Onko dopingin käyttö yleistä?

[Taitopelaaja]

Uuden mallin tuloskehitys on aika erikoinen, kun parhaat tulokset on heitetty jo 1990-luvulla ja tuloskehitys on jämähtynyt ja jopa laskenut. 90 metrin heittoihin ei vaan ole viime vuosina jostain syystä päästy, vaikka nimimerkki MustatKortit mukaan ne ovat olleet lähllä milloin mistäkin syystä ja pitkät heitot ovat odottaneet vain teknillisesti oikeita suorituksia hyvien olosuhteiden lisäksi. MM-Moskova voi tietysti korjata viime vuosien surkean tilanteen. Katsotaan, miten siellä keihäs lentää.

Tuo Jan Zeleznyn heittämä maailmanennätys on heitetty järjettömässä myötätuulessa. Tuon jälkeen ei ole yksikään huippuheittäjä heittänyt moisiin olosuhteisiin, joten on hieman epäreilua suoraan verrata esimerkiksi tuota tulosta nykytuloksiin. Muutenkin 1980-luvulla ja vielä 1990-luvulla heitettiin huomattavasti enemmän yhden kauden aikana sellaisissa heittopaikoissa, joissa tuuli pääsi vapaammin puhaltamaan. Nykypäivänä esimerkiksi suomalaisten keihäsmiesten kalenterissa oikeastaan ainoastaan Kuortaneen kilpailu on sellainen, joissa tuollaisiin päälle 90 metrin tuloksiin on lähes vuosittain mahdollisuus. Tänä vuonna tuuli laantui naisten kilpailun jälkeen, eikä myötätuulesta ollut enää miesten kilpailussa paljoa hyötyä.

Olosuhteet ovat siis yksi merkittävä syy, miksi tulostaso on yleisesti laskenut. Toisekseen esimerkiksi 1990-luvulla keihäänheitossa oli mukana vielä ns. kultainen sukupolvi, jotka olivat kaikki periaatteessa Thorkildsenin ja Pitkämäen kaltaisia superlahjakkuuksia. Jan Zelezny, Sergei Makarov, Steve Backley, Boris Henry, Raymond Hecht, Konstadinos Gatsioudis, Aki Parviainen ja Seppo Räty ihan näin muutamia mainitakseni. Kaikilla heistä ennätys on päälle 90 metrin ja suurin osa moninkertaisia arvokisamitalisteja. Lahjakkuuden perustelen muun muassa sillä, että lähes jokainen on heistä jo juniorivuosina kahminut menestystä ja/tai heittänyt pitkän uran keihäänheiton huipulla.

 

[siffa]

Tuo Jan Zeleznyn heittämä maailmanennätys on heitetty järjettömässä myötätuulessa. Tuon jälkeen ei ole yksikään huippuheittäjä heittänyt moisiin olosuhteisiin, joten on hieman epäreilua suoraan verrata esimerkiksi tuota tulosta nykytuloksiin. Muutenkin 1980-luvulla ja vielä 1990-luvulla heitettiin huomattavasti enemmän yhden kauden aikana sellaisissa heittopaikoissa, joissa tuuli pääsi vapaammin puhaltamaan. Nykypäivänä esimerkiksi suomalaisten keihäsmiesten kalenterissa oikeastaan ainoastaan Kuortaneen kilpailu on sellainen, joissa tuollaisiin päälle 90 metrin tuloksiin on lähes vuosittain mahdollisuus. Tänä vuonna tuuli laantui naisten kilpailun jälkeen, eikä myötätuulesta ollut enää miesten kilpailussa paljoa hyötyä.

Keihään nykymallin 10:stä parhaasta tuloksesta 8 on heitetty 1990-luvulla. Zelezny heitti yhden yli 90-kymppisen (92,80 m) 2001 ja Makarov 92,61 m 2002. Kyse ei ole siis pelkästään Zeleznyn huimasta ennätysheitosta 98,48 m, jota pidän kovempana tuloksena kuin Hohnin vanhan keihäsmallin dopingtulosta 104,80 m vuonna 1984. Aki Parviaisen heittämää 93,09 m vuonna 1999 pidän Zeleznyn ja Hohnin jälkeen kaikkien aikojen 3. kovimpana keihästuloksena ennen Petranoffin heittämää 99,72 m vuonna 1983.

