Taas mä oon myöhässä näistä väännöistä. Porukka kirjoittaa tänne aina aamupäivällä, kun itse kirjoittelen yleensä vasta illemmalla. Ei oo reiluu :(. Puhetta on ollut nähtävästi Osalasta ja Joensuusta joten heitetään sekaan myös oma (tietysti ainoa oikea) mielipide.
Jesse Joensuu
14-vuotiaana Pohjola-leirin paras pelaaja ja valmentaja Pajuojan hämmentävä kommentti Kiekkolehdessä "Nämä pojat ovat jo nyt hyvänkokoisia, esimerkiksi Jesse Joensuusta tietää jo nyt että hänestä tulee hyvä pelaaja". Hehkutetaan tulevana top 3-varauksena. 16-vuotiaana liigaa, 17-vuotiaana nuorten MM-kisoissa jne. Joensuu on kiistatta viime vuosien puhutuin suomalaisjuniori. Jossain vaiheessa jokin meni vikaan ja Joensuu juuttui Ässien kolmos-nelosketjuihin. Nostettiinko hänet kenties liian nopeasti liigaan? Olisiko ollut parempi pelata kiekollista roolia junnuissa kuin vetää yleispelaajan roolia miehissä? Vai oliko hänessä koskaan edes potentiaalia miksikään erikoiseksi taituriksi? Onko hän nyt juuri Ässissä siinä roolissa mihin taidot edellyttävät? En yritä käydä vastailemaan näihin kysymyksiin kun en faktoja tiedä, mutta olisiko mahdollista että Joensuu erottui junnuna pitkälti kokonsa vuoksi. Varmasti käsiäkin oli, mutta eihän hän ikinä mikään erottuva taituri ollut. Esimerkiksi seuratoveri Halava oli paljon taitavampi voittaen Pohjola-leirin taitokisan. Miehissä Joensuu ei enää pärjännytkään pelkällä koollaan ja taitotasossa hän jäi jälkeen joten lopputulos oli mitä oli. Eli ehkä vähän väärin perustein Joensuuta alettiin pitää pisteitä takovana taitopelaajana. Uskon että Joensuusta tulee vielä hyvä pelaaja ja uskoisin hänen joku päivä pelaavan myös NHL:ssä, mutta ykkös-kakkosketjun maalintekijän rooli voi jäädä haaveeksi. Näissä kisoissa hän kuuluu ehdottomasti Suomen joukkueeseen, mutta en ole häneltä enää pariin vuoteen kovin erikoisia tehoja odottanut. Mielestäni hän on hyvä yleispelaaja, ei kuitenkaan kansainvälisellä tasolla paljon enempää. Ikää on kuitenkin vasta 19 joten ikäisekseen hän on ainakin Suomen tasolla erittäin hyvä pelaaja. Maajoukkueessa homma ei ole kuitenkaan oikein ottanut toimiakseen, ottaakohan Jesse liikaa paineita pisteiden tekemisestä?
Osala taas on erittäin ilahduttava poikkeus välillä niin kovin harmaassa massassa. Mielestäni Kanadan junioriliigat ovat erittäin hyvä vaihtoehto eurooppalaiselle junnulle. Tshekit ja slovakithan tämän ovat tienneet jo vuosikymmeniä, mutta Suomessa aletaan vasta nyt heräillä siihen todellisuuteen, että ehkä niitä pelaajia osataan kasvattaa muuallakin. Mielestäni kuitenkin OHL:n, WHL:n ja QMJHL:n vahvuuksista suurin on vanha kunnon "elämänkoulu". Ainakin itse voisin kuvitella, että 16-18 vuotiaana yksinään Kanadaan lähteminen olisi sen verran suuri hyppäys että siinä kyllä itsenäistyy jo ihan väkisinkin. Tämän elämänkoulun näkisin jopa pelillisiä seikkoja suurempana hyötynä. Oikeastaan ainoa haittapuoli on Suomessa kesken jäävä koulutus. Se kyllä onkin sitten vähän isompi ongelma. Toki jos koulu ei voisi vähempää kiinnostaa niin sitten ei ole mitään ongelmaa, mutta muuten koulun keskenjättäminen voi vähän jarruttaa lähtöhaluja. Kyllähän Kanadassakin kai jotain voi opiskella, mutta ei välttämättä mitään mistä Suomessa kursseja tai vastaavia saisi. Ja onhan se aikamoinen riski lopettaa koulu kesken tuossa vaiheessa elämää. Pelillisestä puolesta voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta nykyään pidän kyllä näitä Kanadan junnusarjoja melkein SM-liigan tasoisina sarjoina. Tai ainakin Kanadan ja USA:n junnujoukkueet pelaavat näissä nuorten kisoissa parempaa tai ainakin viihdyttävämpää lätkää kuin yksikään SM-liigajoukkue. Yleensähän Suomen huippujunnut eivät ole pohjois-amerikkaan kovin halukkaasti lähteneet. Mielestäni syytä olisi. Vai onko parempi sitten nousta nuorena SM-liigaan istumaan penkin päässä kun nuorten sarjoissa ei ole enää haastetta? Tätä voidaan kysyä esim. Joensuulta. Ei olisi varmasti ollut hänellekään huono vaihtoehto lähteä aikanaan ulkomaille. No mutta joo, näistähän voisi vääntää kättä ihan omassa ketjussa.