No niin, vedetääs vähän syvään henkeä ja otetaan ihan rauhallisesti. Immonen lähti, mutta kyseessähän oli vain yksi pelaaja – vaikka toki joukkueen tärkein. Tulee kuitenkin muistaa, että ennen J:n lähtöä teille oli kaikki mahdollisuudet ja edellytykset edelliskausien tuloksen saavuttamiseen (päinvastaisesta itkusta huolimatta). Kahden edellisen kauden tuloksen takuuna on ollut ennen kaikkea ammattimainen valmennus, pelaajahankinta ja muutaman pelaajan tasaisen varma huippusuorittaminen. Ja tarkennettakoon vielä, että se huippusuorittaminen on ollut paljolti riippuvainen kahdesta ensin mainitusta seikasta (esim. Ässillä, Tapparalla, Pelicanssilla, Bluesilla, jne. ei ole sitä ollut).
Vaikka teillä ei nyt enää ole niistä takuuvarmoista pelaajista jäljellä kuin yksi, niin ne edellytysten luojat ovat yhä organisaatiossanne. Olkaa siitä iloisia. Tosin Immosen lähdön myötä ongelma on olemassa ja siihen pitää reagoida. Jos ja toivottavasti kun viimeistään syyskuun toisella viikolla teillä on joku Kris Beech tai Simon Gamache tyyppinen pelaaja joukkueessanne, niin tilanne on taas hallinnassa. Takuuvarmoja suorittajia löytyy teiltä edelleen vähintään neljä ja siihen se yksi huippuhankinta, niin tilanne on edelleen sama, kuin parilla edellisellä kaudella.
Alatalo on paras valmentaja, joka Jypiä on koskaan valmentanut. Ara oli hyvä, mutta hänen tyylillään ei nykyJypiä enää valmennettaisi. Matti A. antaa nuorille pelaajille tilaa kasvaa liigamittoihin ja näitä valmentajia ei liigasta löydy montaa, tuskin edes toista viimekaudella. Mutta jokainen menestyvä organisaatio tarvitsee luottamusta ja se onkin ollut yksi Holen ja Matin työtä helpottaneista asioista. Toivotaan, että uudet miehet sitoutuvat yhtä hyvin tekemiseen kuin edeltäjätkin, silloin olette edelleen oikealla tiellä. Nauttikaa nyt, organisaationne on osaavan valmentajan käsissä. Itkekää sitten, kun valmentajana on joku M. Saarinen, M. Toivola, P. Hirvonen, I. Läntinen, J. Tamminen, P. Sihvonen jne. Niinkin voi käydä.