 

[Taitopelaaja]

Keihään nykymallin 10:stä parhaasta tuloksesta 8 on heitetty 1990-luvulla. Zelezny heitti yhden yli 90-kymppisen (92,80 m) 2001 ja Makarov 92,61 m 2002. Kyse ei ole siis pelkästään Zeleznyn huimasta ennätysheitosta 98,48 m, jota pidän kovempana tuloksena kuin Hohnin vanhan keihäsmallin dopingtulosta 104,80 m vuonna 1984. Aki Parviaisen heittämää 93,09 m vuonna 1999 pidän Zeleznyn ja Hohnin jälkeen kaikkien aikojen 3. kovimpana keihästuloksena ennen Petranoffin heittämää 99,72 m vuonna 1983.

Ja tämä liittyy miten tähän dopingkeskusteluun? Täällä on kahdessa ketjussa useamman palstatoverin voimin pyydetty sinua kertomaan, mikä keihäänheitossa on se juttu, että ilman dopingia ei voisi 90 metriä heittää. Jos ajatellaan vaikkapa Pitkämäen nopeus-, pika- ja räjähtävyysvoimaominaisuuksia, niin ne ovat kaikki sellaisia, joihin ei dopingia pakon sanelemana tarvita. Toki se nopeuttaa ja helpottaa, mutta ei ainoa vaihtoehto. Jos nyt et seuraavassa viestissäsi selkeästi vastaa tähän kysymykseen, niin minun osaltani tämä dopingkeskustelu on perattu loppuun asti.

Zeleznyn ME-heitto oli vain esimerkki tuolta 1990-luvulta. Ihan yhtä lailla esimerkiksi Edmontonin 2001 heitot sekä Parviaisen SE ovat tuulituloksia parhaimmasta päästä. Pointtini oli se, että juuri Zelezny, Gatsioudis, Makarov ja Parviainen suurimman osan noista haamuheitoista heittivät tuohon aikaan. Kaikki edellä mainituista heittäjistä olivat 2000-luvun taitteen jälkeen jo "ikäloppuja" eivätkä parhaiden päivien vedossa. Parviainenkaan ei enää loukkaantumisten jälkeen palannut samaan iskuun. Uskon, että he olisivat heittäneet nuo samat lukemat myös nykypäivänä samoissa olosuhteissa, mikäli heidän aktiiviaikansa olisi nyt.

 

[Rautapönikkä]

Keihään nykymallin 10:stä parhaasta tuloksesta 8 on heitetty 1990-luvulla.

10:stä parhaasta tuloksesta seitsemän on heittänyt Jan Zelezny. Yksi superlahjakkuus vääristää noin olemattomalla otannalla tilastoa valtavasti. Vastaavasti voidaan todeta, että uuden keihäsmallin top-10:ssä on kuusi heittäjää, jotka ovat heittäneet ennätyksenä 2000-luvun puolella. Eli 2000-luvulla taso on ollut kovempaa kuin 1990-luvulla Siffa-logiikalla. Zelezny muuten heitti uran ainoat ysikymppiset arvokisoissa 2000-luvun puolella. 90-luvulla tuo raja ei mennyt rikki, vaikka joissakin kisoissa tuohon aikaan tykitti lähes jokaisella heitolla ysikymppisiä. Tässäkin valossa noilla sinun löytämillä "trendeillä" laskevista arvokisatuloksista voi pyyhkiä persettä. 90 metriä arvokisoissa on todellinen harvinaisuus ja siihen ovat pystyneet ainoastaan Zelezny, Parviainen, Pitkämäki ja Thorkildsen, noin ulkomuistista. Noista kaksi on syntynyt vuosina 2007 ja 2008, kahden nykyajan suurheittäjän urien huippuvuosina. Jokainen noista 90m heitoista on heitetty 2000-luvulla.

Uudella keihäsmallilla on heitetty vasta reilut 20 vuotta. Tuo on niin häviävän lyhyt aika, ettei mitään järkevää tilastollista analyysiä tulosten trendeistä pysty tekemään. Keihäs on tässäkin mielessä hyvin erityisessä asemassa muihin lajeihin nähden. Se, että kautta aikojen lahjakkain keihäänheittäjä sattui osumaan tuohon uuden mallin alkuvuosille, ei ole todiste yhtään mistään. Vanhalla mallilla nopeasti kehittyviä tuloksia selittää ennen kaikkea välineiden nopea kehitys. Puukeihäistä siirryttiin aerodynaamisesti huippuunsa muotoiltuihin teräskeihäisiin suhteellisen nopealla aikataululla. Samaan aikaan kentät vaihtuivat tiilimurskasta kestopäällysteisiin ratoihin, mikä on keihään kaltaisessa lajissa oleellinen muutos, joka mahdollistaa suuremmat törmäykset kovemmasta vauhdista ilman pelkoa tukijalan luistamisesta. Toki dopingilla on voinut olla oma roolinsa tulosten kehittyessä, mutta ei noin mustavalkoisesti, mitä arvon "tilastonikkari" ajattelee.

