Ihan hirveästi ei ole tämän alkukauden perusteella oma mielipiteeni viime kauteen verrattuna muuttunut, eli jos kaikki ovat kunnossa, hyökkäyksen runko pelipaikkansa varmistaneiden osalta on seuraavanlainen:
xxx-Barkov-xxx
Teräväinen-Aho-xxx
xxx-Hintz-xxx
xxx-xxx-Armia
Näiden lisäksi Granlund ja Rantanen ovat varmasti kisoissa ja isossa roolissa (hilpeyttä herätti sommitelmat, joissa Granlund oli ulkona pelaavasta kokoonpanosta tai nelosen sentterinä).
Sitten voidaankin alkaa miettiä ehtoja muiden pelaajien asettamiselle tähän runkoon:
1. Jos Laine istutetaan Barkovin laitaan, toisella laidalla täytyy olla kokonaisvaltainen kärkipään pelaaja, koska tämä ketju tulee pelaamaan isoja minuutteja. Ei siis mitään NHL:stä tuttua "Barkov kantamaan paria kolmoskentän jannua". Näin ollen jos Laine ykkösen laidassa viilettää, toisessa laidassa on joko Granlund tai Rantanen. Itse näkisin Granlundin tässä parempana vaihtoehtona puolustuspelin, syöttötaidon ja ihan puhtaasti koon osalta (ei sovellu ainakaan kakkoskenttään, koska sieltä puuttuu jo valmiiksi kokoa). Tämän lisäksi Rantanen hyötyisi mielestäni sellaisesta kentästä, jossa pääsisi laukomaan enemmän ja sentteri ajaisi nopeammin peliä (vrt. MacKinnon). Niinpä...
2. ...Rantanen olisi mielestäni ideaali palanen kakkoskenttään Carolinan poikien viereen tuomaan kokoa ja maalintekotaitoa. Samalla tavalla, kuin Aho on mielestäni Suomen senttereistä pelityyliltään lähimpänä MacKinnonia, Rantanen on laitureista lähimpänä Svechnikovia, joten tämä olisi match made in heaven. Tämä on se kenttä, jonka näkemistä itse olen toivonut jo pidemmän aikaa. Välillä tämä saattaisi olla jopa se todellinen ykköskenttä, ja näin ollen Suomella olisi kasassa kaksi todellista maailmanluokan hyökkäysketjua, jotka voisivat pelata kaikissa tilanteissa. Oikeastaan ainoa asia, mikä tästä kentästä puuttuu, on rightin kätisyys. Jos sille halutaan laittaa painoarvoa, niin omissa papereissani se ainoa toinen vaihtoehto kakkoskenttään olisi uudelleen pelinsä löytänyt Puljujärvi, joka pystyisi tuomaan myös kokoa ja röyhkeyttä hobittien vierelle. Rantaseen verrattuna tämä laskisi kuitenkin mielestäni kentän tasoa, joten silloin joukkueen peluutus olisi tasaisempaa ja näin ollen myös Ahovaiselle jäisi vähemmän peliminuutteja.
3. Kolmoskentäksi jääkin sitten "best of the rest". Energiaketju, joka kykenee myös pisteiden tekemiseen. Coloradon viime kauden ylivoiman innoittamana olisi mielenkiintoista nähdä Rantanen-Donskoi-tutkapari samassa kentässä, mutta noin muutoin Rantanen menisi mielestäni kyllä hukkaan näin alhaalla kokoonpanossa. Granlund voisi kyllä periaatteessa kolmosen laidalla pelata, koska erikoistilanteiden erikoismiehenä hän tulee joka tapauksessa olemaan yksi joukkueen kärkipelaajista peliajalla mitattuna. Jos kuitenkin ylemmät kentät menevät hahmottelemallani tavalla, kolmoskentän laiturin paikoista kisaavat tällä hetkellä vahvimmin Puljujärvi, Donskoi ja Kapanen. Lundell sitten mustana hevosena mukana kisassa. Tolvasella ei vain nähdäkseni kokonaisvaltainen peli riitä (ja tässä joukkueessa myös ylivoimapaikat ovat kiven alla) eikä Kakon peli ole vieläkään lähtenyt toivotunlaiseen lentoon. Kotkaniemikään ei ole ainakaan nostanut osakkeitaan viime kaudesta.
4. Vaikka Suomella onkin ennätysmäärä hyviä hyökkääjiä, ei niitä mielestäni silti niin paljon ole, etteikö yhden kentän pitäisi olla selvästi puolustusvoittoisempi roolikenttä. Armialla itseoikeutetusti yksi paikka tämän kentän laiturina. Ylempiin kenttiin hahmottelemistani pelaajista tähän kenttään voisivat sopia Kapanen ja Lundell, mutta mielummin näkisin heidänkin tilallaan puhtaasti roolipelaajia. Haula olisi kokemuksensa puolesta se ideaali puolustava sentteri, Lundell ja Luostarinen tällä hetkellä ne mustat hevoset, jos kokonaisvaltainen peli pysyy tarpeeksi hyvin uomissaan. Kiviranta on oma suosikkini roolilaitureista, mutta toki Lehkonenkin on ihan varteenotettava vaihtoehto.
Eli jos näistä sekavista höpinöistä jotain summataan, niin tämän näköinen olisi oma hahmotelmani hyökkääjien osalta juuri nyt:
Laine-Barkov-Granlund
Teräväinen-Aho-Rantanen
Donskoi/Kapanen-Hintz-Puljujärvi
Kiviranta-Haula-Armia
Oikeastaan mikään muu ei viime kauteen verrattuna ole muuttunut kuin se, että Puljujärvi on varmistanut paikkansa joukkueessa. Toki mustia hevosia on tullut lisää mukaan kilpailuun, ja näitä löytyy varmasti myös lopullisesta joukkueesta, koska suomalaispelaajat tuntien kaikki eivät taatusti ole pelikunnossa samaan aikaan olympialaisissa (anti-jinx). Kapasen ja Donskoin väliltä en pysty tekemään päätöstä, sillä vaikka itse pidän Donskoita kokonaisvaltaisesti parempana pelaajana, Kapanen on eittämättä ollut viime vuosina tehokkaampi NHL:ssä ja omaa enemmän sitä jotain X-faktoria, jolla saattaa kisoissakin yllättää.
Puolustajia ja maalivahteja en jaksa tässä lähteä enempää analysoimaan, mutta pakko nostaa tapetille vielä se, että itse jo viime kaudella makustelin ajatusta, että Lindell pelaisi Heiskasen kanssa ykköspakkiparissa kätisyyksistä huolimatta. Noh, nyt Suterin hankinnan jälkeen miehet ovatkin pelanneet Dallasissa tällä kaudella pääosin kahdestaan. Ehkäpä tämä ajatus onkin askeleen lähempänä toteutumista.