Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Omat runot

  • 91 512
  • 565

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Eläinrunojen ystäville

Jaakkolan tilan ystävykset

Jaakkolan tilalla possu ja kani
Possu oli Kassu ja kani oli Poni
heidän paras ystävänsä oli musta kana
Vaikka kana oli musta sai munist' munakasta
Myös Poni oli musta, Kassun väri oli puna
Nyt on lautasella Kassun kera muna
Kuoret oli valkoiset, vaikka kana oli musta
Nyt on Kassu pekonia, Poni hakkelusta
Kanallakin munapula johti teuraspäätökseen
Päätyi lintu kolmikon
kanakeitokseen
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Yhdenkin känni-illan tuotos sopinee tähänkin sunnuntai-aamuun:

Käwi mielehen jälleen humalan siemmen,
kun secoitin itselle alcoholiliemmen.
Sijs nectareille näille cohotan malian
ja coneheeni asennan calian.

Tiettäwäks tehköön yxi seicca,
jonca vahvistaa monikin weicca.
On joucosta juomain wertaansa wajllas
pitcä, cylmä ja huurdeinen mallas.

Kutka osista ne kocktailin laati
kuin hywä humala kaswaxensa waati?
Cossu, wissy, apelsiinmehu
votka, vermuhti ja citruunanrehu.

Wai onco parembi litcu wäkewä
tulocsena jannu cahtena näkewä.
Wiscisanko colmella jäällä,
aamusda wiheljäinen cohmelo päällä.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Oli neitonen Nebraskan alaskassa,
hänt´ piiritti Sipuli-Jaska.

Henkensä tuoksu,
pani neitosen juoksuun,
oli tarpeeton
vihki-pumaska.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Melkein viisi vuotta sitten tuli kirjoitettua seuraavanlaisia runoja:

Tyttö pienoinen

Koti. Ihana ajatus.
Tie. Kesän viimeinen hellepäivä.
Koira. Odottaa.
Koti. Tyttöä hirvittää.

”Miksi en voi olla
kuin lapsi”
”miksi en voi elää”
”ilman pelkoa, ilman uhrauksia”
”ilman isää…”

Tyttö pienoinen, sydän villisti hakaten
käy tietä tuttua
ei oloaan helpota, kaunis laulu lintujen
ei tuoksu kauniiden ruusujen
”Voi isä, miksi teit sen”
”Veit minulta vapauden, surun tunnen
en voi enää kääntää silmiäin pois”
”Olen hävinnyt tämän kamppailun”

Portti narahtaa. Ikkunalla kynttilä lepattaa.
Hän syömmessään vihlaisun tuntee.
Koira ei liiku. Ei hauku.
Se äidin luo päässyt on.

Tyttö nyyhkien vaipuu aatoksissaan manalaan.


----

Mies

Ei voi pieni ihminen ymmärtää
miksi tämä kaikki niin usein kesken jää
vailla huolta huomisesta
ei kukaan meistä täällä ole kuitenkaan

hän ei pysty tunteitaan sanoiksi pukemaan
tuo mies, jonka askeleet laahustavat kadulla
niin paljon pettymystä ja surua kokenut
on tuo yksinäinen vaeltaja

hän surusta ammentaa voimansa
vihasta hän saa täyttymyksensä
mutta milloinkaan hän ei tule kokemaan
läheisyyttä

onko hänellä enää toivoa
voiko hänen tarinansa päättyä hyvin
nämä ajatukset mielessään kummittelevat
ja vain hän yksin tietää vastauksen


----

Olin aika masentunut tuohon aikaan, joten tuotokseni eivät ole mitenkään iloisia tunnelmaltaan.
 
Tänään sain viimein käsiini kauan odottamani arvostelut koskien runojani. Tätä myöten myös tällaisista arvostelupalveluista jäi todella hyvä maku. Rakentavaa kritiikkiä ja osuvia huomautuksia sisälsi tämä arvostelu, ollen kuitenkin ennen kaikkea kattava.

Arvostelija näkee runojeni maailman sellaisena, jollaiseksi sen olen tarkoittanutkin. Tosin hän tuntuu olevan sitä mieltä, että vähempikin synkistely riittäisi. Melkein pisti naurattamaan huomatessani kuinka pessimistiseksi vieras henkilö runojeni sisällön kokee. Naurattamaan siksi, että ajatusmaailmastani (näemmä) ulkopuoliselle välittynyt kuva ei ole kovinkaan mairitteleva. Tosin eivät runojeni mielipiteet välttämättä edusta omiani, eivät monetkaan kirjoituksistani ole kovinkaan henkilökohtaisia.