 

[siffa]

Keihään nykymallin 10 parasta heittäjää ovat: Zelezny 98,48 m 1996; Parviainen 93,09 m 1999; Makarov 92,61 m 2002; Hecht 92,60 m 1995; Gatsioudis 91,69 m 2000; Thorkildsen 91,59 m 2006; Pitkämäki 91,53 m 2005; Backley 91,46 m 1992; Greer 91,29 m 2007 ja Vasilevskis 90,73 m 2007. Vanhan keihäsmallin aikana tulokset paranivat luonnollisesti jatkuvasti, kun edettiin vuoteen 1984 ja Hohnin hirmuheittoon 104,80 m. Nykymallin aikana on mennyt nyt jo 6 vuotta, että tuloksilla oltaisiin noustu 10 parhaan joukkoon. 2010-luvulla olisi trendin mukaan pitänyt olla jo useita 90 metrin ylityksiä ja uusia huippuheittäjiä, mutta kehitys on ottanut takapakkia, vaikka kaikki vanha valmennustietous on ollut olemassa ja käytettävissä. Ei tuuliolosuhteilla voida kaikkea selittää.

Moukarissa tilanne on sama. Sedyh heitti nykyisen maailmanennätyksen jo vuonna 1986 86,74 metriä. Karjalaisen Suomen ennätys 83,30 m on vuodelta 2004. Tänä vuonna ei päästä maailmalla lähellekään Sedyhin eikä Suomessa Karjalaisen ennätyksiä. Joku järkevä selitys täytyy olla tälle trendille myös moukarin osalta.

 

[Taitopelaaja]

Keihään nykymallin 10 parasta heittäjää ovat: Zelezny 98,48 m 1996; Parviainen 93,09 m 1999; Makarov 92,61 m 2002; Hecht 92,60 m 1995; Gatsioudis 91,69 m 2000; Thorkildsen 91,59 m 2006; Pitkämäki 91,53 m 2005; Backley 91,46 m 1992; Greer 91,29 m 2007 ja Vasilevskis 90,73 m 2007. Vanhan keihäsmallin aikana tulokset paranivat luonnollisesti jatkuvasti, kun edettiin vuoteen 1984 ja Hohnin hirmuheittoon 104,80 m. Nykymallin aikana on mennyt nyt jo 6 vuotta, että tuloksilla oltaisiin noustu 10 parhaan joukkoon. 2010-luvulla olisi trendin mukaan pitänyt olla jo useita 90 metrin ylityksiä ja uusia huippuheittäjiä, mutta kehitys on ottanut takapakkia, vaikka kaikki vanha valmennustietous on ollut olemassa ja käytettävissä. Ei tuuliolosuhteilla voida kaikkea selittää.

Moukarissa tilanne on sama. Sedyh heitti nykyisen maailmanennätyksen jo vuonna 1986 86,74 metriä. Karjalaisen Suomen ennätys 83,30 m on vuodelta 2004. Tänä vuonna ei päästä maailmalla lähellekään Sedyhin eikä Suomessa Karjalaisen ennätyksiä. Joku järkevä selitys täytyy olla tälle trendille myös moukarin osalta.

Eli 6/10 parhaista tuloksista on tehty 2000-luvulla. Kumosit juuri itsekin väitteesi, että 90-luvulla oltaisiin tehty kovempia tuloksia. Ja ei tuuliolosuhteilla tietenkään kaikkea voida selittää, mutta suoralta kädeltä voin sanoa noista tuloksista, että ainakin Zeleznyn, Parviaisen, Gatsioudisin, Pitkämäen, Hechtin, Greerin ja Vasilevskin tulos on tehty nimenomaan huipputuulien avulla. Backleyn ja Makarovin heittojen tuuliolosuhteita en ulkoa muista niin tarkasti, enkä varmuudella osaa sanoa Thorkildsenistakaan.

Voin sanoa pomminvarmasti, että mikäli nykykuntoinen Pitkämäki ja vaikkapa Tarabin heittäisivät nyt noissa ME-olosuhteissa, niin todennäköisesti jompi kumpi heistä tunkeutuisi tuohon kaikkien aikojen TOP10-listalle. Kuten Rautapönikkä tuolla aiemmin ansiokkaasti kertoi, niin se nyt vain oli sattumaa, että kaikkien aikojen parhaan keihäsmiehen kultavuodet osuivat juuri tuon uuden keihäsmallin alkupuolelle. Samoja tuloksia hän viskaisi nykypäivänä.

