Omat runot

[ervatsalo]

Rakkaudesta itserakkauteen! ( tai uskontoon)

Niin, rakkaudesta itserakkauteen:

"I never say that is a dream
I Wash my purity away in the lake of regret
Belief, the deeper it goes the less it matters what you believe
Never forget that, you are our own God."

-Pain Confessor

Täältä tähän

 

[odwaz]

sä oot kyl hyvä
kaikista tytöistä kaikkein paras
  särkeen mun sydämen
    tappaan mut snadisti
jokaisessa
lyhyessä sivulauseessa
    ohimennen heitetyssä
    pienessä sanassa
  vaanii pieni kuolema

mut hei
kaikkihan me kuollaan
  jossain vaiheessa
  joka tapauksessa
joten parempi kai
että tapahtuu sun toimesta
  kuin jonkun merkityksettömän
rakas

 

[odwaz]

Laitetaanpa toinenkin. Edellinen oli ihan vaan runo, elämäni ainoa tähän mennessä. Tämä on sitten osa eräästä ehkä tulevasta biisistäni. Räppiä siis..


en koskaan pääse niin syvälle sun sydämees pieni
ku sä oot menny muhun ja oot liian lujaa kiinni
oon vaan ihminen, en tälle voi mitään
tuntuu, et koko ajan vaan sattuu lisää
aina vaan putoon, korkeemmalt ja lujempaa
silmis filminauha, korvissa ujeltaa

mä oon jääny jumiin tähän pieneen huoneeseen
ovist pääsee ulos vaan helvettiin tai taivaaseen
enkä haluu sinne toiseen, vaikkei liekit naamaan käy
helvetin siit tekee se, ettei sua siel näy
ja se tuli on mun sisällä, sydäntä korventaa
toisest oves en pääse, jäädyn kynnyksen taa
toisel puolel katot silmiin, muttet nää mua
etkä anna lupaa sinne luokses astua
en siis pääse taivaaseen, meen siihen toiseen
muka helvetin tapaseen, sentään oveen avoimeen
pieneen huoneeseen en voi jäädä, tääl sekoo pää
en voi jäädä tänne vaan tylsistymään, kärsimään
mut tiiä tyttörakas, pikkuinen kulta
jos taivaassas tulle hätä, ain voit apuu pyytää multa

<3
ni.

 

[paze]

paze: Hetki.

kotona böö
utuinen sade
karhu roikkumalla lyö
utuinen pilvi länteen
postinkantaja syö,
juhannus koiralla...

lauantaina
polskien mereen
Kiljahdus kesäisin jäähallissa - karvainen kohiseva rakkaus
iloinen karhu!

 

[Claudius]

Ylös!

Tuonne toiseen ketjuun tuli jo yksi hieman synkempisävyisempi teksti laitettua, mutta koska tämän ketjun otsikko on huomattavasti hempeämpää osastoa niin eiköhän nämä seuraavat imelyydet sovi paremmin tänne. Eli here goes...


Aamuyöllä

Aamuyö
En saa nukuttua
Mutta ei se minua haittaa
Sillä siinä sinä olet taas
Vierelläni
En voi muuta kuin katsella levollista untasi
Ja totutella jälleen tähän hyvään oloon

Hellästi suutelen sinua leukaan
Yritän olla herättämättä sinua
Pieni hymynkare käy huulillasi
Taisit jotenkin aistia läheisyyteni
En malta olla suutelematta uudelleen
Jälleen pieni hymy
Tuo pieni hymy kulkee lävitseni
Ja lämmöllään se tuudittaa minutkin uneen
Pitkästä aikaa
Onnelliseen uneen

--------------

Minä näen

Sieluni silmin
Näen sinut
Näen sinut musiikissa, jota radiot soittavat
bändit esittävät
Vaaleanpunaisessa värissä näen sinut

Näen sinut kirjojen sivuilla,
joita luen
Lehdissä, joita selailen
Tähdissä näen sinut

Näen sinut ihmisissä,
jotka kävelevät vastaani
tai kulkevat ohitseni
Runoissani näen sinut
Ajatuksissani, toiveissani

Joka ilta, kun suljen silmäni
Näen sinut
Minä näen sinut

Näetkö sinä minut?

 

[mauri]

Re: Rakkaudella...

Viestin lähetti Oiva
... Pitkä matka, ikiroutainen tie,
jos ensin onkin vaivoinamme.

Vaan koskaan, ei koskaan,
tähän määränpäähän mun askeleeni saa...
:confused:

Jokainen kirjoittaa omista lähtökohdistaan, joten voi olla, että jokainen ymmärtääkin tekstin omalla tavallaan. Itselleni tulee mieleen hyvinkin henkilökohtaiset jutut siitä, miten 'pitkän matkan' ihminen joutuukaan usein tekemään 'löytääkseen itsensä (kuten naistenlehdet asian ilmaisisivat)...ja siinä sivussa sitä saattaa menettää paljon merkityksellisiä asioita - ihan vain sen vuoksi, että saisi selville, mitä elämältä odottaa ja kuka sitä itse asiassa onkaan! Jotenkin ironista, mielestäni.
Eikä meikäläinenkään sitä uskalla väittää, että koskaan mitään määränpäätä tavoittaisi....Paskamainen juttu. (avautuminen, heh)
PS. Annan runon vielä muhia...Kirjoitan ehkä jopa joskus jotain. Muttei ny.
PS.2) Oonkin näköjään joskus taannoin runollisen panokseni antanutkin, joten eipä tässä sen kummemmin tarvitse runosuonta enää puristella.

 

[mysteeri]

Rakkaudella omaa tuotantoa

arjen palapelin loksahtaessa kohdalle
mielen valtaa kaiken hyväksymisen ihmeellinen henki,
toista jumaloi kaikkine vahvuuksineen ja heikkouksineen,
ja siinä välissä vielä kaikkine mielikuvituksellisimpine pikku omituisuisuuksineen.

----------

ota kiinni kädestä
ole läsnä ja lähellä
on humalluttavaa tuntea,
että on olemassa joku
joka täyttää mielen
vallattomalla riemulla

----------

Kun olisit tässä nyt,
koskettaisit hiljaa,
olisit ainoa, joka on olemassa
tässä maailmassa.
Koko voimallani rakastaisin sinua,
antaisin kaikkeni
uuden maailman loisin kanssasi.
Ikuisen rakkauden illuusion
pitäisin sydämessäni.

----------

kanssasi katson tulevaisuuteen
kuljen onneen uuteen
kerrallaan päivä tai kaksi
aina vaan tulet rakkaammaksi


-----mysteeri-----

 

[teemu73]

Sade

Ulkona sataa
Kauppaan juostava kahtasataa
Nälkä suolessa kurnuttaa
Lisää lisää makkaraa

 

[Kaivanto]

Kun kirjoitan ajatukseni
tällä tavalla
allekkain
minusta tulee
sielukas

runoilija.

 

[Kaivanto]

Wovon man nicht sprechen kann
darüber muss man schreiben.

 

[Jukan takahiukset]

Aamunkoittoon

Ei nouse pullo enää huulillein,
mä sulta viimeisetkin rahat eilen vein.
Ma oon paska tyyppi tiedäthän sen,
mutta silti susta välitä en.
Kerro kerro, mulle tieto tuo,
miksei vienyt mua se ilkeä suo.
Ma nousen tästä vielä varmaan voittoon,
haistatan paskat ja nauran aamukoittoon.


- Jukan takahiukset -

 

[mikse]

Viestin lähetti Kaivanto
Wovon man nicht sprechen kann
darüber muss man schreiben.

Morgen, morgen nicht heute,
sagen viele faule Leute...

 

[Lukkoseppä]

Re: Aamunkoittoon

Ma nousen tästä vielä varmaan voittoon,
haistatan paskat ja nauran aamukoittoon.