Arvostelija mainitsee, että tuomitsemalla koko ihmiskunnan pataluhaksi, jälkimaku on liiankin masentava. Ja että kuvaamalla ihmistä sellaisin termein kuin ihmisjätteet, luon vaikutelman jonka mukaan me kaikki olisimme silkkaa saastaa. Hän näkee, että ainoat joille ymmärrystä riittää ovat uhrit, jotka heidätkin heitetään tylysti uuneihin.

Sanastoakin arvostelija pitää karkeana ja raadollisena, minkä voin hyvin allekirjoittaa. Arvostelijan mielestä on myös karkeaa verrata ihmistä Juudas Iskariotiin tai porsaaseen. Höh.

Miinusta tulee siis liiasta synkistelystä ja raskalukuisuudesta, mutta kehujakin on mukana. Hassua, että sellaiset runot, joita itse pidin vähemmän onnistuneina, tuntuisivat miellyttäneen arvostelijaa kaikkein eniten. Vähemmän osoittelevia ja enemmän ruohonjuuritason tapahtumiin keskittyviä runoja hän pitää onnistuneimpana. Mutta omasta mielestäni ne ovat samalla juuri niitä kaikkein kilteimpiä ja siksi vähän tylsiä.

Ainut asia mikä ihmetyttää on se, ettei arvostelija mainitse sanallakaan runojeni sisältämästä huumori-aspektista. Ei kai se ole häneltä voinut ohikaan mennä. Sillä mustaa huumoria siellä on kyllä monin paikoin läsnä, vaikkakin ehkä piilotettuna.

Kaikkinensa arviosta jäi hyvä fiilis. Ehkä tämä tästä vielä alkaa suttaantua.

Uskaltaudun pistämään ketjun nimen mukaisesti pari omaa tuotostani esille:


SYDÄNKÄYRÄ

Kysyvät miksi mieleni on niin harmaa
kuin purkutuomion saanut kerrostalo
betoniviidakossa
minun joka kuulema olen kaikkea muuta
kuin sydämetön ja tukkoinen

Vaikka mikään ei merkitse minulle mitään
elinkaareni päässäkään
ei ole ketään
kenen vuoksi kuolla

En vain ole vuosiin nähnyt muuta kuin pimeää

Ja kun te lopulta luovutte
käännätte selkänne
silloin minä esitän loukkaantunutta
ymmärrän korvaamattomuutenne

Ja te kysytte milloin minusta tuli näin raskas
peittelette vuoteeseen ja laitatte letkuihin
minä vastaan kasvaneeni kieroon ja kumaraan
ettei minussa pian ole muuta suoraa

Kuin sydänkäyrä

Vailla lankaa täällä on mahdoton mihinkään
----------------------------------------------
HÄPEÄ

Heikko kohtasi on paljastettu
nyt ei varjelijasikaan ennätä hätiin
ystäviesi silmissä
olet tullut toiseksi

Eivät enää soita
pyydä tekemään kotikäyntejä
silmäsi on hakattu umpeen
kiinni ommeltu suu

Häpeästäsi on tullut julkista
se on jaettu facebookissa ja siitä löytyy oma keskusteluosio
suomi 24:n sivuilla

Nyt kun sinut on raiskattu
käynyt sinussa pitkiä seipäitä
ja suuhusi kustu
murrettu häpyluu

Sinä olet pyörinyt tässä sekoittimessa
kolmekymmentä vuotta
jokaisen päiväsi
olet antanut kiusaajiesi varastaa

Eivät ne jotka sinusta välittivät
olleet muita kuin vastapuolen lähettämiä
salaisen palvelun miehiä

Hakkaajia ja raiskaajia
rakkaudettomia

Veistät itsestäsi pois kaiken särmän
ranteillasi puna sekoittuu metalliin
-----------------------------------------------
KRAPULAHARTAUS

Aamulla krapula
Ajatuksia jotka viettelee nurkkiin
Halu aiheuttaa itselleen jotakin
Tuntien matelua ei huomaa

Myöhemmin
Tottuneena muuhun
muttei silti itseensä vieläkään

Silloin alkavat epäilyt
Muistikatkot kuin ivaten piinaa


Vuodelukemisena Pharmaca Fennica
Epäluuloisuus
Tauti

Ehkei uutta huomenta tulekaan
----------------------------------------------------
Nämä sieltä positiivisemmasta päästä. Etenkin tuota alimmaista pidin itse perin epäonnistuneena, sillä mielestäni se ei ole kovin omaperäinen. Arvostelija taas näki tuon kuuluvan parhaimmistoon. Nuo kaksi muuta eivät olleet arvosteltavien joukossa.

