On aika oluen

[Dustwallow]

Red Stripe omaan makuun miellyttävimmästä päästä oleva "bulkkiolut", vaikka lajin velhojen keskuudessa onkin kovin aliarvostettu. Omaan makuun uppoaa parhaiten silti peruslagerit ja toisinaan sitrushedelmäiset oluet. Vanhana baarisuosikkina Corona limellä. On noita varmaan toista sataa erilaista tullut tissuteltua ja hieman jopa harmittaa ettei ole tullut minkäänlaista "Excel-rankingia" tai kenties jopa blogin-tapaista noista kirjailtua. Jossei muuten, niin pysyäkseen itse paremmin perillä mitä on jo maistellut ja mitä kannattaa ostaa silloin kun haluaa herkutella. Tapana on usein ostaa esim. pokeri-illan lomaan ~kymmenkunta erilaista beeriä ja eihän noita jälikäteen muista mikä oli minkäkin makuista. Vajaa kuukauden päästä Budapestiin ja siellä tarkoitus mennä maistelemaan johonkin paikallisen kaverin suosittelemaan olutravintolaan.

 

[Captain Slow]

Mutta huonoin olut, mikä on viime aikoina tullut vastaan, se on helppo; Lasson jämäpaloista keitetty Härski & Sörsselssön. Vetisen teollisuuden riemuvoitto.

Ite taas tykkäsin tästä. Mutta kyllä nuo Juti/Nygård-kalja/Fingerpori-bisset on sellaisia et nimellä myydään, kun oluessa ei muuta erikoista ole.

Joku Fullers ESB ei kans uponnut (piti ihan piruuttaan maistaa koska tuo Sisu-miesten pyhä vaihteisto nimessä),

 

[Sistis]

Paras olut onkin vaikea kysymys. Niin paljon vaikuttaa jo pelkkä tilanne. Kesähelteellä tai rankan urheilusuorituksen jälkeen raikkaat ja hedelmäiset IPA:t tai APA:t ovat paras vaihtoehto, ja myös Pils toimii usein hyvin. Mutta jos mietitään illanistujaisia mukavassa seurassa jossain hämyisessä pubissa, niin melkeinpä makuhermoilleni sopivat parhaiten vahvat imperial stoutit sekä Black IPA:t. Niitä ei kuitenkaan kovinkaan montaa viitsi juoda, välillä hyvä ratkaisu on jakaa yksi sellainen jonkun toisen kanssa.

Olen laitellut toisinaan juomiani oluita ylös, ja antanut näille myös arvosanoja. Parhaat arvosanat ovat saaneet seuraavat viisi kappaletta:

Amager: Pride
Pracownia piwa: Mr. Hard´s rocks imperial stout
Amager: La Santa Muerte
St. Berardus: Abt 12 (Abbey Ale)
Amager: Maureen

Listani on kuitenkin varsin tuore, koska edellinen versio katosi puhelimen vaihdon yhteydessä. Amagerin suuri osuus selittyy osaltaan sillä, että Turun Mallaskukosta saa tuon laatupanimon tuotteita, ja kun olemme Turussa vierailuilla, olemme muutamaan otteeseen päätyneet istumaan iltaa tuonne.

En enää edes muista, että missä törmäsin tuohon puolalaiseen imperial stoutiin...

Hieman ennen listani uusimista tuli vastaan norjalainen Black IPA, joka olisi todennäköisesti tuossa top-5 -listassa. Kyseessä oli Lervigin Double Black Tide.

Mitä olutta sitten ostan useimmin? Ostan olutta harvoin kotiin. Mökillä käydessä tulee ostettua kaupan valikoimien mukaan. Olvin IPA / APA / Black IPA löytyvät useimmista kaupoista. Stadin APA on myös laadukas kauppavahvuinen, vanhat prosenttirajatkin huomioiden. Mökillä juon myös alkoholitonta olutta, ja tässä ehdoton ykkönen on Brewdogin Nanny State. Jos tätä ei löydy, otan yleensä alkoholitonta vehnäolutta saatavuuden mukaan. Nikolain sellainen oli hyvä janojuoma, mutta sen saatavuudessa oli ainakin minun mökkeilykaupassani viime syksynä ongelmia...

 

[Rod Weary]

Jos pitää juoda neljä isoa tuoppia samaa olutta, ykkössija menee Urquellille. Perustelut: se neljäs maistuu edelleen ihan yhtä hyvälle kuin se eka. Ellei jopa paremmalle.

 

[Sistis]

Jos pitää juoda neljä isoa tuoppia samaa olutta, ykkössija menee Urquellille. Perustelut: se neljäs maistuu edelleen ihan yhtä hyvälle kuin se eka. Ellei jopa paremmalle.

Ei huono valinta, etenkin jos tarjolla on suodattamatonta.

Jos pitäisi pysytellä yhdessä tietyssä oluessa, saattaisin itse päätyä johonkin Britti-bitteriin, tai vähän sen tyyliseen. London Pride ja ESB Fullersin panimolta ovat hyviä vaihtoehtoja. Miksi tuon tyylisiä oluita? Ne ovat varsin hyviä, ja säilyttävät hyvin makunsa illan edetessä. Kun joskus reilu kymmenen vuotta sitten vierailin edellisen kerran Englannissa, tykästyin real ale -oluisiin, mutta Suomessa ei ole vastaan tullut yhtään todella sykähdyttävää sellaista. Liekö makuni muuttunut noin radikaalisti, vai kärsiikö tuo oluttyyli sitten kuljetuksesta noin voimakkaasti? Joka tapauksessa jossain liverpoolilaisessa pubissa tuli vastaan yksi hyvä real ale, ja sitä joinkin illan aikana muutaman pintin verran. Muu valikoima ei oikein siellä iskenyt, joten pitäydyin poikkeuksellisesti yhdessä merkissä.

 

[Undrafted]

Pizzan kaveriksi tuli korkattua lähikaupasta ostettu Brykmaesterin Savuvehnä ja totesin ettei savuoluet ole mun juttu. Maku aika etova. Ruokaa tehdessä join tumman kolmosluostarioluen, mikä ollut aiemmin maukkaampi. Liekö olutmakuni muuttunut, kun tuokin tumma meni ei jatkoon luokkaan. Viime aikoina tuntunut moni vanha hyvä olut tuntuneen aika mitättömältä.

 

[tsajari]

Omnipollon Zodiak IPA on kyllä Alkossa vierailtaessa vakiokamaa. Ratebeer.comissa vajaa 500 arvostelua ja arvosana 9.5/10. Itseasiassa koko Omnipollolta ei tähän mennessä ole huonoja oluita tullut maistettua laisinkaan. Tänään pieni pettymys kun Alkon hylly kumisi tutusta kohdasta tyhjyyttään.

Uusien tuttavuuksien kanssa tulee ensin maisteltua itsekseen ja vertailtua omaa arviota ratebeerin arvosanoihin. IPA:t yleisesti ottaen osuvat samaan arvosanaluokkaan, mutta kun astutaan vieraammille alueille niin arvoisanoissa tulee hajontaa. Se on se mihin tottuu..

 

[finnjewel]

Nappasin saunaolueksi Prismasta yhden Malmgård Dinkel -putelin (4,9 vol%). Kohtuuhinta, olisiko ollut 2,09 €/33 cl.
Positiivinen yllätys kaikin puolin, eikä kyllä yhtään haitannut, että on spelttiolut. Tuohon hintaan voisin ostaa toistekin.

En enää edes muista, että missä törmäsin tuohon tšekkiläiseen imperial stoutiin... Mielestäni se ei ollut Prahan reissulla vajaa pari vuotta sitten, vaan ihan täällä kotimaassa...

Kyseinen olut on kyllä puolalaista.

 

[Sistis]

Kyseinen olut on kyllä puolalaista.

No niinpäs onkin. Sitä suuremmalla todennäköisyydellä törmäsin siihen Suomessa. Olisiko ollut joku puolalaisten oluiden teemaviikko jossain...

 

[julle-jr]

Ihan perusbitteriä ei ole paljon näkynyt, mikä on harmi koska brittiläiset oluttyylit olisivat sopineet jo vanhaankin kaupparajaan ja näin ollen jakelukanavia olisi ollut olemassa. Ainut kotimainen perusbrittityylinen pienpanimo-olut mikä tulee mieleen on Bryggeri Helsingin E.S.P.A. ja sekään ei ole bitter.

Teerenpelin Hippaheikki on yksi tuohon suuntaan. Tätähän on saanut jo ennen nykyistä IPA-villitystä.

 

[Ted Raikas]

Vai, että parasta olutta kysellään. Tuohon on kyllä vaikeaa vastata suoraan. Pitäisi ehkä miettiä sitä, mikä olisi kaikkein monipuolisin olut, joka sopii vähän joka tilanteeseen. Niin paljon kuin pidänkin esim. imperial stouteista ja barley wineistä ja vahvoista tuhdeista belgeistä, niin ei ne ihan joka paikan oluita kyllä ole todellakaan. Eivät välttämättä ruoan tai saunan yhteydessä ole toimivimpia alkuunkaan.

Jos nyt olutoppaassa pisteyttämiäni katselen, niin top5 lista näyttää tältä ja sen perusteella voin nyt toki haarukoida mitkä oluet on makunystyröitä sykähdyttäneet eniten vuosien saatossa:

1. Great Divide Yeti Imperial Stout
2. Omnipollo Noa Pecan Mud Cake
3. Hopping Frog D.O.R.I.S. the Destroyer Double Imperial Stout
4. Rochefort 10
5. Founders Dark Penance Imperial Black IPA

Kaikki kyllä erinomaisia oluita tyyleissään. Black IPA on yleisesti ottaen aika turhake olutttyyli mielestgäni, mutta tuo Foundersin tuhti tuotos kyllä vakuutti. Se on tietenkin huomattavasti stydimpi kuin Black IPAt yleensä ja lähnehntelee vahvasti humaloitua imperial stoutia melko lailla, mitä myös listan ykkösnimi Yeti edustaa.

Mutta onko näistä joku todella paras olut mitä tiedän tai sellainen mitä joisin jatkuvasti, en tiedä, mutta vähän epäilen. IPAt myös helposti alkaa tympiä jos niitä juo jatkuvasti, vaikka siellä jokunen yksilö on sellainen jota varmaan nauttisi useinkin.

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi? Itse en osaa ihan äkkiseltään kyllä mennä sanomaan, mutta luulen, että se olisi joku tuhti suodattamaton pils tai hedelmäinen blond ale. Laadukas ESB voisi myös käydä kyseeseen. Jonkunlainen selkeä humalaprofiili siinä tulisi kyllä olla, mutta ei todellakaan mikään överi IPA.

 

[Rod Weary]

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi?

Joku överi IPA.

 

[sampio]

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi?

Tällä hetkellä selkeästi jokin reilu viisipinnainen, raikkaasti muttei raskaasti humaloitu IPA.

 

[Sistis]

Joku överi IPA.

Tuohon minäkin ehkä kallistuisin. DIPA menisi jo turhankin överiksi, vaikka överi itsekin olen. Tai ottaisinko minä överin APA:n, niin kummaltakaan meistä ei juomat lopu? Vaikea paikka...

IPA ja APA toimii jokaisessa tilanteessa. Imperial stoutit ja Black IPA:t ovat sopivissa tilanteissa vielä mahtavampia elämyksiä, mutta eivät sellaisia "monikäyttöoluita", kuin nuo edellä mainitut...

 

[MPN]

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi? Itse en osaa ihan äkkiseltään kyllä mennä sanomaan, mutta luulen, että se olisi joku tuhti suodattamaton pils tai hedelmäinen blond ale. Laadukas ESB voisi myös käydä kyseeseen. Jonkunlainen selkeä humalaprofiili siinä tulisi kyllä olla, mutta ei todellakaan mikään överi IPA.

Joku pils tai lager. Sopii kuitenkin käytännössä aivan joka paikkaan, ainakin normaalille ihmiselle. Toki jos asuisin punavuoressa ja kävisin mainostoimistossa innovoimassa sähköpolkupyörällä, vastaisin IPA

 

[Maanmittari]

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi?

No tämähän on minulle helppo kysymys: Sahti!

 

[Kuoppis]

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi?

Tämä on helppo. Vehnäolut olisi ehdoton ykkönen. Erityisesti hefeweizen on sellainen mitä maailmallakin tule etsittyä kun reissuhommissa on. Toki paikalliset pitää myös maistaa läpi.

Yleisesti kesäisin paras, mutta itselle maistuu ympäri vuoden ja tilanteessa kuin tilanteessa.

 

[Grand-Pierre]

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi?

No eihän tähän voi olla muuta vastausta kuin joku 6.5-7 pinnainen jenkki-IPA. Onko tuo nyt sitten överiä, ei mielestäni.

 

[Captain Slow]

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi?

Todennäköisesti joku IPA. Tai vehnäolut. Tai tumma / tsekkiläinen / lager tai sitten kaikki eli tumma tsekkilager.

 

[Red Label]

Melkein voisi uutena kysymyksenä foorumilaisille heittää, että: Jos saisit lopun elämääsi juoda vain yhden oluttyylin edustajaa, niin mikä se olisi? Itse en osaa ihan äkkiseltään kyllä mennä sanomaan, mutta luulen, että se olisi joku tuhti suodattamaton pils tai hedelmäinen blond ale. Laadukas ESB voisi myös käydä kyseeseen. Jonkunlainen selkeä humalaprofiili siinä tulisi kyllä olla, mutta ei todellakaan mikään överi IPA.

Jos mietin että mitäköhän olutta haluaisin juoda päivittäin, niin kyllä se on suodattamaton Urkki. Huikea tuote.

 

[Red Label]

Nyt kun on lempioluet käyty läpi, niin mites teidän lempipanimot?

Meikäläisen ehdoton ykkönen on Thornbridge. Tähän liittyy pieni tunnelatauskin, sillä se olut joka sai mut ymmärtämään että olut voi olla jotain suurta, oli Jaipur. Eräs frendi vei mut aikoinaan Janoiseen Loheen sanoen "juon yleensä siidereitä, mutta siellä on hanassa sellainen Jaipur joka on törkeen hyvää". Juotiin sitten tankki loppuun illan aikana, ja sen jälkeen rakkaus oli syntynyt.

Hienointa panimossa on se, että tavara on aina teknisesti virheetöntä. On toki oluita joista en pidä, ja joita en todellakaan ymmärrä (mm. Wye - Cucumber Pale Ale?!), mutta teknisesti siinäkään ei ollut mitään vikaa.

Ballast Point on toinen sellainen panimo, jolta ei ikinä ole tullut mitään skeidaa.

 

[Sistis]

Nyt kun on lempioluet käyty läpi, niin mites teidän lempipanimot?

Laatupanimoita on paljon. Ulkomaisista panimoista Fuller's tekee varsin päteviä oluita eri tyylisuunnissa. Lisäksi näitä oluita on todella hyvin saatavilla. Varmoja valintoja pitkälti kaikki. Sitten jos mennään huomattavasti heikommin saatavilla oleviin oluisiin, niin tanskalainen Amager on ollut todella vakuuttava. Etenkin täällä pariinkin kertaan kehumani "syntisarja", The Sinner Series, pitää sisällään useammankin todella huikean oluen, jotka ovat ihan kärkipäässä kaikkien aikojen olutlistallani.

Kotimaisista panimoista onkin hankalampaa sanoa suosikkia. Täällä tuntuu siltä, että panimoiden tuotteista löytyy usein muutama hyvä, ja muutama sellainen, jota ei tarvitse enää toista kertaa kokeilla. Hopping Brewsters oli aiemmin mahtava, mutta tuntuu siltä, että panimon taso olisi laskussa, kun tuotantomäärät ovat kasvussa. Hyvä se on toki edelleen. Plevnalla on muutama loistava tuote, ja vastaavasti muutama, minkä jätän suosiolla välistä. Stadin panimo tekee hyviä maitokauppavahvuisia... Yleisesti juon kuitenkin mielelläni aina sellaisia kotimaisia, joita en ole ennen kokeillut.

 

[sampio]

Fat Lizard, Hiisi, Stadin Panimo, Saimaa, Pyynikki, Öllenaut, Pöhjala, Brewdog, Stone... Onhan noita. Hyviä on, onneksi, nykyään hyvin monta. Parasta en pysty näistäkään sanomaan.

 

[mice]

Lempipanimoita, niitäkin on ja monia. Vaikea listata, mutta ehkä jotain tämänsuuntaista:

Belgia:
Abbaye des Rocs
Het Anker
St. Bernardus
De Struise
Chimay

Jenkit:
Hoppin' Frog
Stone
Port Brewing / The Lost Abbey
AleSmith

Ruotsi:
Omnipollo

Norja:
Nogne

Viro:
Lehe
Pohjala

Suomi:
Malmgård
Koskipanimo

 

[scholl]

Mikä on virallinen Jatkoajan olutaika? Mihin kellonaikaan on oikeaoppisin ajankohta kiskoa? Joku klo 15 olisi mielestäni aika hyvä. Lounaasta jo kulunut tovi, mutta vielä aikaa illan treeneihin. Joku 21.30 on myös aika hyvä. On juuri ehtinyt syödä päivällisen ja treenistä on nestehukka.

En jaksa siis lukea 125 sivua läpi, kun niissä höpistään otsikon vierestä, joten parempi kysyä, mikä se kellonaika on, mistä otsikossa puhutaan.