Oletko koskaan soittanut hätänumeroon?

  • 22 777
  • 149

Oletko soittanut koskaan hätänumeroon?

  • En koskaan

    Ääniä: 280 41,0%
  • Olen hälyyttänyt apua

    Ääniä: 318 46,6%
  • Olen soittanut vahingossa "taskunpohjapuhelun"

    Ääniä: 85 12,4%

  • Äänestäjiä
    683

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kun näitä kaikenlaisia onnettomuuksia ja muita ikäviä uutisia ilmenee aina silloin tällöin, kiinnostaa tietää oletko juuri sinä joutunut joskus hälyyttämään apua yleisestä hätänumerosta.
Minkälaisesta hätätilanteesta on ollut kyse, miten tilanteesta lopulta selvittiin? Säilytitkö malttisi, löysikö apu perille jne.

Kännyköiden määrän kasvaessa ns "taskunpohjapuhelut" 112-numeroon ovat lisääntyneet huomattavasti. Näppäinlukosta huolimatta kun yhteys hätäkeskukseen voi vahingossa syntyä.

Itselleni ei ole akuuttia tarvetta hätäpuhelun soittamiseen onneksi koskaan tullut, eikä tietääkseni haamupuheluakaan ole taskun pohjalta lähtenyt.
 
Viimeksi muokattu:

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Olen soittanut.

Kaveri kohelsi fillarilla sen verran, että luut näkyivät läpi. Aattelin, että tästä ei ihan laastarilla selvitä. Soitin ja vajaan 10min päästä oli ambulanssi paikalla. Oltiin tulossa ajolenkiltä metsästä, mutta oltiin jo ihmisten ilmoilla ja kohtuu lähellä sivupaloasemaa, ambulanssi löysi helposti tiensä perille.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
En ole. Kerran oli lähellä kun veljelleni sattui onnettomuus ja hän menetti tajuntansa. Hetkeen luulimme että asia oli vakavempi kuin lopulta olikaan ja olin jo soittamassa kun tilanne onneksi raukesi. Koskaan ei voi olla liian varovainen kuitenkaan.

Toivon totisesti ettei tarvetta tule koskaan soittaa.
 

Miguel

Jäsen
En ole soittanut. Kerran on tosin ollut lähellä. Varsinaisesta hädästä ei silloin ollut kysymys, vaan neuvojen kysymisestä. Joitakin vuosia sitten eräänä kesäiltana söin ilmeisesti jossain määrin pilaantuneita mansikoita. Olin yön yksin kotona, ja valehtelematta nukahdin kunnolla ensimmäistä kertaa joskus aamukahdeksan aikoihin. Jatkuva oksentaminen piti minut hereillä. Siinä vaiheessakin kun kaikki kiinteä oli tullut ulos, yökkääminen jatkui ja ulos tuli kevyttä litkua. Melkein pelkäsin että elimet tulee seuravassa erässä. Olin kokeillut jotain lääkkeitä, tuloksetta. Ajattelin hetken, että soitto hätäkeskukseen ainakin rauhoittaisi vähän helvetillistä oloani (vanhempani eivät olleet tavoitettavissa). Kun ei oikein tiennyt, että kannattaako mm. syödä ollenkaan ja millaisia lääkkeitä pitäisi käyttää ja millaisia välttää.

Soitto jäi kuitenkin tekemättä, enkä tiedä miten hälytyskeskuksessa olisi suhtauduttu sellaiseen tilanteeseen. Lopulta tauti helpotti nopeasti. Sen verran traumoja kuitenkin jäi, että nykyään katson helvetin tarkkaan ennen kuin pistän mansikan suuhuni. Ennen söin innokkasti ja huolettomasti mansikoita, mutta nykyään ajatus vähänkin huonolaatuisen yksilön pureskelusta tuntuu pahalta.
 

Pee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Vain unissani. Ja niissä montakin kertaa, mutta oikeasti ei tarvetta ole ollut koskaan. Ei edes isiä ole tullut niin kova ikävä, että olisin soittanut... :)
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Olen soittanut sekä aluehälyyn (kaksi kertaa) että poliisille. Harvinaisen tyly päivystäjä poliisilla tuolloin, jössös..
 

.creep.

Jäsen
En ole soittanut, mutta kerran olin soittamassa. Edessäni ajanut moottoripyöräilijä törmäsi n.70 km/h vauhdilla kolmion takaa tulleeseen autoon.
Mun kännykkä jo hälytti hätänumeroon, kun toinen paikalle tullut kertoi soittaneensa ambulanssin.
Kaveri selvisi hengissä, mutta toisessa jalassa oli enemmän kulmia kuin Afrikantähdessä.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Juu, kerran.

Amisvittumarkot veti lasin rikki alakerrasta päästen rappukäytävään, ja yrittivät päästä naapurissa asuneen nuoren tytön asuntoon ja soitin poliisin paikalle. Tosin toinen naapuri oli kerinnyt jo myös soittamaan.
 

pavenro8

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Montreal Canadiens, Tottenham, Englanti.
Olen soittanut. Entinen kämppis sai jonkun insuliinishokkikohtauksen tms ja huusi kuin sikaa teilattaessa. Oltiin tapauksesta tosin aikaisemminkin jo soitettu.

Polliisit olen soittanut pariin kertaan työpaikalle varkauksien takia, mutta ihan niiden omasta numerosta.

Ja kerran musta on soitettu hätänumeroon ja tilattu piipaa-auto kun kohelsin potkupallossa ja katkaisin jalkani.
 

Roku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kolme kertaa olen soittanut apua.

Ensimmäisen kerran kun ajoin vuosia sitten peurakolarin, enkä tiennyt/muistanut poliisin suoraa numeroa, joten soitin hätänumeroon. Mitään henkilövahinkoja ei sattunut, peura jäi ojanpohjalle joten asiasta selvittiin sillä että hätäkeskus yhdisti puheluni poliisille.

Toisen kerran soitin, kun osuin ensimmäisten joukossa ulosajopaikalle, ja ensimmäisenä ehdin nappaamaan puhelimen kouraani. Ambulanssia tarvittiin loukkaantuneen kuskin hoitoon viemiseksi.

Kolmannen kerran tein ilmoituksen tulipalosta naapurissa.
 

Särki

Jäsen
Olen, kerran.

Toissa vuoden joulunalusviikolla eräs minulle tuntematon kaveri oli aikeissa tulla väkisin auntooni. (Kaveri oli ilmeisesti vetänyt muutakin kuin pulkkaa) Aamuyöstä noin neljän aikaan heräsin helvetinmoiseen ryskeeseen, kun tämä sankari löi, potki ja hakkasi ulko-ovea ja huusi kuin ammuttu. Nohevana taistelijana otin vähän kättäpidempää mukaan (==jääkiekkomaila) ja kävelin eteiseen kun samalla tämä sankari oli saanut jo ovessa olevan panssarilasin hajalle ja haavat rystysiinsä. Huuteli edelleen kovaan ääneen miksei ovi aukea ja uhkasi tulla sisään vaikka väkisin. Ovea en uskaltanut mennä avaamaankaan vaan, soitin hätänumeroon ja vajaan kymmenen minuutin kuluttua poliisit saapuivat ja keräsivät kaverin talteen. Yllättävän pitkät olivat nämä minuutit, mutta poliisi ennätti paikalle ennenkuin tämä sankari pääsi tupaan asti.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Montakin kertaa. Kerran palokunnalle, kerran erään ihmisen lyyhistyttyä kadulle (mikälie sairauskohtaus), kerran yhtenä kolarin osapuolena ja kerran kolarin todistajana.
 

Shayne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreäpaitainen mies & Petun pelistragedia
Hätänumeroon en muistaakseni ole itse soittanut, mutta kylläkin käskenyt sivullista kioskimyyjää soittamaan, kun itselläni ei ollut puhelinta mukana. Tämä oli puukotustapauksen vuoksi. Samalla kertaa käskin myös sivullista taksikuskia soittamaan poliisille, jonka jälkeen kerroin itse taksikuskin puhelimeen tuntomerkkejä pakenevasta puukottajasta sekä kaveristaan, "pakoauton" rekisterinumeron sekä pakosuunnan.

Poliisille monesti muulloinkin, mm. epämääräisen räjähdyksen vuoksi (joka myöhemmin paljastui autoräjäytykseksi), rattijuopumuksesta sekä muunlaisista penailuista.
 

BigRedBob

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Florida Panthers, Miami Heat, Trevor Gillies
Itse en ole soittanut, mutta kerran autoa ajaessani käskin avovaimoani soittamaan, kun Kehä III:llä ryssän rekka pysähtyi tienposkeen ja helvetilliset lieskat löivät moottorista... perivenäläiseen tapaan siinä rekan nupissa oli muovisia kanistereita, varmaankin täynnä jotain venäläistä "bensaa", kun kuski syöksyi ensimmäisenä auton pysähdyttyä ulos heittelemään tienposkeen niitä jo ilmieliekeissä olleita moivikanistereita.

Poliisille olen soitanut poliisin numeroon, kun joku runkkari oli yön aikana murtautunut autooni. Perkele, olisinpa saanut kiinni, niin ei olisi tarvinnut poliisia siinä vaiheessa...
 

Aksu

Jäsen
Kerran vahingossa. Jokunen vuosi sitten kävelin hivenen ottaneena kesäisen Lappeenrannan keskustassa kohti terassia kun ihmettelin mistä kuuluu todella vaimeana jonkun ääni. Nappasin puhelimen taskusta ja huomasin puhelun olevan päällä. Hätäkeskushan se siellä... Ei ole mitään hajua miten se tapahtui. Puhelu ystävällisen keskustelun jälkeen poikki ja aikani tapahtunutta ihmettelin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Periaatteessa olen, periaatteessa en. Viime kesänä poistuin kaveripariskunnan luota Tampereen Herwoodissa, kun näin yhtäkkiä parisataa metriä edempänä kävelytiellä makaavan miehen. Vilkaisin heti kännykkääni, jonka akku veti viimeisiään. Sillä en uskaltanut enää soittaa hätäkeskukseen, koska pelkäsin akun lopahtavan hetkessä. No koska olin vielä kavereitteni talon pihalla, soitin tämän pariskunnan miespuoliselle henkilölle lyhyen puhelun: "Tule vitun nopeasti pihalle ja ota puhelin mukaan, tarvii hälyttää apua. Mun akku loppuu ihan justiinsa!" Sitten puhelimeni pimeni.

Kaveri tulikin ja menimme tuon humalaisen miehen luokse. Äijä oli täysin tiedoton ja puhui sekavia, joten soitto 112:een. Samalla paikalle tuli viereisessä talossa asuva mies, joka oli nähnyt äijän kaatuvan kovalla vauhdilla suoraan selälleen ja jäävän siihen.

Kämmenen kokoinen verilammikko olikin asfaltissa. Poliisi tuli noin viiden minuutin kuluttua paikalle. Otimme tosin uuden soiton 112:een heti, kun havaitsimme äijän vammat. Sieltä tosin sanoivat että antavat poliisin arvioida tilanteen, ja lähettävät sitten ambulanssin, jos tarve vaatii. Poliisi tulikin tuon puhelun aikana paikalle. Äijä oli jo tuossa vaiheessa hieman toennut, tosin puhalsi 1.8 promillea. Hatanpäälle paikattavaksi vei sitten kruununkyyti.

Eli siis olen ollut kaverin mukana, kun hän on soittanut. Itse olisin soittanut tuon puhelun, jos luurini akku ei olisi vedellyt viimeisiään.
 

Köpi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Buffalo Sabres, Green Bay Packers
Jep, kerran.

Tuttuni mökillä oltiin muuraamassa uutta saunan savupiippua, kun vanhalla puolella syttyi tulipalo (lämmitettiin vettä ja tuli levisi kattorakenteiden sisälle). Palokunta kävi paikalla varmuuden vuoksi.
 

Juha Salminen

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Itse en ole koskaan soittanut, mutta kuulemani mukaan pikkubroidi oli TODELLA snadina (kolme vuotta tai jotain?) innostunut leikkimään puhelimella ja eikös vispannut sitten kehiin tuon maagisen numeroyhdistelmän. Keskustelemalla siitä sitten selvittiin.
 

Playmaker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Helsinki
Olen soittanut useita kertoja. Poliisille viitisen kertaa ja ambulanssin pari kertaa.

Viime viikolla käppäilin baarista kotia kohti kun Johanneksen kirkon kohdalla näin hahmon liikkuvan vanhassa pakettiautossa. Huomasin hänen menevän matalaksi kun kävelin ohi. Olen niin salapoliisi luonteeltani, että epäilin häntä heti rosmoksi. Kiersin kadun toiselta puolelta auton ympäri ja kävelin vielä kerran pakun ohi samalla katsoen ikkunasta sisään. Siellähän tämä käynnisteli ajoneuvoa ilman avainta. Koska saan rosmojen taltuttamisesta suunnatonta mielihyvää, päätin soittaa skoudeille kun kerran asemakin oli ihan kivenheiton päässä. Ajattelin, että heitä tuskin kiinnostaa kännisen äijän soitot ja siltä vastannut nainen kuulostikin, mutta yllättävän nopeasti oli partio paikalla ja rosmo jäi nalkkiin. Ei vissiin ollut mikään pro kun meni sytytellessä useita minuutteja.