Mutta täytynee kyllä jatkossakin käyttää arvostelupalveluita. Kovasti tässä haluaa uskoa siihen, että ajan myötä myös kehitystä tapahtuu...
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Runoni ovat lähinnä mietelauseen tapaisia lyhyitä toteamuksia.
Tässä esimerkki siitä, mitä syntyy, kun vuosituhansien ikijää murtuu yhden pienen sielun ympäriltä jättäen sen avoimeksi elämälle:

En ole varma, ymmärränkö
Ymmärränkö tätä elämää,
joka ohitseni virtaa
Vetäen naarmunsa sieluuni,
jättäen jälkensä kasvoihini

En ole ollenkaan varma
 

Steyer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Jatkoaika HC, Colorado Avalanche
Japanialaisen tankan muotoon laitettu:
Fuji on iso,
Mutta se voi mossahtaa,
jos tulee laavaa,
se tuo paniikin heti
ja ihmiset kaikkoaa?
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Oli kerran Silkun-Salkun,
pieni reipas miehenalku.
Pieni ja pirteä kuin papu,
aina reipas äidin apu!

----------------------------

Sataa.
Metsä kastuu.
Metsästäjä paskaan astuu.
Ja liukastuu.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Maailma on ruma
Miksi minä olen?
Miksi me olemme?

Uteliaisuus, kateus,
Kaiken alku
Nyt ymmärrän.

Linkkuveitsi, kolera
Seitsemän ja sinappi
Mitä vittua?
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Tämän runon haluaisin unohtaa

Kyle Turris,
Pena jurris.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaksi runoa hellyyttävistä aiheista. Ensimmäinen koiranpennusta ja toinen tytöstä.


Jeppe, talon uusi asukas
Jeppe, yleinen lapsenkorvike

Jeppe, paskoo eteiseen.
Jeppe, kaivaa kuopan pihalle

Jeppe, tuo räksyttävä pentu
Jeppe, kun söpöys ei riitä

Jeppe, saa isäntänsä kirveestä
Jeppe, kuoppaansa haudataan


--------

Minulla oli taskussa pari satasta
Puhelimen päästä löytyi Natasha

Vihdoin ja viimein olimme kahden
Hän tuli tuolta puolen Suomenlahden

Polvillaan hän oli ammattilainen
Näytti minulle mitä on olla nainen

Tunnista maksoin, puolet siitä jaksoin
Lopetin suuhun, näkemin ensi kuuhun.

Natasha palasi Tallinnaan
Elämäni oli mallillaan.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Marko syntyi perheeseen varattomaan
Tuomittuna elämään avuttomaan
Rahat harvat faija pojalleen latoi
Ne kohta kaupan kassalle kuin sade satoi
Vittu Marko huolimatta ahdingosta
Selvisi vittumarkoksi haukunnoista
Murheensa hän energiajuomaan hukuttaa
Ja hodarin kohmeisen mikrossa sulattaa
Viisitoista-vuotiaana Markon rasvaprosentti lähentelee kuuttäkymmentä
Munkin hillotkin valuvat pitkin kämmentä
Monta vuotta hän elää surullista elämää
Ja pillunsaanti mahdollisuudet niin monet kämää
Naiset eivät Markosta vittuakaan välitä
"Olet pienimunainen luuseri, älä vittu selitä"
Pian Marko depressioon vaipuu
Ilmestyy lapsuudenkodin kellarin kaipuu
Siellä Marko ruskean reiän neitsyytensä menetti
Naapurin pedofiilille ennenkuin huutaakkaan ehätti
Viimeisimmät vuodet Marko on tehnyt paskaa duunia
Laatu sekä duuni itsessään ovat, pian Markon tilalla on tekijöitä uusia
Nyt on Marko 40 vuotias
Elämässä kovia kokenut, muille niin armelias
K-Marketin kassalla hän töitä paiskoo
"Yks Es, pliis saiskooo"
Jonnet pienet häntä vituttaa
Kuin pientä eläintä ketuttaa
Markon tarina on sama kuin teillä
Eli siis meillä
Jatkoaika on täynnä jätkiä
Pitkiä ja pätkiä
Heitä kuitenkin yhdistää yksi asia
He ovat sokeita ja käyttävät lasi-paria
Eivät näe edes eteensä loistavasti
Tajun ottaa pois joka mummo toistuvasti
 

PuTi

Jäsen
Ensimmäisiä runojani, jonka nimen keksimiseen tarvitsen aikaa ajatella. Kommentteja olisi mukava saada. Usko itseeni horjuu.

