa usein tällaisissa kysymyksissä fysiikan ja kemian.

Esimerkki biologisesta lähestymistavasta raiskauksiin:

(En pidä tätä kauhean olennaisena, mutta onhan keskusteluun hyvä tosiaan tuodan myös luonnontieteitä. Evoluutiobiologia tosin on joskus aikamoista filosofointia.)

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että geneettiset ominaisuudet saattavat ohjata raiskaamaan. Raiskaamallahan voi jatkaa sukua, ja suvunjatkamista ohjaavat geneettiset ominaisuudet ovat evoluution kannalta tärkeitä.

Raiskausta edistävät geenit säilyvät ja leviävät, jos ne edistävät suvunjatkamista. Voi hyvin olla, että jossain vaiheessa ihmislajin evoluutiota raiskaajat ovat saaneet enemmän jälkeläisiä kuin muut. Jos taipumus on perinnöllinen, voidaan hyvin kuvitella sen lisääntyneen ja säilyneen jossain perimässämme pitkään olosuhteiden muututtuakin.

Geenit eivät oikeuta raiskaamaan. Monista humanistisista raiskaustutkijoista on varmasti kiusallista, jos raiskaus liitetään suvunjatkamiseen ja sukupuolisuuteen. Tällaiset lähestymistavat voivat viisaasti suhteutettuna kuitenkin edistää humanistista ymmärrystä. Arkisessa keskustelussahan emme, luojan kiitos, juutu siihen mitkä tieteenalat mitäkin kysymystä tieteellisen tutkimuksen alueella käsittelevät.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti harva

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että geneettiset ominaisuudet saattavat ohjata raiskaamaan. Raiskaamallahan voi jatkaa sukua, ja suvunjatkamista ohjaavat geneettiset ominaisuudet ovat evoluution kannalta tärkeitä.

Raiskausta edistävät geenit säilyvät ja leviävät, jos ne edistävät suvunjatkamista. Voi hyvin olla, että jossain vaiheessa ihmislajin evoluutiota raiskaajat ovat saaneet enemmän jälkeläisiä kuin muut. Jos taipumus on perinnöllinen, voidaan hyvin kuvitella sen lisääntyneen ja säilyneen jossain perimässämme pitkään olosuhteiden muututtuakin.

Mielenkiintoinen huomio.

Muistelen itse tutustuneeni samankaltaiseen tutkimukseen tai ainakin artikkeliin jossa viitattiin kyseiseen tutkimukseen. Kun kyseistä tutkimustulosta vertaa ihmisen kehittymiseen ja siihen mitä ihmisen varhaishistoriasta tiedetään (osa on toki olettamusta) mieleeni kohoaa teoria siitä miksi jotkut ihmisen varhaisista esi-isistä ovat "ajautuneet" raiskaajiksi.

Ihmisen varhaishistoriassa aikana jolloin elettiin tiivissä laumayhteisöissä lauman johtajana toiminut uros saattoi ainoana päästä jatkamaan sukuaan, sillä oli käytössä lauman kaikki naaraat muiden urosten jäädessä sivusta katsojan rooliin.

Näillä muilla uroksilla oli ehkäpä kaksi mahdollisuutta päästä jatkamaan sukuaan, joko syrjäyttää hallitseva uros tai sitten raiskata naaras salaa hallitsevalta urokselta. Naaraan ollessa "kiima-ajassa" ottaa hänet väkisin ennen ennen kuin hallitseva uros ehti ottaa omansa eli alkujaan raiskaaminen (joskaan tuolloin sitä ei välttämättä voitane nimittää raiskaamiseksi sanan varsinaisessa merkityksessä) on voinut olla heikommille uroksille ainoa mahdollisuus saada jälkeläisiä eli jatkaa sukuaan. Tämä tällainen toiminta on voinut olla luonnon eräs keino pitää yllä geeniperimän moninaisuutta.

Samaa toimintaa on havaittavissa muissallakin eläinlajeilla lauman hallitsevan uroksen taistellessa varteenotettavia kilpailijoita vastaan joku heikompi voi koettaa onneaan parittelemalla naaraan kanssa mikäli naaras on suosiollinen.


vlad#16.
 

Taito-Ojanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Kärpät
Viestin lähetti harva
Esimerkki biologisesta lähestymistavasta raiskauksiin:

(En pidä tätä kauhean olennaisena, mutta onhan keskusteluun hyvä tosiaan tuodan myös luonnontieteitä. Evoluutiobiologia tosin on joskus aikamoista filosofointia.)

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että geneettiset ominaisuudet saattavat ohjata raiskaamaan. Raiskaamallahan voi jatkaa sukua, ja suvunjatkamista ohjaavat geneettiset ominaisuudet ovat evoluution kannalta tärkeitä.

Raiskausta edistävät geenit säilyvät ja leviävät, jos ne edistävät suvunjatkamista. Voi hyvin olla, että jossain vaiheessa ihmislajin evoluutiota raiskaajat ovat saaneet enemmän jälkeläisiä kuin muut. Jos taipumus on perinnöllinen, voidaan hyvin kuvitella sen lisääntyneen ja säilyneen jossain perimässämme pitkään olosuhteiden muututtuakin.

Geenit eivät oikeuta raiskaamaan. Monista humanistisista raiskaustutkijoista on varmasti kiusallista, jos raiskaus liitetään suvunjatkamiseen ja sukupuolisuuteen. Tällaiset lähestymistavat voivat viisaasti suhteutettuna kuitenkin edistää humanistista ymmärrystä. Arkisessa keskustelussahan emme, luojan kiitos, juutu siihen mitkä tieteenalat mitäkin kysymystä tieteellisen tutkimuksen alueella käsittelevät.

Tässä lähestymistavassa on suuria ongelmia.

Ensinnäkin, hyvin harva raiskaaja laukeaa uhrinsa sisään. Nyt toimin täysin muistinvaraisesti, mutta luotan tällä kertaa muistiini. Jos joku tietää, kuinka usein raiskaus johtaa raskauteen, olisin tiedosta kiitollinen.

Toisekseen, lapsia, vanhuksia ja miehiä raiskataan. Millä tavalla tämä sopii tuohon lisääntymisteoriaan?
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Evoluutiobiologiasta puheen ollen, viimeisin lukemani romaani, Anja Snellmanin Safari Club sivusi myös tätä näkökulmaa. Tämä näin lukuvinkkinä vaikka lomalaisille.
 

harva

Jäsen
Viestin lähetti Taito-Ojanen


Tässä lähestymistavassa on suuria ongelmia.

Ehdottomasti. Ja hyvin suuria onkin. Halusin vain heittää luonnontieteellisen esimerkin fysiikan ja kemian ulkopuolelta. Minä olen kaikkein viimeisenä vetämässä tästä minkäälaisia isoja johtopäätöksiä, kaikkein viimeiseksi moraalisia.

Mutta voihan tätäkin pohtia.

Viestin lähetti Taito-Ojanen
Ensinnäkin, hyvin harva raiskaaja laukeaa uhrinsa sisään. Nyt toimin täysin muistinvaraisesti, mutta luotan tällä kertaa muistiini. Jos joku tietää, kuinka usein raiskaus johtaa raskauteen, olisin tiedosta kiitollinen.

En tiedä kuinka moni raiskaaja laukeaa uhrin sisään, osa kuitenkin laukeaa. Puistoraiskaajista ei varmaan kovinkaan moni, mutta muista (joita tutkimusten mukaan on suurin osa) varmaan useampi. 10 000 vuotta sitten (joka on evoluution kannalta hyvin lyhyt aika) raiskauksen sosiaalinen ja kulttuurinen tilanne oli hyvin toisenlainen kuin nykyisin, se varmasti vaikuttaa myös tähän asiaan.

Viestin lähetti Taito-Ojanen
Toisekseen, lapsia, vanhuksia ja miehiä raiskataan. Millä tavalla tämä sopii tuohon lisääntymisteoriaan?

Ei se sovikaan, joskaan se ei sitä kumoakaan. Käteenkin vedetään, mutta silti evoluutio on kehittänyt sukupuolivietin geeniperimän levitykseen.

Toistan vielä kolmatta kertaa, että biologia on antaa tällaisten ongelmien ratkaisuun kovin vähän. Patarouvan mainitsemalta Anja Snellmannilta saa varmasti huomattavasti enemmän. Safari Clubia en ole lukenut, kannattaisikohan tsekkailla.
 

harva

Jäsen
vlad:

Jos nyt mennään tuohon välistävedon evoluutiobiologiseen pohdiskeluun, niin kyllä sitä varmaankin on tapahtunut tosiaan naaraitten kanssa yhteisymmärryksessä.

Naaraan kannattaa laittaa omaa perimäänsä monipuolisiin yhdistelmiin, eikä siis tehdä kaikkia muksuja sen saman mahtisonnin kanssa. Pikku sivukiksautuksesta kiinnijääminenkin on vaarallisempaa varmaankin sille urokselle, siltähän voi mennä suvunjatkamiskyky lopullisesti. Ja kiinnijäämisriski varmaankin kasvaa jos raiskaa, samoin varmaan hengenlähtö ja muut vammat ovat silloin herkemmässä.

Erikoisen mielenkiintoista tämä sekstailu on sellaisilla eliöillä, mitkä voivat samaan pentueeseen useamman isän lapsia. Näinhän voi käydä esim. linnuilla ja susilla/koirilla. Niiden kannattaa olla laittamatta kaikkia munia samaan koriin, ja ottaa geenejä vähän muualtakin.

Yleisimmin biologiseen selitykseen sukupuolikysymyksissä törmää, kun miehet selittävät pitkin poikin panemisiaan sukupuolten välisillä viettieroilla. Ehkäpä vieteissä onkin eroja, ainakin itsestä tuntuu välistä siltä. En kuitenkaan (toivottavasti) kaivaisi biologian kirjasta selityksiä, jos tekisin kumppanille kuprun. Biologiaa on käytetty oikeuttamaan kaikenlaisia paskamaisuuksia, en kyllä halua liittyä siihen jengiin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Itse inhoan yli kaiken biologisia ja geneettisiä selityksiä ihmisten käyttäytymiselle. Tuskin kävisimme keskustelua ja miettisimme eettisiä ratkaisuja jos olisimme biologisesti determinoituja. Vain ja ainoastaan toimisimme, kuten muut eläimet. Biologian avulla on vastustettu jokaista suurta emansipaatio-askelta viimeisten vuosisatojen aikana yleisestä äänioikeudesta naisten tasa-arvoon.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös