Oli kyllä todella mahtava matsi jännätä taas. Ensimmäiset 5-6 erää Helenius piti etäisyyttä ja meni todella hyvännäköisesti vastustajan iskujen alta pois, eikä valkovenäläisellä näyttänyt olevan mitään mahdollisuutta. Tämän jälkeen vastustaja tuntui tavallaan passivoituvan hieman ja jäävän välillä omasta tahdostaan jopa köysiin vetäen Heleniuksen lähikontaktiin. Ja en tiedä väsyikö Helenius sitten vähän, vai lähtikö lopettamaan ottelua, mutta Liakovich pääsi ainakin vähän "otteluun mukaan" ja löi kyllä sisulla takaisin Heleniuksen jäätyä seisoskelemaan.
Oliko se nyt seitsemännen lopussa vai kahdeksannen alussa kun Helenius alkoi näyttää vihaiselta, kahdeksannen lopussa päästi raivon valloilleen ja yhdeksännessä löi aika tappajan ilme naamalla sitten kaverilta valot pois. Todella hieno ominaisuus tuo, että kun Helenius saa sen hyvän lyönnin perille, ja näkee paikan, että nyt voi antaa palaa, niin sitten kanssa annetaan palaa täydellä teholla. Toisen tyrmäyksen jälkeen ei taaskaan montaa sekuntia mennyt, ennen kuin matsi oli lopullisesti ohi. Sellaista kaveria ei olekaan, joka olisi nuo Heleniuksen pommit pystyssä kestänyt.
EDIT: kaikkea se väsymys näköjään tekee, katsoin uudestaan tuon, ja eihän se helenius yhdeksännessä kahta kertaa kaveria kanveesiin lähettänyt, vaan vain sen kerran.