Nuori Suomi ry

[Oijennus]

P.Sihvonen. Edellinen kirjoituksesi on hyvä, mutta tarkennatko nyt minulle vielä, että mitä ajanjaksoa pidät Nuori Suomi ajanjaksona?

Itse olen aikanaan pelannut täällä Tampereella koko juniorituotannon läpi ihan liigajoukkueen porteille ja siltä pohjalta olen nähnyt läheltä miten silloin on toimittu. Väitän, että em. kirjoituksesi tavalla on toimittu myös vuosina 90-01. Ihan samalla tavalla silloinkin on vanhempien rooli ollut kuljettaa, kustantaa ja kannattaa. Joukkueenjohtajat ovat keskustelleet vanhempien kanssa kuluista ja siitä miten varoja joukkueelle hankitaan. Siellä on osa vanhemmista saanut hankittua enemmän kuin toiset, mutta kaikki varat menevät yhteiseen kassaan. Sillä ei ole joukkueen pelaamisen kanssa ollut mitään merkitystä, että kuka on tuonut rahaa eniten kassaan. Valmentajat ovat valmentaneet ja vanhemmat hankkineet rahoitusta. Valmentajat ja vanhemmat eivät pelillisistä asioista tai treenimääristä ole keskenään keskustelleet.
Vaikka jonkun vanhemmat olisivat tuoneet enemmän rahaa tai isä olisi toiminut huoltajana, niin ei sen pelaajan peliaika taikka pelipaikka joukkueessa ole kirkossa kuulutettu.

Varmasti eri organisaatioissa on eroja ollut, mutta näin olen itse tämän asian kokenut ja samalla tavalla on myös omat vanhempani asian kokeneet, kun olen asiasta vanhemmalla iällä keskustellut.

 

[TosiFani]

HIFK:n joukkueen pelaajat koostuivat hyvin pitkälti jääkiekkoilijoista. Heillä on tehty lajien välillä yhteistyötä jo pitkään. Osa kiekkoilijoista jää jääpallon pariin, suurin osa jatkaa kiekossa. Molemmat lajit hyötyvät, sillä isolla jäällä luistelu korostuu ja kehittyy.

Lainaus Satakunnan Kansasta.

Olisiko jääpallon ja jääkiekon yhteistyössä ideaa? | Porilaine

Esimerkki lajien yhteistyöstä.

 

[Colisee Pepsi]

Nuori Suomi on kuopattu - mikä on muuttunut?

Merkittävä muutos on pelimäärissä tapahtunut sitten Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomen aikoihin vuosina 1996-2008. Jääkiekkoliiton ohjeet olivat noina vuosina:"D2-junioreista muodostetut pelijoukkueet voivat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohti tulee ENINTÄÄN 30-35 peliä....

...Tohdin sanoa itseäni asiantuntijaksi 12-vuotiaiden jääkiekkokysymyksessä.

Suomessa junioripelaajat saivat 1995 - 2008 pelata Suomen Jääkiekkoliiton Nuori Suomi -päällikön ohjeiden mukaan vain 30-35 ottelua ja jääharjoittelumääriäkin pyrittiin rajaamaan jonnekin kolmen paikkeille per viikko...

...Nykyään, post-Nuori Suomi -aikana, 12-vuotiaissa pelataan noin 70 ottelua ja treenataan jäällä 4-6 kertaa viikossa ja päälle tulevat jokapäiväiset fysiikkatreenit. Nykyään kilpailu on palannut kilpailuun ja urheilu urheiluun jääkiekkoilussamme.

Niin, siinähän Suomen Jääkiekkoliitto meni pahasti metsään, kun se ilmaisi pelaajille ja joukkueille enimmäismääriä. Urheilussahan pitäisi puhua vähimmäismääristä...

...Vaan onneksi korjausliikkeitä on jo tehty. Tunnen tilanteen täsmällisesti juniorijääkiekkoilun suhteen. Nyt siffa mainitsemassasi D2-ikäluokassa tiedostetaan, että hyvä vähimmäismäärä pelejä kaudessa on sellaiset 60-70 matsia eli tuplat verrattuna huonoihin aikoihin. Kun keskustelen juniorivalmentaja-kollegoiden kanssa, saan kuulla, että järjestään pelataan ja harjoitellaan huomattavasti enemmän kuin heikkoina vuosina.

Enää suomalaisella jääkiekkoilulla ei ole niskassaan Nuori Suomi -käsijarruvaikutusta. Ja hyvä niin.