Eksynyt ihminen tavoittelee vain mennyttä.
Ajattelee vain mennyttä eikä keskity tulevaan.
Onnellinen ihminen suunnittelee lomamatkoja ja tuo kotiin tuliaisia.
Iltapalan teko ei ole suoritus vaan onnen teko.
Perunoiden kuoriminen on suoritus.
Itse kuoritut perunat ovat onnen suupalat.
Eksyneellä on menneisyys. Perunamuusi on lidlistä ja tämä hetki äskeisestä.
Jutun juoni on siinä, että keskustelun avulla saavutetaan oman elämän tavoitteet.
ei menneisyys.
epäonnistuminen on uudenlainen tie menestykseen.
 

Kaulasuoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kreikka
Ensimmäisiä runojani, jonka nimen keksimiseen tarvitsen aikaa ajatella. Kommentteja olisi mukava saada. Usko itseeni horjuu.

Eksynyt ihminen tavoittelee vain mennyttä.
Ajattelee vain mennyttä eikä keskity tulevaan.
Onnellinen ihminen suunnittelee lomamatkoja ja tuo kotiin tuliaisia.
Iltapalan teko ei ole suoritus vaan onnen teko.
Perunoiden kuoriminen on suoritus.
Itse kuoritut perunat ovat onnen suupalat.
Eksyneellä on menneisyys. Perunamuusi on lidlistä ja tämä hetki äskeisestä.
Jutun juoni on siinä, että keskustelun avulla saavutetaan oman elämän tavoitteet.
ei menneisyys.
epäonnistuminen on uudenlainen tie menestykseen.

Jätä isot alkukirjaimet, pisteet ja muut välimerkit pois. Sitten tee tuollaisia 50 lisää ja marssi WSOY:n konttorille ja sano että terve.

Runoillehan ei ole pakko keksiä edes nimiä. Jos runo on "nimetön", on sen nimi runon ensimmäinen säe. Tässä tapauksessakin homma toimii mallikkaasti. Perunat allegorian välineenä ilman viittauksia Hämeenlinnaan toimivat myös.
 
Viimeksi muokattu:

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
siitä jo aikaa kun tähän ketjuun on viimeeksi runoiltu, joten nostetaan ketjua ylös haudasta.


Kevät

Usein mietin yksinään
Talven pimeässä yössä:
Pitkäänkö vielä suren?
Onko kevät vain unta?
Unta paremmasta,
Unta unelmasta.

Viimein saan vastauksen:
Väistyy lopulta routa.
Luonto herää unestaan.
Se ei ollutkaan vain unta.
Unta paremmasta,
Unta unelmasta

Katson väsymättä aurinkoa,
Kuinka se säteilee lämpöä.
Silmäni sokeutuvat kullasta.
Riemuitsen, elän nyt:
Unta paremmasta,
Unta unelmasta.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Esikeväistä erotiikkaa runotytöille:

Keskellä Rooman suurinta aukeaa
Kaipaa bellissima oloa raukeaa
Tuuhea pöheikkö sormin jo aukeaa
"Si!", huutaa roomatar, laukeaa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Haiku Ilveksestä:

Poistunut Sjöblom / Vinnietä hekotuttaa / Saatana sentään

Haiku Hifkistä:

Tahrainen faksi / Kiva herkistyneenä / Ritarin paluu (?)

Haiku Jokereista:

Setelitukko / oligarkian voitto / kausi pakettiin
 
Suosikkijoukkue
HC TPS Fanclub Koistinen-Vallin-Kivi
On tuskien taival viimein ohi
On aika rauhassa levätä
Uskoi kai liian moni
Että näet vielä pitkälle kevättä
Innoissasi odotit että syksy tuli
Oli aika mailat kaapista kaivaa
Mutta lähdit ennen kuin lumet suli
Ei tarvii enää puristaa mailaa
Vaikka oli pitkä ja synkkä syksy
Ihmeisiin uskoa jaksoin
Et talvella enää pysynyt pystys
Ja housuihisikin paskoit
Uudet kujeet ja uusi vuosi
Uskoit että pitkään viel elät
Mutta vieläkin alakertasi vuosi
Mietin jää lyhyeksi sun kevät
Vaikeat viimeiset kuukaudet vietit
Ei enää liikkunut luistin
Mutta kai jo itsekin tiesit
Voi kassin kohta jättää taas kuistil
On tuskien taival viimein ohi
On aika rauhassa levätä
Kai senkin tiesikin moni
Ettet tule näkemään kevättä
 

