Omakotitalorakennuttajia?

  • 29 663
  • 114

scholl

Jäsen
Harjoittelin tänään remonttireiskahommia tuossa illalla pikkaisen. Oli nimittäin pari lukulamppua tullut joskus ostettua ja ajattelin, että helpointa on varmaan, jos ne itse laitan ilman minkään tyypin paikallekutsumista. No ei ollut käytössä vatupassia tms. järeitä vehkeitä, mutta lainasin jonkun kuulemma hyvälaatuisen akkuporakoneen. Niistä lampuista puuttui selkeät asennusohjeet, mutta itsekin vähän ajan pohtimisen jälkeen jossain määrin ymmärsin, mistä on kyse (tosin yksi osa jää ylimääräiseksi). Ensimmäinen lamppu menikin seinään aika helposti. Poraaminenkin sujui ja se oli ilmeisesti 100v vanhaa tiiltä se punainen pöly mikä sieltä tuli ja ainoaksi ongelmaksi koin sen perusruuvausongelman eli se ruuvin kanta menee aina ruuvatessa muusiksi.

Toisen lampun kohdalla tulikin tenkkapoo. Pora meni molempien reikien osalta joku max 2cm sisään, jolloin siellä tuli selkeästi kivi vastaan. No homma jäi siihen. Savua ilman tulta oli lopputulos, koska se ei vaan mennyt eteenpäin. Hetken aikaa pähkäiltyäni soitin apua ja lopputulos on nyt se, että mun pitää ilmeisesti lainata iskuporakone. En tosin tiedä mikä se on, mutta ilmeisesti joku vehje, jolla pora menee seinään paremmin.

Vaikeata olla hetken remonttireiskana. Tosin nyt kun on puuhan aloittanut, ei haluaisi antaa heti periksi.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
scholl kirjoitti:
Hetken aikaa pähkäiltyäni soitin apua ja lopputulos on nyt se, että mun pitää ilmeisesti lainata iskuporakone. En tosin tiedä mikä se on, mutta ilmeisesti joku vehje, jolla pora menee seinään paremmin.

Kiitos scholl aamun parhaista nauruista. Veditkö muuten puu vai metalli poranterällä siihen kiviseinään?
 
Viimeksi muokattu:

1900

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal ja Lahden Reipas
scholl kirjoitti:
Harjoittelin tänään remonttireiskahommia tuossa illalla pikkaisen.

Vaikeata olla hetken remonttireiskana. Tosin nyt kun on puuhan aloittanut, ei haluaisi antaa heti periksi.

Ja minä kun luulin olevani kädetön.

Mutta ei se mitään, jatka vaan remontointia. Kyllä se siitä.
 

ELÄKELÄINEN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Keski- Uudenmaan muoviseurat
Minä kunniotan sitä,että joku uskaltaa siihen mihin tahansa poraan tarttua.Itse en uskaltaisi.
Onneksi menin ostamaan omakotitalon keväällä.Ajattelin,että kyllä sitä oppii laittelemaan.Paskat sitä mitään uskaltaa,aina saa olla ammattimiehiä soittelemassa tai lievemmissä tapuksissa käteviä kavereita.
Taulut on vieläkin seinälle laittamati tosin.Yksi kaveri kyseli,että mitä materiaalia seinä on,että hän voi neuvoa.Mistäs sen voi tietää.Siellä maalin alla jossain on joku seinä.Naulasta se ainakin rapisee toisin kuin edellisen asunnon ´seinä´.
Sähköllä toimivia työkojeita en suostu käyttämään.Ja naulatkin hakkaa vaimo.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
ELÄKELÄINEN kirjoitti:
Sähköllä toimivia työkojeita en suostu käyttämään.

Ei semmoisia olekaan, sillä kaikki toimii sauhulla. Heti kun kojeesta tulee sauhut ulos, koje lakkaa toimimasta.
 

scholl

Jäsen
Ohmi kirjoitti:
Kiitos scholl aamun parhaista nauruista. Veditkö muuten puu vai metalli poranterällä siihen kiviseinään?