Yritätkö nyt vaihtaa aiheen moukarinheittoon? Kaipaisin edelleen niitä aiemmin kysymiäni perusteluita, mutta koko ajan väistelet kysymystäni. Taisit huomata itsekin, että olet väärässä ja haet tukea nyt muista lajeista.

 

[Turha Kaukalo]

Sivusta keskustelua seuranneena:


Tämän yhden palstaveljen mukaan siis, esimerkin ottaen, 2000-luvun mahdollinen korkeushyppytaantuma selittyy dopingilla vai miten se meni. Tai 400 metrin. Tai.

Ihmeellisen hankala ymmärtää ensinnäkin olosuhteet, toiseksi tekniikka, kolmanneksi sukupolven lahjakkuus. Joskus laji ottaapi takapakkia. Eli miesten tonnivitosen 90-luvun meno oli toopinkia? Ja toki Karjalainen veti aineita kun viskasi moukaria 83 metriä.

Eikä voi sanoa: voi vittu, mähän olin väärässä.

 

[MustatKortit]

Vaikka siffa minutkin yhdessä viestissään mainitsee, niin itse en tähän väittelyyn enää jaksa lähteä. Etenkään kun siffa ei ota kantaa niihin asioihin, mitä häneltä olen kysynyt. Doping-käry ketjuun olen kirjoittanut pitkät pätkät omia näkemyksiäni asiasta

Tiivistän kuitenkin osaltani keskeiset näkemykseni:

1.)

- En ota kantaa moukarinheittoon tai kuulantyöntöön tai mihinkään muuhunkaan sellaiseen lajiin, jossa olen tavallinen televisiokatsoja. En omaa kuitenkaan tarpeeksi kompetenssia arvioida noita.

- En ole myöskään toiminut lajeissa toimitsijana, kuten siffa. hymiö

2.)

- Keihäänheitossa 90m kaareen ei tarvita dopingia. Tarvittavat voimaominaisuudet pystyy hankkimaan ilmankin (mielestäni osoitettu fakta) ja tekniikkaa + etenkin norskin vuosia hallitsemaa keihään saamista asentoon on vaikeampaa parantaa dopingilla. Keihäästä koen itse entisenä heittäjänä ja lajifanaatikkona tietäväni paljon.

- 86 metrin stadionheitto ja 90+- metrinen heitto Kuortaneella ovat omassa päässäni samanarvoisia, vrt. olosuhteet. Toki arvostan sitä kasikutosta enemmän, mikäli kyseessä on arvokisa- ja mahdollinen mitalin tuonut heitto.

- Esimerkkinä mainittakoon, että Kuortaneella heitetyt 86,13 (Tero) sekä 85,70 (Antti Ruuskanen) olivat peilityynen kelin heittoja ja olisivat lentäneet pidemmälle "normiolosuhteissa". Kuortaneellahan vielä naisten kisan aikana oli se perinteinen myötäinen taustalla (Sormusen yli 60m). Samaan asiaan kiinnittivät huomiota ainakin Helsingin Sanomat ja Urheilulehti.

 

[siffa]

Eli 6/10 parhaista tuloksista on tehty 2000-luvulla. Kumosit juuri itsekin väitteesi, että 90-luvulla oltaisiin tehty kovempia tuloksia.

Keihäänheiton uuden mallin pisimmistä heitoista (tuloksista) on heitetty 8 1990-luvulla ja kaksi 2000-luvulla, Zelezny 2001 ja Makarov 2002. Eli 11:een vuoteen ei olla tuohon kärkikymmenikköön ylletty ja nyt näyttää, että ollaan yhä kauempana tuosta tavoitteesta. Eri asia on sitten kymmenen parasta heittäjää, joista 4 on heittänyt tuloksensa 1990-luvulla ja 6 vuosien 2000-2007 aikana. Uusia heittäjiä, jotka olisivat murtautuneet 10 parhaan joukkoon, ei ole jostain syystä ilmaantunut 6 vuoteen. Nykyheittäjistä Thorkildsen, Pitkämäki ja Vasilevski ovat jääneet kauaksi parhaista ajoistaan.

Kuten Rautapönikkä tuolla aiemmin ansiokkaasti kertoi, niin se nyt vain oli sattumaa, että kaikkien aikojen parhaan keihäsmiehen kultavuodet osuivat juuri tuon uuden keihäsmallin alkupuolelle. Samoja tuloksia hän viskaisi nykypäivänä.

Uutta keihäsmallia heitettiin ainakin jo vuodesta 1986 lähtien. Zelezny heitti 1987 21-vuotiaana heti kovan ennätyksensä 87,66 m. Siitä meni 9 vuotta, kun Zelezny heitti minusta kaikkien aikojen kovimman keihästuloksen kaikki entiset keihäsmallitkin huomioiden 98,48 m vuonna 1996.

1990-luku oli dopingin suhteen turvallista, kun kasvuhormonille ja epolle ei ollut dopingtestiä. Testosteronilla ja nandronilla terästetyt kasvuhormoni- ja epo-dopingcoctailit olivat myös turvallisia, kun huolehti siitä, että ei ylittänyt pitoisuuksia, joissa oli korkea turvaraja.

Yritätkö nyt vaihtaa aiheen moukarinheittoon? Kaipaisin edelleen niitä aiemmin kysymiäni perusteluita, mutta koko ajan väistelet kysymystäni. Taisit huomata itsekin, että olet väärässä ja haet tukea nyt muista lajeista.

Alunperin keskustelu käynnistyi O-P Karjalaisen ja Pitkämäen ennätysheitoista, joita pidin vähintään harjoituskauden ajan dopintuloksina. Moukari on sittemmin pudonnut keskusteluista pois, mutta nostin sen taas esille, kun Karjalainen on nousemassa EM-mestariksi ja MM-kolmoseksi moukarin dopinkäryjen vuoksi.

 

[Taitopelaaja]

Heh, siffalta taas viesti, jossa hän ei vastannut juuri mihinkään ja totesi samat asiat kuin minä lainauksissa. Kerrotko vielä, montako noista kymmenen kaikkien aikojen pisimmän heitoista on heittänyt Zelezny? Saa minun osaltani tämä trollin ruokinta päättyä tähän.

 

[siffa]

Heh, siffalta taas viesti, jossa hän ei vastannut juuri mihinkään ja totesi samat asiat kuin minä lainauksissa. Kerrotko vielä, montako noista kymmenen kaikkien aikojen pisimmän heitoista on heittänyt Zelezny? Saa minun osaltani tämä trollin ruokinta päättyä tähän.

Etkö vieläkään huomannut omaa virheellistä tulkintaasi minun viestistäni? Korjasin sen. Tutustu nyt ensin tarkoin termeihin 10 parasta tulosta ja 10 parasta heittäjää, sillä ne ovat kaksi eri asiaa. Kun kompetenssi kirjoituksen oikein lukemiseksi puuttuu, niin heitetään trolli-kortti kehiin. Tai toinen mahdollisuus on, että et pysty myöntämään erehdystäsi, kun tulkitsit väärin kirjoitukseni.

 

[Taitopelaaja]

Etkö vieläkään huomannut omaa virheellistä tulkintaasi minun viestistäni? Korjasin sen. Tutustu nyt ensin tarkoin termeihin 10 parasta tulosta ja 10 parasta heittäjää, sillä ne ovat kaksi eri asiaa. Kun kompetenssi kirjoituksen oikein lukemiseksi puuttuu, niin heitetään trolli-kortti kehiin. Tai toinen mahdollisuus on, että et pysty myöntämään erehdystäsi, kun tulkitsit väärin kirjoitukseni.

Luulin, että ensimmäisessä kohdassa sanoit, että kymmenestä kaikkien aikojen pisimmästä heitosta kahdeksan on tehty 1990-luvulla ja toisessa oli listattuna noi kymmenen kaikkien aikojen parasta heittäjää. Ilmeisesti erehdyin. Mitä tarkoitit sitten? Kysyin, että kuinka monta noista kymmenestä pisimmästä heitosta on Zeleznyn heittämiä. Siihen sinä luonnollisesti jätit taas vastaamatta.

 

[TKH]

90 metrin heittoihin ei vaan ole viime vuosina jostain syystä päästy, vaikka nimimerkki MustatKortit mukaan ne ovat olleet lähllä milloin mistäkin syystä ja pitkät heitot ovat odottaneet vain teknillisesti oikeita suorituksia hyvien olosuhteiden lisäksi. MM-Moskova voi tietysti korjata viime vuosien surkean tilanteen. Katsotaan, miten siellä keihäs lentää.

Thorkildsen heitti joka vuosi 90 metriä välillä 2008-2011 ja 2009 myös Vasiļevskis heitti yli 90 metriä. Kumpikaan ei tosin parantanut ennätystään, mutta joka tapauksessa 90 metrisiä on siis nähty ihan viime vuosinakin. Ilmeisesti Vasiļevskisin olisi tarvinnut heittää kolme senttiä pidemmälle 2009, niin silloin mitään ongelmaa ei ilmeisesti missään olisikaan. Tai vastaavasti Thorkildsenin olisi pitänyt heittää vähintään 91,60 eikä 91,28 vuonna 2009 tai 90,61 vuonna 2011, niin silloinkaan mitään ongelmaa ei olisikaan.

 

[maken veivi jr.]

Keihään Bannister joutui kilpailukieltoon välteltyään doping-testejä. En kyllä ymmärrä mihin muuhun kuin psykologiseen puoleen keihäässä voisi olla hyötyä dopingista? Ainut asia minkä keksin on, että jos heittokäden nopeusvoimaa jaksaisi treena jotenkin kovempaa, mutta aika marginaaliselta tuntuu tuonkin hyöty, luulisi olevan enemmän kyse siitä onko kuinka paljon on synnynnäisesti nopeita lihassoluja ja tietenkin riittävän epänormaali olkanivelen liikkuvuus.

Perusvoiman saa varmasti riittävällle tasolle puhtain keinoin, esim. Turska heitti alle 20v. lähes 84m ja nyt kun tekniikka on aika karmean näköistä ja voimaa varmasti enemmän, niin hyvä että 80m saa rikki. Eniten keihäässä yleiseen tasoon varmaan vaikuttaa, miten nämä huippumiehet säästyvät loukkaantumisilta ja tekniikkaa ei tarvitse lähteä muuttamaan.

 

[N^Miksu]

Mitä yhteistä on seuraavilla heitoilla:

Pitkämäki 2007 Osakassa: 90,33 m
Pitkämäki 2013 Kalevan Kisoissa: 85,70 m

Vastaus:

Keihään lähtönopeus oli molemmissa heitoissa identtinen: 29.9 m/s.

Jos oletetaan, että doping ei vaikuta heiton pituuteen enää sen jälkeen, kun keihäs on irronnut kädestä, iso ero tuloksissa selittyy jollain muulla: olosuhteilla ja heiton kulmalla.

Lähde: Pitkämäki kultamitalikunnossa Moskovaan - Ruuskanen ja Wirkkala myös iskussa | Yle Uutiset | yle.fi

 

[#76]

http://www.alltime-athletics.com/mjaveok.htm

Mikäli tuohon listaan on uskominen, niin 7/10 sekä 12/20 ja 17/30 parhaasta heitosta on Janin suorittamia. Sanoisin yhden kaverin aikalailla vääristävän vertailua 90-luvun ja 2000-luvun kesken, kun miehen parhaat vuodet osui aiemmalle jaksolle. Samalla Janin ollessa tuloksissa aika omaa luokkaansa.

 

[TKH]

Mexicon olympiakisoissa 1968 kaksi kultamitalia juossut Lee Evans on saanut neljän vuoden valmennuskiellon dopingin vuoksi. Valmennuskiellon langetti Nigerian yleisurheiluliitto. Lee Evans on toiminut Nigeriassa valmennuskonsulttina Lagosin osavaltion palkkalistoilla.

Evans voitti Mexicossa 400 metrin juoksun ja oli myös Yhdysvaltain joukkueessa, joka voitti 4 x 400 metrin viestin. Molemmissa lajeissa syntyi maailmanennätys, 400 metrin 43,86 oli ME 19 vuotta.
Kaksinkertainen olympiavoittaja sai dopingrangaistuksen

 

[Pavlikovsky]

Kyrön mukaan Seefeldin ratsiat olivat teatteria ja isot kalat kävivät vain katiskan liepeillä: Kari-Pekka Kyrö: Seefeldin dopingratsiat olivat mahtipontista teatteria, jossa kiinni saatiin pikkutekijät – ”Siellä viivalla ne isot lohet uiskentelevat"

 

[Rommeli]

Pakko kommentoida Kyrön sanomisia sen verran, että veritankkauksien paljastamineseen tai ainakin niiden hankaloittamiseen olisi kyllä keinot, muttei taida löytyä halua niiden käyttöön. Tai siis kyllähän ne keinot käytössä ovat, mutta keinojen käyttäjän soisi olevan joku muu kuin lajiliitto...

Edit. Ja pieni mukava lisä on vielä se, että jos on pienikin epäilys positiivisten testitulosten oikeellisuudesta tai vaikka miten kaukaa haettu luonnollinen selitys, niin kalliiden lakimiesten avulla urheilija voi vielä "puhdistaa" maineensa ja oikeudenkäyntien maksajaksi jääkin esimerkiksi se lajiliitto tai WADA. Tuokin nostanee kynnystä lähteä jakamaan tuomioita biologisen passin perusteella.

 

[Pavlikovsky]

Pakko kommentoida Kyrön sanomisia sen verran, että veritankkauksien paljastamineseen tai ainakin niiden hankaloittamiseen olisi kyllä keinot, muttei taida löytyä halua niiden käyttöön. Tai siis kyllähän ne keinot käytössä ovat, mutta keinojen käyttäjän soisi olevan joku muu kuin lajiliitto...

Tämäpä juuri. Mulla on jotenkin sellainen olo, että FIS ei halua mitään joukkokäryä muuan vuonomaasta, vaikka hauiksia ja koneistoa siihen olisi. Vähän tuli sama olo, kun IAAF lakaisi kiltisti maton alle Boltin doping-epäilyt ja vaikka UB olisi saatu nalkkiin, sitä ei haluta tapahtuvan koska lajin maine kokisi globaalisti ison kolauksen. Sama juttu hiihdossa. Okei, Johaug näyttävästi saatiin tuomiolle ja Sundby sai jonkun leikkituomion, mutta tämän pitäisi olla vasta alkusoittoa.

 

[Rommeli]

Norjan kohdalla on syytä mainita erikseen vielä sekin, että siellä myös paikallinen ADT tuntuu suhtautuvan huomattavasti urheilijamyönteisemmin dopingtapauksiin kuin monessa muussa maassa.

 

[Pavlikovsky]

Norjan kohdalla on syytä mainita erikseen vielä sekin, että siellä myös paikallinen ADT tuntuu suhtautuvan huomattavasti urheilijamyönteisemmin dopingtapauksiin kuin monessa muussa maassa.

On on. Tuohan saattaa jopa alentaa kynnystä käyttämiselle, kun takaraivossa on tieto että Suomen kaltaista douppaajien joukkokivitystä ei ole tiedossa. Toista se on tosiaan Suomessa, jossa Lahden 2001 ja Jari Räsäsen caset toimivat varoittavina esimerkkeinä.

 

[IceWalker]

Jokaiselle, joka epäilee dopingin olemassaoloa voimakkaana urheilusuorituksia parantavana tekijänä suomalaisessa yleisurheilussa, suosittelen perehtymistä yleisurheilutilastoihin 60-luvulta, 70-luvulta sekä sitten 2010-luvulta.

Mitä huomaatte sen jälkeen, kun olette ottaneet tietyt väline ym. muutokset huomioon? Seiväshypyssä on tietenkin nykyään erilainen keppi kuin aiemmin, korkeushypyssä ja moukarissa tyylimuutos jne., mutta juoksut ovat olleet aina sama kamaa. Onpa jännää, että 70-luvulla jopa 400 metriä osattiin juosta kovaa, nykyään madellaan 48 sekunnissa matka jne. jne.

Pointtina on myös se, että harrastajamäärät eivät hirveästi laskeneet, mutta yleisurheilu oli hyvin suosittua Suomessa myös sotien jälkeisenä aikana. Miksi siis 60-luvun ja 70-luvun ero miesten tulostalossa on huimaava jälkimmäisen eduksi ja taas miksi nykyään yleisurheilun tulostaso junnaa paikoillaan tai on jopa taantunut 40 vuodessa? Eivätkö harjoitusmenetelmät ole kehittyneet ollenkaan tai ovatko jopa huonontuneet?

Muistamme toki myös kuulantyönnön oudon taantuman ja nousun sitä ennen. Kummallista, että 90-luvulla Suomella oli kymmenkunta 20 metrin miestä, nyt ei ainuttakaan. Eikö enää osata työntää kuulaa vai onko voimaharjoittelu nykyään epäsuosittua? 70-luvulla, jolloin käytössä oli pakitus, työnsivät muutamat pidemmälle kuin nyt. Missä vika?

Vain pikajuoksuissa miehissä ollaan ihan kilpailukykyisiä 70-lukuun nähden, mutta tuo asia katoaa heti, kun mennään pidemmälle matkalle. Kestävyysominaisuudet kadoksissa?

Kaikki dopingin esiintuova perustelu on aihetodistelua, toki tukena käryt 70- ja 80-luvulta. 90-luvultakin löytyy käryjä. Nykyisin suomalainen yleisurheilu on puhdasta, viatonta eikä lähelläkään ainuttakaan mitalia MM-kisoissa, EM-kisoissakin ollaan jo jälkijoukoissa.

Hienoa, että nykyisin yleisurheillaan puhtaasti, pitäisi vain löytää taso, jossa suomalaisetkin menestyisivät: ehkä kalottikisat tai saarien MM-kisat? Samoalla ollaan ainakin niin lihavia, että varmaan rääkätty Ahvenanmaan edustaja voittaa ainakin samoalaiset 5000 metrin juoksussa.

 

[Hagi]

Lasse Virén ihmeissään - Sveitsin valtalehti nimesi suomalaislegendan veridopingin pioneeriksi: ”Jos näytetään toteen, niin täytyy sanoa, että näinpäs on”

Lasse Virenkin noussut taas julkisuuteen, kun vanha kunnon veritankkaus on noussut esiin. Tuo jaksaa naurattaa, että Viren ei viitsi myöntää veritankkausta käyttäneensä. Eihän se tuolloin ollut edes kiellettyä ja Suomessa tutkittiin antaumuksella veritankkauksen hyötyjä ja upotettiin markkoja urheilulääketieteeseen. Jotenkin hassua, että samaa metodia käytetään edelleen reilu 40 vuotta myöhemmin. Saa nähdä nouseeko DDR-klassikko oral-turinabol myös taas yleiseen käyttöön.

Viren paineli aikanaan uransa ensimmäisen maratonin olympialaisissa kovaan aikaan ja sijoittui 5. sijalla. Alla olivat 5 000 m sekä 10 000 m alkuerät ja finaalit. Vitosen finaalista oli 12 h palautumisaika maratonille. Ehkä sitten kansan syvät rivit edelleen uskovat, että Lasse treenasi niin kovaa, että epäinhimillinen rutistus onnistui ruisleivällä ja maidolla.

 

[IceWalker]

Lasse Virén ihmeissään - Sveitsin valtalehti nimesi suomalaislegendan veridopingin pioneeriksi: ”Jos näytetään toteen, niin täytyy sanoa, että näinpäs on”

Lasse Virenkin noussut taas julkisuuteen, kun vanha kunnon veritankkaus on noussut esiin. Tuo jaksaa naurattaa, että Viren ei viitsi myöntää veritankkausta käyttäneensä. Eihän se tuolloin ollut edes kiellettyä ja Suomessa tutkittiin antaumuksella veritankkauksen hyötyjä ja upotettiin markkoja urheilulääketieteeseen. Jotenkin hassua, että samaa metodia käytetään edelleen reilu 40 vuotta myöhemmin. Saa nähdä nouseeko DDR-klassikko oral-turinabol myös taas yleiseen käyttöön.

Viren paineli aikanaan uransa ensimmäisen maratonin olympialaisissa kovaan aikaan ja sijoittui 5. sijalla. Alla olivat 5 000 m sekä 10 000 m alkuerät ja finaalit. Vitosen finaalista oli 12 h palautumisaika maratonille. Ehkä sitten kansan syvät rivit edelleen uskovat, että Lasse treenasi niin kovaa, että epäinhimillinen rutistus onnistui ruisleivällä ja maidolla.

Poronmaitoahan Lasse kuulemma käytti huikeisiin saavutuksiinsa. Täytyy tietysti välttää anakronismia, kun puhutaan dopingista. Doping on kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttöä urheilussa, mutta jos tiettyä asiaa ei ole hetkellä x kielletty, se ei sinä aikana ole dopingia. Kaikki mikä ei ole kiellettyä, on urheilussa sallittua.

Veritankkaus ei ollut tuolloin kiellettyä, joten ainakaan tässä mielessä Viren ei doupannut. Sen sijaan, jokin lääketieteeseen perustuva menetelmä hänellä varmaan oli käytössään. Tosin Viren oli myös vain muutaman huippukisan mies, oli parhaassa kunnossaan vain vuosina 1972 ja -76. Muutoin ei ollut maailmanluokkaa.

Anaboliset stereodit olivat aikoinaan synonyymi dopingille, kiellettiin vuonna 1974. Sattumoisin siihen aikaan Suomi oli todella kova yleisurheilussa, ns. voimalajeissakin. Suomi oli edelläkävijä näissä asioissa, toki jouduimme kilpailemaan ympäristössä, jossa vaikuttivat myös Neuvostoliitto ja DDR, nuo rehellisen urheilun perikuvat.

Vainion käry sitten käytännössä tuhosi kestävyysjuoksumme uskottavuuden ja vei harrastajat lajista. Myöhemmin Maaninkakin tunnusti käyttäneensä veritankkausta Moskovan o-kisoissa, ei ollut silloinkaan kiellettyä.

Ulmala yritti vielä, mutta joutui olemaan pääasiassa sylkykuppina. Onneksi nykyään eivät enää nuoret tiedä ja muut muista, millä tasolla kestävyysjuoksu oli, joten pojat voivat rauhassa hiihdellä 5 kilsaa 15 minuutissa eikä kukaan viitsi enää pilkata juoksijoita.

Olennaista dopingkeskustelussa on naiivistienkin syytä muistaa, että myös huippulahjakkuus tarvitsee erilaista lääketieteellistä osaamista menestyäkseen. Treenaaminen huipulla kestävyyslajeissa on epäinhimillistä, mutta kun saa voimajuomaa tms., jaksaa taas.