Kari Tappio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Petmanien omat säännöt
HIFK ja Jokerit, rahaa on. Fanien odotus malttamaton.
Kausi alkaa, voit kokea sen. Tappioita ja perseraiskauksen.
Se kipeää tekee, mut joku lohduttaa. Ei se auta, Hjallis kusettaa.
Tulee hankinta, jopa toinenkin. Toiveet kasvaa, tietenkin.
Lyö kasvoihin totuus, ilkeä. Ei joukkueenrakennus ollut selkeä.
Kauden alussa kyydissä mestaruusjunan. Nyt vain vastaanottamassa, toimiston munan.
Keskellä kauden, lentää valmentaja. Se ehkä apua tuo, sanoo kannustaja.
Kenkimisen jälkeen, juna puksuttaa. Voittoja tulee ja naurattaa.
Ohi kuherruskuukausi joukkueilta on. Mestaruuden tavoittelu mahdoton.
Jännitti ennen viimeistä kierrosta. Nyt pitääkin katsoa Lomarengasta.
Vastassa seurat maajussien. Ne paskaa syöttää suihin stadilaisten.
Kausi on ohi, olo epätodellinen. Ensi kausi uusi yritys, mutta millainen?
Teitä faneja vähän sääliksi käy, eiköhän pokaali joskus teillekin näy.

Älkää ottako tätä liian vakavasti! Tunnen teitä kohtaa sympatiaa ja pystyn itsekin jollain tavalla samaistumaan tuohon hassun hauskaan runoon. Runosuoni sattui sykkimään ja tuo oli eka aihe, joka tuli mieleen. Kiitos ja anteeksi.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Lomarengas-Jokerit

Paskan meressä
totuuden sipuli kuorittiin.

Limaiset verkot ajatusten joessa, ne väärillä merkeillä merkittiin.
Valheen särjet vihrein silmin uivat kiiskien parviin.
Ryssien uistimet sileissä kurkuissaan.

Pyrstöttömät hauet, soinnittomat leukaluut, tyhjät rannat.
Kaiku vastaa huutoon, herne hernettä hakee.

Korttipakan maa, maista tyhjin, kulmikas ummetuspapana.
Kesäpolakki ja keskisormi, lämmin keskiolut, puolinainen sämpylä, linja-auto seinässä ja leuaton leuka, väritön värisuora.

Turhuuden legioona, yksinäisten joukkue. Ikävä ilman vastakaikua.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Moderni runo, mi on omistettu J. Pajuojalle, mystiselle painostajalle ja Ben-Amorin nyrkkeilysäkille.

Miksi
Miks hän meitä ahdistaa
Miks hän ei voi odottaa
Miks on hän kuin kärpänen
Kuin teurastamolle päästetty verkkosilmä

Vaan myrkytänpä tuon kärpäsen
Kalleimmilla aineilla myrkytän, niin
Voi sitä iloa kun kärpänen tuo
Haukkaa parasta ruhoa, kavalaa

Ei silloin auta enää hätähuudot
On tulevaisuus tuomittu sen
Ennen kuin täyteen loistoonsa puhkeaa
Vaan viemärin kautta siivooja sen alas vetää

Jokin kammotus tuolla viemärissä
Kengänkuvansa tuon ikämyksen päälle painaa
Ja uitetun pahan luukusta ulos potkaisee
Kuin sen edellisen kärpäsen Raadon

Raadon, joka myöskin liian hyviä ruhoja himoitsi
Vaan noita ei saanut, jäi jäljelle vain jätettä
Jätettä, josta kärpäsen mielikuvitus yritti luoda herkkua

Voi jos olisi entinen raato vain tiennyt
Tiennyt. Luottanut kuudenteentoista ruhoon
Vaikkei se niin hyvältä näyttänyt
Vaikkeivät sitä ihmisetkään halunneet

Se oli ruho, jonka oli tarkoitus mennä kissanruuaksi
Mutta vain se jäi jäljelle, kun muut myrkytettiin


Sellaista tajunnanvirtaa
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Haikuilua:

Mäkikoiria
Öistä lepoa sulle
On absurdia


Aivot vihertää
Kaksi aivosolua
Etsii toisiaan


Hyvää yötä nyt
En osanne tavuttaa
Koita saavuttaa


Jokainen näistä
Aivan paskoja on
Mitä vittua


© Jaws
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös