Vahingollisuudesta?
No mitä tarkoitatkaan.
Vahingollisuudesta?
Aika paljon minullakin on samoja 'fiiliksiä', ainakin välillä. Joskus voi olla jotain muunlaisiakin. En kuitenkaan pidä omia fiiliksiäni kovinkaan suuressa arvossa, enkä missään nimessä käytä niitä yleisinä perusteluina millekään asialle tai näkökohdalle. Ne ovat vain fiiliksiä ja olen niiden suhteen melkoinen tuuliviiri. Tiedän myös ihmisillä olevan vahvasti päinvastaisia fiiliksiä.Minulle ainakin ihmisten fiilikset merkitsevät usein kotilon fiiliksiä enemmän. Roolipeleissä on kivempi eläytyä ihmisiin kuin örkkeihin. Televisiosta katson mieluummin ihmisistä kuin kotiloista toimitettua ohjelmaa. Suomalaisten fiilikset merkitsevät sitten muiden fiiliksiä enemmän. Kohta haluan että Suomen joukkue tökkii paremmin kepillä kuminpalaa kuin naapurimaan joukkue. Ja perheen fiilikset taas kiinnostavat keskimääräistä suomalaista enemmän. Ja omat fiiliksethän ne tärkeimmät on. Vitut etanoista, kunhan meikän aivoissa serotoniini, dopamiini ja oksitosiini virtaa. Ja sikäli kun näiden eri intressien välillä ilmenee konfliktia, niin sitten pohditaan jotain fiksua kompromissia. Muutaman suomalaisen voi antaa omaa hölmöyttään suuttua, kunhan globaali mahdollisuus saada turvapaikka säilyy, muutaman etanan voi tappaa jos ne uhkaavat vaivoin kasvattamiani salaatteja, mutta sademetsää en soisi hakattavan rehuntuotantoon tai muitakaan elinympäristöjä vastaavasti tuhottavan, kun kaikki tarpeelliset resurssit meillä on jo koko ihmiskunnan säädylliseen eloon. Tosin minä olen vain minä, muuthan suurimmaksi osaksi mieluummin heittävät seteleitä kokkoon.
Minä olen erittäin kiitollinen menneille sukupolville siitä että ovat palliensa rapsuttelun sijaan pohtineet ja tehneet asioita ja siten tehneet minun elämästäni aivan saakelin naurettavan helppoa. Tämän vapauden mukana tulee mielestäni kuitenkin vastuu yrittää järjestää sama tulevillekin sukupolville.
Jotta Suomi voisi joskus päästä jalkapallon arvokisoihin.Tuleville sukupolville kyllä lähimmän vajaan sadan vuoden päähän. Mutta miksi ihmeessä ihmislajin pitäisi olla olemassa muutaman sadan vuoden päästä? Ei pitäisikään ja joskus alle tuhannen vuoden päästä tuskin on muutenkaan.
Eivät ihmisetkään ole maapalloa tuhoamassa, ainakin jos jätetään totaalinen ydinsota pois laskuista. Vaikka monet nykylajit ihminen itse mukaan luettuna häviäisivätkin ihmisen toimesta, kyllä silti monia lajeja jäisi ja tulisi lisää. Kyllähän nytkin ihminen on edesauttanut monien lajien leviämistä esimerkiksi ilmastoa lämmittämällä. Eli ihminen myös auttaa jotain osaa luonnosta saastuttamalla yms. Vai ovatko jotkut kotilot tai vaikkapa särkikalat vähempiarvoisia elämiä kuin vaikka jääkarhu tai järvitaimen?
Mitä tämä tasapainotilanne muuten mielestäsi tarkalleen ottaen tarkoittaa? Sitäkö, että lajien määrä ja populaatioiden koko pysyy vakiona tästä ikuisuuteen? Ja kuka siellä luonnon päämajassa on käskenyt luontoa hakeutumaan tällaiseen tilanteeseen?
Mitä tulee tasapainoon niin se tarkoittaa sitä, että ihminen ei omalla toiminnallaan häiritse luonnon omaa tasapainoa ja luontoa tasapainottavia systeemejä.
Tuota noin, ihminen kuuluu luontoon siinä missä peura, leijona tai itikka. Näin ollen kaikki mitä ihminen tekee, kuuluu luonnon tasapainoon samoin kuin peuran, leijonan ja itikan tekemiset. Jos ihminen tuhoaa koko maapallon, se kuuluu luonnon kiertokulkuun ihan täysin.
Ihminen vetoaa luonnollisuuteen kun siitä on hänelle etua ja kun etua taas ei ole, niin hän kiistää sen.
Johdonmukaisuus loppuu siihen kun kanssaihmiset tai eläimet käyttävät luonnollisuuttaan luonnollisuuden vaalijaa, hänen lähipiiriään tai esim. omaisuuttaan vastaan.
Samaa mieltä ja olen aina ihmetellyt sitä, että ihminen jotenkin luonnon yläpuolelta tuhoaisi sen ja tekisi luontoon kuulumattomia temppuja. Ihminen on osa luontoa. Piste. Jos ekosysteemi tuhoutuu ihmisen tekojen johdosta niin se tuhoutuu. Normaalia luonnon kiertokulkua. Ei maapallo siihen kuole. Se toipuu kyllä. Ihminen ei toivu, mutta maapallo toipuu ja jatkaa ilman ihmistä. Maapallo on kestänyt valtavia luonnonmullistuksia aikaisemmin ja se kestää myös ihmisen. Ihminen itse ei välttämättä kestä ihmistä, mutta ei siinäkään ole mitään ihmeellistä. Lajeja kuolee sukupuuttoon. Joskus jopa massoittain. Uusia tulee tilalle. Muistakaa dinoja. Hommat jatkuu ja ihminen on vain silmänräpäys.
Ei ihminen ole planeettaa mitenkään tuhonnut. On toki vaikuttanut melko paljon ekosysteemiin. Mutta miten voit ajatella, että juuri se muutama sata vuotta sitten valinnut tilanne, siis se tilanne jolloin ihminen ei vielä näin merkittävästi ollut vaikuttanut luontoon, olisi joku tavoitteena ollut tasapainotila? Onko "luonnolla" joku pääjohtaja joka on määritellyt sen tilanteen tasapainotilanteeksi? Miksi juuri se tilanne olisi ollut erityisen hyvä kaikista miljardeista mahdollisista variaatioista?@kahden suunnan sentteri vastasikin jo aika tyhjentävästi ainakin sun viestin ensimmäisen kappaleen juttuihin. Ihminen on jo peruuttomasti tuhonnut planeettamme.
Ja se, että jotkut lajit leviävät ilmaston lämpenemisen myötä ei ole hyvä asia.
Mitä tulee tasapainoon niin se tarkoittaa sitä, että ihminen ei omalla toiminnallaan häiritse luonnon omaa tasapainoa ja luontoa tasapainottavia systeemejä.
Niinpä. Jokainen eläin tappaa toisen, jos siitä on eläimelle hyötyä, jos se toinen häiritsee/uhkaa, jos eläin tarvitsee ravintoa, jos se tulee reviirille ja jos se pystyy siihen. Niin tekee ihminen, niin tekee leijona, niin tekee käärme, niin tekee norsu, niin tekee ampiainen
Jos mentäisiin puhtaasti luonnonlakien mukaan, niin esimerkiksi väkivaltarikoksista ei pitäisi jakaa tuomioita juuri lainkaan, mutta esim. ympäristörikoksista pitäisi jakaa elinkautisia.
Luonnollisuus ja järkevyys on kaksi eri asiaa. Järkevyys ei perustu luonnonlakeihin.
Kuka määrittelee mikä on järkevää?
Luonnollisuus on se, mitä tapahtuu. Järkevyyden määrittelee ihminen ja se ei liity mitenkään luonnollisuuteen.
Luonnollisuus on se, mitä tapahtuu. Järkevyyden määrittelee ihminen ja se ei liity mitenkään luonnollisuuteen.
Järkevyyden määrittelee siis ihminen, mutta kuka? Kun ihmisiäkin on erilaisia ja järkevyyden määritelmä voi muuttua jos määrittelemässä on vaikka Breivik tai Linkola, jotka käsittääkseni ovat ihmisiä.
Eli luonnossa on poliisi, oikeusistuimia ja vankiloita jne.?
Tuo on juuri sitä epäjohdonmukaisuutta mihin edellä viittasin.
Tuota noin, ihminen kuuluu luontoon siinä missä peura, leijona tai itikka. Näin ollen kaikki mitä ihminen tekee, kuuluu luonnon tasapainoon samoin kuin peuran, leijonan ja itikan tekemiset. Jos ihminen tuhoaa koko maapallon, se kuuluu luonnon kiertokulkuun ihan täysin.
Ei ihminen ole planeettaa mitenkään tuhonnut. On toki vaikuttanut melko paljon ekosysteemiin. Mutta miten voit ajatella, että juuri se muutama sata vuotta sitten valinnut tilanne, siis se tilanne jolloin ihminen ei vielä näin merkittävästi ollut vaikuttanut luontoon, olisi joku tavoitteena ollut tasapainotila? Onko "luonnolla" joku pääjohtaja joka on määritellyt sen tilanteen tasapainotilanteeksi? Miksi juuri se tilanne olisi ollut erityisen hyvä kaikista miljardeista mahdollisista variaatioista?
Lisäksi sanot, että joidenkin lajien leviäminen ei ole hyvä asia, mutta et mielestäni perustele mitenkään.