Ei tietenkään, mutta esimerkissäsi sikafarmarin "vastapuoli" oli harvinaisen heikko, koska kyllähän hänen esittämäänsä kysymykseen löytyy varmasti vastaus.
Tuolta pohjalta ei tietysti voi syntyä mitään yhteisymmärrystäkään.
Eipä kettutytön ja sikafarmarin välille tarvitsekaan syntyä yhteisymmärrystä. Riittää kun tutkijoiden ja lainsäätäjien välille syntyy. Kettutytöt tätä tietysti sitten ovat osaltaan vauhdittamassa. Ja hyvä niin.Studioon laskeutui empivä hiljaisuus. Ensimmäinen suunsa auki saaneista naisista ähelsi jokseenkin näin, että "en oikein tiedä, kun olen kasvissyöjä". Toinen komppasi, että "minäkin olen kasvissyöjä, en tuottaisi sianlihaa lainkaan". Agenda tuli selväksi. Eläinten oikeuksien nimissä vaaditaan niin kauan parannuksia tuotanto-olosuhteisiin, kun niissä on parantamisen varaa, mutta ennen pitkää vaadittaisiin koko lihantuotannon lopettamista.
Tuolta pohjalta ei tietysti voi syntyä mitään yhteisymmärrystäkään.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa voi opiskella kotieläintieteitä, joissa on tätä nykyä kaksi pääainevaihtoehtoa, kotieläinten jalostustiede ja kotieläinten ravitsemustiede. Minulla on mmtdk:sta tutkinto 90-luvulta, en kuitenkaan opiskellut siellä kotieläintiedettä. Muistaakseni siihen aikaan Viikissä saattoi pääaineena opiskella yleistä kotieläintiedettä, jos en ihan väärin muista. Joka tapauksessa "kotieläin" viittaa kotieläintieteen opinnoissa tuotantoeläimiin, aivan riippumatta tuotantotavasta ja siinä sovelletusta tuotannon laajuudesta. Eläin on kuitenkin saman sorttinen eläin riippumatta siitä, elääkö se luomuyrittäjän pikku pihatossa vaiko jättimäisen maatalousyhtymän hehtaarin kokoisessa tuotantorakennuksessa.Pikaisella googlettamisella kotieläintuotanto-termiin näytetään nykyisin liitettävän sellaisia käsitteitä, kuten "luonnonmukainen" ja "luomu". En ole alan asiantuntija, mutta voisiko tosiaan olla niin, että tilakokojen kasvaessa tehotuotanto on kuitenkin paremmin lihantuotannon vallitsevaa toimintatapaa paremmin kuvaava käsite? Kotieläintuotanto sopii sitten paremmin juuri mainitsemiisi pienempiin tuotantoyksikköihin.
Tulee mieleeni viime vuosikymmeneltä YLEn keskusteluohjelma, jossa avoimesti tilaansa kuvamateriaalin avulla esitellyt sikafarmari keskusteli kahden naispuolisen eläinoikeusaktivistin kanssa. Keskustelu pyöri syytösten ja vaatimusten kehällä. Eläinoikeisnaiset luettelivat pieniä ja isompia vaatimuksia siitä, mitä sikojen kasvatustapoja tai sikaloihin kuuluvia rakenteita ei ainakaan saisi olla käytössä. Lopulta sikafarmari kysyi aivan rakentavasti, suunnilleen että "Kertokaa minulle kuinka sianlihaa tulisi teidän mielestänne tuottaa, eli millainen olisi se sikala jonka te hyväksyisitte, ja jossa eläimillä olisi hyväksyttävät olot? Olisin valmis harkitsemaan välittömästi tällaisia muutoksia, jos niiden avulla löydetään yhteisymmärrys".
Studioon laskeutui empivä hiljaisuus. Ensimmäinen suunsa auki saaneista naisista ähelsi jokseenkin näin, että "en oikein tiedä, kun olen kasvissyöjä". Toinen komppasi, että "minäkin olen kasvissyöjä, en tuottaisi sianlihaa lainkaan". Agenda tuli selväksi. Eläinten oikeuksien nimissä vaaditaan niin kauan parannuksia tuotanto-olosuhteisiin, kun niissä on parantamisen varaa, mutta ennen pitkää vaadittaisiin koko lihantuotannon lopettamista.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa voi opiskella kotieläintieteitä, joissa on tätä nykyä kaksi pääainevaihtoehtoa, kotieläinten jalostustiede ja kotieläinten ravitsemustiede. Minulla on mmtdk:sta tutkinto 90-luvulta, en kuitenkaan opiskellut siellä kotieläintiedettä. Muistaakseni siihen aikaan Viikissä saattoi pääaineena opiskella yleistä kotieläintiedettä, jos en ihan väärin muista. Joka tapauksessa "kotieläin" viittaa kotieläintieteen opinnoissa tuotantoeläimiin, aivan riippumatta tuotantotavasta ja siinä sovelletusta tuotannon laajuudesta. Eläin on kuitenkin saman sorttinen eläin riippumatta siitä, elääkö se luomuyrittäjän pikku pihatossa vaiko jättimäisen maatalousyhtymän hehtaarin kokoisessa tuotantorakennuksessa.
Eri tilojen ja tilatyyppien välillä on varmasti eroja, mutta en muotoilisi niin, että termit "iso" ja "tehokas" merkitsisivät välttämättä eläimen kannalta jotakin vääjäämättä negatiivista. En usko, että tuotantoyksikön koko ja taloudelliset tunnusluvut korreloisivat voimakkaasti sen suhteen, kuinka hyvin eläimet missäkin paikassa voivat. Esimerkiksi maidontuotannossa modernit suuryksiköt, keskimäärin, saattavat eläinten hyvinvointimielessä olla paljonkin edellä ikääntyneellä rakennuskannalla pyöritettäviä pikkutiloja. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka jälkimmäisissä eläimillä on kaikilla sekä nimet että lempinimet, ja niiden hoidosta vastaava iäkäs omistajapariskunta on kovasti kiintynyt lypsykarjaansa.Puhumme varmastikin taas eri asiasta. Varmasti näin, mutta kun katsomme asiaa lihatuotannon näkökulmasta, kotieläintuotanto ja tehotuotanto saavat erilaisia sisältöjä ja niissä eläimen asemassakin on eroja. Tai ainakin näin maallikkona asian näen ja ymmärrän.
Näille keskusteluohjelmille tyypillinen piirre on usein se, että keskustelu on politisoitunutta, ja keskustelijoilla on jonkinlainen poliittinen agenda. Tulos on se, että keskusteluissa mennään helposti väittämät ja teesit edellä. Esimerkiksi yksi keskustelija on mukana kieltämässä parsinavettoja ja toistaa näkökantaan liittyvät argumentit ja piste. Poteronsa kaivanut ei käy keskustelua siitä, mitä hyviä ja huonoja puolia eri tavoin toteutetuissa parsinavetoissa on, verrattuna esimerkiksi eri tyyppisiin pihattoratkaisuihin. Hän ei käy tätä keskustelua kahdesta syystä: 1) hän ei halua, koska hän on poliitikko ja hänellä on tietty agenda, ja 2) hän on esimerkiksi sosialidemokraattinen kansanedustaja, taustaltaan YTM tai merkonomi, jonka kokemus maidontuotannosta rajoittuu lehmänkuvaan maitotölkissä ja kolmeen vierailuun maatalousnäyttelyssä, joista eka kerta oli lapsena (isot sonnit jäivät mieleen) ja kaksi seuraavaa kutsuvieraana kansanedustajamandaatilla. Hän on kyllä perehtynyt asioihin parin kirjan (joista toinen on se Peter Singerin teos) sekä puolimetrisen muistioläjän avulla, ynnä tullut perinpohjin briiffatuksi aiheeseen Animalian, SEY:n, Maan Ystävien ja muutaman muun sidosryhmän taholta. Mutta koska kansanedustajan aikaa kuluu niin monen muunkin asian eteenpäin lykkimiseen, niin juuri tässä urakehityksen vaiheessa hän ei välttämättä halua sotkeentua käytännön maitotaloutta ja karjankasvatusta koskeviin substanssikysymyksiin, vaan "keskittyy valtiopäiväedustajalle sopiviin suuriin linjoihin", eli hän vaatii Suomeen maailman edistyksellisintä eläinsuojelulakia, koska "se on oikein".Hyvän esimerkin laitoit. On tosi huono homma, että kun kissa saadaan vihdoin nostettua pöydälle ja asioista puhutaan oikeilla nimillä, niin sitten studioon saadaan sellasia tyyppejä, joiden ulosanti on juuri tuo "emmä tiijjä". Raivostuttavaa! On paljon hyödyllisempää ja hedelmällisempää keskustelua, jos pystyy esittämään esimerkkejä.
Tuohon olisi pitänyt osata sanoa vaikka seuraavaa (hyvä sikafarmari kyllä tietää näihin halutessaan oikeat vastaukset):
- riittävän suuret karsinat
- oikeat lämpötilat
- tarvittavat puhdistuskerrat / vko
- juomaveden ja ruuan laatu oltava hyviä
- mahdollisimman vähän aiheutettava stressiä ja kärsimystä sijoille
- sikoja ei koskaan pidä teurastaa muiden eläinten nähden (kuten se Paimio -keissi)
Ja varmaan monia muita ranskalaisia tohon lisäksi. Eli loppujen lopuksi hyvin simppeleitä juttuja.
Miksi ei olla barrikadeilla, kun Delfi on menehtynyt Kreikassa? Sillähän ei ole merkitystä, että kuoli vanhuuttaan sydänongelmiin.
Silti pitää vastustaa ilkeitä kreikkalaisia. Hyvin on tämäkin kohu taas unohtunut, piti vain järjestää sirkus ja pian ketään ei kiinnosta. Niinhän se aina menee kaikissa asioissa, ei siinä mitään.
Toteutuisi vaan hyvinkin laajamittaisena, niin ei tarvitsisi jonottaa niin pitkään Tornaadoon. Tiedän myös muutaman perheen, jotka boikotoitavat Särkänniemeä siksi, että lopettivat delfinaarion. Lapset olivat niin tykänneet esityksistä ja tämä ilo heiltä riistettiin. Niin tai näin, koskaan ei ole täydellistä.Olen aktivistien Facebook-kirjoittelusta päätellyt, että jokin porukka puuhaa Särkänniemi-boikotointikampanjaa ensi kesäksi.
Olen kulkenut saman tien - tosin huomattavasti lyhyemmässä ajassa.Kun Minna Salonen, Mia Salli ja Kirsi Kultalahti yli 20 vuotta sitten eläimiä vapauttivat, tuomitsin teon suinpäin. Nyt olen eri mieltä. Ilman itsensä likoon laittavia ja asialle lainvastaisilla teoilla huomiota kerääviä ihmisiä asiat eivät etenisi, koska ilman voimakasta vastarintaa rahan valta voittaa aina.
Ongelmat ovat päinvastoin paljon räikeämpiä, koska lihan ja muiden eläintuotteiden kuluttamista pidetään jotenkin "tavallisena" tai kannatettavana. Aiheutuvat ympäristöhaitat ovat todella mittavat, enkä oikein ymmärrä, mikseivät ne ole enemmän tapetilla; yleensä puhutaan vain liikenteestä tai energiasta, vaikka ne ovat selkeästi vaikeammin rajoitettavissa. Ihmisen liikkumisen ja välttämättömien tarpeiden rajoittaminen on vaikeaa, ja sillä on myös haittavaikutuksensa. Lihaa ei kuitenkaan ihminen tarvitse yhtään mitenkään, ja tämän vuoksi eläintuotteiden käyttämisen poisjättäminen ruokavaliosta on suurin yksittäinen ympäristöteko, jonka ihminen voi elämässään tehdä menettämättä oikeastaan mitään. Siksi haluaisinkin kuulla lisätietoa siitä, miksi lihansyötiä ei mielestäsi kannata lopettaa kokonaan.Tulevaisuudessa toivottavasti myös lihan kulutus laskee. Vaikka lihantuotannon ongelmat eivät ole yhtä räikeitä kuin turkistuotannon, niin niitäkin riittää. Ihmisen elimistö tarvitsee pieniä määriä lihaa, joten lihan kasvatuksesta ei ole realistista pyrkiä kokonaan eroon, mutta sen sijaan poliittisilla päätöksillä valintoja voidaan ohjata kestävään suuntaan. Epäeettisen lihan kulutusta voidaan säädellä samalla tavalla kuin muutakin kulutusta.
Olen kulkenut saman tien - tosin huomattavasti lyhyemmässä ajassa.
Ongelmat ovat päinvastoin paljon räikeämpiä, koska lihan ja muiden eläintuotteiden kuluttamista pidetään jotenkin "tavallisena" tai kannatettavana. Aiheutuvat ympäristöhaitat ovat todella mittavat, enkä oikein ymmärrä, mikseivät ne ole enemmän tapetilla; yleensä puhutaan vain liikenteestä tai energiasta, vaikka ne ovat selkeästi vaikeammin rajoitettavissa. Ihmisen liikkumisen ja välttämättömien tarpeiden rajoittaminen on vaikeaa, ja sillä on myös haittavaikutuksensa. Lihaa ei kuitenkaan ihminen tarvitse yhtään mitenkään, ja tämän vuoksi eläintuotteiden käyttämisen poisjättäminen ruokavaliosta on suurin yksittäinen ympäristöteko, jonka ihminen voi elämässään tehdä menettämättä oikeastaan mitään. Siksi haluaisinkin kuulla lisätietoa siitä, miksi lihansyötiä ei mielestäsi kannata lopettaa kokonaan.
Joo. Toki suurin osa ihmisistä tekee lapset ja syö lihaa läpi elämän.Paljon parempi ympäristöteko on jättää lapset tekemättä, sillä sen kerrannaisvaikutuksia ei lihansyöjä saavuta ikinä. Mutta lapsien tekemättä jättäminen ei ole kyllä yhdellekään tuntemalleni viherhippiäisellekään ollut vielä ympäristöteko. Kaikkia tämänkään hetken lapsia maailmassa ei oikeastaan tarvita yhtään mihinkään.
Myönnän, en ole hirveän kartalla tapahtumista, mutta ollaanko siis vastoin tätä uutista koskien lakiluonnosta, uutta eläinsuojelulakia ajamassa alas?Uusi eläinsuojelulaki on kuuleman mukaan ministerivaihdoksen jälkeen muuttumassa parannuksista tehotuotannon toiveiden mukaiseksi. En tiedä onko näistä vetoomuksista hyötyä mutta itse ainakin allekirjoitan. En ole vegaani ja lihaa syön edelleen mutta ei niitä tuotantoeläimiä silti tarvitse pitää koko elämäänsä kaameissa olosuhteissa eikä nyt ainakaan heikentää 20 v vanhaa lakia.
Vetoomus uudeksi eläinsuojelulaiksi: Suomeen maailman paras eläinsuojelulaki – Eläinpolitiikka.fi
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto / Animalia
Joo, ei siis missään nimessä ollut tarkoitus mitenkään hyökätä kimppuusi kyseenalaistamaan. Enemmänkin mielenkiinnosta kyselin, kun en tosiaan aiheeseen ole mitenkään erikoisemmin paneutunut, mutta muistelin kesällä tuosta esityksestä jo lukeneeni. Kohdatkin menivät lähes yksi yhteen, mutta olihan tuolla jotain eroavaisuuksia. Ja sinällään aihepiiri on itseä sen verran kiinnostava, että halusin varmistaa asiaa joltain fiksummalta.Allekirjoitin silti vetoomuksen, ei se ainakaan väärin ole.
Olisihan ne Särkänniemen delfiinit pitänyt tappaa. Olisi ollut helpompi ja parempi ratkaisu kuin Kreikkaan siirtäminen vai mitä?
Aurinkoa, linnunlaulua ja oikea myrsky – Särkänniemen delfiinit nauttivat Kreikan "ihmeistä" | Yle Uutiset | yle.fi
Vastuussa ovat kylläkin ne tahot, jotka päätöksiä ovat tehneet. Eläinoikeusjärjestöt ovat vaatineet Särkänniemeä ottamaan vastuuta elinkeinostaan, joka on ollut monilla mittareilla tarkasteltuna epäeettistä. Se olisi tietysti vaatinut rahaa, minkä vuoksi ollaan päädytty tähän nykyiseen ratkaisuun.Kyllä nyt Animalia jeesustelee ja jälkiviisastelee vastuuttomista siirtoaikeista, kun ensin painostivat jatkuvasti Särkänniemeä luopumaan delfiineistä ja protestoivat äänekkäästi delfiinien oloa Suomessa, jossa ne olivat vuosikymmeniä olleet ja osa niistä oli siellä syntynytkin.
Kyllä nyt Animalia jeesustelee ja jälkiviisastelee vastuuttomista siirtoaikeista, kun ensin painostivat jatkuvasti Särkänniemeä luopumaan delfiineistä ja protestoivat äänekkäästi delfiinien oloa Suomessa, jossa ne olivat vuosikymmeniä olleet ja osa niistä oli siellä syntynytkin.
Eläinten hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu olisi alun perinkin ollut se, että delfiinit olisivat saaneet olla Särkänniemessä koti- ja syntymäoloissaan hyvän huolenpidon alaisena. Tämä olisi tietysti edellyttänyt Animalialta ja muilta vastaavilta sitä, että olisivat ymmärtäneet ajatella omaa imagonkohotustaan pidemmälle ja olisivat etukäteen miettineet vaatimuksiensa seurauksia ennen kuin olisivat aloittaneet delfiinikampanjoitaan. Se ei tietysti ollut mahdollista, mutta nyt voisivat sentään tuntea edes sen verran huonoa omaatuntoa älyttömästä kampanjastaan, että ymmärtäisivät olla hurskastelematta jälkikäteen kun delfiineitä odottaa yksi toisensa jälkeen karu kohtalo.