Tuskin tänne tuo yhtään lohtua se, että mun ikiomassa kuplassani ei ole vieläkään tietoa mistään kriisistä eikä tätäkään kautta ole hävitty. Vielä.
En ole missään vaiheessa juhlinut mestaruutta enkä heittänyt kirvestä kaivoon. Musta tämä kausi on maajoukkuetauon jälkeen noudattanut aika lailla samaa kaavaa kuin HIFK:n aikaisemmatkin kaudet. En siis ole yllättynyt mistään, jolloin sykkeetkään eivät ole päässet hirveästi nousemaan. Olen nähnyt tämän kohdan leffasta ennenkin. Leffan lopusta onkin sitten muutama eri variaatio olemassa, mutta leffa on vasta puolivälissä, joten en laita rahojani vielä kiinni loppuhuipentumasta.
Olen toki myös sitä mieltä, että joukkue tarvitsee (itse itseäni lainaten) syvyyttä leveyteen, mutta samaan aikaan olen myös sitä mieltä, että isommassa kuvassa loukkaantumisista on selvitty varsinkin HIFK:n omalla mittapuulla varsin kuivin jaloin. Perinteistä HIFK:ta on sitten se, että otetaan dunkkuun sarjan häntäpään jengiltä paskalla pelillä. Mutta ei sillä nyt vielä lehtien toimitusta pysäytetä. En ole missään vaiheessa kuvitellutkaan, että tappioita ei kauden aikana tulisi, joten siksi mun on todella vaikea samaistua siihen maailmanlopun meininkiin, mikä täällä on pitkin kautta vallinnut. Toki myönnän, että olen kovin vähän lukenut palstaa, koska täällä on todella masentava ja paska meininki.
Vahvistuksista en tiedä, mutta uskon edelleen vakaasti, että niitäkin on tulossa. En kuitenkaan usko, että uudet pelaajat olisivat automaattisesti mitään autuaaksi tekeviä vapahtajia. Joukkueessa on nyt aika monta pelaajaa, jotka eivät toimita sitä, mitä pitäisi ja tämä ongelma pitäisi saada ratkaistua nyt ensin. Näkisin, että nyt voisi olla hyvä hetki pistää kolme ekaa ketjua atomeiksi, sen verran laiskanpulskeaa menoa on monella viime pelit olleet.
Vitutus-ketjussa kun ollaan, niin mua vituttaa, että kukaan joukkueesta ei enää mene maalille. Nyt ei varmaan saada sitä Jääskän perinteisiä videoterkkuja siitä, miten ollaan oikein erikseen harjoiteltu treeneissä maalille menemistä. Että valmennus on kertonut, että sieltä maalin edestä niitä maaleja sitten syntyy, kun mennään porukalla vaaroja uhmaten maalille. Pelaaminenhan on taas mennyt kulmissa pyörimiseksi ja se on mulle merkki siitä, että kulmat ovat näennäisesti työteliään pelaajan turvasatama. Vastuu siirretään jonkun toisen harteille ja itse käydään vähän pyörähtämässä kentälllä ja säästellään energioita johonkin muuhun. Kaksinkamppailuja on nyt hävitty paljon enemmän kuin silloin, kun oltiin voittoputkessa. Joku voisi ajatella, että näillä kahdella on jotain tekemistä toistensa kanssa...