Eilen tuli sellainen tilanne, että itselleni soitin.
Puhdistelin hapettuneita paristoja ja sitä valkoista jauhetta, joka on mitä ilmeisemmin kaliumhydroksidia tuli aika paljon sormiin, sekä todennäköisesti myös kasvoihin, kun tietämättömänä menin puhaltamaan tuohon kaukosäätimeen sitä pölyä irrottaakseni, kun en vielä tiennyt mitä se aine on.
Siinä sitten googlettelin, ja selvisi että tämähän on jotain syövyttävää ainetta. Parasta siis huuhdella kädet. No ei siinä vielä mitään, mutta sitten tuumasin että kun sitä varmaan naamallekin tuli, niin hyvä myös huuhdella naamaa.
Ja siitä se sitten alkoi samantien. Tunne, että tukehdun siihen paikkaan ja nyt pitää saada ambulanssi ASAP paikalle. Pelkäsin siis saaneeni jonkun myrkytyksen.
Noh, voimakas astmakohtaushan se oikeasti oli, mutta eihän sitä siinä tajunnut, kun se tukehtumisen tunne tuli aivan, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hätäkeskuksessa sitten sanoivat, että ota se avaava lääke, joka mulla onneksi oli siinä heti saatavilla. Se pahin meni samantien ohitse.
Ne astmakohtaukset, mitä mulla on aikuisiällä ollut, niin ne oireet tulee aina pikkuhiljaa, ja sen huomaa jo pitkälti ennen, kuin mitään noin pahaa tilannetta pääsee syntymään. Sen aiheuttajan myös aina tietää. Sen takia sen lääkkeenkin aina ymmärtää ottaa pitkälti ennen, kuin tilanne menisi noin pahaksi.
Mutta tuossa se tuli niin, kuin olisi halolla lyöty päähän, että ei sitä siinä paniikissa jyskyttänyt päässä muuta kuin, että nyt on lähtö lähellä, eikä sitä ymmärtänyt saaneensa vaan tosi pahan astmakohtauksen. Astma kun ei lapsuuden jälkeen ole minulla näkynyt missään mitenkään muuta kuin, jos vietän pitkiä aikoja koirien tai kissojen seurassa, niin sieltä sitten aikanaan niitä oireita alkaa tulemaan. Se on vain sellainen piilevä sairaus, joka puhkeaa jos saa ärsykkeitä.
Oli todella säikäyttävä.