Cool. "haistatan paskat ja nauran aamunkoittoon"

"varmaan voittoon" kuulostaa loistavalta.

aamua odotellessa.

seppä

 

[Sv veinikretski]

Jäi taakse kotimaa, ja kuudet silmät palavat, tunnen ne mua halavat, tehdä ei oo mitään rakkaus vei itään! On surullista välillä ei rakkauden värillä voi mieltä mitata, ei voi kuin kaljaa kitata, ja toivoa nyt parempaa kuin ennen oli tämä, ennen kuin tuli rakkauden särä, tehdä ei oo enään mitään, oli ehkä väärin mennä itään! Nyt on silmät kahdettoista ja maailma mi loistaa, valinnat ne vaikeat vihdoin viimein laimeevat!

Kirjoitti vkretski :)

 

[Clark Kent]

Runokoneen tuotosta

Niin, itsehän en ole mikään seppä runojen suhteen. Onhan se selvää, tuleehan minusta tylsääkin tylsempi (tyhmääkin tyhmempi) insinööri. Kuiva ja vähemmän luova persoona siis, joten käytin runokonetta apuna. Yksi opettajani sanoi, että hyvä insinööri käyttää hyväkseen kaikki apuvälineet...

Clark Kent: Yksin

Nukkumassa hiljaisuus
Aurinkoinen Kesä
Tulevaisuus hitaasti maalailee
Tyyni tähti ja kuu
Löytötavaratoimistoon lehdenjakaja juoksee, Joulu rauhassa...

Aamulla lentäen mereen
Linnun viserrys lauantaina päivällä hämärässä - liukas hidas rauhallisuus
Hauska kohtalo!

 

[Sininen Lanka]

Heikki Salo puhui radiossa eilen sanoittamisesta. Hän sanoi, että laulutekstien tekeminen on yksi teknisimmistä kirjoittamisen muodoista. Ei riitä että teet kauniin lauseen, sanojen pitää tukea melodiaa. Siis sanojen painotusten pitää olla kohdallaan. Lisäksi kappaleessa pitäisi löytyä riimit jollain tavalla. Riimit auttavat ihmistä muistamaan kappaleen.

Helpoin tapa tehdä riimejä on käyttää "saman muotoisia" sanoja esim. "laulaa-nauraa". Vaikeampaa on taas esim. "laulaa-kauraa" riimi, koska tämän tyylisiä sanapareja on paljon vähemmän kielessä.

Nykyrunoilu taas on asia erikseen. Minun mielestä on paljon vaikeampaa tehdä hyvä ja konkreettinen teksti musiikkikappaleeseen kuin nykyruno.

nimimerkki liikaa nykyrunoja viime aikoina lukenut.

 

[Kaivanto]

Viestin lähetti Sininen Lanka
Helpoin tapa tehdä riimejä on käyttää "saman muotoisia" sanoja esim. "laulaa-nauraa". Vaikeampaa on taas esim. "laulaa-kauraa" riimi, koska tämän tyylisiä sanapareja on paljon vähemmän kielessä.

Sanoiko ammattisanoittaja Heikki Salo muka noin? Oikeaoppisessa riimissähän sanojen äänneasujen tulisi olla samat ensimmäisestä vokaalista lähtien, esim. laulaa-naulaa, nauraa-kauraa.

 

[krobbe]

Viestin lähetti mikse
Morgen, morgen nicht heute,
sagen viele faule Leute...

Haben sie guten heute,
entäs kuinkas te muuten voitte?

 

[emppa]

Runokoneen tuotantoa:

OODI KESÄLLE

ulkona auringon paisteessa linnun laulua
aurinkoinen kesä
piru vauhdilla katsoo jääkiekkoa
kuohuava tähti kohti Voutia
minä itse syön marjoja,
joulun vietän sängyssä...

kesällä
pöristen mereen
veden liplatus lauantainen jännitys -
pyöreä, mutta samalla teräväkärkinen
hidas, mutta nopea seksi
kekkeröivä tomu!

Itse oon pääasiallinen pöytälaatikkoon kirjoittelija,
ja sitä paitsi...
ainoat aikaansaannokseni ovat julkaisukelvottomia! :)

 

[Jukan takahiukset]

Ajaton


Tie on pitkä, sitä kuljen hitaasti
ei tuonut mulle onnea se uusi auto
sillä ajoin ulos mä aika rankasti
ei se ajokortti, vaan se taito

Missä lienee, korjaamon Pentti
lompakosta taas lähtee se viimeinenkin sentti
ei tää kai tästä enää huonommaksi mee
ei kuollut marsu lauluja tee.

- Jukan takahiukset -

 

[teemu73]

Kokeilinpa tuota konetta. Keväisissä tunnelmissa.

teemu73: kevät

saunassa linnunlaulua
aurinkoinen kevätaamu helle
rakkaani varovaisesti piirtää
tyyni aurinko kaupungille
postinkantaja etsii ruokaa,
juhannus kesämökillä...

kesällä
lentämällä viemäriin
linnunlaulu silloin kun on rauhallinen päivä ruuhkassa - muovinen nopea kesä
iloinen lintu!

 

[rinkeli22]

Tässä aikaa tapoin testaillen runokonetta odotellessa illan ottelua, mutta laitetaan nyt kaikkien iloksi. Taitaa ola vähän rikki tuo vehje, vaikka kyllä tuosta syntyneestä tuotoksesta särmää löytyy..


paskalle vois mennä lirkutusta
uninen hallanvaara
harmaa mato kierien konttaa
kostea sukkula marjametsään
kaikkensa antanut jääkiekkoilija vetää käteen hiljalleen,
markkinat jossakin...

eilen
liihottaen viemäriin
pieru ei koskaan pyllyssä - limainen aika sutjakka pimppi
levollinen itsensäpaljastaja!

 

[Lexa]

Lexa: Menetetty Rakkaus


Korjaukseni toteutui,
silmäni lähes sokeutui.

Takaa tumman suortuvan,
tunsin sydämein nuortuvan.

Muisto kaunis rinnassain,
on kuin piikki lihassain.

Kaunis olit silmissäin,
vielä kauniimpi mielessäin.

Otit musta valokuvan,
kun sait siihen salaa luvan.

Käsissäin sain sua kantaa,
pitkin kaunista järvenrantaa.

Ei tullut meistä tarinaa,
saan kuunnella sydämein narinaa.

Eikö riitä siihen mikään mahti,
vai onko taivaassa eri tahti.

Kohdata jos sinut siellä saan,
niin vietän kanssas ainiaan.

 

[Lukkoseppä]

Haeskelin sunnuntai-iltapäivän tunnelmissa joitakin kauniita sanoja netistä ja törmäsinpäs aikas erikoiseen paikkaan...

http://www.rakkausrunot.fi/

Tulee melkein tippa linssiin.

 

[Evenuel]

Aina joskus kannattaa kaivella näitä jo hautautuneita ketjuja esille... Pääsenpä kiusaamaan teitä muita :) Me likes!

Uuden elämäni ensimmäinen yö.
Oppilas ja mestari
tunnin aiheena kosketus.
"Näinkö kaunista tämä olikin?"
Sanat erottuvat heikosti
ihastuneen huokauksen seasta.

Sormenpäät tunnustelevat
elävää karttaa Paratiisiin.
Harhailevat,
koskaan kuitenkaan eksymättä.

Tuoksut hyväilevät nenää,
joka hellästi koettaa
kaulan ihon herkkää tuntua
hiuksien kutitellessa korvaa.

Huulet hapuilevat pimeässä
tuntevat niitä kohtaavan
lämpimän hekäyksen.
Pehmeä kosketus,
tunnusteleva.
Kuin luodut toisilleen.


No olihan tuo hieman imelää, mutta kertonee silloisesta tilanteesta aika paljon...