On aika oluen

[Cockersson]

Testailin taas eilen saunan merkeissä paria uutta tuttavuutta: Nikolai Vuosiolut 2013 Cascade Ale ja A.Le Coq GOLD. Hyvää ainetta molemmat, eikä olleet edes kalliita. Boddingtons Pub Ale oli taas vähän pettymys, kaadoin sen tuoppiin koska halusin nähdä sen vaahdon mitä mainostetaan mutta tulos oli säälittävä ja makukaan ei miellyttänyt.

Tuo tämän vuoden Nikolai Vuosiolut ei itselle oikein uppoa, mutta olikohan se vuoden 2011 versio, joka oli se turkoosissa tölkissä oleva Kellariolut, oli hintaisekseen ihan loistotavaraa. Nykyään tulee Münchenin reissun jälkeen juotua lähes pelkästään vehnäolutta. Alkon vehnäoluiden hinnat ovat vaan niin käsittämättömät, että sieltä niitä ei tarvitse paljoa ostella. 3, 80€ vs. Münchenin 0, 80-1, 20 €/plo on jotenkin kohtuuton ero. Virosta saa onneksi 1, 60 €/plo joka on jo huomattavasti kohtuullisempi hinta. Paulanerin Dunkelia löytyy vielä laatikollinen ja taitaapa tänäänkin pari korkkia sihahtaa.

 

[Gags]

Paulaner, Paulaner, Paulaner...'gotta love this!

 

[Sistis]

No Hugohan nyt onkin tuommoinen vehnien velko (tumma siis, Suomen myydyin tsekki), suosituin ja tunnetuin muttei missään nimessä paras. Hyvä markkinointi, oikea sauma ja suosio kasvoi, jakelukin toimii. Joka savilahjekin osaa nykyään tilata sen Hugon sitruunalla, varsinkin kesällä, jos saa jäiseen lasiin. Hittejä tehdään brändillä ja markkinoinnilla, ei laadulla.

Erittäin hyvin sanottu. Vaikka periaatteessa joidenkin vehnäoluiden kohdalla sitruuna toimii ihan kohtalaisesti (toinen esimerkki sitruunan kanssa usein tarjottavasta vehnästä on liettualainen Svyturys Baltas), niin minusta se on silti jotenkin osoitus siitä, että olut ei ole täysin onnistunutta. Tarvitaan siis jotain ulkopuolista tekijää tuomaan sitä makua...

Ja kyllä tuo minustakin ihan juomakelpoinen olut on, ei siinä mitään. Ja jotta joku ei taas syyttäisi minua erikoisuuksien tavoittelijaksi, niin mainitsen hei tässä välissä pitäväni Guinnessistä. Sekin on samalla tapaa laajalti tunnettu tekele...

 

[DeS]

Paulaner, Paulaner, Paulaner...'gotta love this!

Correcto mundo! Aivan helmi olut Baijerin sydänmailta eli Münchenista. Varsinkin hellbier puhuttetlee makureseptoreita, väittäisin olevan parasta
lager-tyyppistä olutta mitä koskaan on tullut juotua. Myös weissbier toimii vaikka en suuri vehnäoluen ystävä olekkaan. Syksyn Saksan turneeta varten täytyy taas alkaa sisäistämään lausetta: Ein eiskalt Paulaner hellbier in flasche bitte schön! <-tuolla on pärjätty, ja kyyti pojaksi Schweinhaxel,... NAM!!

 

[Jämerä]

Samaa mieltä Hoegaardenista kuin pari edeltävää nimimerkkiä. Ei tosiaan mitään vehnäoluiden kärkeä, tosin puristitermein belgivehnäthän ovat eri tavaraa kuin saksalaiset vehnäoluet, mutta oikeassa paikassa ja tilanteessa toimiva olut yhtä kaikki. Ei siis todellakaan mitään huonoa olutta ja välillä ''keveytensä'' vuoksi parempi vaihtoehto kuin täyteläisemmät saksalaiset veljensä.

Äsken tuli juotua yksi Brooklyn american ale. Joskus aikanaan en tästä tykännyt, kun humalaa oli enemmän (oikeastihan tämä on aika miedosti humaloitu) kuin peruslagereissa, mutta ilmeisesti maku on sen verran kehittynyt, että nyt toimii. Jos haluaa vähän laajentaa olutkokemustaan bulkkien ulkopuolelle, mutta bitterit eivät vielä ole ihan oma juttu, on tässä hyvä olut millä aloittaa. Saman panimon Brooklyn lager on muuten paras lager mitä olen ikinä maistanut. Sääli vaan, että alkossa sen hinta on täysin posketon.

Listaanpa tähä alle vielä jotain omia suosikkejani:

Sierra nevada Torpedo extra IPA
Vahva, hedelmäinen humalointi toimii ainakin tähän oluenjuojaan aina. Jos pitäisi tällä hetkellä sanoa se oma suosikkiolut, niin tässä se taitaa olla. Samalla panimolla on myös muita loistavia oluita, suosittelen varsinkin Pale alea.

Brooklyn lager
Tämän lagerien kuninkaan mainitsinkin jo ylempänä. Eipä siinä, tästä voisivat suomalaisetkin suurpanimot ottaa oppia. Ainoana miinuksena hinta, Suomenlahden pohjoispuolella (Alkossa) 3€, virossa 1,25€.

Koff Porter
Suomalaisen oluenvalmistuksen kruununjalokivi. Vaikka en mikään porterien suurin ystävä ole, niin tämä toimii. Hyvin paksua, melkein kuin ruisleipää joisi. Jälleen kerran vaatii tietenkin sen oikean paikan ja ajan. Tuskin on kovin hyvää kesäterassilla kun lämpöä on 25C, mutta kun ulkona on sama lukema miinusta, niin ai että. Saanut myös ulkomailla arvostusta.

Fullers ESB
Klassikko, varmaan tuttu jokaiselle oluen ystävälle. Tätä olutta tulee melkein aina kysyttyä ensimmäisenä, jos on jossain kapakassa ensimmäistä kertaa, eikä ole perillä paikan olutvalikoimasta. Oluiden peruskallio, mihin voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Erittäin kaunis kuparinruskea väri, maku vahvasti humaloitu, mutta silti hieman hedelmäinen. Riittävän helppo juotava vaikka seitinohuisiin päiväkänneihin, mutta silti tarjoaa riittävästi syvyyttä ja haastetta.

Franziskaner Hefe Weissbier
Erittäin vaikea valita yhtä tiettyä vehnäolutta, mutta tätä tarttuu varmaan useimmin tämän genren oluista alkosta mukaan. Vahva lajillensa ominainen hedelmäinen, banaaniin vivahtava maku. Vehnäolut on muuten siitä hieno juoma, että se maistuu myös sellaisille, jotka eivät välttämättä hirveästi oluita juo tai niistä perusta. Erittäin helppo juotava, mutta tässä kohdassa pelkästään positiivisella tavalla.

No oho, tästähän tulikin pitkä viesti. Piti kirjoitella aluksi vain Hoegaardenista, mutta näköjään juttua riitti vähän enemmänkin.

 

[Ted Raikas]

Witbiereistä kun puhutaan, niin St. Bernardus Wit on sellainen johon kannattaa mahdollisuuksien mukaan tutustua. Se on kuin Hoegaarden, mutta huomattavasti paremmalla maulla. Mielestäni sellaista kun belgialaisen vehnäoluen tulee ollakin. Tyylilajissaan luultavasti paras mitä olen maistanut. On tietääkseni ollut vuosia sitten Alkonkin valikoimissa, mutta harmi kyllä ei enää.

 

[TaoTao]

Saman panimon Brooklyn lager on muuten paras lager mitä olen ikinä maistanut. Sääli vaan, että alkossa sen hinta on täysin posketon.

On hyvää kyllä. Pakko silti todeta, että oli tuossa hiljan kolmen jannun maisteluehtoo Suomi vs. muu maailma neljästä eri oluttyylistä. Yksi taistelupari oli Brooklyn Lager vs. maitokaupan Stadin Lager ja Suomi-olut vei taiston tyylipuhtaasti 3-0.

 

[Kourujärven Ponnistus]

"Saarella" ollessa törmäsin yllättäen Stallhagen III olueeseen (Vai miten tämä taipuu?) joka on aivan mahtava peli niihin +25 asteen kesäpäiviin. Helppo juotava ja hintakin oli kelpo 1,75e/pullo. Alkosta tietysti hemmetisti kalliimmalla.

Kuten tekstistä arvata saattoi, tässä ei haettu mitään täyteläistä olutta, vaan ryypiskelyolutta ja siihen kyseinen juotava on kyllä omiaan, kylmänä.

 

[Red Machine]

Täällä yksi Keisari 66:sen ystävä. Lähikauppakin on sen ilmeisesti huomannut kun tuntuvat tilaavan enemmän nykyisin hyllyyn.

Sopii helvetin hyvin viskin kanssa. Kyllä ne Nokialaiset osaa.

 

[Red Label]

Täällä yksi Keisari 66:sen ystävä. Lähikauppakin on sen ilmeisesti huomannut kun tuntuvat tilaavan enemmän nykyisin hyllyyn.

Sopii helvetin hyvin viskin kanssa. Kyllä ne Nokialaiset osaa.

Nauratti taas tänään kun kävin ostosreissulla sekä Kampin K-Supparissa että Ruoholahden Cittarissa. Keisarilavoja hyllyt täynnä, mutta 66:sta oli muutama hassu tölkki. Vissiin kova menekki edelleen.

 

[Kirjoittelija]

No Hugohan nyt onkin tuommoinen vehnien velko (tumma siis, Suomen myydyin tsekki), suosituin ja tunnetuin muttei missään nimessä paras. Hyvä markkinointi, oikea sauma ja suosio kasvoi, jakelukin toimii. Joka savilahjekin osaa nykyään tilata sen Hugon sitruunalla, varsinkin kesällä, jos saa jäiseen lasiin.

Jos jokainen savilahje oppisi tilaamaan sinun tämän hetkistä suosikkioluttasi, olisiko se enää sen jälkeen sinun mielestäsi niin mainio juoma? Vähän epäilen, että ei.

Itse en ole koskaan tilannut Hoegaardenia sitruunalla, mutta silti mukana on muistaakseni aina tullut sitruuna. Viimeisen parin vuoden aikana nauttimistani oluista Hoegaarden on tainnut olla maultaan kaikkein mieluisin. Lisäksi olen juonut ainakin Koffia, Karjalaa, Karhua, Budweiseria, Sam Adamsiä, Heinekenia, Brooklyn Lageria, Fuller'sia, Coorsia, Milleriä, Carslbergiä, Guinnessiä, Fostersia, Shock Toppia, Bekcsiä, Warsteineria ja Molsonia. Kaikissa noissa on se hyvä puoli, että kun juo riittävän monta, tulee vekkuli olo. Maun suhteen ne kuitenkin häviävät kaikki selvästi Hartwallin lonkerolle ja kokikselle.

 

[Footless]

Jos jokainen savilahje oppisi tilaamaan sinun tämän hetkistä suosikkioluttasi, olisiko se enää sen jälkeen sinun mielestäsi niin mainio juoma? Vähän epäilen, että ei.

Mun tämän hetken lempiolut on Karhun A, ollut jo vuosia. Viime näkemällä sitä roudattiin Tallinnasta laatikkotolkulla, eikä kyllä kiinnosta pätkääkään kuinka moni sitä juo. Eli pieleen meni sun epäilyt.

 

[Anselm Raato]

Tänä VKL on taas SOPP Helsingissä. Jyväskylästä irrotaan lauantaiaamuna pienellä kolmen hengen taktisella iskuryhmällä maistelemaan muutama kiva pieni. Tänä vuonna taas mielenkiintoisia oluita eri panimoilta luvassa. Katsokaapa vaikka lista..

Beerhunters:
Mufloni Pils 5%
Mufloni Vehnä 5%
Onward Mufloni 5%
Ruosniemen Panimo - Beer Hunter's Kesäderby 4,5 %
Mufloni Ameriikan Lager 4,5%
(okei, vähän pliisu lista)


Ruosniemen Panimo:
Pikkupomo Ale 6,0 %
Piirimyyjä APA 5,7 %
Sihteeri Blond 4,1 %
Ruosniemen Panimo - Beer Hunter's Kesäderby 4,5 %


Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
Hanaoluet:
Kukko Kellariolut
Kukko Tumma
Kukko Lager
Kukko Ale
Kievari Humalainen
Kievari Portteri

Muut hanatuotteet:

Oiva LUOMU Omena
Brändy Long Drink

Pullot:

Imperiaali Stout
Kievari Barley Wine
Kievari Kölssi
Bitter Long Drink
Oiva Päärynä
Mansikka mehulimu
Karpalo mehulimu
Omena mehulimu
Sitruunasooda limu
Laitilan Pore pöytävesi

Tölkit:

Into Greippi
Into Limetti
Into Appelsiini
Into Puolukka


Pleva:
PLEVNAN VAALEA LUOMU PILS 4,7 %
PLEVNAN VEHNÄ 5 %
COTTON ALE 4,5 %
SIPERIA IMPERIAL STOUT 8 %
SEVERIN EXTRA I.P.A 5,9 %
PLEVNAN TUMMA 5,6 %
SAVUOLUT JAMES 5,2 %
BOCK 6,6 %
PLEVNAN STOUT 7 %
TÄHTI IV 5,2 %
SMÖRRE RUIS I.P.A 5,9 %
AMARILLO WEIZEN 5 %
WEIZEN BOCK 7,5 %
PANIMOSIMA 5 %
OMENASIIDERI 4,5 %

Rekolan panimo:
Amerikan Serkku
Kesäkolli
Metsän Henki
Kaksi Kotia (Hiisi Panimon kanssa tehty collaboraatio-olut)
Katajan Kuiske

StaPa:
Katariina Imperial Stout 9,0%
Stadin Double IPA 7,5%
Stadin ESB 5,9%
Stadin Grand Cru Bruin 9,0%
Stadin Lager 5,3%
Stadin Oat Pale Ale 5,3%
Stadin Pils 5,3%
Stadin Rye Pale Ale 5,3%
Stadin Sour Ale 9,0%
Stadin X Pale Ale 5,6%

Saimaan juomatehdas:
Marsalkka Vaalea 4,6%
Marsalkka Vaalea Luomu 5,2% UUTUUS
Marsalkka Tumma 4,6%
Marsalkka Luomuvehnä 4,6%
Marsalkka Golden Ale Luomu 4,6%
Marsalkka Luomukarpalo 4,2%
Marsalkka Pils 4,6%
Marsalkka Savu 5,5%
Luostari Dubbel 7,5%
Sidney Bechet P.A 5,5%
Tom Anderson IPA 6%
Blue Skies IPA 7,2%
Sunset IPA 7,2%
Milneburg IPA 8%

siiderit:
Cidre Sec Brutal 6%
Kuulas Luomuomena 4,7%
Kuulas Mesimarja Luomu 4,7%
Vieras Mies 4,7%


Bryggeri Helsinki:

Bryggeri Pils
Bryggeri Weizen
Bryggeri Red Ale
Transatlantic Ale
Aleksanteri Brown Ale


Nuo löysin nopeasti netistä mm. jaskankaljat.blogspot.fi ja olutopas keskustelu...

Itseäni ehkä eniten tästä listasta kiinnostaa StaPan ja Saimaan oluet. Aika paljon tuttuja, mutta myös tulevia uutuuksia on listassa. Paljon maisteltavaa yhtäkaikki, saa tosin nähdä mitä on enää lauantaina jäljellä. Todennäköisesti ne omat suosikkini ovat jo menneet parempiin suihin, nyyh. :(

 

[heavy]

Harmi että jää pienpanimotapahtuma väliin, viime vuonna oli oikein miellyttävä tilaisuus. Yllä mainittujen lisäksi Pyynikin käsityöläispanimo osallistuu SOPP Helsinkiin. Tarjolla panimon ensimmäinen tuote Simo vehnäolut IV vahvuisena.

 

[Ted Raikas]

StaPalla ja Saimaalla tosiaan mielenkiintoisimmat listat. Beer Hunter's on tuon suhteen todella pettymys. Muistikuvieni mukaan viime vuonna oli kiehtovampi kattaus heidän osaltaan, mutta pienpanimoilla toki voi olla välillä rajattua, mitä saa myyntiin. Näinkin merkittävän tapahtuman ollessa kyseessä.

No, joka tapauksessa torstaina ja perjantaina paikan päälle. Löytyyhän tuolla moneltakin maistamisen arvoisia juttuja, joten kuivin suin tuskin tarvitsee olla.

 

[Anselm Raato]

Beer Hunter's on tuon suhteen todella pettymys. Muistikuvieni mukaan viime vuonna oli kiehtovampi kattaus heidän osaltaan, mutta pienpanimoilla toki voi olla välillä rajattua, mitä saa myyntiin. .

Jep, näinpä! Oli sitä kataja saisonia ja jotain muita kivoja erilaisia. Tänä vuonna kuulema Beer Huntersi panosti HBF:ään ja jäi siis liian vähän aikaa panna SOPP:lle erikoisuuksia.

 

[mice]

En tiedä olisiko oikea ketju tämä vai "Meille tulee vauva", mutta aamuisen tyttären syntymän kunniaksi lasissa Westvleteren 12 (BBE 18.11.14). SOPP jää sattuneista syistä väliin, mutta nautitaan sitten näin.

 

[Leon]

Tänä VKL on taas SOPP Helsingissä.

Pleva:

SEVERIN EXTRA I.P.A 5,9 %

And we have a winner. Pari päivää tuli notkuttua Tampereella ja Severin kolahti huolella meikäläisen makuhermoon. Ei saa skipata, jos osuu kohdalle.

 

[Ted Raikas]

And we have a winner. Pari päivää tuli notkuttua Tampereella ja Severin kolahti huolella meikäläisen makuhermoon. Ei saa skipata, jos osuu kohdalle.

Kyseinen olut on käsittääkseni Olutravintola Pikkulinnussa vakiotuotteena hanassa. Ainakin olen aina nähnyt sen joka kerta listalla kun olen kyseisessä paikassa viime vuosina käynyt.

 

[Sistis]

And we have a winner. Pari päivää tuli notkuttua Tampereella ja Severin kolahti huolella meikäläisen makuhermoon. Ei saa skipata, jos osuu kohdalle.

Severin oma olut on meikäläisenkin suosikki Plevnan oluista - Siperia Imperial Stoutin ohella. Oikeastaan vaikea sanoa noista kahdesta parempaa - täysin erilaisia oluita kun ovat. Siperiaa suosittelen myös testaamaan, jos vain kohdalle sattuu. Rukiista valmistettu IPA, eli Plevnan Smörre, on myös kohtuullinen, muttei yllä Severin tasolle. Niin, ja toinen valikoimista löytyvä stout, eli siis Plevnan Stout, on myös hyvää. Ei niin voimakkaan makuista kuin Siperia, eikä minusta siksi niin persoonallista. Mutta asiansa ajavaa kuitenkin.

Plevnan pohjahiivaoluet ovat taas mielestäni selvästi edellä mainittuja heikompia. Niistä monet ovat jotenkin mauttomia tai vetisiä. Savuolut James on ehkä ollut pahimpia pettymyksiä. Olen sellaisen juonut kahdesti. Ensimmäistä kertaa vuosia sitten. Toisen kerran joskus keväällä. Annoin oluelle toisen mahdollisuuden, mutta makuni ei ollut kehittynyt.

 

[Viheltämätön Paitsio]

Kotimaisista ehdottoman positiivisesti ovat mieleen jääneet Saimaan Juomatehtaan Marsalkat; varsinkin tumma sekä Luostari Doppel.

Suosittelen noita maistamaan (ja toki muitakin)

Mitenkäs muuten arvon palstalaiset kotioloissanne oluenne nautitte?

"hifisteletkö lasein ja lämpötiloin vai meneekö ns. "suoraan pullosta"?

Itse taidan olla vähän sekakäyttäjä - laseja löytyy ja paremmat oluet aina ajan kanssa makustellen lasista, mutta perinteinen saunabisse menee monasti suoraan tölkistä.

 

[Anselm Raato]

Mitenkäs muuten arvon palstalaiset kotioloissanne oluenne nautitte?

"hifisteletkö lasein ja lämpötiloin vai meneekö ns. "suoraan pullosta"?

Meillä on keittiössä oma kaappi tuopeille. On pyritty siihen, että jokaiseen oluttyyppiin on vähintään 2 lasia. Molemmille oma... Toki sitten jos vieraita tulee tai pitää oluttastingia niin on myös yksi "tuoppisarja" mistä voi oluensa nauttia. Jalallisia aromilaseja suositan kaikille. Tämmöisiä siis.

Lämpötilan suhteen tapana on pitää oluita jääkaapissa ja sitten jonkun aikaa huoneenlämmössä pitää ennen kuin kaataa lasiin ja nauttii. Etenkin stoutit ja porterit on semmoisia että ne juo "lämpöisinä".

Saunassa tai törpötellessä tulee juotua suoraan tökistä/lasista, mutta jos vähänkään naatiskelee niin sitten lasista.

 

[Leon]

Niin, ja toinen valikoimista löytyvä stout, eli siis Plevnan Stout, on myös hyvää. Ei niin voimakkaan makuista kuin Siperia, eikä minusta siksi niin persoonallista. Mutta asiansa ajavaa kuitenkin.

En ole koskaan erityisemmin pitänyt Plevnan stoutista. Siperiaa en ole muistaakseni maistanut. Pikaisen googlettelun perusteella voisin sopivissa olosuhteissa antaa mahdollisuuden. Periaatteessa kuitenkaan nuo erittäin vahvat oluet eivät ole koskaan minua hirveästi kiinnostaneet. En vain pidä siitä, että tuopillisen jälkeen horjutaan hakemaan seuraavaa.

Plevnan pohjahiivaoluet ovat taas mielestäni selvästi edellä mainittuja heikompia. Niistä monet ovat jotenkin mauttomia tai vetisiä. Savuolut James on ehkä ollut pahimpia pettymyksiä. Olen sellaisen juonut kahdesti. Ensimmäistä kertaa vuosia sitten. Toisen kerran joskus keväällä. Annoin oluelle toisen mahdollisuuden, mutta makuni ei ollut kehittynyt.

Plevnan tuotteiden taso nyt vaihtelee muutenkin aika voimakkaasti. Toisaalta hyvä, että tehdään rohkeasti laajalla kirjolla oluita eri makuihin. Toisaalta taas oikein koskaan ei voi tietää, mitä saa. Savuoluesta olen kertonut mielipiteeni jo aiemmin. Thanks but no thanks.

 

[Sistis]

En ole koskaan erityisemmin pitänyt Plevnan stoutista. Siperiaa en ole muistaakseni maistanut. Pikaisen googlettelun perusteella voisin sopivissa olosuhteissa antaa mahdollisuuden. Periaatteessa kuitenkaan nuo erittäin vahvat oluet eivät ole koskaan minua hirveästi kiinnostaneet. En vain pidä siitä, että tuopillisen jälkeen horjutaan hakemaan seuraavaa.

Plevnan ansio on, että sieltä saa oluita myös parin desin laseissa. Ja minusta tuo on ehdottomasti sopiva annos tuolle Siperialle, kuten myös Stoutille. Nuo ovat niin tukevia, että nautiskelu kannattaa tehdä hitaasti. Siperian kohdalla tuo pieni lasillinen on muutenkin suositeltava, koska olut on voimakkaan makuinen ja jakaa vahvasti mielipiteitä.

Minusta tuo pieni lasillinen Siperiaa on ehdottoman loistava valinta ruokaa odoteltaessa. En osaa tätä oikein perustella, mutta kokeellisten tutkimusten perusteella olen tähän päätynyt. Ehkä se täyteläisenä vie osan nälästä pois, mutta toisaalta toimii kuitenkin ruokahalun herättäjänä. Tai sitten minä vain satun pitämään siitä. :)

Minä kyllä pidän vahvoitakin oluista, mistä belgit ovat hyvä osoitus. En ole niitä pitänyt ikinä mitenkään ihmeellisinä horjuttajina - ehkä juurikin siitä syystä, että niitä tulee nautittua pienempiä laseja ja hitaammalla vauhdilla. Nopeasti laskettuna pienessä belgipullossa on suunnilleen yhtä paljon absoluuttista alkoholia kuin isossa tuopissa A-olutta, riippuen vähän siitä todellisesta vahvuudesta. Merkittävää eroa ei näiden välillä ole.

Plevnan tuotteiden taso nyt vaihtelee muutenkin aika voimakkaasti. Toisaalta hyvä, että tehdään rohkeasti laajalla kirjolla oluita eri makuihin. Toisaalta taas oikein koskaan ei voi tietää, mitä saa. Savuoluesta olen kertonut mielipiteeni jo aiemmin. Thanks but no thanks.

Tästä samaa mieltä. Joskin jostain syystä tämä jako on minusta ollut aika pitkälti se, että pintahiivatuotteet ovat pääsääntöisesti hyviä, pohjahiivatuotteet valjuja. Tämä pätee niin vakiotuotteisiin kuin kausiluonteisiin erikoistuotteisiin. Poikkeus tästä on ollut erittäin voimakkaasti humaloitu kausi-pils, Petolintu. Oli luonnetta - minullekin jopa liikaa. Pienenä lasina olisi mennyt oikein hyvin kesäterassilla, mutta keskikokoinen lasillinen oli jo liikaa. Nyt keväällä tarjottu american ale, joka oli nimetty Pojaksi, toimi myös ihan kohtuullisesti. Uusinta Cotton Alea en ole maistanut. Samalla nimellä tehtiin aiemminkin kausiolutta, mutta reseptiä on kuulemma muutettu.

 

[douppi]

En ole juurikaan ennen vehnäoluita juonut, mutta nyt olen tykästynyt tähän Franziskaneriin. Terassilla on tullut sitä tilailtua.

Harmi vaan ettei edes tätä 5% olutta saa ostettua kotiin ruokakaupasta, vaan Alkosta pitää hakea. No, tossahan se Alko on vieressä, joten eiköhän tästä selvitä :)