Ilmeisen ymmärrettävistä syistä 12-vuotiaiden jääkiekkokysymysten asiantuntija P.Sihvonen ei halua tai ei pysty vastaamaan kysymykseen tehdyistä muutoksista. Jääkiekkoliiton sivuilta löytyy edelleen v. 2014 mm. seuraavaa:
- E-junioreiden ja sitä nuorempien tasapuolinen peluuttamispakko
- E-junioreiden ja sitä nuorempien taklausrajoitukset
- E-junioreilla ja sitä nuoremmilla ei valtakunnallista kilpailutoimintaa
- suositukset ajankäytöstä (esim. D2-junioreilla 20-25 / 30-35 ottelua/kausi ja 2-3/4-5 tapahtumaa/vko)

Olennaiset muutokset NuoriSuomi -aikaan nähdäkseni ovat
1) lupa pelata useampi peli saman päivän aikana (hyvä muutos) sekä
2) C2-D2 -junioreiden valtakunnalliset, "epäviralliset" SM-sarjat/turnaukset (hyvä, mutta KALLIS muutos).
Oliko NuSu aikoinaan konsultoimassa ja päättämässä näistä Jääkiekkoliiton omista kilpailusäännöistä, vai olisiko kilpailu- ja juniorikiekkovaliokunnillakin ollut omat näppinsä pelissä?

Miksi Jääkiekkoliitossa mennään edelleen käsijarru päällä, vaikka NuSu-syöpä on leikattu pois jo useampi vuosi sitten?

Linkki SJL:n juniorisääntöihin
Linkki SJL:n suosituksiin ajankäytöstä

...Nuo määrät ovat aivan naurettavia, niiden pohjalta ei voi alustaa lapsia ja nuoria kunnon urheilemisen ja lätkänpeluun tielle. Tulokset nähtiin siinä, miten heikot ikäluokat meille kasvoivat 1985 - 1992 -ikäluokissa, jos asiaa arvioidaan huippujääkiekon näkökulmasta.

SJL:n suositukset ajankäytöstä eivät juurikaan ole muuttuneet sitten 85-92 -ikäluokkien. Mikä motivoi sinua valmentamaan näiden naurettavien suositusmäärien pohjalta, vaikka tiedät, että niiden pohjalta ei voi alustaa lapsia ja nuoria kunnon urheilemisen ja lätkänpeluun tielle?
Minä oletan, että luotat omaan hyvään valmennustaitoosi ja uskot, että teidänkin 12-vuotiaista lapsista on mahdollista saada kasvatettua huippukiekkoilijoita, kunhan vaan opetus ja valmennus on huippuluokkaa. Itsekin uskon, että sinun tapauksessasi ja tietotaidollasi se ei jää valmennuksesta kiinni...

 

[P.Sihvonen]

Mitä helvetin allekirjoitettuja lomakkeita!?

Varmasti eri organisaatioissa on eroja ollut, mutta näin olen itse tämän asian kokenut ja samalla tavalla on myös omat vanhempani asian kokeneet, kun olen asiasta vanhemmalla iällä keskustellut.

Tarkoitan tätä tällaista aivan turhaa hommaa, johon Nuori Suomi ohjasi vanhempainkokouksia ja valtaa siirtyi valmentajilta "asiakkaille" (sic!) eli vanhemmille.

Tässä esimerkkitekstiä, jota on suollettu sadoissa ja tuhansissa joukkueissa Suomessa:

"Ryhmän aikuiset tekevät yhdessä omat pelisäännöt, joilla linjataan joukkueen toimintaperiaatteita ja sovitaan aikuisten rooleista joukkueen toiminnassa. Sopimuslomake allekirjoitetaan ja kaikki sitoutuvat samalla noudattamaan yhdessä sovittuja periaatteita.

Nuori Suomi ry on tehnyt materiaalia, jonka tarkoitus on auttaa joukkueita pelisääntökeskusteluissa. Kokoontukaa yhdessä pohtimaan, miten toimimalla voitte tarjota lapsillenne harrastuksen, josta sekä lapset että aikuiset voivat nauttia. Operaatio pelisäännöt kaavakkeet saat sivustosta..." - Lainaus sattumanvaraisesti netistä eteen tulleesta materiaalista -

Olen itsekin (vanhempana) istunut muutamassa tuollaisessa kokouksessa ja purrut kieltäni, kun en voinut sanoa yhtään mitään.

Eero Lehti ja Nuori Suomi pitivät junnulätkäämme kamalassa otteessaan sillä manööverillä, jossa valtaa siirrettiin osaajilta vanhemmille.

Eihän jääkiekkojoukkueen toiminnassa, helvetti, tarvitse mitään lomakkeita lähetellä mihinkään! Ja mitä ALLEKIRJOITUKSIA!?

Nuori Suomi vei jääkiekkoiluamme poispäin jääkiekkoilusta. Toistan vielä: mitä helvetin allekirjoitettuja lomakkeita jääkiekkotoimintaan tarvitaan niin, että niitä pitää lähetellä jonnekin ulkopuolisille!?

Jos ja kun jotain sääntöjä sovitaan, ei siihen tarvita mitään kolmatta osapuolta tyyliin Nuori Suomi.

 

[Oijennus]

Tekstiä...

Tämä viesti ei oikeastaan ottanut kantaa minun viestiini millään tavalla. Minä väitän edelleen, että toiminta vuosina 90-01 on ollut vastaavanlaista kuin tuossa hetkeä aikaisemmin kirjoittamassa viestissäsi kirjoitit. Edelleen sanon myös, että varmasti eri organisaatioissa on ollut eri tavat toimia. Minun aikanani valmentajat valmensivat ja määrittelivät harjoituskerrat/tavat. Vanhemmat keräsivät resurssit toimia.

 

[P.Sihvonen]

Koko juniorijääkiekkotoiminnan eetos on muuttunut!

Ilmeisen ymmärrettävistä syistä 12-vuotiaiden jääkiekkokysymysten asiantuntija P.Sihvonen ei halua tai ei pysty vastaamaan kysymykseen tehdyistä muutoksista.

Ero on hyvin yksinkertainen: Nykyään ei ole enää tahoa, joka kyttää, että kaiken maailman suositukset toteutuvat. Enää ei soi Nuori Suomi -päällikkö E.L.n puhelin seuran valmennuspäällikölle, että onko suosituksia noudatettu, kun tuli eräältä vanhemmalta tietoa, että on pelattu ja harjoiteltu niin ja niin paljon... Enää ei Iso Veli valvo.

Nykyään Jääkiekkoliitto alueineen järjestää vaikkapa D2-junioreille syyssarjassa, aluesarjassa, aluesarjan jatkosarjassa ja ylialueellisessa sarjassa ottelumäärät, jotka jo itsessään ylittävät Liiton omat suositukset. Lisäksi tahkotaan lukematon määrä harjoituspelejä päälle.

Sanalla sanoen KÄYTÄNTÖ on muuttunut jääkiekkoarjessa. Ja muullahan ei ole väliä kuin käytännöllä.

Minulla on aivan poskettoman hyviä saumoja verrata käytäntöjä ennen ja nyt. Tapaan joka päivä - paitsi torstaina, joka on joukkueemme vapaapäivä - koutseja, jotka ovat valmentaneet eri vuosikymmenillä eri ikäluokkia. Keskustelen heidän kanssaan. Koko ajan saan huomata: KÄYTÄNTÖ on muuttunut. Harjoitus- ja pelimäärät ovat pompsahtaneet ylös. Jokin esti vuosina 1995 - 2008 nostamasta harjoitus- ja pelimääriä edes säälliselle tasolle.

Lopulta nekin ovat vain kuriositeetteja, että nykyään saa lämätä alusta asti, saa jo aiempaa varhaisemmin kiilata ja taklata, hihanauhoja ei enää näe lasten peleissä ja niin edelleen. En pidä niitä oleellisena tämän keskustelun kannalta, koska tässähän keskustellaan Nuori Suomi -järjestön tuhovaikutuksesta suomalaiseen jääkiekkoiluun.

Tiivistän vielä: Verrattuna vuosien 1995-2008 jaksoon koko juniorijääkiekkotoiminnan EETOS jäähalleilla on muuttunut. Urheilu on palannut urheiluun.

 

[Z-hän elää]

Tämä viesti ei oikeastaan ottanut kantaa minun viestiini millään tavalla. Toiminta vuosina 90-01 on ollut vastaavanlaista kuin tuossa hetkeä aikaisemmin kirjoittamassa viestissäsi kirjoitit. Edelleen sanon myös, että varmasti eri organisaatioissa on ollut eri tavat toimia. Minun aikanani valmentajat valmensivat ja määrittelivät harjoituskerrat/tavat. Vanhemmat keräsivät resurssit toimia.

Jep. Tästä onkin ollut puhetta, että näin se on esim. Tapparassa/Tampereella aina mennyt ja kuuluu mennä. Ja meneehän se, liiton kulloisistakin systeemeistä ja pintatason muotivirtauksista riippumatta - seuroissa ja varsinkin joukkueissa, joissa on (sukupuolesta riippumatta) munat omaavat ja terveellä itseluottamuksella varustetut koutsit + muu johto.

Joukkueiden käytännön toimintaan sekaantumaan pyrkiviä vatipäävanhempia on myös aina ollut, ja tulee ikävä kyllä epäilemättä aina olemaan; se on nimenomaan vetäjien asia laittaa ne rajat (asiallisesti ja normaalien käytöstapojen puitteissa). Ei siinä kysytä valmennukselta kuin kanttia.
Sokeat järjestelmäuskovaiset, muista epäonnistumisilleen syitä etsivät, julkisuushakuiset tyrkyt jne. ovat toki erikseen. Silloin on varmasti vaikeampaa toimia oikein ihan itseensä luottaen ja hommiensa takana seisoen.

