Sateentekijä
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokerit, Anaheim Ducks - pelaajista: Joe Sakic
On kyllä vanha video, mutta mitäpä siitä. Tästä voisi suomalaiset junnukiekkoilijat ottaa oppia: http://www.youtube.com/watch?v=AI7KeY-DmNU#movie_player
Junioreiden kohdalla yksilötaitoa on korostettava ja korostettava. Luistelu-, maila- ja laukaisutekniikkaan on kiinnitettävä luonnollisesti huomiota.
Junnukiekon puuduttava ja syövyttävä tekijä on nämä mukavatvalkut. Ammattiosaajia junnujen pariin. Nykyisin on ihan liikaa näitä päiväkotiohjaajia, töppösiä ja löppösiä junnukiekkoilun parissa. Tiedän tämän kokemuksesta. Vaatimustaso on minimaalinen: "Hyvä, sullahan pysy kiekko ainakin kolme metriä lavassa" -sanomiset ovat tuttuja. Vaatimustaso on nostettava äärimmäiseen, ei tietenkään hyvän ja reilun ilmapiirin kustannuksella. Kun vaatimustaso on kunnossa, pelaaja saa vaikutteita ja itsenäinen työskentely lisääntyy.
Minua on muuten jo pitkään pöyristyttänyt valitettavan usean suomalaispelaajan heikko yksilötaito. Puukäsiä on liikaa. Luulisi, että kun kiekon kanssa on touhunnut lukemattomat päivät ja leivottu on, niin taito olisi kovaa luokkaa ja kestäisi vertailun huippumaihin. Mutta kun ei kestä. Sen näkee peruskatsojakin. Taidossa on kyse pienistä, mutta oleellisista asioista.
Toistoa, toistoa ja vielä kerran toistoa harjoitteluihin. Tämä on avainsana. Xboxia pelaillessa ei laukaisutekniikka kehity, vaan on käärittävä hihat ja oltava tekemisen meininkiä, ei puolivaloilla uunoilua.
Junioreiden kohdalla yksilötaitoa on korostettava ja korostettava. Luistelu-, maila- ja laukaisutekniikkaan on kiinnitettävä luonnollisesti huomiota.
Junnukiekon puuduttava ja syövyttävä tekijä on nämä mukavatvalkut. Ammattiosaajia junnujen pariin. Nykyisin on ihan liikaa näitä päiväkotiohjaajia, töppösiä ja löppösiä junnukiekkoilun parissa. Tiedän tämän kokemuksesta. Vaatimustaso on minimaalinen: "Hyvä, sullahan pysy kiekko ainakin kolme metriä lavassa" -sanomiset ovat tuttuja. Vaatimustaso on nostettava äärimmäiseen, ei tietenkään hyvän ja reilun ilmapiirin kustannuksella. Kun vaatimustaso on kunnossa, pelaaja saa vaikutteita ja itsenäinen työskentely lisääntyy.
Minua on muuten jo pitkään pöyristyttänyt valitettavan usean suomalaispelaajan heikko yksilötaito. Puukäsiä on liikaa. Luulisi, että kun kiekon kanssa on touhunnut lukemattomat päivät ja leivottu on, niin taito olisi kovaa luokkaa ja kestäisi vertailun huippumaihin. Mutta kun ei kestä. Sen näkee peruskatsojakin. Taidossa on kyse pienistä, mutta oleellisista asioista.
Toistoa, toistoa ja vielä kerran toistoa harjoitteluihin. Tämä on avainsana. Xboxia pelaillessa ei laukaisutekniikka kehity, vaan on käärittävä hihat ja oltava tekemisen meininkiä, ei puolivaloilla uunoilua.