Mutta ei siitä mihinkään pääse, että hänen maajoukkueuransa isossa kuvassa on seurajoukkueotteisiin nähden ollut todella keskinkertainen, jopa huono. No, toivotaan että lehti kääntyy Sotshissa ja Jussista kuoriutuu ratkaisija myös maajoukkuepeleihin. Itse kylläkin pidän melko todennäköisenä sitä Esko Seppäsen maalailemaa skenaariota, jonka mukaan ratkaisuhetkillä peluutuksen tiivistyessä Jokinen on juuri se, joka putoaa ketjuissa alas päin ja joku Komarov ottaa hänen paikkansa.
Tämä on kyllä tälläkin palstalla melkoinen illuusio Jussi Jokisesta.
Muistellaanpa muutamia JJ:n edesottamuksia: Torino 2006 ja olympiafinaalissa Ruotsia vastaan aika jäätävä syöttö Ville Peltoselle, josta tuli 2-2-tasoitus. Samana vuonna Riikassa oli joukkueen parhaita pistemiehiä ja osallistui maalikarkeloihin myös pronssiottelussa Kanadaa vastaan. Carolinassa pelasi ratkaisijan roolissa pleijareissa jokunen vuosi sitten ja teki eräässäkin ottelussa voittomaalin noin 0,2 sekuntia ennen ottelun loppua. Sitten vuosina 2005,2008 ja 2010 paskat MM-kisat, syynä se, että hänellä ei ollut rinnallaan pelaajia, joitka olisivat olleet riittävän hyviä tukemaan JJ:n ominaisuuksia.
Otetaan erikseen vielä kappale noista 2012 MM-kisoista, liittyen ihan tähän boldattuun tekstiin. Jussi Jokistahan oltiin pudottamassa alkupeleissä pois ykkösketjusta huonojen alkupelien takia ja Komarovia harkittiin tilalle,
mutta hän nosti tasoaan , kun siirryttiin koviin peleihin ja kovia maita vastaan. Tälläsi muun muassa aika näyttävän häkin Kanadaa vastaan lohkopeleissä, syötti 2-2-tasoituksen puolivälierässä USA:ta vastaan ja pronssipelissä laittoi häkin tsekin pömpeliin.
Summa summarum, Jussi Jokinen tarvitsee hyvät ketjukaverit, jotta hän pystyy pelaamaan vahvuuksillaan ja olemaan joukkueelleen hyödyksi. Tämän vuoksi hän on ykkösketjussa Filppulan ja Koivun kanssa. Tuomo Ruudun ja Koivun kemiat taas ovat ihan täysi illuusio ja historiaa joskus vuosilta 2007 ja 2008. Sen jälkeen Vancouverissa olivat ykkösketjussa, ei saaneet mitään aikaiseksi ja 2011 MM-kisoissakin soittivat toista viulua Granlundin ja Immosen taustalla. Sen sijaan Mikko Koivu pelasi uransa parhaat arvokisat 2012 juuri Jokisen ja Filppulan kanssa samassa ketjussa, siinäpä perustelua kerrakseen.