P.S. Se, että yhtäkkiä niin sanotusta keskustelusta onkin täysin rajattu pois koko NS-systeemin "ydinjoukko" eli ne, joita suositusten nimenomaan piti koskea (pääosin alle D-ikäiset eli 11-vuotiaat ja nuoremmat) ei varmaan yllätä ketään. Tokihan jo 3-, 5- tai 8-vuotiaalla pitää olla yksi ja ainoa laji, jota harjoitellaan tehokarsintaryhmissä päivittäin, muuten tuhovaikutus on taattu. Niin kuin onkin; se on sitten eri juttu, että mihin suuntaan.

 

[P.Sihvonen]

Jep. Tästä onkin ollut puhetta, että näin se on esim. Tapparassa/Tampereella aina mennyt ja kuuluu mennä. Ja meneehän se, liiton kulloisistakin systeemeistä ja pintatason muotivirtauksista riippumatta - seuroissa ja varsinkin joukkueissa, joissa on (sukupuolesta riippumatta) munat omaavat ja terveellä itseluottamuksella varustetut koutsit + muu johto.

Mutta kun olen juuri selvitellyt Tapparan entistä ja nykyistä 12-vuotiaiden junnujen toimintaa, niin on käynyt ilmi, että myös Tapparassa harjoiteltiin ja etenkin pelattiin 1995-2008 liian vähän Liiton Nuori Suomi -ohjeistuksen mukaan. Eli myös Tapparaan vaikutti tuo Nuori Suomi -pintatason muotivirtaus 1995-2008. Enkä syyttäisi siitä Tapparan valmentajien munattomuutta, koska ilmiö toteutui käytännössä kaikkialla Suomessa.

Ensimmäisiä merkittäviä Nuori Suomi -hengessä annettujen harjoitus- ja pelisuositusten häikäilemättömiä ja ovelia kiertäjiä oli TuTon junnuissa vaikuttanut Ismo Lehkonen. Mutta voi sitä parran pärinää siellä alueella, kun Lehkonen mylleröi omalla jäljittelemättömällä tyylillään.

PS. Enitenhän tässä koko keskustelussa risoo se, että pitäisikö Nuori Suomi -asiassa uskoa enemmän Ismo Lehkosen tunnettua kantaa vai jotain valevalmentajia ja heppaliiton miehiä ja savolaiseukkoja.

 

[P.Sihvonen]

P.S. Se, että yhtäkkiä niin sanotusta keskustelusta onkin täysin rajattu pois koko NS-systeemin "ydinjoukko" eli ne, joita suositusten nimenomaan piti koskea (alle D-ikäiset) ei varmaan yllätä ketään.

Valoja päälle! Suosituksiahan 1995-2008 annettiin ja niiden noudattamista kytättiin aina B-juniori-ikään asti. Joku, jolla on ne vanhat suositukset, voisi julkaista ne tähän keskusteluun.

 

[LaTe_Show]

Miksi Jääkiekkoliitossa mennään edelleen käsijarru päällä, vaikka NuSu-syöpä on leikattu pois jo useampi vuosi sitten?

Unohtamatta sitä, että HPK Juniorit, että heidän edustajanaan toimiva Petteri Sihvonen on sitoutunut tälläkin kaudella nuodattamaan Nuori Suomi-periaatteita ja arvoja:

Nuori Suomi - HPK-Juniorijääkiekko ry.

Joku, jolla on ne vanhat suositukset, voisi julkaista ne tähän keskusteluun.

Näiden suositusten suurimpana vastustajana olisin odottanut, että ne olisi ollut sinulla tallessa ja laminoituneena...

 

[Oijennus]

Mutta kun olen juuri selvitellyt Tapparan entistä ja nykyistä 12-vuotiaiden junnujen toimintaa, niin on käynyt ilmi, että myös Tapparassa harjoiteltiin ja etenkin pelattiin 1995-2008 liian vähän Liiton Nuori Suomi -ohjeistuksen mukaan. Eli myös Tapparaan vaikutti tuo Nuori Suomi -pintatason muotivirtaus 1995-2008. Enkä syyttäisi siitä Tapparan valmentajien munattomuutta, koska ilmiö toteutui käytännössä kaikkialla Suomessa.

Minä olen vuonna 95 ollut 13-vuotias ja minulla on jopa oma treenikirja noilta ajoilta tallessa. Tuolloin joukkueen puolesta oli talviaikaan järjestetty viisi harjoitustapahtumaa / viikko ja 1-2 peliä / viikko. Lisäksi sitten valmennuksen neuvomat omatoimiharjoitukset. Lisäksi itselläni oli tottakai talviaikana tapana olla aina ulkojäällä, kun vain mahdollista.
Kuinka paljon enemmän tuossa iässä sinun mielestäsi pitäisi harjoitella?

Lisään sen verran, että esimerkkinä 1995 pelattiin c-nuorten sm-sarjassa 32 ottelua runkosarjassa, vuonna 1998 pelattiin 22 ottelua. Näiden päälle oli sitten erilaisia turnauksia + harjoitusotteluista. Kyllähän nuo ottelumäärät ovat ihan kohtuullisen hyvällä tasolla silloin olleet.
Tarkennuksena, että vuonna 2013-2014 pelataan 18 ottelua runkosarjaa...

 

[Z-hän elää]

Suosituksiahan 1995-2008 annettiin ja niiden noudattamista kytättiin aina B-juniori-ikään asti. Joku, jolla on ne vanhat suositukset, voisi julkaista ne tähän keskusteluun.

Niin, Jääkiekkoliitossa - eikä em. hommassa edelleenkään ollut hevon veen järkeä, koska NS-suositukset (jännää, se on eri asia kuin käsky saati pakko) oli koko ajan tarkoitettu alle 13/11-vuotiaille (lajipainotuksista riippuen). Mutta SJL:ssä ja sen liepeillä nyt on perinteisesti pyörinyt ja pyörii yhä aika epäitsenäistä, järjestelmä/hierarkiauskovaista ja muutenkin... sanoisinko rajoittunutta porukkaa. Miksihän?

Liittyy aiheeseen vain mutkan kautta, mutta kuten sekin sanottu sata kertaa, tilannetta pahensi ns. vanhan liiton tyyppien ja ex-pelaajien enemmän tai vähemmän järjestelmällinen ulosajo seuroista ja junnutyöstä 1990-2000-luvulla - näiden teränkäyttöleikkejä, virheiden välttelyä, aikuisten "pelikirjoja" alle 10-vuotiaille jne. ajaneiden liitolle uskollisten teorianysvääjien tieltä (jotka eivät btw usein muuten olisi hommiin päässeetkään).
Onneksi vääristymää valmentajissa ja valmennuksessa oli pakko ryhtyä korjaamaan, kun perusasioiden oikea-aikaisten opetuksen ja yksilötaidon romahdusta ei pystytty enää kiistämään millään tekosyillä. Ainakaan siis ne, joille tekosyiden etsintä omille munauksille ym. selkärangattomuus ja ylipäätään muiden hysteerinen syyttely/nimittely eivät ole syvään juurtunut käyttäytymismalli.

 

[P.Sihvonen]

Minä olen vuonna 95 ollut 13-vuotias ja minulla on jopa oma treenikirja noilta ajoilta tallessa. Tuolloin joukkueen puolesta oli talviaikaan järjestetty viisi harjoitustapahtumaa / viikko ja 1-2 peliä / viikko. Lisäksi sitten valmennuksen neuvomat omatoimiharjoitukset. Lisäksi itselläni oli tottakai talviaikana tapana olla aina ulkojäällä, kun vain mahdollista.
Kuinka paljon enemmän tuossa iässä sinun mielestäsi pitäisi harjoitella?

Nyt ei ole kysymys Sinusta. Kun keskustellaan rakenteista, ei yksittäinen todistus vie aihetta suuntaan tai toiseen. Harjoittelit 1995 13-vuotiaana joukkueesi mukana viisi kertaa viikossa ja pelasit pelin, kaksi päälle. Loistavaa! Mutta mitä olet mieltä niistä suosituksista ja siitä harjoittelu- ja pelimäärien tasaisesti laskevasta trendistä 12-vuotiailla 1996, 1997, 1998, 1999, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007...? Se on se olemassa oleva fakta. 12-vuotiaat pelasivat tuolloin lähempänä 30 kuin 70 ottelua.

Sinä olit kaiken kukkuraksi onnekas, pääsit kaikkein pahimman Nuori Suomi -ikeen alta. Ne, jotka olivat sanotaan 1997 kahdeksan tai yhdeksän vuotiaita, kokivat kaikkien verisimmän vääryyden suomalaisen jääkiekkoilun puolelta.

 

[Oijennus]

Nyt ei ole kysymys Sinusta. Kun keskustellaan rakenteista, ei yksittäinen todistus vie aihetta suuntaan tai toiseen. Harjoittelit 1995 13-vuotiaana joukkueesi mukana viisi kertaa viikossa ja pelasit pelin, kaksi päälle. Loistavaa! Mutta mitä olet mieltä niistä suosituksista ja siitä harjoittelu- ja pelimäärien tasaisesti laskevasta trendistä 12-vuotiailla 1996, 1997, 1998, 1999, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007...? Se on se olemassa oleva fakta. 12-vuotiaat pelasivat tuolloin lähempänä 30 kuin 70 ottelua.

Sinä olit kaiken kukkuraksi onnekas, pääsit kaikkein pahimman Nuori Suomi -ikeen alta. Ne, jotka olivat sanotaan 1997 kahdeksan tai yhdeksän vuotiaita, kokivat kaikkien verisimmän vääryyden suomalaisen jääkiekkoilun puolelta.

Ei ole kyse minusta, tuon vain esille näitä harjoitusmääriä ja ottelumääriä mistä sinä täällä kovasti meuhkaat. Lisäsin myös samaan viestiin hetki sitten lukemat ottelumääristä c-nuorien runkosarjan osalta vuosilta 1995, 1998 sekä tämä kuluva kausi. Ottelumäärät ovat: 1995 = 32 ottelua, 1998 = 22 ottelua ja kausi 2013-2014 18 ottelua.

 

[Touho]

Onneksi ovat asiat muuttuneet parempaan suuntaan.

Kun nyt jälkeenpäin ajattelee omia lätkävuosia, niin meillä joukkueessa oli ilkeä 24 pelaajaa (2000-luvun alussa pelasin AA- joukkueessa 15-vuotiaaksi asti) eli kahta joukkuetta ei saatu kasaan, eli 8 pelaajaa huilasi, joka ottelussa. Turnauksia meillä oli 4-6 vuodessa, mutta ei noita pelejä kertynyt tosiaan kuin se noin 30.

 

[P.Sihvonen]

Lisään sen verran, että esimerkkinä 1995 pelattiin c-nuorten sm-sarjassa 32 ottelua runkosarjassa, vuonna 1998 pelattiin 22 ottelua. Näiden päälle oli sitten erilaisia turnauksia + harjoitusotteluista. Kyllähän nuo ottelumäärät ovat ihan kohtuullisen hyvällä tasolla silloin olleet.
Tarkennuksena, että vuonna 2013-2014 pelataan 18 ottelua runkosarjaa...

Ymmärrätkö, että on kamalaa keskustella nimimerkin Oijennus kanssa, kun tuosta viestistäsi noin muotoilemanasi saa käsityksen, että pelimäärät olisivat vain laskeneet, kun on tultu kauteen 2013-2014. En viitsi edes korjata virhettäsi.

 

[Touho]

Ei ole kyse minusta, tuon vain esille näitä harjoitusmääriä ja ottelumääriä mistä sinä täällä kovasti meuhkaat. Lisäsin myös samaan viestiin hetki sitten lukemat ottelumääristä c-nuorien runkosarjan osalta vuosilta 1995, 1998 sekä tämä kuluva kausi. Ottelumäärät ovat: 1995 = 32 ottelua, 1998 = 22 ottelua ja kausi 2013-2014 18 ottelua.

HIFK C 2013/14:

14 ottelua C-nuorten alkusarja
10 ottelua C-nuorten karsintasarja
18 ottelua C-nuorten SM-sarja

Eli yhteensä 42 ottelua. En tiedä onko yllä mainittuihin laskettu mukaan mahdolliset karsinnat mutta hieman enemmän pääsee tänä vuonna pelaamaan kuin aikaisempina vuosina.

 

[Oijennus]

Ymmärrätkö, että on kamalaa keskustella nimimerkin Oijennus kanssa, kun tuosta viestistäsi noin muotoilemanasi saa käsityksen, että pelimäärät olisivat vain laskeneet, kun on tultu kauteen 2013-2014. En viitsi edes korjata virhettäsi.

Ymmärrätkö, että on myös kamalaa keskustella nimimerkki P.Sihvosen kanssa, joka paasaa harjoitusmääristä, ottelumääristä jne., mutta ei kuitenkaan pysty ajatuksella lukemaan muiden viestejä?

Puhuin tuossa nimenomaan runkosarjan ottelumääristä. Tiedän, että tänä päivänä esimerkkinä C-nuorissa on myös karsintasarja (10) sekä alkusarja, jossa pelataan 14 ottelua ja lisäksi runkosarja 18 ottelua. Kaiken kaikkiaan otteluista tulee 42.

Harjoituspelejä ja turnauksia pelataan edelleen ja niin on pelattu myös 90-luvulla, myös nuoremmissa ikäluokissa. Niiden pelien määriä en nyt oikein mistään löydy tähän väliin.

Mutta kyllä, pelataan enemmän tänä päivänä. Mutta ei mielestäni merkittävästi enempää kuin ennen.

 

[P.Sihvonen]

Puhuin tuossa nimenomaan runkosarjan ottelumääristä. Tiedän, että tänä päivänä esimerkkinä C-nuorissa on myös alkusarja, jossa pelataan 14 ottelua ja lisäksi runkosarja 18 ottelua, joka tekee yhteensä 32 ottelua. Eli täsmälleen sama kuin vuonna 1995.

Ota vielä kerran luvut uusiksi, niin menee kohdilleen. Meni vielä kerran pieleen.

 

[P.Sihvonen]

HIFK C 2013/14:

14 ottelua C-nuorten alkusarja
10 ottelua C-nuorten karsintasarja
18 ottelua C-nuorten SM-sarja

Eli yhteensä 42 ottelua. En tiedä onko yllä mainittuihin laskettu mukaan mahdolliset karsinnat mutta hieman enemmän pääsee tänä vuonna pelaamaan kuin aikaisempina vuosina.

Totta. Näissä pelimäärissä on jo hyvä tolkku mukana, kun vertaa niitä sinne 2000-luvun vaihteen molemmin puolin olleeseen kiivaimpaan Nuori Suomi -aikaan jääkiekkoilussamme.

Vaikka nuo alku- ja karsintasarjat ovat aika raadollisia pelata heti syksyllä kauden alussa, ne tuovat hyvää lisää pelimääriin.

 

[Oijennus]

Ota vielä kerran luvut uusiksi, niin menee kohdilleen. Meni vielä kerran pieleen.

Otettu ja muokattu edelliseen viestiin. Lisään vielä, että oma ottelumäärä c-nuorissa oli "päiväkirjan" mukaan yhteensä 43 peliä. Mukana siis runkosarja/playoff, harjoitusottelut turnauksineen. Tämä vuonna 1998.

Edelleen tarkoitukseni on tuoda sinulle tietoon todellisia lukuja omalta ajaltani, jotta voit ymmärtää, että myös silloin harjoitusmäärät ovat olleet hyvällä tasolla. Paljon on ollut kiinni valmentajista ja heidän tekemisestään. Ei ole ainoastaan hra Lehkonen ollut se valmentaja joka näitä suosituksia on "kiertänyt".

Ei varsinaisesti kuuluu Nuori Suomi ketjuun, mutta juniorituotannossa on minun mielestäni suurin ongelma 15-18 vuotiaiden kanssa ja siitä miten heistä saadaan kaivettua se motivaatio, halu, innokkuus ulos. Lahjakkuuksia on paljon, mutta niitä myös luvattoman paljon menetetään. Minun mielestäni Suomessa olisi hyvä olla tuon ikäisille nuorille tietynlaista mentoori / pääkoppa valmennusta enemmän.

 

[Colisee Pepsi]

Käytäntö on muuttunut!

Eli säännöt ja ohjeistukset ovat pysyneet lähes tulkoon samoina, mutta toiminta jään tasalla on muuttunut. Tästä samasta asiasta täällä on useat nimimerkit kirjoitelleet jo vuosikausia, eli suut suppuun, haalarit päälle ja töihin!

...Nykyään Jääkiekkoliitto alueineen järjestää vaikkapa D2-junioreille syyssarjassa, aluesarjassa, aluesarjan jatkosarjassa ja ylialueellisessa sarjassa ottelumäärät, jotka jo itsessään ylittävät Liiton omat suositukset. Lisäksi tahkotaan lukematon määrä harjoituspelejä päälle...

Vähäistä ottelumäärää perusteltiin aikoinaan mm. kustannusten kurissa pitämisellä. Onneksi SJL on tässä asiassa muuttanut linjaansa, koska pelaamisestahan lapset eniten pitävät. Pahimpana uhkana tässä näkisin sen, että kasvaneiden peli- ja harjoitusmäärien johdosta harrastuskustannukset ovat nousseet huomattavasti, ja joku vähävaraisesta perheestä tuleva lahjakas nuori voi joutua lopettamaan lajin sen kalleuden vuoksi.

Sanalla sanoen KÄYTÄNTÖ on muuttunut jääkiekkoarjessa. Ja muullahan ei ole väliä kuin käytännöllä...

Tätä ketjua lukiessa on kyllä välillä käynyt mielessä, että ainoa asia millä on ollut väliä ovat olleet jotkin SJL:n norsunluutornissa kirjoitetut ohjeistukset - ne ovat kuulemma ainoa syy Suomen heikohkoon pelaajatuotantoon :)

Tiivistän vielä: Verrattuna vuosien 1995-2008 jaksoon koko juniorijääkiekkotoiminnan EETOS jäähalleilla on muuttunut. Urheilu on palannut urheiluun.

Hyvä näin.

Palaan vielä tuohon käytännön muutokseen: olet itsekin jossain yhteydessä myöntänyt, että ennen valaistumistasi valmensit "epäjääkiekkoa" (en muista mitä termiä itse olet käyttänyt). Eikä siinä mitään pahaa ole - tämähän oli vallitseva ajatustapa niin maajoukkueessa kuin liigajoukkueissakin 90-luvun loppupuolella. Millaista oli käytäntö junnutreeneissä? Uskon, että myös junnucoachit kopioivat isompiaan ja tähänhän heidät koulutettiinkin sen aikaisilla LOK-/MOK-/JVT-/SVT -kursseilla.
85-90 syntyneet olivat tuolloin juuri siinä iässä, jossa oppimiskausi on herkimmillään. Voisiko sieltä löytyä osasyy siihen, että ko. ikäluokista ei noussut pelaajia aivan terävimmälle huipulle? Eli painotettiin vääriä asioita valmennuksessa, keskiössä oli luistelu-taistelu-karvaus, ja nuorten pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittäminen jäi aivan liian pienelle huomiolle? Vai tekivätkö kaikki juniorivalmentajat (joista kokemuksieni mukaan huomattava osa oli ns. "isävalmentajia") kaiken parhaalla tavalla ja ammattitaidolla, ja ilman vanhempainpalavereja ja hihanauhoja näistäkin ikäluokista olisi noussut maailmanluokan tähtipelaajia?

 

[P.Sihvonen]

Edelleen tarkoitukseni on tuoda sinulle tietoon todellisia lukuja omalta ajaltani, jotta voit ymmärtää, että myös silloin harjoitusmäärät ovat olleet hyvällä tasolla.

Muita koita ymmärtää, että tämä on Nuori Suomi -myytti -ketju. Nuori Suomi -tuhovaikutukset alkoivat vasta siinä vaiheessa, kun pääsit jo ikään, jossa vaikutukset olivat lähes olemattomat. Voisinhan minäkin kiskoa tänne vaikka mitä omia hurjia peli- ja etenkin harjoitusmääriäni, mutta ne eivät kuulu tähän keskusteluun.

On tarkasteleva vaikkapa vuosia 1997, 1998 ja 1999 ja silloin 8-11-vuotiaita. Heidän peli- ja harjoitusmääränsä olivat kamalan pieniä.

 

[LaTe_Show]

On tarkasteleva vaikkapa vuosia 1997, 1998 ja 1999 ja silloin 8-11-vuotiaita. Heidän peli- ja harjoitusmääränsä olivat kamalan pieniä.

Niinkuin nimimerkki Colisee Pepsi tuossa yllä jo totesi, niin on luonnollista että 90-luvun korkean työttömyyden ja lama-aikaan pyrittiin myös pitämään kustannuksia kurissa seurojen toimesta jolla voidaan taata riittävä harrastajamäärä. Olikohan tämäkin osa syy siihen, miksi ottelumääriä ja kalliita jäävuoroja haluttiin vähentää tuohon aikaan?

 

[Oijennus]

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, kenellekään tuntemallani jääkiekkotoimijalla ei ole yhtään ikävä Nuori Suomi -aikaa 1995-2008. Kalervo Kummolasta viimeiseen lastenjoukkueiden valmentajaan ollaan sitä mieltä, että asiat ovat nyt paremmin.

Valoja päälle! Suosituksiahan 1995-2008 annettiin ja niiden noudattamista kytättiin aina B-juniori-ikään asti. Joku, jolla on ne vanhat suositukset, voisi julkaista ne tähän keskusteluun.

Muita koita ymmärtää, että tämä on Nuori Suomi -myytti -ketju. Nuori Suomi -tuhovaikutukset alkoivat vasta siinä vaiheessa, kun pääsit jo ikään, jossa vaikutukset olivat lähes olemattomat. Voisinhan minäkin kiskoa tänne vaikka mitä omia hurjia peli- ja etenkin harjoitusmääriäni, mutta ne eivät kuulu tähän keskusteluun.

On tarkasteleva vaikkapa vuosia 1997, 1998 ja 1999 ja silloin 8-11-vuotiaita. Heidän peli- ja harjoitusmääränsä olivat kamalan pieniä.

Yritän ymmärtää, mutta kun vaihdat noita vuosia kokoajan. Ensiksi ajanjakso oli 1995-2008 ja nyt sitten pitäisikin tarkastella vuosia 1997, 1998 ja 1999. Lisäksi rajaat iäksi tuo 8-11 ja kuitenkin sitten kerrot kuinka näitä suosituksia on kytätty aina B-junioreihin asti.

Olen kertonut olleeni vuonna 1995 13-vuotias ja kertonut sen ajan harjoitusmäärät. Eli onko 1995 ollut siis Nuori Suomi aikaa vai ei? Näistä edellä lainaamistani viesteistä saa sen käsityksen, että vastaus jaa/ei.

Lisäksi olen vertaillut c-nuorten ottelumääriä, mutta nyt pitäisikin vertailla vaan 8-11 vuotiaita, vaikka kerrot kuinka b-nuoriin asti on vaikuttanut Nuori Suomi henki.