Kun joku kertoo jonkun paskan kokemuksen tähän seuraan liittyen, varmasti joltain toiselta löytyy vielä paskempi. Itse kukin on saanut määräänsä enemmän negatiivisia tunteita HIFK:n otteista ja silti vaan jaksaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen seurata tätä näytelmää. Sitä kutsutaan rakkaudeksi seuraa kohtaan. Onneksi itsellä on ikää jo sen verran, että on niitä hienoja ja palkitseviakin hetkiä ollut useita ja samaa toivoisi nuoremmillekin sukupolville. En gång alltid.No voi helvetti mikä kokemus, tuon jälkeen se on täysin ymmärrettävää