Viime kesänä näin Kampissa miltä näyttää kun oikeassa elämässä ajetaan ihmisen yli. Samalta se näytti kuin leffoissakin, mutta sydän alkoi pomppimaan vähän eri tahtiin. Tilanteessa spurgu lähi ylittämään suojatietä punaisilla kymppisäkki iloisesti kilisten. Siinä oli tietyö menossa eikä näkyvyys ihan parhaimmillaan ja kuinka ollakaan joku mamma ajoi suoraan kulkurin yli yhtään jarruttamatta. Kaveri lensi sellaisessa kaaressa, että päätin ottaa puhelimen esiin ja soittaa hätäkeskukseen. Sen verran sekaisin olin, että soitin vahingossa 10022, mutta aika vaivattomasti sieltä yhdistettiin ja apu tuli kiitettävän nopeasti. Eihän siinä kummempia käynytkään, ukkeli nousi omin jaloin ylös ja jätti verilammikon suojatielle.

Uutena vuotena minulle soitettiin ambulanssi kun tanssitin tietämättäni varattua daamia. En edes pokausmielessä vaan ystävällisesti hauskaa pitäen. Tämän mies oli ilmeisesti juuri vetämässä snagut hihaan vessan puolella ja tuli kuin Ritola konsanaan suoraan kohti ja löi tuopilla päähän. Tajuhan siinä tuppasi lähteä ja ystävällinen baarimikko soitti skoudet ja ambulanssin. Usko poliisivoimiin väheni aika tuhdisti kun sinivuokot eivät ottaneet jannua kiinni vaikka tiesivät hänen olevan viereisessä baarissa. Piti kuulemma odotella apuvoimia ja odotteluksi se taisi jäädäkin. Itseänikin vitutti sen verran, etten jaksanut ambulanssia odotella ja kävelin kotiin vaimon paikattavaksi. Pari mikkihiiri-laastaria ohtaan ja se on siinä, ajattelin. Oli siellä kuitenkin kuulemma sellainen kolo, että oli paree lähteä ihan ammattilaisten käsittelyyn. Sairaanhoitaja sanoi minulle tikkauksen jälkeen, että "ei tuo mikään paha haava ole, pieni pintanaarmu vain". Satuin sitten kuulemaan ovenraosta kun hän tokaisi virkasiskolleen; "voi vittu mikä hole tolla oli päässä".

Näitä sattuu.
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Viestin lähetti Aksu
Kerran vahingossa. Jokunen vuosi sitten kävelin hivenen ottaneena kesäisen Lappeenrannan keskustassa kohti terassia kun ihmettelin mistä kuuluu todella vaimeana jonkun ääni. Nappasin puhelimen taskusta ja huomasin puhelun olevan päällä. Hätäkeskushan se siellä... Ei ole mitään hajua miten se tapahtui. Puhelu ystävällisen keskustelun jälkeen poikki ja aikani tapahtunutta ihmettelin.

Hätänumeroonhan voi soittaa vaikka kännykässä olisi näppäinlukko päällä.. tai vaikka siitä ei olisi edes PIN-koodia kirjoitettu. Eli PIN-koodiksi ei kannata laittaa 112:ta.
 

lintu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kerran kun keittiö hieman kärventyi tuli hätäkeskuksen neitokaisen kanssa rupateltua. Antoi pari ohjetta miten toimia ja pyysi sitten menemään palokuntaa vastaan. About 5 min. niin palkokunta oli perillä. Keittiö meni ihan remonttikuntoon mutta ehdin itse sammuttaa palon, jos en olisi tätä tehnyt olisi palokunnan mukaan tuli levinnyt muuallekin kuin keittiöön.
 

MC61

Jäsen
Suosikkijoukkue
rystylätty
Kytille on tullut muutaman kerran soitettua ja yxyxkakkoseenkin pari.

Huvittavin case oli eräänä kesäisenä aamuyönä, kun lähdimme frendin kanssa - hän rahattomana, minä just bussirahat omaavana - ravintolasta kohti kotia. Jostain syystä päädyin bussin kyytiin ja kaveri taas patikoimaan. No, minä sitten jäin pois dösästä siinä Töölönlahden kohdilla. Ajattelin mennä toverini matkaseuraksi kävelyreissulle.

Eipä löytynyt kaveria. Minä sitten "fiksuna" soittamaan puhelinkioskista hälytysnumeroon, että kaveri katosi tuonne puistikkoon. Sielläpä poliisi-setä sanoi että jaahas. Eivät uskoneet.

No, matkareittini kulki lopulta kotiin vuoroin jalan, vuoroin pyörin. Enempiä yksityiskohtia paljastamatta. Ja frendikin pääsi kotiin.
 

TBK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sydän on KIRVEEN muotoinen!
Kahdesti. Kerran tulipalosta ja kerran itselle kun oli käsi hieman paskana, eikä apua tai kuljetusta ollut muualta saatavana.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös