Terassit...tai siis krhhm...patiot (menikö oikein Oulu?) ovat jälleen auki. Helatorstain aatto auringonpaisteineen houkuttelee myös suuren osan meistä nauttimaan näitä jumalaisia viljatuotteita anniskelupalveluyrityksiin. Ja nauttiminen eikun kiihtyy, kun ilmat lämpenevät.
On siis aika perustaa ketju kesäisten oluttuokioiden osalta. Haluaisin tässä yhteydessä saada aikaan syvällistä keskustelua oluista. Kotimaisten lager-tyyppiset oluet haluan sulkea tämän keskustelun ulkopuolelle - vaikka niilläkin oma selvä paikkansa olutkartalla on.
Toisaalta en myöskään välitä kommenteista, joissa joku lonkeronlipittäjä käy toteamassa: "Guinnes on perseestä!"
Omalta kohdaltani voin todeta tämän hetken suosikin olevan Caffreys Stout. Tuota kermamaisen pehmeällä vaahdolla siunattua, maukasta ja syvää, pitkää makua on tarjolla useimmissa kelvollisesti varustelluissa olutravintoloissa. Hintatasoltaan juoma on keskitasoa ja se sopii lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen. Eirityisen hienona kokemuksena pidän sitä hetkeä, jolloin saan katkaista kaiken kiireen noin puolen tunnin ajaksi ja nauttia sen viilenevässä ilta-auringossa taustalla soivan irlantilaismusiikin saattelemana.
Aikaisempaan hetkeen, jolloin aurinko vielä lämmittää kunnolla, suosittelisin itse Tsekkiläistä Pils-tyyppistä Ürguelia. Sen jokin tietty vivahde mielyttää minua kovasti. En tunne oluen valmistustapaa lainkaan, mutta siihen on onnistuttu vangitsemaan jokin inkiväärinen tai muu hivenen karvas sävy, joka sopii täyteläiseen, mutta raikkaaseen kokonaisuuteen loistavasti. Tämän oluen kanssa ei tarvitse mitään naposteltavaa - hyvä savuke kruunaa kaiken.
Grillatun lihan, tai hyvän lihaisan makkaran seuraksi valitsen hieman rahvaanomaisen Tsekkiläisen Staropramenin. Se ei ole kokonaisuutena mikään järisyttävä kokemus ja seurustelujuomanakin vain "paremman puutteessa"- tavaraa, mutta sen selkeän yksinkertainen, konstailematon - sanoisinko jopa "raakalaismainen" maku, on mielestäni mainio kumppani grillatessa, jolloin ruoalle on kuitenkin suotava se päähuomio.
Näin.
On siis aika perustaa ketju kesäisten oluttuokioiden osalta. Haluaisin tässä yhteydessä saada aikaan syvällistä keskustelua oluista. Kotimaisten lager-tyyppiset oluet haluan sulkea tämän keskustelun ulkopuolelle - vaikka niilläkin oma selvä paikkansa olutkartalla on.
Toisaalta en myöskään välitä kommenteista, joissa joku lonkeronlipittäjä käy toteamassa: "Guinnes on perseestä!"
Omalta kohdaltani voin todeta tämän hetken suosikin olevan Caffreys Stout. Tuota kermamaisen pehmeällä vaahdolla siunattua, maukasta ja syvää, pitkää makua on tarjolla useimmissa kelvollisesti varustelluissa olutravintoloissa. Hintatasoltaan juoma on keskitasoa ja se sopii lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen. Eirityisen hienona kokemuksena pidän sitä hetkeä, jolloin saan katkaista kaiken kiireen noin puolen tunnin ajaksi ja nauttia sen viilenevässä ilta-auringossa taustalla soivan irlantilaismusiikin saattelemana.
Aikaisempaan hetkeen, jolloin aurinko vielä lämmittää kunnolla, suosittelisin itse Tsekkiläistä Pils-tyyppistä Ürguelia. Sen jokin tietty vivahde mielyttää minua kovasti. En tunne oluen valmistustapaa lainkaan, mutta siihen on onnistuttu vangitsemaan jokin inkiväärinen tai muu hivenen karvas sävy, joka sopii täyteläiseen, mutta raikkaaseen kokonaisuuteen loistavasti. Tämän oluen kanssa ei tarvitse mitään naposteltavaa - hyvä savuke kruunaa kaiken.
Grillatun lihan, tai hyvän lihaisan makkaran seuraksi valitsen hieman rahvaanomaisen Tsekkiläisen Staropramenin. Se ei ole kokonaisuutena mikään järisyttävä kokemus ja seurustelujuomanakin vain "paremman puutteessa"- tavaraa, mutta sen selkeän yksinkertainen, konstailematon - sanoisinko jopa "raakalaismainen" maku, on mielestäni mainio kumppani grillatessa, jolloin ruoalle on kuitenkin suotava se päähuomio.
Näin.