Siis sellaisia poria, mitä metalliteollisuudessa käytetään. Ei mitään huonoa rautakauppatasoa, vaan kunnon poranterä.

Itse kyllä väitän, että tuossa on taas se murphyn laki. Mikä voi olla todennäköisyys, että siellä toisen lampun kohdalla on betonin (1cm syvyydeltä) takana kivi, kun toisen kohdalla oli ilmeisesti tiili.
 

Veijari

Jäsen
Metalliterät on metallin poraamiseen kun taas tiili-ja betoniseinään on omanlaisensa kiviterät. Lisäksi betoniseinää porattaessa on käytettävä porakoneen iskutoimintoa. Tämä toiminto ei taas löydy jokaisesta porakoneestya.

Väittäisin, että ensimmäisen reiän poraamisen jäljiltä terä on niin tylsä, ettei se enää uppoa siinä toisessa reiässä senttiä syvemmälle. Tasoitteen se on läpäissyt ehkä, mutta ei enää tiiltä. Ota siis iskuporakone ja kiviterä niin saat sen toisenkin lampun asennettua.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
scholl kirjoitti:
Itse kyllä väitän, että tuossa on taas se murphyn laki. Mikä voi olla todennäköisyys, että siellä toisen lampun kohdalla on betonin (1cm syvyydeltä) takana kivi, kun toisen kohdalla oli ilmeisesti tiili.
Jos vanhoista kiviseinistä puhutaan, ei todennäköisyyden tarvitse olla edes kovin pieni. Valujen täytteeksi kun tuupataan vielä nykyäänkin puhtaita kiviä, ainakin kotirempoissa. En tällä nyt morkkaa asiantuntemustasi, vaan totesinpahan vain. On minulla itsellänikin käynyt joskus vastaavalla tavalla, mutta sitten vain siirrytään järeämpiin aseisiin.

Ohmi: Voihan perusporassakin olla kiviteriä.
 

scholl

Jäsen
Veijari kirjoitti:
Metalliterät on metallin poraamiseen kun taas tiili-ja betoniseinään on omanlaisensa kiviterät. Lisäksi betoniseinää porattaessa on käytettävä porakoneen iskutoimintoa. Tämä toiminto ei taas löydy jokaisesta porakoneestya.

Joo saan loppuviikoksi iskuporakoneen. Katsotaan sitten, mitä tapahtuu.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Master God kirjoitti:
Ainakin Etelä-Suomessa tilanne on kuluttajan kannalta katastrofaalinen, ellei ole suhteita tai armotonta tuuria.

Puhun nyt siis ammattimiehistä (timpuri, muurari, maalari) enkä mistään yleismies-jantusista, eli hei-hei-heikeistä kuten me täällä Turengissa asian ilmaisemme.
Eipä ole enää mikään ihme, ettei monikaan haluaisi palkata ammattimiestä tekemään remonttia. Jos maalarille pitää maksaa noin 30 euron tuntipalkkaa, niin kyllä kannattaa jo itse alkaa tekemään jos vähänkään osaa tai on aikaa. Mutta tunnen Etelä-Suomesta sellaisiakin timpureita, joiden tuntipalkka on alle 15 euroa. Sellaisia, jotka ovat olleet hommissa parikymmentä vuotta, eivätkä tee sitä yksin rahan takia. Isäni esimerkiksi on tällainen.

Isommissa rakennusliikkeissä ammattitaitoinen timpuri saa liksaa noin 14-15 euroa tunnilta. Siihen tosin sosiaalikulut päälle, jolloin rakennusliikkeen pitää maksaa lähemmäs 30 euroa. Ihmettelen vain, että miten toiminimellä tekeville duunareille riittää töitä reilusti kalliimmalla hinnalla, koska kuitenkin monet tekevät vähän mitä sattuu jälkeä. Kysyntä ja tarjonta kuitenkin määrittää hinnan. Sähkö- ja putkitöitä on vaikeaa itse tehdä, mutta maalaus- ja osittain muuraushommikin voi itse tehdä jos on edes jonkin verran kädentaitoa.
 

ELÄKELÄINEN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Keski- Uudenmaan muoviseurat
Laiskalle miehelle keittiönsuunnitteluvinkki:

Vain yksi pyöreä tiskiallas.Sen reunoilla vielä korotus.Viereen vasemmalle noin pöydän tasolle tiskikone.
Kun pienessä pyöreässä tiskialtaassa on astioita ja sinne päästää vähänkin vettä niin vesi kimpoaa tiskipöydälle,lattialle ja päin päästäjää.Tiskipöydältä vettä ei altaan terävän korotuksen takia pysty kaapimaan takaisin altaaseen. Ja kun nostelee altaasta tiskejä koneeseen niin lattialle valuu lisäksi astioista laimeaa ruuanjäteliettettä.Jos kone on lattiatasossa niin tämä etu menetetään.

Tällä suunnitelulla olen vapautunut tiskien käsittelystä lisävahinkojen,sotkun ja kiroilun välttämiseksi.Suosittelen.Ainakin Puustellilta saa sopivan systeemin.Ja mikä parasta naisväen mielestä hienon näköinen,minusta aika kamala.
 

scholl

Jäsen
Mihin niitä tiskejä tarvitsee käsitellä? Itse ainakin laitan astiat suoraan pesukoneeseen. Ei siinä tarvitse mitään poppamiessessioita ennen sitä ja kerätä astioita mihinkään tiskialtaaseen, vaan kerää aina likaiset astiat pöydiltä ja muualta missä niitä voi olla, suoraan astianpesukoneeseen. Erittäin yksinkertaista.
 

ELÄKELÄINEN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Keski- Uudenmaan muoviseurat
scholl kirjoitti:
Mihin niitä tiskejä tarvitsee käsitellä? Itse ainakin laitan astiat suoraan pesukoneeseen. Ei siinä tarvitse mitään poppamiessessioita ennen sitä ja kerätä astioita mihinkään tiskialtaaseen, vaan kerää aina likaiset astiat pöydiltä ja muualta missä niitä voi olla, suoraan astianpesukoneeseen. Erittäin yksinkertaista.


Näin se pitäisi tietysti tehdä.Arkielämässä kurittomien kersojen ja laiskan miehen taloudessa homma vaan lipsuu,kuten moni muukin asia.Ja sitten on taas sessio edessä,ei tosin minulla.

Myöskin:Jos tiskejä on vähän niin tykkään huuhtasta ja jättää kosteana tiskialtaaseen seisomaan.Sitten lika ei jämähdä korpuksi kuten astian ollessa pystyasennossa tiskikoneessa.

Eli edelleen pidän suunnitteluvinkkini voimassa.Tai olkoon kerrankin:Älyttömämpää ei ole kuin keittiömme tiskipöytäsysteemi.Altaita pitää olla kaksi eikä mitään terävää erikoiskorotusta reunalla.
Sinänsä tarina sessiokieltoineen on tosi.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
scholl kirjoitti:
Siis sellaisia poria, mitä metalliteollisuudessa käytetään.

Metalliteolisuudessa käytettäviä poranteriä käytetään siis metallin poraamiseen.

sampio kirjoitti:
Ohmi: Voihan perusporassakin olla kiviteriä.

Kiviteriä taas kaytettiin kivikaudella, nykyaikana betoni-, tiili- ja kiviseiniä porataan kovametalliterillä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Ohmi kirjoitti:
Metalliteolisuudessa käytettäviä poranteriä käytetään siis metallin poraamiseen.



Kiviteriä taas kaytettiin kivikaudella, nykyaikana betoni-, tiili- ja kiviseiniä porataan kovametalliterillä.
Jaa, voipi olla, kun noista juuri tiedä. Halusin vain hiukan huomiota ja päteä.
 

scholl

Jäsen
Nyt on toinenkin lamppu seinässä. En tiedä ovatko lamput suorassa tai samalla korkeudella, mutta yhteensä on 4 reikää seinässä ja kaksi valaisinta kiinnitetty ja ne toimii. Vitunmoinen poraaminen oli kyllä tänä aamuna. Sain pikkuhiljaa aina reikiä iskuporakoneella syvemmiksi, mutta ei se helppoa ollut. En kellekään voi suositella vastaavaa urakkaa.

No onneksi tehty.
 

Heksa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames
Nyt en malta olla kysymättä, että huomasitko laittaa porakoneen kyljessä olevan kytkimen isku-asentoon? Nimittäin kyllä iskuporakoneella aika nopeasti reiät pitäisi saada aikaiseksi betoniseinään ilman suurempaa vaivannäköä.
 

scholl

Jäsen
Heksa kirjoitti:
Nyt en malta olla kysymättä, että huomasitko laittaa porakoneen kyljessä olevan kytkimen isku-asentoon? Nimittäin kyllä iskuporakoneella aika nopeasti reiät pitäisi saada aikaiseksi betoniseinään ilman suurempaa vaivannäköä.

Joo se laitettiin siihen ennen kuin kone mulle annettiin. Ei betoni ole ongelma, vaan se kivi. Siellä on joku kivenmurikka juuri siinä kohdalla. Sata vuotta sitten kun seinää tehtiin niin sinne heiteltiin sellaisia kiviä joukkoon.
 

Dante

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
scholl kirjoitti:
Joo se laitettiin siihen ennen kuin kone mulle annettiin. Ei betoni ole ongelma, vaan se kivi. Siellä on joku kivenmurikka juuri siinä kohdalla. Sata vuotta sitten kun seinää tehtiin niin sinne heiteltiin sellaisia kiviä joukkoon.
Jos lukulamppujen alta alkaa seinä värjäytyä pikkuhiljaa rusehtavaksi, olet kiinnittänyt toisen desinglamppusi iskuporan avulla talon valurautaviemäriin. Sata vuotta sitten kun seiniä tehtiin sinne heiteltiin sellaisia putkia sekaan. Jatko-ohjeita isännöitsijältä.
 

scholl

Jäsen
Dante kirjoitti:
Jos lukulamppujen alta alkaa seinä värjäytyä pikkuhiljaa rusehtavaksi, olet kiinnittänyt toisen desinglamppusi iskuporan avulla talon valurautaviemäriin. Sata vuotta sitten kun seiniä tehtiin sinne heiteltiin sellaisia putkia sekaan. Jatko-ohjeita isännöitsijältä.

Tämä on kyllä viimeinen asunto tässä. Tuo seinä on siis se seinä, joka on tämän ja viereisen talon välissä.
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
On mielenkiintoisia kelejä tehdä kattoa. Ja vielä, kun edetään hieman perse edellä puuhun eli tehdään kattoa sisäkautta. Pirun liukasta on laudoituksen päällä luistella.

On tuo rakentaminen porukoilla muutenkin hieman venähtänyt. Viime kesänä isän kanssa koottiin kellari harkoista, ilman kuvia. Valvi valettiin alkukeväästä ja Honkarakenteen äijä kävi mittailemassa kellarin ristimitat ja sen sellaiset. Alkusyksystä sitten lopulta oli hirsikehikko raijattu mökkitontille. Kokoamisporukka aloitti hommat, joihin yleensä menee maksimissaan n. viikko. Kas kumma, ilmeisesti kellarikerros oli turvonnut sateesta tai hirsikehikko kutistunut matkalla, sillä järven puoleiselta seinältä jäi n. 5 senttiä kellaria näkymään hirren ulkopuolelle. Eikä se kehikko muutenkaan aivan mittojen mukainen ollut.

Siitä sitten porukka kokosi kehikkoa sellaiset viikon, kaksi. Ja jossain vaiheessa huomasimme, että yläkerran vessan ja vaatehuoneen väliseinän "urat" eivät olleet hirsissä samalla kohtaa. Eli väliseinä on tarkoitus tehdä kehikon jälkeen, hirsiin leikattuihin uriin. Nyt joutuu seinästä tekemään hieman kulmikkaan.

Seuraava ongelma tuli vastaan kattotuolien laittamisvaiheessa. Kuinka ollakkaan jokainen kattotuoli oli muistaakseni hieman alle puoli metriä liian lyhyitä. Siinä sitten viikon verran odoteltiin loppuja kattotuoleja pystytysporukan jatkettua lyhyistä kattotuoleista oikein mittaisia. Lisäksi selvisi, että ikkunoista osa oli rikkoontunut kuljetuksen aikana. Pystytykseen meni siis 4 viikkoa! Ja sinä aikana ei edes kattoa oltu vielä saatu tehtyä. Nyt on sitten koitettu viikonloppuisin isän töistä johtuen kattoa rakentaa ja loppusuoralla aletaan olemaan. Vituttaa vaan tuleva hirsien hiominen ennen pintakäsittelyä, sen verran ovat likaisia, sateesta johtuen valumajälkisiä ja sinistystäkin alkaa esiintyä.

Kaiken lisäksi isä joutuu tammikuussa polvileikkaukseen, joten sisähommat tyssäävät hetkeksi lähes kokonaan. Onneksi rakennetaan vain mökkiä, ei mitään asuintaloa. Tosin kyllähän tuostakin talviasuttava tulee ja vanhukset siihen luultavasti muuttaa sen valmistuttua.

Niin ja koko kauppasummaa ei ole maksettu. Se maksetaan vasta, kun asiat on saatu selvitettyä ja hyvitykset saatu sovittua. Pahimmassa tapauksessahan alin hirsikerta saattaa mädäntyä, johtuen valvin päälle lillumaan jääneestä kosteudesta.

Nimim. viikon päästä taas katolle narun kanssa killumaan.
 

Sörkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Torsti kirjoitti:
...On tuo rakentaminen porukoilla muutenkin hieman venähtänyt. Viime kesänä isän kanssa koottiin kellari harkoista, ilman kuvia. Valvi valettiin alkukeväästä ja Honkarakenteen...

Honkarakenne.

Olin muistaakseni vuonna 1996 pystyttämässä kesämökkiä (Honkarakenteen) ja kun isäpuoleni kanssa olimme saaneet hirsivarveja kasaan, niin huomasimme että koko saarella ei ollut sitä toimitukseen kuuluvaa rakennussarjan suurinta osaa. Sitä perkuleen liimapuupalkkia, joka kulki läpi koko mökin siellä katonrajassa. Olivat penteleet unohtaneet koko pikkutikun. Ja äijät jotka proomulla olivat kamat roudanneet saareen eivät ollet huomanneet sen puuttumista. No rekka toi puuttuvan tikun Houtskariin, jonka rannasta roudasimme sen isäpuoleni kanssa veneellä saareen. Ui muuten aika syvällä. Se vene.

Vittumaisinta oli kahdestaan raijata sitä palkkia rannalta sinne mökin paikalle. Mutta saatiin se sinne ja vielä kahdestaan ylös paikalleen.

Honkarakenne. Muistot jää...
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Hep!

Mahtaisiko palstalta löytyä hyvää step-by-step neuvoa tai kokemuksia, mitä kaikkea ottaa huomioon tontin kauppakirjojen tekemisessä ja koko projektin alun järkevässä käynnistämisessä.

Olen suunnitellut tonttimaan ostoa yksityiseltä, haja-asutusalueelta. Paikallinen isäntä omistaa tällä hetkellä n. 2 ha metsäalan josta on tarkoitus jakaa kolme tonttia myytäväksi rakentajille. Sijaintiin sekä tontin ominaisuuksiin ei tarvitse pureutua, sillä lähden tutkimaan tonttia itsessään ostosilmällä myöhemmin. Hiekkaharjua se on, kun lähistöllä on iso hiekkakuoppakin mutta tutkitaan nyt kuitenkin niin ei tule sikaa säkissä. Lisäksi olen selvittänyt jo sähkö- ja puhelinlinjan kustannukset paikalle, kohtuuden rajoissa ovat.

Ongelmani on se, että sijainti haja-asutusalueella vaatii tuohon kohteeseen tehtävän poikkeusluparatkaisun hakemista ja tämän jälkeen vasta pääsemme hakemaan rakennuslupaa. Aikaa näihin luvanhaku-asioihin voi varata kaiketi n. 3-4 kuukautta. Kuitenkin haluaisin jättää maa-aluekaupoille ehdoksi sen, että rakennuslupa tontille myönnetään. Kuinka kannattaa lähteä tonttikauppaa viemään eteenpäin, luonnollisesti ensin perehdyttyäni hieman tontin maaperään tarkemmin?

Tarvitaanko poikkeusluparatkaisun ja rakennusluvan hakemiseksi kuinka tarkkoja suunnitelmia talosta? Rakentamista ei kuitenkaan ole tarkoitus aloittaa vielä pariin vuoteen, vaan tarkoitus olisi tehdä tonttikaupat pois ja lähteä muovaamaan taloa sitten tontin ehdoilla eteenpäin. Toki ns. isot piirteet on jo olemassa alunperin olemassa jonkinasteisina suunnitelmina, mutta tonttihan se sitten lopullisesti rakennuksen määrää. Piirustuksia on tarkoitus teettää siis vasta melko paljon myöhemmin. Kaupat tontista pitäisi kuitenkin saada tehtyä tämän vuoden puolella, myyjä kertoi verottajan kiinnostuvan turhan paljon jos tämä tekee useita maa-aluekauppoja saman vuoden puolella joten hän on päättänyt myydä tuota maataan vuosittain.
 

Juippi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Nostetaanpa ketjua ylös ja kysytään olisiko tällä hetkellä kellään enempää jaettavaa talopaketeista ja rakennuttamisesta. Miten hommat on hoituneet ja onko kustannukset yllättäneet? Ja nimenomaan niin, että osoitetaan tontti ja sitten seurataan vierestä kun muut tekevät. Itse en mikään remonttireiska ole, joten muiden se on talo pystytettävä. Talopaketteja on nykyisellään tarjolla todella paljon, joten senkin pohjalta olisi kiva saada kommentteja ihmisiltä, jotka ovat tätä ratkaisua käyttäneet.
 

rpeez

Jäsen
No meikän talo on tuollainen, jossa oma osuus jäi aika paljon maksajan rooliin. Sen verran perehdyin "rakenna oikein" teoriaan (oli omia kokemuksia hometalostakin), että pystyi vaatimaan tarpeeksi korkeata sokkelia yms asioita, missä rakentajat saattavat yrittää oikoa.
Budjetti ei ollut huippu kireä, joten otin hyvämaineisen porukan ja teetin talopaketin sisätyöt yms tuntityönä, jottei tekijöille tulisi mieleen hutiloida kiireen kanssa, ja ettei tulisi riitoja mitä kuuluu urakkaan ja mitä ei. Puolitutun porukan uskoin myös tekevän hommia ilman vetelehtimisiä ja muita kusetuksia.
Kutakuinkin homma onnistuikin hyvin, vaikkei talosta halpa tullutkaan.
Minulla oli sukulaismies projektinvetäjänä, ja suurimmat ongelmat tulikin siinä että tämä mies pyrki säästämään liikaa, ja jouduin muutaman kerran sanomaan että "tonnin säästöllä voi tulla kymppitonnin vahinko". Yksi harmittava rakennusohjeista "oikaisu" jäi silti rakenteisiin kun en ehtinyt hätiin.
Pari sanaa kuitenkin
- talvella rakentaminen vaatii lisätaitoa koska rakentamisessa syntyy valtavasti kosteutta ja talvella se tiivistyy joka paikkaan. Keskeneräistä taloa on vaikeahko pitää lämpimänä ja kuivana. Rakentaisin nyt ehdottomasti kesäaikana.
- Hyvästä tontista kannattaa maksaa. Jo se ettei tarvitse paaluttaa, säästää paljon rahaa. Etelärinne tontti on paljon lämpimämpi kuin pohjoiseen avautuva.
- Maksajan roolissa olo säästi hermoja ja parisuhde säästyi. Silti sai tehdä itsekin hommia ihan tarpeeksi esim pihatöissä on valtavasti hommaa.
-Kannattaa miettiä vielä haluaako asua omakotitalossa: Kaikennäköistä jatkuvaa huolto hommaa on ihan erilailla kuin taloyhtiössä, missä riittää kun valittaa isännöitsijälle
-Itse asuminen on sitten kohtuullisen edullista
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös